Kunnanhallitus kokousti elokuussa upouudessa Seitsemän veljeksen koulussa. Kuva kunnan web-sivuilta.
Kesä -25 jäi monella mieleen monella tapaa. Pidin pitkästä aikaa putkeen neljä viikkoa lomaa eli juuri helteisimmät heinäkuun päivät., joita riitti ennätyksellisesti. Kovin montaa yötä ei tullut Nurmijärvellä vietettyä – loma meni totaalisesti mökkeillessä. Ainoa harmitus oli Saimaan vesitilanne. Kun vedenpinta oli keväällä 2024 ennätyskorkeuksissa, niin tänä kesänä ja etenkin syksyllä se on alimpana miesmuistiin. Eroa vuodessa melkeinpä metrin verran ja tällä hetkellä ainakin puoli metriä normaalitason alapuolella. Laiturin kupeessa alkoi vesi käymään sen verran vähiin, että nostin veneenkin talviteloille jo elokuun loppupuolella. Ylempi kuva toukokuulta 2024 ja alempi elokuulta 2025. Ymmärrykseni mukaan juoksutukset on tehty Saimaan juoksutussääntöjen mukaan, mutta kyllähän se hämmästyttää, että miten väärin viime vuoden lopun ja talven juoksutukset on laskettu ja kuinka Saimaan valuma-alueen lumitilanne ja kevättulvat on ennustettu. Otaksun, että tilanne ei ihan äkkiä muutu – Suomen suurimman järven täyttämiseen menee monta sangollista vettä. Vesi ainakin oli lämmintä, sinilevää ei havaittu, kalaa tuli hieman, rapuja hyvinkin ja elokuun lopulla pääsin taas näkemään melkein mökkirannassa saimaannorpan.
Politiikkaahan ei heinäkuussa harrasteta, mutta elokuussa jatkuivat kunnanhallituksen kokoukset. Tällä viikolla kokoustimme uudella Seitsemän veljeksen koululla. Rehtori Jyrki Lihr esitteli kunnan uusinta opinahjoa, joka valmistui ensimmäisenä kunnan uusista kouluhankkeista. Jatkoahan seuraa Kirkonkylällä NYKissä ja Klaukkalassa lähtee liikkeelle useampi koulu- ja päiväkotihanke. Tässä on erinomainen mahdollisuus ottaa oppia edellisten hankkeiden hyvistä ratkaisuista ja myös saavuttaa kustannussäästöjä sitä kautta.
Kunnanhallituksen toiminta on lähtenyt ymmärtääkseni hyvin liikkeelle ja meillä on hyvä porukka kasassa. Siltä pohjalta on hyvä lähteä syksyn isoja asioita käsittelemään – vuoden 2026 talousarvio tietysti päällimmäisenä. Edessä on myös strategian päivittäminen, jota kunnanvaltuutetut pääsevät puimaan jo syyskuussa. Tavoitteena on, että myös kuntastrategiasta on päätetty kunnanvaltuustossa ennen vuoden vaihdetta. Kunnanvaltuustokin aloitti syyskautensa elokuun puolivälin maissa. Keskustan Riikka Raekannas on ottanut puheenjohtajan tehtävän haltuunsa hienosti – aiempi pitkäaikainen valtuuston pj Kallepekka Toivonenhan vaikuttaa nyt kunnanhallituksen varapuheenjohtajana.
Perinteisesti kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus tekee vaalien jälkeen syksyllä päätöksiä joistain ns. ylikunnallisista luottamuspaikoista. Aloitan nyt syksyllä maakuntavaltuuston jäsenenä ja KUUMA-liikelaitoksen johtokunnan jäsenenä. Aiemmista tehtävistä jäivät puolestaan pois pelastuslautakunnan jäsenyys ja kunnanhallituksen edustajuus teknisessä lautakunnassa. Siltä osin varsinaisten luottamustehtävien määrä ei lisääntynyt.
