Kiertokapulan hallituksesta

Hämeen Sanomat uutisoi 20.10.2021 otsikolla ” Kiertokapulan hallituksen valinnasta raju riita – SDP syyttää rankasti kokoomusta, virkamiehiä ja jopa yhtiötä, kokoomus osoittaa sormella Hämeenlinnaa”. En valitettavasti itse artikkelia päässyt lukemaan, mutta otsikosta näkee, mistä on kysymys. Tässä hieman näkemyksiäni asian kulusta, kun jotain satun asiasta tietämään.

Kiertokapula Oy:n omistajakunnat olivat kokoontuneet huhtikuun 2021 lopulla keskustelemaan kuntalain omistajaohjausedellytysten tiukentumisen ja Kiertokapulan näkymien vaikutuksesta yhtiön hallituksen jäsenten valintaan. Omistajakokouksessa oli tuolloin sovittu yksimielisesti, että Hämeenlinnan kaupunki valmistelee osakaskunnille esityksen Kiertokapulan nimitysvaliokunnan perustamisesta.

Sovitulla tavalla Hämeenlinnan kaupunginhallitus 24.5.2021

– hyväksyi ehdotuksen Kiertokapula Oy:n nimitysvaliokunnan perustamisesta esitettyjen periaatteiden mukaisesti.

– hyväksyi ehdotuksen, että Kiertokapulan ensimmäisenä nimitysvaliokuntana toimii osakaskokous

– päätti ehdottaa, että Kiertokapulan muut omistajakunnat päättävät nimitysvaliokunnan perustamisesta liitteenä olevien periaatteiden mukaisesti.

Tämä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ehdotus ja periaatteet toimitettiin muille Kiertokapulan Oy:n osakaskunnille. Ehdotukseen sisältyi, että perustettavan nimitysvaliokunnan tehtävä oli valmistella yhtiökokoukselle esitys yhtiön hallituksen kokoonpanosta siten, että yhtiön tarvitsema riittävä asiantuntemus, jatkuvuus ja tasa-arvolain edellytykset hallituksen kokoonpanossa täyttyvät. Tämä oli loogista ja hyvin linjassa sen kanssa, että sekä kevään omistajakokous että Hämeenlinnan kaupunginhallitus olivat todenneet, että Kiertokapula ei ole yhteenkään omistajaansa nähden tytär- tai osakkuusyhtiöasemassa, joten yhtiön hallituksen rooli ja vastuut ovat muihin kuntayhtiöihin nähden korostuneet. Edelleen, että yhtiön aseman ja toiminnan luonteen vuoksi omistajien tulisi huolehtia siitä, että yhtiöllä on osaava ja toimintakykyinen hallitus, joka pystyy ohjaamaan ja tukemaan toimitusjohtajaa yhtiön toimintaympäristön muutoksessa. Oli linjattu myös, että yhtiön hallituksella tulee kokonaisuutena olla vahva osaaminen yhtiön toimialasta, taloudesta, investointien rahoituksesta ja liiketoiminnasta. Lisäksi hallituksella tulee olla kykyä strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Huomionarvoista ehdotuksessa oli se, että hallituksen jäsenten valintakriteereihin ei nimenomaisesti kirjattu mitään puoluepoliittisia mandaatteja tai viittauksia esim. kuntavaalituloksiin. Koko nimitysvaliokunnan perusajatuksena oli se, että hallitus koottaisiin nimenomaan edellä mainituilla muilla kuin poliittisilla perusteilla.

Postia Hämeenlinnasta saatuaan Nurmijärven kunnanhallitus päätti 21.6.2021 hyväksyä Hämeenlinnan kaupunginhallituksen laatiman ehdotuksen Kiertokapula Oy:n nimitysvaliokunnan perustamisesta esitettyjen periaatteiden mukaisesti. Kokouksessa kunnanhallitus nimesi minut kunnan edustajaksi sekä Kiertokapula Oy:n osakaskokoukseen että nimitysvaliokuntaan.

