Kunnanvaltuusto 7.2.2018 ja Kylänpään puut

IMG_2290

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 7.2.2018 lyhyttä asialistaansa käsittelemään. Tulevan uuden kunnanjohtajan johtajasopimus hyväksyttiin – tosin vasta äänestyksen jälkeen, kun demariryhmä teki muutosesityksen neuvoteltuun sopimukseen.

Johtajasopimuksessa on aiemmin ja edelleen kohdassa “2. Roolit, työnjako ja toimivaltuudet” seuraava kirjaus: “Kunnanjohtaja johtaa toimivaltuuksillaan kunnan palveluorganisaatiota ja vastaa sen toimivuudesta yhteistyössä kunnan johtoryhmän kanssa. Kunnanjohtaja toimii esittelijänä kunnanhallituksessa hallintosäännön mukaisesti ja vastaa tässä roolissa asioiden oikea-aikaisesta käsittelyyn tuomisesta. Valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaavat käsiteltäviin asioihin liittyvästä poliittisesta tahdonmuodostuksesta. Poliittinen johto huolehtii siitä, että tehtävänjakoa poliittisen tahdonmuodostuksen ja operatiivisen johtamisen välillä kunnioitetaan ja että kunnanjohtajalla on riittävä tuki tehtävänsä hoitamiseen.”

Tätä kohtaa SDP olisi halunnut muuttaa siten, että ns. poliittisesta tahdonmuodostuksesta vastaisivat puheenjohtajien lisäksi myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat. Asiaperustelut demarien ehdotukselle jäivät hämäriksi. Ehkäpä muutosta haluttiin vain sen takia, että SDP:llä ei ole yhtään varsinaista puheenjohtajaa – vain varapuheenjohtajia.

Ehdotus oli sikälikin omituinen, että viime vuonna vahvistetussa kunnan hallintosäännössä nämä asiat on vastuutettu nimenomaan varsinaisille puheenjohtajille. Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa kuntastrategian sekä kunnanhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtäväksi puolestaan on asetettu edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Varapuheenjohtajista ei hallintosäännössä ole näissä yhteyksissä kirjauksia – ja olisi sangen omituista, jos sellaisia kirjattaisiin yksittäiseen kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Johtajasopimuksessa toki mainitaan, että kunnanjohtajan vuosittaiseen kehityskeskusteluun osallistuu myös varapuheenjohtajat, mutta se on täysin eri asia, eikä liity millään tavalla kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden poliittiseen tahdonmuodostukseen.

Totesinkin kunnanvaltuuston kokouksessa, että jos SDP:n valtuustoryhmä näkee asiassa muutostarpeita, niin silloin tulisi esittää muutos vuonna 2017 hyväksyttyyn hallintosääntöön – ei johtajasopimukseen. Äänestyksessä demarien outo ehdotus oikeutetusti hävisi.

——–

Paikallislehdessä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on pari asiaa ollut viime viikkoina korostetusti esillä, kun keskustelu Klaukkalantien liikenneympyröistä on hieman hellittänyt.

Kirkonkylän keskustan ns. Lidlin tontin kauppaneuvotteluista on esitetty runsaasti mielipiteitä ja kerrottu miten asiassa olisi pitänyt toimia. Olenpa kuullut mielipiteen, että tontti olisi pitänyt antaa vaikka ilmaiseksi, jotta uusi kaupan toimija olisi saatu Kirkonkylälle. Keskustelu on ollut värikästä ja hintavertailutkin hieman erikoisia, kun tontin hintaa on tarkasteltu välillä pelkästään tontin pinta-alan mukaan. Liiketonteissahan merkittävä tekijä on nimenomaan rakennusoikeus eli montako kem2:ä asemakaava mahdollista tontille rakentaa. Kauppaliikkeen kannalta on oleellista myös, että asemakaava sallii tontille vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen. Lidlin tontilla on tällainen kaavamerkintä.

