Tag: Nurmijärven väestönkehitys

Tilinpäätös 2019 ja kuntatalous

IMG_4711

Kävin kunnanhallituksen jäsenenä allekirjoittamassa Nurmijärven kunnanvirastolla vuoden 2019 tilinpäätöksen. Raskas paperi – tilikauden alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa.

Vaikka tulos oli ankea, niin tilinpäätöksestä löytyy jotain positiivistakin. Konsernipalvelut sekä sivistys- ja hyvinvointitoimiala jopa alittivat alkuperäisen talousarvion. Ympäristötoimialakin oli hyvin lähellä talousarvion lukuja. Maanmyyntitulot kasvoivat edellisvuodesta ja rahoituspuolella hyvää teki Nurmijärven Sähkö Oy:n kasvanut osinkotuloutus kuntaemolle. Nurmijärven vesi -liikelaitos teki hyvän tuloksen. Verotulotkin kasvoivat, mutta tuskallisen vähän.

Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna sote-kustannukset kasvoivat yli 12 milj.euroa  ja edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattunakin yli 9 milj.euroa. Toimintakertomuksessa todetaan, että kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. 2019 oli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. Jos meno ja kustannusten kehitys jatkuu samanlaisena, niin otaksun syntyvän keskustelua koko keu-soten järkevyydestä. Apotti-hankinta ei ainakaan taloudessa näy positiivisena tekijänä moneen moneen vuoteen – jos koskaan.

Sosiaalisessa mediassa joku asiaan perehtymätön jo vaati kunnanjohtajan eroa. Vaikka parin viime vuoden tulosluvut ovat rajusti miinuksella, niin tuolla perusteella saisi lähes kaikki valtakunnan kunta- ja kaupunkijohtajat vapauttaa toimistaan. Tilinpäätöksen toimintakertomuksessakin todetaan, että viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen.

Parhaiten Nurmijärven tilannetta voi verrata lähiseudun Kuuma-kuntiin. Ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€).  Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Kun tarkastelee Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta, niin voi todeta, että isoimmat velkataakat ovat juuri niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla.

Noita lukuja ja etenkin kuntien taseisiin kertyneitä yli/alijäämiä tarkastellessa on syytä huoleen. Kun kehyskunnissakin alkaa taseeseen kertynyt ylijäämä olla alle 10 milj.euroa kuten Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Pornaisissa ja Vihdissä, niin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää.

Tällaisessa tilanteessa ei toivoisi valtiovallalta yhtään päätöstä yhdestäkään ylimääräisestä rasitteesta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Maankäytön kehityskuva päivitettävä

IMG_2770.jpg

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin 15.5.2019 kolumnin kohta kymmenenvuotta sitten Nurmijärvelle laaditusta maankäytön kehityskuvasta.

Silloin päätaajamien kasvutavoitteita viritettiin tappiin. Otaksun, että ainakin osin ajatuksena oli osoittaa ja korvamerkitä kovaa kasvua tietyille alueille – ja saada selkänojaa kunnan panostuksille ja suunnitelmille näihin taajamiin.

Nyt liki 10 vuotta myöhemmin on todettavissa, että kasvutavoitteet eivät ole toteutuneet lainkaan halutulla ja tavoitetulla tavalla. Itse asiassa edes Tilastokeskuksen huomattavasti varovaisempia ja realistuisempia ennusteita ei ole saavutettu. Olisi aika tutkailla kriittisesti asetettuja tavoitteita ja linjauksia.

Alla kolumnini kokonaisuudessaan korjattuna ja täsmennettynä parilla selventävällä sanalla. Kunnna tavoite oli kasvun osalta liki kaksinkertainen Tilastokeskukseen ennsuteeseen nähden – ei koko kunnan väestöluvun osalta.

 

Maankäytön kehityskuva on päivitettävä

Nurmijärven kunnanvaltuusto määritti keväällä 2011 kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet vuoteen 2040 saakka. Tämä ”Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040” täyttää siis nyt kahdeksan vuotta. Olisi syytä ja korkea aika tarkastella ja päivittää tätä keskeistä maankäyttöön, asumiseen ja kehittämiseen liittyvää kunnan tahdonilmaisua, joka toimii lähtökohtana myös seudullisessa suunnittelussa.

Voimassa olevassa maankäytön kehityskuvassa linjataan, että kunnan kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuvassa on määritetty myös kunnan eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet. Vuonna 2011 kuntapäättäjät olivat varsin optimistia Nurmijärven väestönkasvun suhteen ja väkilukutavoitteeksi asetettiin peräti 60000 asukasta vuonna 2040. Suurin kasvutavoite merkittiin Klaukkalaan ja kahdelle muullekin päätaajamalle yli 60 %:n kasvutavoitteet. Haja-asutusalueen tavoite asetettiin huomattavasti alemmas 14 prosenttiin.