Hämeenlinnan kaupunginhallituksen ehdotukseen sisältyi se, että kukin osakaskunta tekee nimitysvaliokunnalle ehdotuksen yhdestä mies- ja yhdestä naisjäsenestä, joista osakaskokous valitsee kunnittain yhden varsinaisen ja yhden varajäsenen. Ehdotuksesta tulee käydä ilmi perustelut, mihin yhtiön tarvitsemiin ominaisuuksiin tai osaamisalueisiin ehdotettu jäsen parhaiten vastaa. Tässäkin korostui ehdokkaiden ominaisuuksien ja osaamisen korostaminen – ei puoluekanta. Tältä pohjalta Nurmijärvenkin ehdokkaat nimitettiin. Osakaskokous siis punnitsisi ja puntaroisi kuntien asettamat ehdokkaat ja yhtiökokous tekisi lopulliset valinnat.

Minua oli jo kesällä – ennen kuin olin tietoinen keväisistä nimitysvaliokuntakaavailuista tai asian käsittelystä osakaskuntien välillä tahi Hämeenlinnan kaupunginhallituksen roolista – askarruttanut, miten Kiertokapulan hallitus tullaan nimeämään. Edellisten kuntavaalien 2017 jälkeen asia oli neuvoteltu puolueiden piirien välillä ja sitä kautta oli saatu tieto, mille puolueelle hallituspaikka missäkin kunnassa kuuluu. Muistaakseni tuolloin asiaa hankaloitti se, että Kiertokapulan alueella osa kunnista kuuluu Hämeen piiriin, osa Uusimaahan. Kun asiasta kesällä kyselin, niin Nurmijärven demareilta tuli tieto, että kyseinen Nurmijärven hallituspaikka kuuluisi heille. Tätä hieman hämmästelin, mutta en luonnollisesti kyseenalaistanut, vaan jäin odottamaan virallista vahvistusta, että piiritasolla olisi näin sovittu puolueiden välillä. Sittemminhän tuo demarien tieto osoittautui täydelliseksi dis-informaatioksi ja osoitti kuinka kryptistä juuri Kiertokapulaan liittyvät nimeämiset ovat olleet.

Osallistuin sovitusti osakaskokoukseen, joka toimi myös nimitysvaliokuntana. Tällä foorumilla siis puntaroitiin osakaskuntien asettamia ehdokkaita. Kuuntelin jonkin aikaa ensimmäisen kokouksen puheenvuoroja ja kysäisin muiden kuntien edustajilta, että onko jollakin sellainen käsitys, että Kiertokapulan hallituspaikoista oltaisiin sovittu puolueiden kesken ns. piiritasolla vaiko ei. Hämmästyksekseni kysymykseeni tuli vastauksia sekä kyllä että ei. Asia oli mielestäni tuossa vaiheessa erikoisen sekavassa tilassa. Tuolta pohjalta ei luonnollisesti päästy tekemään vielä lopullista ehdotusta yhtiökokoukselle, joten päätettiin kokoontua uudemman kerran.

Niissä kokouksissa, joissa olin läsnä, yhdenkään ehdokkaan puoluetaustaa ei mainittu, eikä arvioinnissa puoluetausta ollut millään tavalla esillä. Ilmeisesti ainakin Hämeenlinnassa oli kuitenkin tarkkaan tutkailtu mille kohtaa puoluekartalla osakaskokouksessa esillä olleet nimet sijoittuivat, koska Hämeenlinnan kaupunginhallitus päätti syyskuussa, että Hämeenlinna kutsuu Kiertokapula Oy:n osakaskokouksen uudelleen koolle valmistelemaan hallituksen nimittämistä. Erikoisena lisäkaneettina kaupunginhallituksen päätöksessä äänestyksen jälkeen mainittiin, että ”osakaskokouksen tulee huolehtia hallituksen kokoonpanossa riittävän asiantuntemuksen, jatkuvuuden ja tasa-arvolain edellytysten lisäksi demokraattinen suhteellisuus ja vaalitulos, jos hallitukseen esitetään jäseniä poliittisin perustein.”

Erikoiseksi kirjauksen teki se, että osakaskokouksessa ei nimenomaan esitetty hallitusjäseniä poliittisin perustein eli oli toimittu täysin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen esityksen ja ohjeistuksen mukaisesti. Kun sain tiedon tuosta kaupunginhallituksen päätöksestä, totesin välittömästi, että Nurmijärven kunnanhallitus on tehnyt ehdokasvalintansa täysin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen keväisen esityksen mukaisesti ja tuo esitys on ollut myös kunnanhallituksen päätöksentekoaineistossa.

