Ajatus oli ensin kirjoittaa viime viikonloppuna katsomastani Lapin sota -elokuvasta, mutta eilisen Keusoten aluevaltuuston kokouksen jälkeen kirjoitankin pari riviä Keusodasta.
Yli viisituntisen Keusoten aluevaltuuston kokouksen alussa oli reilun puolen tunnin mittainen osuus kyselytuntia ja hyvinvointialuejohtajan ajankohtaiskatsausta. Hyvinvointialueella on hieman erilainen systeemi valtuutettujen kirjallisten kysymysten käsittelyn suhteen kuin kotikunnassani Nurmijärvellä, jossa kyselytunnit ovat erillisiä ja suljettuja tapahtumia. Erityisesti nyt nähdyssä jo ennalta pitkäksi tiedetyssä – ja tosiaankin yli viisituntiseksi venyneessä – aluevaltuuston kokouksessa hyvinvointialueen käytäntö ei ehkä ole toimivin.
Mielenkiinto keskittyi hyvinvointialueen palveluverkkopäätökseen, jossa pohjaesityksen keskeinen tavoite oli välttyä joutumasta valtiovallan arviointimenettelyyn. Saavutettiinko tavoite, on vielä epävarmaa, mutta ainakin lehtitietojen mukaan hyvinvointialuejohtaja Kontio ja aluehallituksen puheenjohtaja Perttu olivat tyytyväisiä aluevaltuuston kokouksen lopputulokseen, jossa ainoastaan päätös jatkaa Pornaisten sote-keskuksen toimintaa erosi pohjaesityksestä. Äänestys oli tiukka: 36 Pornaisen jatkon puolesta ja 35 pohjaesityksen mukaisesti sitä vastaan. Äänestys Klaukkalan terveysaseman toiminnan jatkamisesta siirtymävaiheen ajaksi päätyi äänin 36-35 pohjaesityksen voitoksi – ja Klaukkalan sote-palveluiden tappioksi. Muutosehdotuksen teki Keskustan valtuustoryhmän nimissä Matti Korkiakoski kuten myös muutosehdotukseen siitä, että terveysaseman lakkauttamisesta päättäisi aina aluevaltuusto. Tämä jälkimmäinen muutosesitys kaatui äänin 40-29. Moni, minä mukaan lukien, on kritisoinut sitä, että aluevaltuuston päätäntävalta on vedetty varsin vähäiseksi. Karrikoiden voi sanoa, että se mitä ei päätä aluehallitus, on delegoitu viranhaltijoille. Edellä mainittu äänestys oli jatkoa valitulle linjalle. Nurmijärven kunnanhallituskin totesi lausunnossaan, ettei pidä tarkoituksenmauksena sitä, että terveysasema voidaan ajaa alas viranhaltijapäätöksellä.
Miten äänestyskäyttäytyminen meni valtuutettukohtaisesti, selviää vasta pöytäkirjan julkitulon myötä. Se on selvää, että aluevaltuusto jakautui raastavalla tavalla kahtia aivan keskeisessä päätösasiassa ja ilmeisesti tällä kertaa ei ainakaan isommissa valtuustoryhmissä myöskään ryhmäpäätökset pitäneet tai niihin ei ollut mahdollisuutta. Nähtäväksi jää, millä tavalla näinkin suuret näkemyserot näkyvät jatkossa hyvinvointialueen päätöksenteossa.
Pitkässä kokouksessa pidettiin useita hyviä puheenvuoroja. Yksi mielenkiintoisimmista oli Salosen muutosesitys Tuusulan sote-keskuksen varsin arvokkaasta paikoitustalosta luopumisesta. Kieltämättä tuntuu erikoiselta ja kyseenalaiseltakin, että rajua kulukuuria julistava ja nimenomaan palveluita korostava hyvinvointialue satsaa autopaikoitukseen, joka tarkoittaa puhdasta rahanmenoa vuosikymmeniksi. Pohjaesitys voitti äänin 40-22-3. En tunne hankkeen historiaa tarkemmin, mutta oletan, että kaavoituksella ja hankesuunnittelulla olisi ollut löydettävissä alueen asukkaille taloudellisempikin vaihtoehto.
