Helsingin Sanomien sunnuntainumerossa 25.8.2019 oli koko aukeaman juttu Nurmijärven Rajamäellä sijaitsevista sodanaikaisista tykkitorneista. Kyseessä on Alkon Rajamäen tehtaiden suojaksi välirauhan aikana rakennetuista massiivisista teräsbetonitorneista, joiden huipulle asennettiin tehtaan hankkimat 40 mm Boforsin ilmatorjuntatykit.
Tornien historiasta löytyy kosolti tietoa tuosta artikkelista ja netistä, joten sen kertaaminen ei ole tässä tarpeen. Kirjaan kuitenkin ylös hieman muuta aiheeseen liittyvää.
Tein vuoden 2013 lopussa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa ja erikseen nostin esille Alkon tehdasmuseon avaamisen yleisölle ja kyseiset tykkitornit. Kunnan uusi elinkeinojohtaja ottikin tuolloin asian omakseen ja tehdasmuseo avattiin suurelle yleisölle vuonna 2017, vaikka aloitteen valtuustokäsittelyssä vuonna 2014 todettiin, että alkoholilainsäädännön tulkinnat taitavat olla avaamisen esteenä.
Myös tykkitornien avaamista yleisölle tutkittiin tuolloin, mutta niiden kunnostuksen arvioitiin maksavan kuusinumeroisen summan – edes kunnollisten kuntotutkimusten tekemiseen ei ehdotettu varoja. Olisiko aika asian edistämiseksi kypsynyt? Yksittäiset kuntalaiset ovat joitain sormiharjoituksia asian suhteen tehneet ja olleet mm. paikallisiin yrityksiin yhteydessä, mutta ilman kunnan myötävaikutusta asiassa ei mitään tapahdu. Toisaalta kunnan tulevien vuosien investointiohjelmasta on tulossa tiukkaakin tiukempi uuden NUUKA-ohjelman myötä. Rahoitusta täytyisi varmaan löytyä muualtakin kuin kunnasta.
Kertaalleen vuosia sitten pääsin livahtamaan toisen tornin alakertaan ja sen alla oleviin miehistötiloihin, mutta rohkeus ei riittänyt syvemmälle ruostuneita teräsportaita pitkin edetä. Tornien huipulle mennään ymmärtääkseni erillisten rappusten kautta takaosan oven kautta. Nyttemmin sekä iso etuovi ja pienempi takaovi on jykevämmin lukittu ilkivallan takia. Kerran hälytimme naapurin kanssa palokunnan paikalle, kun tornin takaovi oli tulessa – joku oli aikeissa polttaa itsensä oven läpi. Huolena onkin, että huoltamattomana ja käyttämättömänä uniikit tykkitornit vetävät puoleensa ilkivallan tekijöitä.
Lännen puolimmainen tykkitorni
Idän puolimmaisessa tornissa on näkyvissä vielä suojavärityskin.
Talvisodan aikana – ennen tykkitornien rakentamista – tehtaan tykit olivat asemissa Tykkitorninmäen naapurissa Patterinmäellä. Nykyisin Patterinmäki on kartoissa merkitty nimellä Kupinmäki. Sielläkin on edelleen nähtävissä jälkiä noista talvisodan aikaisista tykkiasemista. Samoin joitain juoksuhaudan pätkiä, joiden iästä minulla ei ole tarkempaa tietoa. Voivat olla myös vanhempia suojeluskuntalaisten tekemiä.
Tässä rinnevarjostetussa ilmakuvassa näkyy hyvin nuo Kupinmäen vanhat asemat.
Ja tällaisilta ne Kupinmäen asemat näyttivät muutama vuosi sitten maastossa:
Talvisodanaikaiset asemat Kupinmäellä (Patterinmäellä).
Hesari ja pari muutakin lehteä kirjoittivat valtuustoaloitteeni käsittelyn jälkeen vuoden 2015 alussa Rajamäen vanhasta tehdasyhdyskunnasta, toiveista museon avaamiseksi ja tykkitorneistakin. Valitettavasti iso ja näyttävä lehtijuttu ajoittui tällä kertaa hetkeen, jolloin tehdasmuseo oli juuri sulkeutunut talvikaudeksi. Toivottavasti asia on esillä jälleen ensi keväänä ja saa lähihistoriasta kiinnostuneet pyörähtämään paikalla.
En muista mäelle Patterinmäen, enkä Kupinmäen nimeä -60 luvun alusta. Hiekkakuoppa, joka näkyy mielestäni varjostuskuvassa Kupinmäen kaakkoiskulmassa kutsuttiin Sörkän montuksi. Kupinmäen länsipuolella oli pienempi ”monttu” (ei mikään hiekanottopaikka) kota sanottiin pikkukupiksi.
Puusto oli -60 luvulla hyvin nuorta ja matalaa männyn taimikkoa ja koivunnärettä. Laella oli kuoppia, joita pidimme joko pommikuoppina tai poteroina. Joskus 60-70 -luvun vaihteessa kansalaiskoulun pojat löysivät mäeltä pari maahan ilmeisesti piilotettua kivääriä, joiden puuosat olivat jo hyvin huonossa kunnossa.
Kievarintien pohjoispäässä olevan ”opettajien asuntolan” vierestä johti ennen pelto- ja metsätie Kylänpään vanhainkodille. Heti siinä metsän reunassa oli laajat kuopat, jossa oli kesällä jonkinlaiset lätäköt ja jossa talven tullen luistelimme. Niiden kerrottiin olevan pommikuoppia talvisodasta.
Kupinmäki on tosiaan peruskarttaankin nimenä tullut vasta 80-luvulla.