Tilanne näytti hieman omituiselta. Osakaskokous/nimitysvaliokunta oli toiminut täysin Hämeenlinnan kaupunginhallituksen 24.5. kirjaamien periaatteiden mukaan, joihin ei nimenomaan kuulunut kuntavaalitulos. Nyt kaupunginhallitukselle näytti olevan ongelmana se, että ehdotus ei vastaa kuntavaalin tulosta.

Kiertokapula Oy:n yhtiökokous on nyt nimennyt yhtiön hallitukseen jäsenet. Nimitykset on ymmärtääkseni tehty siten, että yhtiön hallituksella on kokonaisuutena vahva osaaminen yhtiön toimialasta, taloudesta, investointien rahoituksesta ja liiketoiminnasta. Lisäksi hallituksella on kykyä strategiseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Jos noiden tavoitteiden täyttämiseksi yhtiön 13 hengen hallitukseen on valikoitunut kahdeksan kokoomuslaista, niin onko se yhtiön ja sen omistajien kannalta ongelma? Joillekin näyttää olevan se, että nimityksissä on suunnitellulla tavalla korostettu osaamista ja kokemusta – jäsenkirjan sijasta.

Palveluverkkoselvityksestä ja sekajätekilpailutuksesta

IMG_3620

Ehätin keskiviikko-iltana 18.9. Nurmijärven Sähkön hallituksen kokouksesta kunnantalolle kuuntelemaan palveluverkkoselvityksen esittelytilaisuuden viimeisiä hetkiä. FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen kritisoi parahiksi sitä, että kunnassa laadittu laskelma väestönkehityksestä poikkeaa merkittävästi Tilastokeskuksen ja Väestötietojärjestelmän oppilasennusteista. Ero on kuulemma huomattava ja tätä lähtötieto-ongelmaa konsultti ongelmoi. Oma näkemykseni on, että kunnassa tehty väestölaskelma on kohtuullisen tarkka ja ottaa huomioon myös kunnan  asemakaavoitushankkeet. Tällaista tarkkuutta ei kunnan ulkopuolisista laskelmista löydy.

Tilastokeskuksen laskelmiin nojautuville muistutuksena esimerkki Tilastokeskuksen vuonna 1995 laatimasta väestöennusteesta Nurmijärvelle. Sen mukaan Nurmijärven asukasluku olisi vuonna 2030 noin 34800 henkeä. Tosiasiassa tuo rajapyykki saavutettiin Nurmijärvellä jo seitsemän vuotta Tilastokeskuksen arvauksen jälkeen vuonna 2002 – siis 28 vuotta etuajassa. Suosittelen vahvasti  kunnan oman väestölaskelman käyttämistä, vaikka voin 100 prosentin varmuudella taata, ettei sekään pidä paikkaansa. Sellaista rätinkiä kun ei kukaan pysty laatimaan.

Kaiken kaikkiaan hieman hämmentävät fiilikset jäivät koko esittelytilaisuudesta – toki  vain lyhyen läsnäoloni perusteella arvioituna.

Hämmennystä ei vähentänyt se, että keskustelu kääntyi jälleen kerran kyläkouluihin. Menneiden vuosien väännöt parin alle kahdenkymmenen oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta tulivat vahvasti mieleen. Ilmeisesti jossain vaiheessa tilaisuutta oli mainittu 2-sarjaiset alakoulut ja tavoitteellinen oppilasmäärä 120 oppilasta. Nähtävästi kaikille nykyisillä kunnavaltuutetuillakaan ei ole tiedossa, minkälaiset linjaukset kunnassa ovat tällä hetkellä asiassa voimassa. Jaetaanpa siis jälleen kerran hieman informaatiota.

Olin mukana edellisessä palveluverkkotoimikunnassa ja sen laatimia palveluverkon kehittämisehdotuksia käsiteltiin kunnanvaltuustossa 25.5.2016. Tuolloin valtuusto teki seuraavat periaatelinjaukset ja kriteerit perusopetuksen kouluyksiköille:

Oppilasmäärä: Tavoitteellinen koulujen oppilasmäärä on 100 oppilasta ja vähimmäiskoon tulee mahdollistaa 1 -sarjainen koulu.

