Tag: talousarvio 2021

Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?

Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11. vajaassa kuudessa tunnissa, mikä on poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina.

Totesin myös, että ilmeisesti luottamushenkilöiden osallistaminen tavoitearvioprosessiin jo ennen valtuustokäsittelyä on parantunut. Aiemmin valtuustossa käsiteltiin lukuisia tekstimuutoksiakin tavoitearvioon – tällä kertaa vain pari teknistä korjausta.

Myös muut valtuustoryhmät pitivät perinteiset talousarviopuheensa – hyvin yksituumaisena ja huolestuneena kunnan taloudellisesta tilasta. Ehkä jollakin puhujalla oli fokus omituisesti enemmän menneen vuoden saavutusten kertaamisessa kuin tulevien vuosien taloudessa – kyseessä oli kuitenkin talousarviokokous – ei tilinpäätöskokous.

Näinä tiukkoina aikoina jakamista on niukasti. Niinpä lisämäärärahaesityksiä tehtiin todella vähän. Kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle vain 20.000 euron lisäyksen katuvalojen kesäpolttamiseen.

Lisämäärärahoja vuodelle 2021 esitti eniten SDP:n Lepolahti – mm. kaksi miljoonaa euroa koronariskirahaa. Vastapainoksi Lepolahti esitti kunnallisveron nostoa tasoon 20,25% eli 0,50 prosenttiyksiköllä. Veronkorotus hävisi äänestyksessä selkeästi 38-13. Veronkorotuksen kannattajista valtaosa löytyi salin vasemmalta laidalta.

Talonrakennusinvestoinneista äänestettiin ainoastaan kirjaston peruskorjauksesta, jonka lykkäämistä vuodella eteenpäin Perussuomalaiset esittivät. Totesin, että pääkirjaston saneerausta on lykätty kerta toisensa jälkeen varmaan 10 vuoden ajan. Hankkeen suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa, koska sille varattiin jo viime vuonna talousarviossa määräraha. Lykkääminen vuodella jälleen kerran ei olisi ollut järkevää ja muutosehdotus kaatuikin äänin 46-5.

Toki palveluverkosta ja siihen liittyvistä investoinneista päätetään osin vasta joulukuun valtuustossa, mutta näin ketterän budjettivaltuuston jälkeen jäi aikaa muistella yhdeksän vuoden takaista vuoden 2011 valtuuston budjettikokousta. Tuona kohtalokkaana vuotena Nurmijärven kunnan velkaantuminen kääntyi pysyvälle kasvu-uralle – kuten kuvasta näkyy.

Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna kritisoin tuolloin voimakkaasti budjettikokouksessa hyväksyttyjä mittavia investointeja. Kaikki, mitä ehdotettiin meni läpi: Rajamäen uimahallin isompi laajennus, jäähallin laajennus, Kirkonkylän urheilupuisto…kaiken huippuna Klaukkalan uimahallille myönnettiin samassa isojaossa 300.000 euroa suunnittelurahaa. Kaikki tämä komeus tarkoitti 40 miljoonan euron velan ottamista. Tätä kritisoin vähäisestä valtuustokokemuksestani huolimatta ja pidin puheen pienistä kreikkalaisista sisällämme. Puheen, joka aiheutti ilmeisesti joissakin lainanottoon orientoituneissa valtuutetuissa inhon väristyksiä – ainakin se poiki myöhemmin kitkerää palautetta.

Tässä vielä kertauksena tuo vuoden 2011 “Pienet kreikkalaiset” -puheeni.

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat

Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.

Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.

Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.

Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.

Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!

Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.

Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.

Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.

Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.

Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.

Eihän tuo varsinainen profetia ollut, mutta ilmeisen onnistunut tilannearvio. Valtuusto tosiaan hyväksyi jättimäiset investoinnit ja sitoutui yli 40 miljoonalla eurolla lainanottoon. Sillä jyrkällä polulla olemme yhä. Jätinkin tuolloin Lassi Köpän kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen hyväksyttyyn talousarvioon, koska se oli niin ilmiselvästi kuntastrategian vastainen. Mielipiteeseen yhtyi toistakymmentä muuta valtuutettua.

Tämänpäiväinen 11.11.2020 valtuuston budjettikokous antoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Sen takia otsikoin tämän blogikirjoitukseni: “Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?”. Josko ne sieltä pikkuhiljaa olisivat poistumassa.

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2021

Syyslomaviikko meni pohjoisessa ja muut lokakuun arki-illat ovat menneet melkeinpä kaikki kokoustaessa. Etenkin kunnanhallitus on työllistänyt talousarviokäsittelyn tiimoilta.

Olipa siis käydä sellainen “vahinko”, että lokakuusta olisi tullut ensimmäinen kuukausi 12 vuoteen, jolloin en olisi blogiini kirjoittanut.

Viime vuosien tiukat ajat kuntataloudessa ovat virtaviivaistaneet melkoisesti myös talousarviokäsittelyä niin kunnanhallituksessa kuin kunnanvaltuustossa. Lisämääräraha- ja tekstimuutosesitykset ovat vähentyneet reilusti niistä ajoista, kun aloittelin valtuustossa vuonna 2009. On tiedostettu, että nuukuus ei ole enää vain hyve vaan välttämättömyys. Silti on varmaa, että myös ensi vuoden talousarvion valtuustokäsitelyssä nähdään myös lisämäärärahaesityksiä. Toivon, että jokaista lisämäärärahaesitystä kohti löytyy myös vähintään vastaava määrä järkeviä esityksiä, joilla menoja voidaan vähentää. Ja erityistoiveena, että tänä vuonna ei nähdä muutamien tuhansien eurojen minimaalisia lisämäärärahaesityksiä.