Keusote järjesti 27.8. asukasillan Klaukkalan Monikossa. Sali oli täynnä, kun hyvinvointialueen viranhaltijat kertoivat viimeisimmät kuulumiset – lähinnä tulevasta palveluverkkosuunnitelmasta ja asukaskyselyn tuloksista, johon oli saatu ennätysmäärä vastauksia nurmijärveläisiltä. Mediassa kerrottaneen tarkemmin illan sisällöstä. Kiinnostavin asia oli varmaan Klaukkalan terveysaseman kohtalo. Esityksen mukaan Klaukkalaan tulee sote-keskus, jonka palvelut vielä täsmentyvät. Nurmijärven suun terveydenhoito on tarkoitus keskittää Klaukkalaan, joskin palveluita viedään myös kouluille. Rajamäen terveysasemaa Keusote on ajamassa alas. Tämä tapahtuisi ymmärtääkseni vuoden 2027 tienoilla.
Tulevana lauantaina 30.8. pidetään jälleen perinteiset Rajamäen kyläpäivät – nytkin TTS:n alueella. Olen kokoomuksen teltalta todennäköisesti koko päivän. Tervetuloa tapaamaan. Olen myös lupautunut kokoomuksen edustajaksi kyläpäivillä klo 12:15-12:35 pidettävään Listapalaveri liveen, jossa kunnanjohtaja Outi Mäkelä tivaa palaverin osallistujilta: Miten voisimme olla enemmän ylpeitä kunnastamme ja mitkä ovat polttavimmat asiat Rajamäellä? Lisäkseni osallistujina ovat Valtteri Hartikainen (kesk.), Marianne Kantola (vihr.), Veikko Ollila (vas.) ja Kimmo Pirkkala (peruss.). Toivotaan säädyllistä säätä.
Tässä muutamia kuvia menneiltä kyläpäiviltä.
Tuleva Tasavallan presidentti vieraili teltallamme vuonna 2010.
Ben ja kettukarkit kyläpäivillä 2014.
Vuonna 2017 kerättiin Sauli Niinistön kannattajakortteja. Mukana Kristiina Hakala.
Vuonna 2018 saimme vieraaksi nykyisen ulkoministerin. Päivän puheenaihe teltalla oli kunnan lukioratkaisu.
Viime vuonna teltalla oli edustava rosteri. Mukana myös Mikot Rytkönen ja Kiurunen, Pirjo Heilimo, Juhani Vuorisalo ja Jyrki Laamanen. Ben Zyskowicz vieraili teltallamme ties kuinka monetta kertaa.
Maaliskuun valtuustokokouksen ennakkotunnelmia Nurmijärvi-TV:lle
Perinteiseen tapaan puolivuotiskatsaus eli tämän vuoden ensimmäisten kuuden kuukauden jälkipuinti. Täytyy myöntää, että erinomaiset kesälomasäät eivät ole houkutelleet naputtelemaan konetta, mutta perinteet velvoittavat – vaikka pienellä viiveelläkin.
Tammikuussa osallistuin kunnan organisoimaan listapalaveriin eli yhteen video/podcastsarjan jaksoon, jossa keskusteltiin Nurmijärven paikallispolitiikan ajankohtaisista ilmiöistä. Muina vierainan listapalaverissa olivat Jenni Viitanen (SDP) ja Mira Lappalainen (PS). Oma nostoni palaveriin oli se, että Nurmijärven Kirkonkylästä voidaan tehdä Uudenmaan hienoin taajama. Kunnalla on nyt aivan poikkeuksellinen mahdollisuus vaikuttaa Kirkonkylän kokonaisuuden kehittämiseen, kun on avautumassa useita laajoja ja merkittäviä alueita kaavoitukseen ja suunnitteluun aivan Kirkonkylän ydinalueella:
Vanhan sähkölaitoksen alue
Lääketehtaan alue
Kunnanviraston kortteli
NYKin tontti
ja lisämahdollisuuksia tuo myös Kirkonkylän keskustan täydennysrakentamisen mahdollisuudet.
