Rajamäen puut

Tästä Talmontien kupeesta katosi muutama havupuu viime kesänä.

Kunnallisessa päätöksenteossa on ollut parikin ajankohtaista Rajamäen puihin liittyvää asiaa.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli 21.9.kokouksessaan Altian laitonta puunkaatoa Talmontien varrelta ns. Pirunkorvessa. Rakennustarkastaja oli kesällä vaatinut Altialta selvitystä heinäkuussa asemakaava-alueella suoritetusta luvattomasta puunkaadosta. Kyseessä ei ollut mikään tavallinen lepikko, vaikka harvan ohikulkijan silmään noiden kaadettujen puiden erikoisuus oli osunut. Itsekin olin lukuisat kerrat vierestä kulkenut, mutta vesakon takaa en tuota männikköä ollut bongannut.

Altian kunnalle antamassa vastineessa mainitaan, että kyseessä on sembra-männikkö ja ehdotetaan paikalle istutettavaksi korvaavana toimenpiteenä tammea, pähkinäpensasta ja koivua. Rakennustarkastajalle tämä olisi käynytkin, mutta lautakunta päätti yksimielisesti Esa Laitisen (ps) esityksestä edellyttää, että “kaava-alueelle istutetaan 0,8 hehtaaria jalopuita alkuperäisen määrän mukaisesti. Puiden minimikorkeuden tulee olla 2-3 metriä. Istutukset tulee suorittaa 1.6.2018 mennessä.”

Vaikka vastineessa sanotaan kaadettujen puiden olleen sembra-mäntyjä, niin tosiasiassa kaadetut puut olivat ilmeisesti makedonianmäntyjä ja douglaskuusia. Näin ainakin paikallinen puuasiantuntija, metsätalousinsinööri Heikki Kiuru minua kesällä valisti, kun asiasta keskustelimme. Lautakunnan päätös tarkoittaa, että niiden sijaan tulee nyt istuttaa jalopuita eli vaahteraa, saarnia, tammea, lehmusta tai jalavaa. Päätöstekstiin näyttää tulleen pieni virhe, kun edellytetään kaava-aluetta istutettavaksi 0,8 ha. Tuo on koko alueen laajuus – asemakaava-alueen osuus on pienempi.

Makedonianmännyllä on tällainen puikulan muotoinen käpy.

—————-

Toinen ilmeisesti lähiaikoina tekniseen lautakuntaan tuleva puuta hipova asia on Kiljavantien alkupään katusuunnitelman hyväksyminen. Kyseinen katusuunnitelma oli vast´ikään nähtävillä ja Työtehoseuran kohdalla maamerkkinä seisovan mahtavan kokoisen saarnin paikalle on suunniteltu Mäkeläntielle kääntyville ryhmityskaista.

Edellä mainittu  puu-expertti Kiuru oli mukana katselmoimassa Kylänpään harvinaisia puita kunnan kaavoittajan kanssa, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Heikin asiantuntemuksesta oli erinomaista apua, kun asemakaavaan määritettiin säilytettäviä puita ja metsäalueita. Valitettavasti kyseinen saarni, joka on ilmeisesti yksi Suomen suurimmista, ei ole asemakaava-alueella, vaan katualueella. Niinpä sitä ei ole Kylänpään asemakaavassakaan suojeltavaksi määrätty.

Tiedossani ei ole, onko katusuunnitelmaan tehty muistutusta tuon saarnipuun osalta, mutta oletettavaa on, että katusuunnitelmaa käsitellessä ja hyväksyttäessä asia nousee esille.

Itse puu on joidenkin dokumenttien mukaan ontto ja täytetty sementillä.

Sen verran erikoinen ja näkyvä on Kylänpään saarni, että sen raapustin aikoinaan kyläkarttaanikin. Tuossa aivan alareunassa.