Helsingin Sanomat totesi 1.9. artikkelissaan, että Nurmijärvi on kärsinyt viime ajat muuttotappiosta. Kuntakin yritti asiassa toimittaa lehteen oikaisua, joka ei tähän päivään mennessä ole mennyt läpi.
Todellisuudessa Nurmijärvi ei ole muuttotappiokunta. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan kunnan väkimäärä on heinäkuun loppuun mennessä kasvanut 251 hengellä ja nettomuuttokin on ollut 161 henkeä. Maahanmuuton osuus väestönkasvussa on ollut vähäinen – vain 19 henkeä.
Naapurikuntiin Hyvinkääseen ja Tuusulaan verrattuna väestönkasvu on ollut huomattavasti reippaampaa – Hyvinkään verrattuna viisinkertaista ja Tuusulaan verrattuna noin kaksinkertaista. Kehyskunnista Kerava ja Kirkkonummi, jotka ovat sekä HSL-jäseniä että junaraideyhteydessä Helsinkiin, jäivät selkeästi Nurmijärven taakse. Näissä kunnissa nettomuutto oli käytännössä 0-tasolla – Hyvinkää plussalla vain 17 henkeä ja Kirkkonummi peräti kaksi henkeä. Radanvarsikuntina nämä kyllä vetivät jonkin verran maahanmuuttoa.
Ihmetyttääkin joidenkin henkilöiden jatkuva ja perusteeton jankutus kunnan vetovoiman heikkoudesta, jota tietysti edellä mainitun kaltaiset uutisoinnit ruokkivat. Todellisuudessa Nurmijärvi vetää ja kehittyy edelleen hyvin verrattuna muihin kehyskuntiin. Se, että parissa muussa kunnassa luvut ovat vieläkin parempia, ei ole häpeäksi. Yksin Nurmijärvikään ei voi generoida koko pk-seudun ulkokehän kehitystä. On erinomaista, että muistakin kunnista löytyy kasvuvoimaa ja voidaan todeta, että se ei ole kiinni pelkästään HSL-jäsenyydestä, kuten jotkut ovat antaneet ymmärtää. Alkuvuoden suurin kasvukunta alueella on ollut Järvenpää, joka on satsannut nimenomaan kaupunkimaiseen keskustarakentamiseen.
Nurmijärven sisällä on keskusteltu paljon kunnan tonttivarannosta ja rakentamisen jakautumasta. Erityisesti omakotitonttien puutetta Klaukkalan alueella on kritisoitu. Tällä hetkellä Klaukkalan alueella on kuitenkin lainvoimaista ok-asemakaavaa 72000 kerrosneliömetrille ja Kirkonkylässäkin yli 20.000 kem2. Osa on viime vuosina vahvistuneissa asemakaavoissa kuten Klaukkalan Järvimaan alueella, josta on tulossa tuotantoon yli 10.000 kem2 pientalojen rakentamismahdollisuuksia.
Ensi vuonna arvioidaan Klaukkalassa tulevan lainvoimaiseksi noin 47000 kem2 ja Kirkonkylässä noin 40000 kem2 pientalokaavaa. Pienellä viiveellä nekin muuttuvat ok-tonteiksi, joten tilanne ei ole mitenkään huono.
Toinen asia on se, että kunnanvaltuusto on linjannut maankäytön kehityskuvassa, että Klaukkalan asuntotuotannosta 40 % on kerrostaloasuntoja ja 35 % yhtiömuotoista pientalotuotantoa (esim. rivitaloja) ja vain 25 % ok-taloja. Kirkonkylän osalta tavoite on sama, kun Rajamäessä painopiste on nimenomaan omakotiasunnoissa ja tavoitteena on niiden 50 prosentin osuus asuntotuotannosta. Näin päättäjät ovat asian linjanneet ja tämän mukaan kunnassa kaavoitetaan ja tontteja tuotetaan. Kaiken järjen ja logiikan mukaan myös osayleiskaavoitus perustuu näihin linjauksiin. Jokainen voi todeta juuri lainvoiman saaneesta Klaukkalan osayleiskaavasta, mihin jatkossa yleensä on mahdollista kaavoittaa pientaloille rakennuspaikkoja ja minkälaista asumismuotoa millekin alueelle on päätetty kohdistaa.
Tuo samainen maankäytön kehityskuva linjaa myös kunnan väestönkasvun tavoitteita ja jakautumia. Klaukkala kasvuksi vuodesta 2009 vuoteen 2040 on arvioitu 10500 uutta asukasta ja lopputulemana taajaman asukasluvuksi liki 26000 henkeä. Kirkonkylän osalta tavoitellaan vastaavassa ajassa noin 4000 asukaan kasvua ja hieman yli 10000 asukkaan taajamaa. Rajamäellä luvut ovat 3000 hengen kasvu ja 8200 asukasta. Röykässä tavoitellaan 900 asukkaan lisäystä ja 2500 asukkaan taajamaa.
Vuodesta 2009 vuoteen 2040 haja-asutusalueen ja ns. kylien asukasluvun kokonaiskasvun on suunniteltu olevan noin 1500 henkeä. Tuo sisältää siis mm. Perttulan, Nukarin, Nummenpään, Suomiehen, Metsäkylän ja myös Palojoen. Näin on pitkän ja perusteellisen harkinnan mukaan linjattu. Jossain vaiheessa kunnanvaltuusto varmaan joutuu maankäytön kehityskuvaa päivittämään ja noita kasvulukuja tarkistamaan. Oma arvioni on, että miltään osin niitä ei tulla nostamaan – ei taajamien, eikä kylien osalta.
ARTO HÄGG 