Jos onnistumme kaavoittamaan, suunnittelemaan ja toteuttamaan alueen kokonaisuutena, niin lopputulos voi olla todella houkutteleva, viihtyisä ja turvallinen. Lääketehtaan alueelle voitaisiin toteuttaa pienimuotoista asuntoalue. Kunnanviraston korttelin kehittämiseen sopisi asemakaava- tai ideakilpailu, jolla pystyttäisiin varmistamaan alueen toteuttamisen aikataulu ja kunnalla olisi mahdollisuus vaikuttaa myös alueen laatukriteereihin. En ole rajun kasvun kannattaja, mutta keskustassa on tarvetta myös kerrostalorakentamiselle – jo pelkästään sen vuoksi, että väestörakenne ikääntyy. Kerrostaloille näen paikkana lähinnä ns. Krannilan kulman ja mahdollisesti juuri kunnanviraston korttelin. Tämän kaiken toteuttamiseen menee jopa vuosikymmeniä, mutta kun kaavoitus ja aluesuunnittelu tehdään kokonaisuus huomioiden, niin lopputulos voi olla todella hyvä. Kirkonkylän keskustaa ei ole vielä pilattu. Meillä on mahdollisuus tehdä siitä todella hieno.
Nurmijärvellä, Keski-Uudellamaalla ja koko Suomessa on purettu ja ollaan purkamassa lukuisia koulukiinteistöjä ja kunnanvirastoja, joilla olisi teoriassa vielä teknistä käyttöikää jäljellä. Tai olisi, jos ylläpito olisi tehty asianmukaisella tavalla.Maaliskuun alussa kirjoitin Nurmijärven Uutisiin aiheesta seuraavasti:
Nurmijärven kunta on myynyt viime vuosina useita omistamiaan kiinteistöjä. Näitä ovat olleet mm. Slumppi Herusissa, Porkkalan vapaa-ajan mökki, Veteraanimaja Sääksissä, Klaukkalan Säästökeskuksen kiinteistö ja viimeisimpänä Kirkonkylän paloasema. Viimeksi mainitusta kaupasta on tosin tehty valitus. Osa kiinteistöjen myynneistä on tehty ammattimaisten välittäjien avulla, osa on hoidettu huutokaupalla.
Merkille pantavaa on se, että myyntiin menevissä kunnan kiinteistöissä on usein merkittävää korjausvelkaa – siis tekemättömiä tarpeellisia korjaustöitä – ja tämä luonnollisesti laskee kauppahintaa. Kunta ei ole tässä mielessä esimerkillisin kiinteistönomistaja. Pitkän tähtäimen kunnossapitosuunnitelmat (PTS) ovat usein puutteellisia tai niitä ei ole. Tämä näkyy usein myös siinä, että kun kunta viimein investoi rakennuksen korjauksiin, niin korjaustoimenpiteet ovat huomattavasti raskaampia ja kalliimpia kuin ne olisivat olleet ajoissa ja suunnitelmallisesti tehtynä. Ääritapauksissa joudutaan toteamaan, että korjauksia ei enää kannata tehdä, vaan rakennus puretaan uudisrakennuksen tieltä.
Kasvavasta korjausvelasta, kiinteistönpidosta ja rakennusten kunnon heikentymisestä on kunnassa palaveerattu, keskusteltu ja kirjoitettu vuosikymmenten ajan. Itsekin olen jossain koulukohteessa todennut, että pelkällä vesikourun puhdistuksella olisi vältetty ulko-oven lahoaminen ja ulkoseinän rappausten irtoaminen. Rakennettu ympäristö on kunnan ja kuntalaisten suurinta yhteistä omistusta. Valitettavasti on todettava, että kunta ei ole onnistunut tämän omaisuuden ylläpitämisessä saati arvon nostamisessa.