Tuo 60000 asukkaan tavoite oli kasvun osalta liki kaksi kertaa enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste Nurmijärvelle. Tilastokeskuksen arvio asukasluvusta vuonna 2040 oli vajaa 52000 asukasta. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana väestönkasvumme ei kuitenkaan ole ollut edes Tilastokeskuksen ennusteen mukaista. Kunnan omasta väestötavoitteesta emme ole saavuttaneet puoliakaan. Vuonna 2020 tulemme olemaan viisi vuotta eli liki 3000 asukasta omia tavoitteitamme jäljessä.

Maankäytön kehityskuva ohjaa osaltaan myös asemakaavoitusta ja eri alueiden talotyyppejä. Korkean kasvun alueille Klaukkalaan ja Kirkonkylään on määritetty tällä hetkellä tavoitteeksi, että uudesta asuntotuotannosta on 40% kerrostaloasuntoja ja yhtiömuotoista pientalotuotantoakin 35%,  omakotiasutusta vain 25%. 

Maankäytön kehityskuva on tärkeä pitkän tähtäimen maankäytön ja asumisen linjaus. Koska kahdeksan vuotta sitten tehdyt arviot ja tavoitteet ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi, asiakirja tulisi kunnassa uudelleen tarkastella ja päivittää. Tällä hetkellä kunnassa päivitetään palveluverkkosuunnitelmaa ja selvitetään maaseutualueiden osayleiskaavojen laadinnan uudistamista sekä kyläyleiskaavojen laadintaa. Maankäytön kehityskuvan päivitys sopisi hyvin näiden jatkumoksi.  

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Nurmijärven väestönkasvusta

071

Ennakkotietojen mukaan Nurmijärven väestönkasvu on ollut viime vuotta vilkkaampaa tammi-helmikuussa.

Kun edellisenä vuonna väkiluku kasvoi kahtena ensimmäisenä kuukautena vain 16 hengellä, niin vuoden 2018 kahtena ensimmäisenä kuukautena kasvua on ollut jo liki 80 asukasta. Huomattavaa on myös se, että tänä vuonna väestönkasvu perustuu pääosin kuntien väliseen muuttoon. Tasaisella vauhdilla tuo tarkoittaa noin 1,0 %:n vuotuista kasvua, mutta todellisuudessa koko vuoden lukuihin tulevat vaikuttamaan erityisesti huhti-kesäkuu, jolloin tapahtuu perinteisesti valtaosa sisään muutosta Nurmijärvelle ja toisaalta syksyllä poismuuttavien kokonaismäärä. Syksyhän on aikaa, jolloin suuri määrä nuorisoa muuttaa opiskelemaan kunnasta toisille paikkakunnille.

Luvut ovat alustavia, mutta näyttää että mantramaisesti hoettu kunnan vetovoiman hiipuminen ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtäminen ei pidä paikkaansa. Tätä tulkintaa ja ennustelua olen itsekin kritisoinut. Kun tietää ja ottaa huomioon, että kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, niin luvut ovat odotettuja. Eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa muunlaista tulosta.

Näillä näkymin vuosi 2018 näyttää asukasluvun kehityksen suhteen hyvältä. Kasvu on kohtuullista. Se pitää yhteisön kehityksen pyörät pyörimässä ja luo tervettä vipinää kuntaan.

Huomenna 7.4. mennäänkin Uudenmaan Kokoomuksen piirikokoukseen Hyvinkäälle oman paikallisyhdistyksemme yhtenä edustajana.

Nurmijärven väestönkehityksestä

 

019.JPG

Helsingin Sanomat totesi  1.9. artikkelissaan, että Nurmijärvi on kärsinyt viime ajat muuttotappiosta. Kuntakin yritti asiassa toimittaa lehteen oikaisua, joka ei tähän päivään mennessä ole mennyt läpi.

Todellisuudessa Nurmijärvi ei ole muuttotappiokunta. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan kunnan väkimäärä on heinäkuun loppuun mennessä kasvanut 251 hengellä ja nettomuuttokin on ollut 161 henkeä. Maahanmuuton osuus väestönkasvussa on ollut vähäinen – vain 19 henkeä.