Julkisuudessa on kerrottu, että kunnan hintapyyntö oli tasoa 250 €/kem2. Aiemmin Kirkonkylältä on myyty laajempi K-supermarketin tontti hintaan noin 300 €/kem2 ja alemman hintatason Rajamäeltä samoin isompi liiketontti hintatasoon 162 €/kem2. Näkemykseni on, että pienemmässä kohteessa – kuten tässä Lidlin tontissa – kerrosneliöhinta muodostuu suuremmaksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että huomattavasti suuremmassa Vantaan Kivistön kauppakeskuksessa hintataso pyörii jo tasossa 500 €/kem2.

Kunnan kehitysjohtaja Aarno Kononen ja elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen ovat tyhjentävästi kertoneet tonttineuvottelujen taustoista ja kunnan kahdelta riippumattomalta auktorisoidulta arvioijalta saamistaan hinta-arviosta. Julkisuudessa on myös kerrottu, että kunnanhallitukselta haettiin siunausta asettaa hintapyyntö noiden riippumattomien hinta-arvioiden alarajalle ja tämä ei kelvannut Lidlille, jonka oman arvion vertailevat kauppahintatiedot perustuivat lähinnä Ilvesvuoren työpaikka-alueen tonttikauppoihin. Olin kunnanhallituksessa mukana tekemässä edellä mainittua linjausta ja olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli älyllinen ja ainoa oikea mahdollinen. Toimin kunnanhallituksessa virkavastuulla: täytyisi olla aivan erityisiä perusteita, jotta voisin poiketa oleellisesti riippumattomien asiantuntijoiden hinta-arvioista, kun kysymys on kuntalaisten yhteisen omistuksen myynnistä.

Toinen lähinnä Rajamäellä tunteita nostattanut asia on  liittynyt jälleen taajaman puihin. Tällä kertaa Kylänpään ja entisen metsäoppilaitoksen alueella. Tekninen lautakuntahan hyväksyi taannoin Kiljavantien katusuunnitelman ja sen mukana maamerkkinä toimivan ison ja vanhan saarnipuun hävittämisen uuden ryhmityskaistan alta. Tämä on aiheuttanut polemiikkia ja nostattanut – varmasti aiheesta – tunteita kylällä.

Nyt kun Kylänpään alueen infraa on ryhdytty rakentamaan, niin entisen Metsolan metsäoppilaitoksen ympäristössä on kaadettu puita. Tämä on herättänyt huomiota ja huolta. Toimin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Kaavahankeen alkuvaiheessa kuntalaisille pidetyssä yleisötilaisuudessa ja työpajassa saatiin tietoa alueen erikoisesta puustosta. Alueella suoritettiinkin asiantuntijoiden toimesta puustokatselmus, jonka havaintoja hyödynnettiin asemakaavaa laadittaessa.  Alla olevassa kartassa on esitetty tuon inventoinnin keskeiset havainnot.

IMG_5074

Alla olevasta hyväksytystä ja lainvoimaisesta Kylänpään asemakaavasta voi nähdä, mitä kaava- ja suojelumerkintöjä lopulliseen asemakaavan tuosta puustoselvityksestä päätyi.

kaavaote2

Entisen metsäoppilaitoksen ympärillä olleet lehtikuuset ja kookkaat tammet on merkitty säilytettäväksi (s) -merkinnällä. Samoin on huomioitu metsiköt (sä-2 -merkintä), joissa on mm. tammenalkuja, pähkinäpensasta, saarnia, vuorijalavaa, vaahteraa ja harmaaleppää. Keskellä aluetta olevaa suurta kuusta ei asemakaavassa suojeltu ja se on nyt kaadettu infratöiden alta. Muut säilytettäväksi merkityt puut ja metsiköt sen sijaan ovat säästyneet suunnitellulla tavalla. Se Kiljavantien iso saarni ei kuulunut Kylänpään asemakaava-alueeseen, vaikka tuossa puustoselvityksessä sekin on mainittu. Sen kohtalosta päätti siis tekninen lautakunta katusuunnitelman yhteydessä.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Rajamäen puut

IMG_3926

Tästä Talmontien kupeesta katosi muutama havupuu viime kesänä.