Kunnan tulee jatkossakin – suunnitelmallisesti ja harkiten – pyrkiä irtaantumaan sellaisista kiinteistöistä, joille ei ole käyttöä tai joiden omistamiseen ei ole erityistä strategista syytä. Uusien isojen rakennushankkeiden osalta on harkittava myös muita tapoja kuin kunnan omaan taseeseen rakentaminen. Elinkaarimalli on monessa uudisrakennuskohteessa järkevä vaihtoehto jo sen vuoksi, että kiinteistön ylläpito ei olisi kunnan vastuulla pitkän sopimuskauden aikana.
Ja jos kunta kuitenkin jotain omaan taseeseen rakennuttaa, niin viimeistään näissä uusissa hankkeissa tulee huolehtia siitä, että rakennusten ylläpito, huolto ja korjaukset tehdään suunnitelmallisesti ja ajallaan.
Helmikuun valtuuston kokouksessa käsiteltiin lähinnä vanhoja valtuustoaloitteita. Maaliskuun kokouksessa kunnanvaltuusto päätti, että Nurmijärven Yhteiskoulu ja Nurmijärven lukio sijoitetaan Krannilaan rakennettavaan uudisrakennukseen ja toteutetaan elinkaarimallilla. Hanke näyttää viimeinkin etenevän. Luottamushenkilöorganisaatiota rukattiin uuteen uskoon: Aleksian ja Nurmijärven veden johtokunnat yhdistettiin Liikelaitosten johtokunnaksi. Tekniselle puolelle perustettiin Maankäyttölautakunta, jolle siirrettiin aiemmasta elinvoimalautakunnasta maankäyttöä ja kaavoitusta koskevat tehtävät sekä aiemman asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan tehtävät. Uudeksi toimielimeksi perustettiin Tulevaisuusvaliokunta edistämään kunnan pitkän aikavälin strategista ohjausta. Tulevaisuusvaliokunnan kokouksissa tarvitaan melkoisesti jakkaroita: Jäseniä on 11 henkilöä ja tämän lisäksi puhe- ja läsnäolo-oikeus on kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajilla sekä lautakuntien puheenjohtajilla. Lisäksi ne valtuustoryhmät, jotka eivät saa jäsentä valiokuntaan, saavat läsnäolo- ja puheoikeuden kokouksiin. Valiokunnan koko hieman mietitytti itseäni, mutta tällaiseen kokoonpanoon oltiin ryhmien välisissä neuvotteluisssa päädytty. Kesän ensimmäisessä valiokunnan kokouksessa hallituksen neuvotteluhuoneessa olikin tiivis tunnelma, kun viranhaltijoiden lisäksi pöydän ympärillä oli 19 luottamushenkilöä ja 7 viranhaltijaa. Valiokunnan puheenjohtajalta vaaditaan osaamista, jotta kokoukset tulevat onnistumaan. Valiokunnan pj Vanhanen on toiminut hieman isommissakin konklaaveissa kuten eduskunnan puhemiehenä, joten tämä asia lienee hallinnassa.
Hallintosäännön päivityksessä päätettiin myös muutoksista luottamushenkilöpalkkioihin. Pohjaesityksessä oli isojakin muutoksia tiettyihin vuosipalkkioihin. Keskustan Sirpa Rantala tekikin asiaan liittyen kohtuullistamisesityksen, jota kannatin. Äänin 30-21 reilummat palkkiot voittivat. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan vuosipalkkio on 4000 €. Kunnan hallituksen pj:n vuosipalkkio on 5000 €. Valtuuston ja hallituksen varapuheenjohtajien vuosipalkkiot ovat 1500 €. Uutena elementtinä myös neljän lautakunnan, valiokunnan ja johtokunnan puheenjohtajat saavat jatkossa 1500 euron vuosipalkkion. Hallintosääntöpykälässä pidin puheen:
Luottamushenkilöuudistuksen keskeinen tavoite oli alun perin organisaation tiivistäminen ja kustannusten alentaminen.Vaikka lopputulos sisältää hyviäkin elementtejä, niin kustannussäästöjä se ei valitettavasti tuota – ehkä jopa päinvastoin.Tästäkin syystä kantani on, että luottamushenkilöpalkkioiden nostamisella tai laajentamisella ei tulisi lisätä kuluja entisestään.