Tilojen kunto ja soveltuvuus käyttöön: Luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen. 1.8.2016 voimaan tulevaan uuteen opetussuunnitelmaan sisältyy mm. monialaisia oppimiskokonaisuuksia ja alakoulujen oppilaille tarjottavaa valinnaisuutta. Luovutaan myös rakennuksista, joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle (koulukuraattorit, psykologit ja kouluterveydenhoitajat).

Aluekohtaisesti päätettiin myös seuraavaa:

Kyläkoulut: Palveluverkkotoimikunnan suositusten mukaisesti luovutaan opetustoiminnasta Suomiehen ja Nummenpään kouluissa v. 2017 syksystä alkaen. Jos kyläkoulun oppilasmäärä laskee selvästi useampana vuotena peräkkäin, tehdään kokonaistarkastelu, jossa selvitetään koulun tilojen kunto, käyttökelpoisuus ja tarpeellisuus paitsi opetuksen myös muiden mahdollisten palvelujen järjestämiseen. Tässä yhteydessä selvitetään myös, millä kehittämistoimilla voidaan turvata koulun oppilasmäärän pysyminen riittävällä tasolla.

Nämä kohtalaisen tuoreet linjaukset ovat Nurmijärvellä edelleen voimassa. Niissä on selkeä tavoite pitää kyläkoulut älyllisen kokoisina ja toisaalta varmistaa, että koulujen lakkautuksia ei tehdä hätiköiden, vaan selvitetään myös kehittämistoimia oppilasmäärän pysyttämiseksi riittävällä tasolla, joksi tuo 1-sarjaisuus ja 100 oppilasta on siis määritetty.

Mitä nuo kehittämistoimet sitten voisivat olla? Vedän tällä hetkellä kunnanhallituksen asettamaa kaavoituksen kehittämisen työryhmää, jossa kuntastrategian mukaisesti pohditaan myös kyläalueiden kaavoitusta ja rakentamismahdolllisuuksien määrittämisperiaatteita. Toivottavasti sieltä saadaan joitain työkaluja ja apuja kriteerien saavuttamiseksi. Rakentamisen tahti ja kouluikäisten määrän kehitys haja-asutusalueella voi uudistustoimistakin huolimatta johtaa kouluverkon supistamiseen ja kyläkoulujen yhdistämiseen jossakin vaiheessa. Siihen tosin joudutaan vasta, jos muut keinot eivät tuota tulosta.

Tässä samaa asiaa koskeva kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa tammikuulta 2017. Tuon kirjoituksen jälkeen kunnanhallitus on siis asettanut edellämainitun kaavoituksen kehittämisen työryhmän. Asia on tärkeäksi koettu ja se etenee.

https://artohagg.fi/2017/01/25/viela-kerran-kylakoululinjauksista/

Nurmijärven Uutisetkin olivat paikalla valtuustosalissa ja lehdessä oli liki kokoaukeaman juttu asiasta. Viereisellä palstalla oli pienempi uutinen sekajätteen kuljetusten kilpailutusasian käsittelystä kunnanhallituksessa. Tein kunnanhallituksessa esityksen asian palauttamisesta uudelleen valmisteltavaksi. Lehdessä oli joitain palauttamisen perusteluja mainittu, mutta sitä oleellisinta ja tärkeintä asiaa ei. Olin hämmästynyt, että sopimusluonnokseen, joka on nähtävällä myös kunnan web-sivuilla, oli kirjattu seuraavaa:

Kunta hyväksyy osaltaan tarjouspyyntöasiakirjat (mm. kilpailutuksen sisällön ja urakanjaon ja urakka-ajan) ennen ensimmäistä kilpailutusta.

Kiertokapulaan liittymisen ykkösehto – ainakin minulle – oli aikoinaan se, että kunnalla on nyt, aina ja iänkaikkisesti, oikeus päättää jätehuollon kuljetusurakoiden kilpailutuksesta. Kyseisen sopimusklausuulin hyväksymisellä kunta olisi luopunut tuosta oikeudestaan heti ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen. Ei jatkoon – eli ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi ja näin kunnanhallitus myös päätti SDP:n kunnanhallitusjäsenten vastustuksesta huolimatta.

Jälleen kerran osoittautui tärkeäksi, että jokainen rivi ja sopimusklausuuli tulee luottamushenkilöiden lukea ajatuksella.