Nurmijärven vuoden 2021 talousarvio saatiin käsiteltyä 11.11. vajaassa kuudessa tunnissa, mikä on poikkeuksellisen lyhyt rupeama. Kokoomuksen ryhmäpuheessa muistelinkin vuoden 2009 peräti 12 tuntia kestänyttä ja yli 40 äänestystä poikinutta maraton-kokousta, joka päättyi vasta aamuyön tunteina.
Totesin myös, että ilmeisesti luottamushenkilöiden osallistaminen tavoitearvioprosessiin jo ennen valtuustokäsittelyä on parantunut. Aiemmin valtuustossa käsiteltiin lukuisia tekstimuutoksiakin tavoitearvioon – tällä kertaa vain pari teknistä korjausta.
Myös muut valtuustoryhmät pitivät perinteiset talousarviopuheensa – hyvin yksituumaisena ja huolestuneena kunnan taloudellisesta tilasta. Ehkä jollakin puhujalla oli fokus omituisesti enemmän menneen vuoden saavutusten kertaamisessa kuin tulevien vuosien taloudessa – kyseessä oli kuitenkin talousarviokokous – ei tilinpäätöskokous.
Näinä tiukkoina aikoina jakamista on niukasti. Niinpä lisämäärärahaesityksiä tehtiin todella vähän. Kunnanvaltuusto hyväksyi ensi vuodelle vain 20.000 euron lisäyksen katuvalojen kesäpolttamiseen.
Lisämäärärahoja vuodelle 2021 esitti eniten SDP:n Lepolahti – mm. kaksi miljoonaa euroa koronariskirahaa. Vastapainoksi Lepolahti esitti kunnallisveron nostoa tasoon 20,25% eli 0,50 prosenttiyksiköllä. Veronkorotus hävisi äänestyksessä selkeästi 38-13. Veronkorotuksen kannattajista valtaosa löytyi salin vasemmalta laidalta.
Talonrakennusinvestoinneista äänestettiin ainoastaan kirjaston peruskorjauksesta, jonka lykkäämistä vuodella eteenpäin Perussuomalaiset esittivät. Totesin, että pääkirjaston saneerausta on lykätty kerta toisensa jälkeen varmaan 10 vuoden ajan. Hankkeen suunnittelu on myös hyvässä vauhdissa, koska sille varattiin jo viime vuonna talousarviossa määräraha. Lykkääminen vuodella jälleen kerran ei olisi ollut järkevää ja muutosehdotus kaatuikin äänin 46-5.
Toki palveluverkosta ja siihen liittyvistä investoinneista päätetään osin vasta joulukuun valtuustossa, mutta näin ketterän budjettivaltuuston jälkeen jäi aikaa muistella yhdeksän vuoden takaista vuoden 2011 valtuuston budjettikokousta. Tuona kohtalokkaana vuotena Nurmijärven kunnan velkaantuminen kääntyi pysyvälle kasvu-uralle – kuten kuvasta näkyy.
Ensimmäisen kauden kunnanvaltuutettuna kritisoin tuolloin voimakkaasti budjettikokouksessa hyväksyttyjä mittavia investointeja. Kaikki, mitä ehdotettiin meni läpi: Rajamäen uimahallin isompi laajennus, jäähallin laajennus, Kirkonkylän urheilupuisto…kaiken huippuna Klaukkalan uimahallille myönnettiin samassa isojaossa 300.000 euroa suunnittelurahaa. Kaikki tämä komeus tarkoitti 40 miljoonan euron velan ottamista. Tätä kritisoin vähäisestä valtuustokokemuksestani huolimatta ja pidin puheen pienistä kreikkalaisista sisällämme. Puheen, joka aiheutti ilmeisesti joissakin lainanottoon orientoituneissa valtuutetuissa inhon väristyksiä – ainakin se poiki myöhemmin kitkerää palautetta.
Tässä vielä kertauksena tuo vuoden 2011 “Pienet kreikkalaiset” -puheeni.
Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut läsnäolijat
Vuonna 2009 hyväksytyssä kuntastrategiassa on määritetty yhdeksi strategiseksi valinnaksi ”Tasapainoinen kuntakonsernin talous terveellä pohjalla”. Kuntastrategiaan on kirjattu ns. kriittisiä menetystekijöitä, jotka ovat välttämättömiä, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan.
Yksi keskeisimmistä asetetuista raameista on verorasituksen ja velkaantumisen kohtuullisena säilyttäminen. Erikseen on kirjattu, että kunnan toimintakulut rajataan suhteessa verorahoitukseen siten, että verorahoituksella katetaan vieraan pääoman korkokulut ja investoinneista vähintään puolet.
Kun on myös kirjattu, että veroprosenttien tulee Nurmijärvellä olla seudun keskitasoa, täytyy todeta, että kunnanvaltuustolle tänään esitettävä talousarvio ja taloussuunnitelma eivät ole hyväksytyn strategian ja asetettujen tavoitteiden mukaisia.
Talousarvioesityksen jokainen vuosi 2012-14 ylittää noin 5-6 milj. eurolla suunnitellut maksimi-investoinnit ja strategian mukaisen enimmäisvelkaantumisen. Tavoitteena strategiaan on kirjattu myös se, että investoinnit pyritään kattamaan joinain vuosina täysin verorahoituksella ilman lisävelanottoa.
Nämä tavoitteet talousarvioesitys ylittää noin 17-20 milj. eurolla vuosittain!
Esitetyillä investoinneilla velkamäärä asukasta kohti kasvaa kolmessa vuodessa yli 50% nykyisestä tasosta eli yli 3200 euroon per asukas vuoteen 2014 mennessä. Investointien kasvattaminen nykyisestä 21 milj.euron tasosta vuonna 2014 suunniteltuun tasoon 34 milj.euroa ei ole vastuullista toimintaa. Jo ensi vuodeksi ehdotettu yli 27 milj.euroa on kestämätön kuntatalouden kannalta.
Investointilistalla on useita hienoja hankkeita. Listalla etenevät erityisesti sellaiset hankkeet, joilla on voimakkaat ja äänekkäät puuhamiehet – ei välttämättä sellaiset, jotka ovat kuntatalouden tai kestävän kehityksen kannalta järkevimmät. Vanhuksilla olisi loistavat olot, jos heidän asiaa ajettaisiin samalla intohimolla kuin liikuntapaikkahankkeita. Energiasäästö- ja tehokkuushankkeet saavat ilmeisesti ensi vuonna väistyä sellaisten hankkeiden tieltä, jotka vain lisäävät käyttötalouden menoja.
Ihmettelemme villiä ja vapaata taloudenpitoa ja holtitonta velkaantumista Välimeren maissa. Talousarvioesityksen perusteella voisi otaksua, että myös jokaisessa nurmijärveläisessä – ainakin valtuutetussa – asuu pieni kreikkalainen.
Itse aion toimia ja äänestää yhteisesti sovitun strategian mukaisesti.
Olen joskus puolileikilläni todennut, että vaalibudjettien estämiseksi, pitäisi lailla kieltää perättäiset valtuustokaudet. Minulla on valitettavasti tutina, että tänä iltana voin olla jo tosissani.
Eihän tuo varsinainen profetia ollut, mutta ilmeisen onnistunut tilannearvio. Valtuusto tosiaan hyväksyi jättimäiset investoinnit ja sitoutui yli 40 miljoonalla eurolla lainanottoon. Sillä jyrkällä polulla olemme yhä. Jätinkin tuolloin Lassi Köpän kanssa poikkeuksellisen eriävän mielipiteen hyväksyttyyn talousarvioon, koska se oli niin ilmiselvästi kuntastrategian vastainen. Mielipiteeseen yhtyi toistakymmentä muuta valtuutettua.
Tämänpäiväinen 11.11.2020 valtuuston budjettikokous antoi kuitenkin uskoa tulevaisuuteen. Sen takia otsikoin tämän blogikirjoitukseni: “Pienet kreikkalaiset poistumassa sisältämme?”. Josko ne sieltä pikkuhiljaa olisivat poistumassa.
ARTO HÄGG 