Hallintosääntöön on kirjattu kerran valtuustokaudessa – siis neljän vuoden välein – tehtävät indeksikorotukset kokouspalkkioihin. Se on hyvä asia, eikä vaadi erillisiä päätöksiä. Näin pidetään huolta palkkioiden pysymisestä sovitulla kohtuullisella tasolla.
En ole ns. poliittisella urallani kovin montaa päätöstä jälkeenpäin harmitellut. Yksi sellainen oli, kun olin aikoinaan mukana päättämässä hyvinvointialueemme luottamushenkilöjärjestelmästä ja -palkkioista. Hyvinvointialueellehan muodostui erilainen ja korkeammalle taksoitettu järjestelmä.En halua, että lähestymme Nurmijärvellä tässä asiassa hyvinvointialueen tai edes muiden palkkiotilastojen kärjessä olevien kuntien käytäntöjä.
Olen usein vastannut vanhaan hokemaan ”luottamushenkilöpalkkioilla ei pääse rikastumaan”, että ei kyllä pääse köyhtymäänkään. Olemme pysyneet Nurmijärvellä tähän asti järkevällä ja riittävällä tasolla palkkioissa.
Toivon, että tuleva uusi valtuusto tulee keskustelemaan ajoissa ja rakentavasti myös kunnanvaltuuston koon pienentämisestä. Sillä olisi suora kustannusvaikutus ja mahdollisesti myös joitain muutakin positiivisia vaikutuksia – toki myös kielteisiä.Tässä vaiheessa tyydyn kannattamaan valtuutettu Rantalan tekemää muutosesitystä.
Kuntavaalien alla maaliskuussa selailin vanhaa kuntavaalikansiotani. Eteen tuli paperi, johon olin vuosia sitten listannut aloitteellisuuden ja onnistumisen hetkiä omalta kohdaltani. Päivitin listaa ja kyllä sitä kehtasi esitellä. Neljän valtuustokauden ja 17 vuoden aikana on tullut edistettyä moniakin asioita ja välillä onnistumisen hetkiäkin koettu. Niitä on mukava uusien tekemisten lomassa muistella. Toki totesin, että mitään saavutusta en voi laskea vain omiin nimiini. Erityisesti työryhmien osalta ansio ja onnistuminen jakautuu kaikille työryhmän jäsenille ja yhteistyölle valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Ja jokaisen valtuustoon tuodun päätösasian taakse on täytynyt löytyä enemmistö eli vähintään 26 valtuutettua – he ovat olleet viime kädessä päättäjinä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuuluu sekin, että osalle kuntalaisista ja päättäjistä jotkin edellä mainituista asioista eivät ole ”saavutuksia” vaan epäonnistumisia ja vääriä valintoja. Näitäkin näkökantoja ja mielipiteitä tulee ymmärtää.
Huhtikuun alussa kutsuin valtuustokollega Vuorisalon kanssa kansanedustaja Heikki Vestmanin Nurmijärvelle kertomaan ja keskustelemaan uudesta rakennuslaista. Asia on meilläkin erityisen ajankohtainen kuten myös elokuun alussa 2025 voimaan tuleva uusi Alueidenkäyttölaki. Toivottavasti saamme Heikin loppuvuonna kertomaan myös siitä.
Kevät meni luonnollisesti kuntavaalien merkeissä. Jostain syystä emme nähneet takavuosien reipashenkistä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä. Johtuiko sitten vaalien runsaudesta, paikallislehden näivettymisestä, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta vaalit jäivät ns. kentällä varsin vaisuiksi. Aprikoin, että näinköhän vaalienkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.