Naapurikuntiin Hyvinkääseen ja Tuusulaan verrattuna väestönkasvu on ollut huomattavasti reippaampaa – Hyvinkään verrattuna viisinkertaista ja Tuusulaan verrattuna noin kaksinkertaista. Kehyskunnista Kerava ja Kirkkonummi, jotka ovat sekä HSL-jäseniä että junaraideyhteydessä Helsinkiin, jäivät selkeästi  Nurmijärven taakse. Näissä kunnissa nettomuutto oli käytännössä 0-tasolla – Hyvinkää plussalla vain 17 henkeä ja Kirkkonummi peräti kaksi henkeä. Radanvarsikuntina nämä kyllä vetivät jonkin verran maahanmuuttoa.

Ihmetyttääkin joidenkin henkilöiden jatkuva ja perusteeton jankutus kunnan vetovoiman heikkoudesta, jota tietysti edellä mainitun kaltaiset uutisoinnit ruokkivat. Todellisuudessa Nurmijärvi vetää ja kehittyy edelleen hyvin verrattuna muihin kehyskuntiin. Se, että parissa muussa kunnassa luvut ovat vieläkin parempia, ei ole häpeäksi. Yksin Nurmijärvikään ei voi generoida koko pk-seudun ulkokehän kehitystä. On erinomaista, että muistakin kunnista löytyy kasvuvoimaa ja voidaan todeta, että se ei ole kiinni pelkästään HSL-jäsenyydestä, kuten jotkut ovat antaneet ymmärtää. Alkuvuoden suurin kasvukunta alueella on ollut Järvenpää, joka on satsannut nimenomaan kaupunkimaiseen keskustarakentamiseen.

Nurmijärven sisällä on keskusteltu paljon kunnan tonttivarannosta ja rakentamisen jakautumasta. Erityisesti omakotitonttien puutetta Klaukkalan alueella on kritisoitu. Tällä hetkellä Klaukkalan alueella on kuitenkin lainvoimaista ok-asemakaavaa 72000 kerrosneliömetrille ja Kirkonkylässäkin yli 20.000 kem2. Osa on viime vuosina vahvistuneissa asemakaavoissa kuten Klaukkalan Järvimaan alueella, josta on tulossa tuotantoon yli 10.000 kem2 pientalojen rakentamismahdollisuuksia.

Ensi vuonna arvioidaan Klaukkalassa tulevan lainvoimaiseksi noin 47000 kem2 ja Kirkonkylässä noin 40000 kem2 pientalokaavaa. Pienellä viiveellä nekin muuttuvat ok-tonteiksi, joten tilanne ei ole mitenkään huono.

Toinen asia on se, että kunnanvaltuusto on linjannut maankäytön kehityskuvassa, että Klaukkalan asuntotuotannosta 40 % on kerrostaloasuntoja ja 35 % yhtiömuotoista pientalotuotantoa (esim. rivitaloja) ja vain 25 % ok-taloja. Kirkonkylän osalta tavoite on sama, kun Rajamäessä painopiste on nimenomaan omakotiasunnoissa ja tavoitteena on niiden 50 prosentin osuus asuntotuotannosta. Näin päättäjät ovat asian linjanneet ja tämän mukaan kunnassa kaavoitetaan ja tontteja tuotetaan. Kaiken järjen ja logiikan mukaan myös osayleiskaavoitus perustuu näihin linjauksiin. Jokainen voi todeta juuri lainvoiman saaneesta Klaukkalan osayleiskaavasta, mihin jatkossa yleensä on mahdollista kaavoittaa pientaloille rakennuspaikkoja ja minkälaista asumismuotoa millekin alueelle on päätetty kohdistaa.

Tuo samainen maankäytön kehityskuva linjaa myös kunnan väestönkasvun tavoitteita ja jakautumia. Klaukkala kasvuksi vuodesta 2009 vuoteen 2040 on arvioitu 10500 uutta asukasta ja lopputulemana taajaman asukasluvuksi liki 26000 henkeä. Kirkonkylän osalta tavoitellaan vastaavassa ajassa noin 4000 asukaan kasvua ja hieman yli 10000 asukkaan taajamaa. Rajamäellä luvut ovat 3000 hengen kasvu ja 8200 asukasta. Röykässä tavoitellaan 900 asukkaan lisäystä ja 2500 asukkaan taajamaa.

Vuodesta 2009 vuoteen 2040 haja-asutusalueen ja ns. kylien asukasluvun kokonaiskasvun on suunniteltu olevan noin 1500 henkeä. Tuo sisältää siis mm. Perttulan, Nukarin,  Nummenpään, Suomiehen, Metsäkylän ja myös Palojoen. Näin on pitkän ja perusteellisen harkinnan mukaan linjattu. Jossain vaiheessa  kunnanvaltuusto varmaan joutuu maankäytön kehityskuvaa päivittämään ja noita kasvulukuja tarkistamaan. Oma arvioni on, että miltään osin niitä ei tulla nostamaan – ei taajamien, eikä kylien osalta.