Ehätin keskiviikko-iltana 18.9. Nurmijärven Sähkön hallituksen kokouksesta kunnantalolle kuuntelemaan palveluverkkoselvityksen esittelytilaisuuden viimeisiä hetkiä. FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen kritisoi parahiksi sitä, että kunnassa laadittu laskelma väestönkehityksestä poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen ja Väestötietojärjestelmän oppilasennusteista. Ero on kuulemma huomattava ja tätä lähtötieto-ongelmaa konsultti ongelmoi. Oma näkemykseni on, että kunnassa tehty väestölaskelma on kohtuullisen tarkka ja ottaa huomioon myös kunnan asemakaavoitushankkeet. Tällaista tarkkuutta ei kunnan ulkopuolisista laskelmista löydy.
Tilastokeskuksen laskelmiin nojautuville muistutuksena esimerkki Tilastokeskuksen vuonna 1995 laatimasta väestöennusteesta Nurmijärvelle. Sen mukaan Nurmijärven asukasluku olisi vuonna 2030 noin 34800 henkeä. Tosiasiassa tuo rajapyykki saavutettiin Nurmijärvellä jo seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arvauksen jälkeen vuonna 2002 – siis 28 vuotta etuajassa. Suosittelen vahvasti kunnan oman väestölaskelman käyttämistä, vaikka voin 100 prosentin varmuudella taata, ettei sekään pidä paikkaansa. Sellaista rätinkiä kun ei kukaan pysty laatimaan.
Kaiken kaikkiaan hieman hämmentävät fiilikset jäivät koko esittelytilaisuudesta – toki vain lyhyen läsnäoloni perusteella arvioituna.
Hämmennystä ei vähentänyt se, että keskustelu kääntyi jälleen kerran kyläkouluihin. Menneiden vuosien väännöt parin alle kahdenkymmenen oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta tulivat vahvasti mieleen. Ilmeisesti jossain vaiheessa tilaisuutta oli mainittu 2-sarjaiset alakoulut ja tavoitteellinen oppilasmäärä 120 oppilasta. Nähtävästi kaikille nykyisillä kunnavaltuutetuillakaan ei ole tiedossa, minkälaiset linjaukset kunnassa ovat tällä hetkellä asiassa voimassa. Jaetaanpa siis jälleen kerran hieman informaatiota.
Olin mukana edellisessä palveluverkkotoimikunnassa ja sen laatimia palveluverkon kehittämisehdotuksia käsiteltiin kunnanvaltuustossa 25.5.2016. Tuolloin valtuusto teki seuraavat periaatelinjaukset ja kriteerit perusopetuksen kouluyksiköille:
Oppilasmäärä: Tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu.
Tilojen kunto ja soveltuvuus käyttöön: Luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen. 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat).
Aluekohtaisesti päätettiin myös seuraavaa:
Kyläkoulut: Palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen. Jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palvelujen järjestämiseen. Tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla.
Nämä kohtalaisen tuoreet linjaukset ovat Nurmijärvellä edelleen voimassa. Niissä on selkeä tavoite pitää kyläkoulut älyllisen kokoisina ja toisaalta varmistaa, että koulujen lakkautuksia ei tehdä hätiköiden, vaan selvitetään myös kehittämistoimia oppilasmäärän pysyttämiseksi riittävällä tasolla, joksi tuo 1-sarjaisuus ja 100 oppilasta on siis määritetty.
Mitä nuo kehittämistoimet sitten voisivat olla? Vedän tällä hetkellä kunnanhallituksen asettamaa kaavoituksen kehittämisen työryhmää, jossa kuntastrategian mukaisesti pohditaan myös kyläalueiden kaavoitusta ja rakentamismahdolllisuuksien määrittämisperiaatteita. Toivottavasti sieltä saadaan joitain työkaluja ja apuja kriteerien saavuttamiseksi. Rakentamisen tahti ja kouluikäisten määrän kehitys haja-asutusalueella voi uudistustoimistakin huolimatta johtaa kouluverkon supistamiseen ja kyläkoulujen yhdistämiseen jossakin vaiheessa. Siihen tosin joudutaan vasta, jos muut keinot eivät tuota tulosta.
Tässä samaa asiaa koskeva kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa tammikuulta 2017. Tuon kirjoituksen jälkeen kunnanhallitus on siis asettanut edellämainitun kaavoituksen kehittämisen työryhmän. Asia on tärkeäksi koettu ja se etenee.
https://artohagg.fi/2017/01/25/viela-kerran-kylakoululinjauksista/
Nurmijärven Uutisetkin olivat paikalla valtuustosalissa ja lehdessä oli liki kokoaukeaman juttu asiasta. Viereisellä palstalla oli pienempi uutinen sekajätteen kuljetusten kilpailutusasian käsittelystä kunnanhallituksessa. Tein kunnanhallituksessa esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Lehdessä oli joitain palauttamisen perusteluja mainittu, mutta sitä oleellisinta ja tärkeintä asiaa ei. Olin hämmästynyt, että sopimusluonnokseen, joka on nähtävällä myös kunnan web-sivuilla, oli kirjattu seuraavaa:
“Kunta hyväksyy osaltaan tarjouspyyntöasiakirjat (mm. kilpailutuksen sisällön ja urakanjaon ja urakka-ajan) ennen ensimmäistä kilpailutusta.”
Kiertokapulaan liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli aikoinaan se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti, oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kyseisen sopimusklausuulin hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ei jatkoon – eli ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti SDP:n kunnanhallitusjäsenten vastustuksesta huolimatta.
Jälleen kerran osoittautui tärkeäksi, että jokainen rivi ja sopimusklausuuli tulee luottamushenkilöiden lukea ajatuksella.
ARTO HÄGG 