Vaalirahoitusilmoitusten mukaan vaaleihin oltiin tällä kertaa valmiita satsaamaan entistä enemmän. Omat vaalikustannukset olivat hieman yli 2500 euroa, joka on selkeästi vähemmän kuin kaksissa edellisissä vaaleissa. Tuolla panostuksella ei päästy näissä vaaleissa Nurmijärvellä edes 10-kärkeen. Yli 5000 euron vaalibudjetteja oli peräti neljällä ehdokaalla. Aiemmin tällaisia lukuja ei ole nähty – tosin osa oli ehdolla kuntavaalien lisäksi myös aluevaaleissa.
Vaikka kampanja tuntui vaisulta, niin tulos oli kokoomukselle Nurmijärvellä ja henkilökohtaisesti ennätyksellisen hyvä. Kokoomukselle +2 paikkaa eli 16 valtuutettua. Omalle numerolle ennätykselliset 471 ääntä: eniten kokoomuksen listalla ja Vanhasen jälkeen kakkossija koko kunnassa.
Olin kolmatta kertaa mukana vetämässä vaalien jälkeisiä luottamuspaikkaneuvotteluja. Liki 130 luottamuspaikkaa saatiin jaettua puolueiden kesken hyvässä yhteisymmärryksessä ja sovussa reilusti alle kahdessa tunnissa. Tuollainen saavutus ei tule sattumalta. Kun ennen neuvotteluja sitoudutaan yhteisiin pelisääntöihin ja vaalituloksen kunnioittamiseen, niin ratkaisut saadaan nopeastikin. Myös pienet puolueet tulee huomioida – jyrääminen ei ole hyväksi.
Huhtikuun valtuuston kokouksessa hyväksyttiin Kirkonkylän kehittämissuunnitelma. Kiittelin sitä, että visioidaan ja osallistetaan. Totesin, että kuitenkin vasta asemakaavoitusvaiheessa nähdään kuinka ohjaava ja linjaava suunnitelmasta tulee. Kiinnitin huomiota siihen, että alue kaavoitetaan useassa osassa – ikään kuin korttelikaavoina, joten myös kokonaisuutta tulee tarkastella. Toin julki skeptisyyteni suunnitelman keskeiseen ajatukseen siitä, että keskustan pysäköinti ratkaistaisiin neljällä pysäköintitalolla. Tässä kuten kaikissa muissakin vastaavissa suunnitelmissa on kauniita kuvia ja ikuinen kesä. Iloiset ihmiset käyskentelevät havainnekuvissa paratiisimaisissa olosuhteissa vehreällä ja aurinkoisella keskustorilla. Totuus on se, että Suomessa on 8 kuukautta pimeää, vettä, räntää ja loskaa.
Toukokuun valtuusto hyväksyi vuoden 2024 tilinpäätöksen. Tilikauden ylijäämä oli noin 2,3 milj.euroa. Rajamäen Uimahalli Oy:n 12 milj.euron pääomalaina päätettiin konvertoida pääomasijoitukseksi Rajamäen Uimahalli Oy:n SVOP -rahastoon. Esitys konvertoinnista herätti jonkinlaista keskustelua ja kirjoittelua etukäteen. Faktat tuntuivat olevan valitettavasti välillä hukassa. Kerrottiin mm. että uimahallipäätöstä 2010 -luvulla tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Pengoin taas kerran vanhoja muistiinpanojani ja kirjoituksiani, jotta itsellänikin olisi täysi ymmärrys uimahallilaajennuksen muinaisesta päätöksenteosta. Tiivistettynä: Uimahalliyhtiön ei aikoinaan ajateltu lyhentävän toimintatuotoilla lainkaan tuota 12 miljoonan euron lainaa, vaan senkin osalta edellytettiin kunnan rahoitustukea. Kävijämääriä ei aikoinaan yliarvioitu, vaan päinvastoin toteutuneet kävijämäärät ovat ylittäneet merkittävästi arviot. Koko kirjoitus täällä: https://artohagg.fi/2025/05/10/uimahallin-paaomalainan-taustoja/
Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensi kertaa 2.6.2025. Mukana oli 22 uutta tai paluun tehnyttä valtuutettua eli kokoonpano uudistui yli 40 prosenttisesti. Puolueiden sisällä luottamuspaikkaneuvottelut oltiin viety läpi vaihtelevalla tavalla. Joistakin paikoista äänestettiin poikkeuksellisesti vielä valtuustosalissa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajaksi valittiin Keskustan Riikka Raekannas ja varapuheenjohtajiksi Henriina Rantala (KOK) ja Maria Luoma (SDP). Kunnanhallituksen osalta päädyttiin äänestämään kuten myös kunnanhallituksen puheenjohtajasta. Tulin valituksi kh:n puheenjohtajaksi toimikaudelle 1.6.2025-31.5.2027 äänin 34-15-2tyhjää.
