Kävin kunnanhallituksen jäsenenä allekirjoittamassa Nurmijärven kunnanvirastolla vuoden 2019 tilinpäätöksen. Raskas paperi – tilikauden alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa.
Vaikka tulos oli ankea, niin tilinpäätöksestä löytyy jotain positiivistakin. Konsernipalvelut sekä sivistys- ja hyvinvointitoimiala jopa alittivat alkuperäisen talousarvion. Ympäristötoimialakin oli hyvin lähellä talousarvion lukuja. Maanmyyntitulot kasvoivat edellisvuodesta ja rahoituspuolella hyvää teki Nurmijärven Sähkö Oy:n kasvanut osinkotuloutus kuntaemolle. Nurmijärven vesi -liikelaitos teki hyvän tuloksen. Verotulotkin kasvoivat, mutta tuskallisen vähän.
Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna sote-kustannukset kasvoivat yli 12 milj.euroa ja edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattunakin yli 9 milj.euroa. Toimintakertomuksessa todetaan, että kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. 2019 oli Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi. Jos meno ja kustannusten kehitys jatkuu samanlaisena, niin otaksun syntyvän keskustelua koko keu-soten järkevyydestä. Apotti-hankinta ei ainakaan taloudessa näy positiivisena tekijänä moneen moneen vuoteen – jos koskaan.
Sosiaalisessa mediassa joku asiaan perehtymätön jo vaati kunnanjohtajan eroa. Vaikka parin viime vuoden tulosluvut ovat rajusti miinuksella, niin tuolla perusteella saisi lähes kaikki valtakunnan kunta- ja kaupunkijohtajat vapauttaa toimistaan. Tilinpäätöksen toimintakertomuksessakin todetaan, että viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen.
Parhaiten Nurmijärven tilannetta voi verrata lähiseudun Kuuma-kuntiin. Ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€). Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.
Kun tarkastelee Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta, niin voi todeta, että isoimmat velkataakat ovat juuri niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla.
Noita lukuja ja etenkin kuntien taseisiin kertyneitä yli/alijäämiä tarkastellessa on syytä huoleen. Kun kehyskunnissakin alkaa taseeseen kertynyt ylijäämä olla alle 10 milj.euroa kuten Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kirkkonummella, Pornaisissa ja Vihdissä, niin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää.
Tällaisessa tilanteessa ei toivoisi valtiovallalta yhtään päätöstä yhdestäkään ylimääräisestä rasitteesta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.
ARTO HÄGG 