Kunnanhallitus sai oman esityksensä Nurmijärven vuoden 2021 talousarvioksi valmiiksi eilen illalla 21.10. Kunnanjohtajan pohjaesitykseen tuli vain muutama muutos.

Hallitus hyväksyi esittelijän muutoksen Rajamäen Uimahalli Oy:n avustuksen pienentämisestä 112.000 eurolla. Tarkoitushan ei tietenkään ollut laittaa säästöä heti sileäksi muita määrärahoja lisäämällä, vaikka joku tällaisenkin näkemyksen on esittänyt. Joka tapauksessa kunnanhallitus päätti äänestysten jälkeen lisätä 24.000 euroa A2-kielen säilyttämiseen. Kannatin Keskustan Raekannaksen ehdotusta, jossa määräraha olisi selkeästi palautettu vain yhdelle vuodelle, jonka aikana oltaisiin selvitetty etäopetuksen mahdollisuutta A2-kielen opetuksessa ja selvityksen perusteella arvioitu A2-kielen opetuksen muotoa ja jatkoa tulevaisuudessa. Äänestysten jälkeen A2-kieli palautettiin ehdoitta, mikä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö asiaa tulevinakin vuonna arvioida. Itse katsoin selvitystyön aiheelliseksi ja A2-kielen lakkauttamisen ennen sitä olevan huono ratkaisu.

Ympäristötoimialan kesäkatuvaloista, hiekanpoistoista, roskakorien tyhjentämisistä ja urheilu- & pallokenttien hoitotason laskusta äänestettiin jälleen joka vuotiseen tapaan. Äänin 5-6 lisättiin näille momenteille 70.000 euroa. Olin määrärahojen lisäämistä vastaan. Pohjaesityshän ei tarkoittanut sitä, että kyseiset toimet olisi kunnassa täysin lopetettu ja ympäristö hunningolle ajettu.

Omaperäisin lisämäärärahaesitys tuli Keskustan Hyvämäeltä, joka ehdotti yksityisteiden avustusmäärärahoja nostettavaksi 40.000 eurolla ja tämä rahoitettavan tarvittaessa siirtämällä ympäristötoimialan kalustoinvestointeja vuodella eteenpäin 200.000 eurolla. Määrärahan nosto rahoitettaisiin siten kalustoinvestointien vuoden 2021 laskennallisen poiston pienenemisellä noin 40.000 eurolla. Tämäkin esitys hyväksyttiin hajaäänituomiolla 5-6 ja vastustin määrärahan nostamista. Kuinka loppuunkalutun tai ajetun kaluston hankintaa kunnanhallitus lähti näin vuodella siirtämään – se ei ole tiedossa.

Kokonaisuudessaan kunnanhallitus siis lisäsi kunnajohtajan TA-esityksen käyttötalousmenoihin vain 24.000 euroa. Toivottavasti tämä pitää myös kunnanvaltuustossa, jossa tosin suurimmat väännöt tullaan näkemään investointiosaa käsiteltäessä. Palveluverkko ja sen osat – lukiot, kirjastot, nuorisotilat – tulevat olemaan vielä monenlaisten intohimojen ja vääntöjen kohde. Kunnanhallituskaan ei tätä osaa investoinneista ryhtynyt käsittelemään, vaan investointeja tarkastellaan myöhemmin palveluverkkopäätösten jälkeen.

Nykyisen keusote-ajan absurdiutta edustaa se, että yli 270 miljoonan euron toimintakuluista Keusoten vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat melkein 50%. Talousarviokirjan yli 200 sivusta nämä kustannukset on esitetty tasan yhdellä sivulla. Se on vain hieman enemmän kuin mitä talousarviokirjassa on käsitelty katuvalojen kesänaikaista sammutusta ja roskakorien tyhjentämistä.

Verot kunnanhallitus esittää pidettävän nykyisellään.

Myös Rajamäen uimahallin avustukset ovat kunnallispoliittinen kestoaihe ja asia nousee mahdollisesti esille myös kunnanvaltuustossa. Kuluvan vuoden budjetissa uimahalliyhtiön toiminta-avustukseen on varattu 790.000 euroa ja vuodelle 2021 ehdotetaan 668 000 euroa plus Hyvä-Olo kortin kuntaosuuteen 70 000 euroa – yhteensä siis 738.000 euroa. Joissakin piireissä avustussumman suuruutta on kritisoitu. Täytyy muistaa, että kunnan tuki uimahallin käyttäjää kohti on vain noin 2,5 euroa. Jos se tuntuu sietämättömän suurelta panostukselta, niin sitä voi verrata vaikkapa Monikkosalin kävijämääriin ja nettokustannuksiin. Viime vuonna kunta tuki Monikkosalissa kävijää yli 20 eurolla per kerta. Ensi vuoden budjetissa tavoite on asetettu tiukasti tasoon 13 euroa/kävijä. Kriittiset kuntalaiset ja valppaat päätöksentekijät varmasti seuraavat suurella mielenkiinnolla tämänkin tavoitteen toteutumista.