Kunnallisessa päätöksenteossa on ollut parikin ajankohtaista Rajamäen puihin liittyvää asiaa.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta käsitteli 21.9.kokouksessaan Altian laitonta puunkaatoa Talmontien varrelta ns. Pirunkorvessa. Rakennustarkastaja oli kesällä vaatinut Altialta selvitystä heinäkuussa asemakaava-alueella suoritetusta luvattomasta puunkaadosta. Kyseessä ei ollut mikään tavallinen lepikko, vaikka harvan ohikulkijan silmään noiden kaadettujen puiden erikoisuus oli osunut. Itsekin olin lukuisat kerrat vierestä kulkenut, mutta vesakon takaa en tuota männikköä ollut bongannut.

Altian kunnalle antamassa vastineessa mainitaan, että kyseessä on sembra-männikkö ja ehdotetaan paikalle istutettavaksi korvaavana toimenpiteenä tammea, pähkinäpensasta ja koivua. Rakennustarkastajalle tämä olisi käynytkin, mutta lautakunta päätti yksimielisesti Esa Laitisen (ps) esityksestä edellyttää, että “kaava-alueelle istutetaan 0,8 hehtaaria jalopuita alkuperäisen määrän mukaisesti. Puiden minimikorkeuden tulee olla 2-3 metriä. Istutukset tulee suorittaa 1.6.2018 mennessä.”

Vaikka vastineessa sanotaan kaadettujen puiden olleen sembra-mäntyjä, niin tosiasiassa kaadetut puut olivat ilmeisesti makedonianmäntyjä ja douglaskuusia. Näin ainakin paikallinen puuasiantuntija, metsätalousinsinööri Heikki Kiuru minua kesällä valisti, kun asiasta keskustelimme. Lautakunnan päätös tarkoittaa, että niiden sijaan tulee nyt istuttaa jalopuita eli vaahteraa, saarnia, tammea, lehmusta tai jalavaa. Päätöstekstiin näyttää tulleen pieni virhe, kun edellytetään kaava-aluetta istutettavaksi 0,8 ha. Tuo on koko alueen laajuus – asemakaava-alueen osuus on pienempi.

IMG_3933

Makedonianmännyllä on tällainen puikulan muotoinen käpy.

—————-

Toinen ilmeisesti lähiaikoina tekniseen lautakuntaan tuleva puuta hipova asia on Kiljavantien alkupään katusuunnitelman hyväksyminen. Kyseinen katusuunnitelma oli vast´ikään nähtävillä ja Työtehoseuran kohdalla maamerkkinä seisovan mahtavan kokoisen saarnin paikalle on suunniteltu Mäkeläntielle kääntyville ryhmityskaista.

Edellä mainittu  puu-expertti Kiuru oli mukana katselmoimassa Kylänpään harvinaisia puita kunnan kaavoittajan kanssa, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Heikin asiantuntemuksesta oli erinomaista apua, kun asemakaavaan määritettiin säilytettäviä puita ja metsäalueita. Valitettavasti kyseinen saarni, joka on ilmeisesti yksi Suomen suurimmista, ei ole asemakaava-alueella, vaan katualueella. Niinpä sitä ei ole Kylänpään asemakaavassakaan suojeltavaksi määrätty.

Tiedossani ei ole, onko katusuunnitelmaan tehty muistutusta tuon saarnipuun osalta, mutta oletettavaa on, että katusuunnitelmaa käsitellessä ja hyväksyttäessä asia nousee esille.

Itse puu on joidenkin dokumenttien mukaan ontto ja täytetty sementillä.

Kyläkartta_01b-1

Sen verran erikoinen ja näkyvä on Kylänpään saarni, että sen raapustin aikoinaan kyläkarttaanikin. Tuossa aivan alareunassa.