Pitkänokka seikkaili elokuussa Ilta-Sanomien kuukauden kotimaisena eli pääsin osaksi vuodesta 1986 jatkunutta kotimaisten sarjakuvantekijöiden strippikavalkaadia. Piirongin laatikossa oli nivaska pääosin ennestään julkaisemattomia strippeja ja väsäsin pikatahtia kourallisen uusia, joten yli kahdessakymmenessä elokuisessa Iltiksen arkinumerossa vilautettiin Pitkänokkaa. Ehdottoman subjektiivinen arvioni on, että stripit eivät hävenneet yhtään valtakunnan muiden kotimaisten päivittäisstrippien rinnalla.
Kuukauden kotimaisen perinteeseen kuuluu myös tekijän haastattelu, joka osaltani suoritettiin Fazerin kahvilassa Munkkivuoren ostoskeskuksessa Helsingissä. Kivenheiton päässä Ulvilantiellä tuli muuten vuoden verran asuttuakin 80-luvun lopulla. Leppoisan rupattelutuokion tuloksena julkaistiin oheinen juttu I.S:ssä. Otsikon Hipinluihakkeen toimittaja Juhani Tolvanen on hokannut Pitkänokka-albumini historia-osastosta. Hahmon ensimmäiset stripppini 80-luvulla nimesin Hipinluihakkeiksi. Nimen ideoi tuolloin Oulun kaupungilla kairausryhmämme nokkamiehenä toiminut Peltoniemen Jaska. Hipinluihakkeesta kasvoi sittemmin Pitkänokka ja kairausryhmän alimman palkkaluokan apumiehestä rakennusinsinööri.
Lehtijutussa heruteltiin kerrassaan Nurmijärven ideapajasta ja mainittiin tämä viikoittainen blogini. Kuin kohtalon ivana nyt siunaantui parin viikon paussi blogikirjoittelulle. Loppukesällä on ollut poikkeuksellisen kiirettä.
Kunnalliset luottamustoimet ovat jälleen alkaneet kesätauon jälkeen ja sen tiimoilta tulee varmasti aihetta kirjoittelulle jatkossa. Nurmijärven yksityistieasioista on tullut yhteydenottoja useammaltakin kuntalaiselta ja saamani tiedon mukaan ehdotus kunnan yksityistiekäytännöistä on tulossa kunnanhallituksen käsittelyyn vielä syksyn aikana. Isoin asia on varmasti vuoden 2020 talousarvion valmistelu, jonka käsittely kunnanhallituksessa menee lokakuulle. Haluamme tutustua palveluverkkoselvitykseen ennen kuin seuraavan vuoden talousarviota ryhdytään käsittelemään.
Valtakunnan politiikkaan tuli osallistuttua viime viikonloppuna, kun kokoomuksen puoluevaltuusto kokoontui. Valitsimme puolueelle uuden puoluesihteerin. Hän on Kristiina Kokko. Kokenut ja pätevä henkilö. Teimme varmasti hyvän päätöksen.
Kokonaisuudessaan valtakunnan politiikassa on loppukesässä ollut varsinaista markkinameininkiä. Tuntuu, että hallituksen strategiana on tarjota oppositiolle mahdollisimman paljon syöttöjä lapaan, jotta peli sekoaisi. Kun kritiikille annetaan äärettömän paljon mahdollisuuksia, niin iso osa kritiikistä jää tekemättä tai jää huomiotta. Tähänkin on turhaa lähteä luettelemaan sitä loputonta listaa katteettomista lupauksista. Yksi strippi saa korvata luettelon:
Ja lopuksi kulttuuria. Jossakin vaiheessa luen varmasti Jari Tervon Loiri-kirjan. Hieman olen hämmästellyt iltapäivälehtien kirjoittelua asiasta – tosin vain otsikot lukeneena ja valtaisat palstamillimetrit havainnoineena. Mieleen on noussut kysymys, että kuinka paljon teoksesta lehdet voivat kirjoittaa. Kun ynnää kaikki lehtiartikkelit, niin kohta koko kirja on referoitu lehtien sivuilla. Tällaisella ilmiöllä ei ole mitään tekemistä kirja-arvostelujen kanssa ja tuossa laajuudessa ei taida olla enää myöskään kirjan markkinoinnille ja myynnille eduksi.
ARTO HÄGG 