Nurmijärven Uutiset kirjoitti digilehdessään Nurmijärven kunnanhallituksen päätöksestä konvertoida olemassa oleva 12.007.000 euron pääomalainan Rajamäen Uimahalli Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiön hakemuksen mukaisesti. Samassa yhteydessä kunnanhallitus totesi, että Rajamäen Uimahalli Oy:llä ei katsota olevan kykyä selviytyä pääomalainalle kertyneestä korkovelastaan ja totesi velan olevan arvoton velkojalle. Tämän seurauksena kunnanhallitus päätti luopua korkosaamisesta ja siten antaa uimahalliyhtiölle kyseisen hieman yli 6 milj.euron velan anteeksi. Kunnanhallituksen päätös on vasta esitys kunnanvaltuustolle. Lopullisen päätöksen asiassa tekee kunnanvaltuusto.
Kunnanhallituksen päätös kirvoitti jonkin verran keskustelua ja ainakin yhden mielipidekirjoituksen asiasta.
Päätökset uimahallin saneerauksesta ja laajennuksesta on tehty jo 2010-luvun alkupuolella – myös rahoitukseen ja kunnan takauksiin liittyvät päätökset. Kun päätösten taustoista ja perusteista yrittää kysyä, niin vastauksia ei tahdo saada. Itse toimin tuohon aikaan rivivaltuutettuna, mutta nykyisistä luottamushenkilöistä löytyy myös mm. kunnanhallituksessa vaikuttaneita henkilöitä. Yhtä kaikki – noiden vuosien jälkeen kunnassa on tehty satoja ellei tuhansia päätöksiä. Kaikkea on mahdoton muistaa ja omatkin tekemiset saattavat hämärtyä vuosien varrella. Tästäkin tapauksesta voi ottaa opiksi sen, että päätösten perustelut on hyvä kirjata mahdollisimman tarkasti pääösten yhteydessä.
Omat muistikuvani Rajamäen uimahallin saneerauksen ja laajennuksen päätöksenteosta ovat liittyneet siihen, että olin valtuuston äänestyksessä pienemmän vaihtoehdon kannalla, koska se oli taloudellisempi vaihtoehto ja vaati jatkossa vähemmän kunnan vuosittaista taloudellista tukea. Totesin myös, että isompi laajennus merkitsisi käytännössä sitä, että Klaukkalan uimahallihankkeeen saisi unohtaa vuosikymmeniksi. Minulla on ollut myös selkeä muistikuva siittä, että kaikki tuolloin esitetyt vaihtoehdot lähtivät siitä, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan toimintatukea ja isompi laajennus, jonka kunnanvaltuusto vuonna 2011 hyväksyi tarvitsisi sitä huomattavasti enemmän.
Kaivelin jälleen kerran vanhoja blogikirjoituksiani, muistiinpanojani ja säilyttämiäni hankesuuunnitelmia. Niiden pohjalta seuraavassa joitain huomioita, jotka ehkä avaavat hieman asiaa.