Hyvinvointialuejohtaja Kontio lausui paikallislehdelle, että ”Tämän päätöksen kanssa voi elää”. Kun on seurannut kokouksen jälkeisiä ulostuloja ja mielipiteitä, niin aika monella nurmijärveläisellä ja etenkin klaukkalalaisella tunnot ovat enemmänkin sellaiset, että tämän päätöksen kanssa ei voi elää. Moni kuntalainen on ilmoittanut harkitsevansa tai jo muuttaneensa sote-asiointinsa Vantaa-Kerava-hyvinvointialueelle. Pettymystä tehtyyn päätökseen kuvaa myös se, että enemmän kuin yhdestä nurmijärveläisestä suusta on esitetty hyvinvointialueen vaihtamista Keusotesta VaKeen. Tämäkin on ainakin teoriassa mahdollista, eikä pitkällä tähtäimellä ole mahdottomuus sekään, että jossakin vaiheessa järjetöntä 21 hyvinvointilaueen mallia ryhdytään tiivistämään.
Kokouksen jälkeen useampikin aluevaltuutettu kertoi, että salissa olisi saatu Keusoten viranhaltijoilta lupauksia siitä, että Klaukkalassa saa jatkossakin muitakin kuin neuvolapalveluita. Kun en ihan täyttä viittä tuntia päivystänyt ruudun ääressä, niin jäi kuulematta, että annettiinko tällainen lupaus ihan julkisesti. Joka tapauksessa päätös oli selkeä – Klaukkalassa säilyvät vain neuvolapalvelut. Kun Nurmijärven osalta kaikki on kuitenkin kytköksissä siihen, että saadaanko hankkeisiin ministeriöstä lainanottovaltuuksia, niin sotepalvelujen tulevaisuus on Nurmijärven osalta tällä hetkellä enemmän kuin hämärän peitossa. Veronmaksajana en näe hyvinvointialueen uudisrakentamiskiimaa kovinkaan hyvänä strategiana. Kansantalouden ja siis kansalaisen kukkaron kannalta ei voi olla järkevää rakentaa systemaattisesti uutta ja kallista – ja jättää vielä käyttökelpoiset tilat tyhjilleen ja käyttämättömäksi. Mikäli toimivista tiloista luovutaan, niin vähintään se tulisi tehdä hallitusti ja riittävän pitkällä ajalla. Toivon, että myös ministeriössä asia nähdään näin.
Nurmijärven kunta on tehnyt paljon, jotta kunnan alueella säilyisivät kattavat sote-lähipalvelut. Kunta suostui muun muassa muuttamaan Klaukkalan terveysaseman vuokrasopimusta ja pienentämään Keusoten vuokravastuuta, jotta palveluiden jatkuvuus Klaukkalassa turvattaisiin. Aiemmin – ennen kuin Keusote ryhtyi yksipuolisesti purkamaan keskinäisiä sopimuksia – kunta edisti aktiivisesti Keusoten sote-palveluihin liittyvää hanketta Klaukkalassa. Nyt tehdyt päätökset tarkoittavat sitä, että Keusotessa alkavat uudet junailut. Nähtäväksi jää, milloin kunta kutsutaan niihin tanhuihin mukaan.
Ja loppukaneetiksi useasti aiemminkin toteamani ajatus: Nurmijärvi on väkiluvultaan tasaisesti kasvava kunta. Se tarkoittaa, että asukasmäärään nähden kunnan sote-palveluverkko tiivistyy vuosi vuodelta noin yhden prosenttiyksikön vauhtia, vaikka mitään toimenpiteitä ei edes tehtäisi. Tämä ei ole tilanne kaikissa naapurikunnissa, joissa väestö vähenee. On nurinkurista, että sote-palveluita keskitetään taantuville alueille kasvualueen sijasta.