Jo alkuvaiheen dokumenteissa mm. hankesuunnitelmissa todetaan, että hanke toteutetaan budjettivaroin ja kunnan takaamien lainojen turvin.
Vuoden 2011 lopulla tehtiin pienen ja ison laajennuksen väliset vertailulaskelmat, joissa käytettiin kahta erilaista lainakorkoa ja erilaisia käyttäjämäärien kasvuskenaarioita. Isommassa laajennuksessa tarkasteltiin silloisen käyttäjämäärän kasvua 20%:lla (210.000 kävijää), 40%:lla (245.000 kävijää) ja 60%:lla (280.000 kävijää). Pienemmässä laajennuksessa tarkasteltiin 10%:n kasvua (192.500 kävijää), 20%:lla (210.000 kävijää) ja 30%:lla (227.5000 kävijää).
Jokainen vertailulaskelmassa esitetty vaihtoehto osoitti, että uimahalliyhtiö tarvitsee jatkossakin kunnan vuosittaista tukea. Tuon tuen arvioitiin olevan korkomallista ja kävijämääristä riippuen vuonna 2020:
Pienemmässä laajennuksessa: 638.000 – 822.000 €
Isommassa (joka tuli valituksi): 882.00 – 1.247.000 €
Ymmärtääkseni lopullisessa päätöksenteossa käytettiin isossa laajennuksessa 40%:n kävijäkasvulukuja. Kiinteällä 3,78 %:n korolla kunnan tuen tarpeen vuonna 2020 laskettiin olevan peräti 1.055.000 €. Erikoisinta tuossa laskelmassa on se, että kunnan tuki on jaettu kahteen osaan: toiminta-avustus 275.000 € ja rahoitusavustus 780.000 €. Laskelma ja myös päätöksenteko on lähtenyt siis siitä, että uimahalliyhtiö tekee toiminnallista tappiota vuodessa 275.000 € ja se katetaan kunnan antamalla toiminta-avustuksella. Lisäksi kunta antaa vuodessa 780.000 € rahoitusavustusta, jolla uimahalliyhtiö hoitaa lainan korot ja lyhennykset.
Laskelma osoittaa sen, että uimahalliyhtiön ei ole kuviteltu missään tapauksessa pystyvän a) tekemään positiivista toimintakatetta b) pystyvän lyhentämään lainaa saati maksamaan edes sen korkoja. Ainakin kunnanhallituksen jäsenillä on täytynyt olla tieto tuosta laskelmasta.
Vielä tällä viikolla kuulin sellaisenkin mielipiteen, että uimahallipäätöstä tehtäessä kävijämäärän nousu oltaisiin arvioitu pahasti yläkanttiin ja taloudelliset laskelmat olisivat pettäneet osin sen vuoksi. Rohkenin olla eri mieltä. Tarkistin asian ja olin oikeassa. Kun rohkeimmassakin arviossa vuotuisen kävijämäärän arveltiin nousevan 280.000 kävijään, niin vuonna 2023 kävijämäärä oli peräti yli 320.000.
Mikä on talouden kannalta uimahallin optimikävijämäärä ja hinnoittelupolitiikka – se on oma mielenkiintoinen kysymys, jota uimahallin johdon ja hallinnon on syytä pohtia. Ikävä tosiasia on se, että pelkkä kunnan myöntämä toiminta-avustus on ollut huomattavasti suurempi kuin tuo aikoinaan arvioitu 275.000 € vuodessa. Onko toiminta-avustuksen määrä kasvanut noin suureksi osin juuri sen vuoksi, että kävijämäärät ovat kasvaneet laajennuksen ansiosta liki kaksinkertaiseksi.
Päätöksen uimahalliyhtiön pääomalainan konvertoinnista ja lainakorkojen anteeksiannosta tekee siis kunnanvaltuusto. Edellä kirjoittamani perusteella ei liene epäselvää, että konvertointi on perusteltua ja jo vuosikymmen sitten päättäjillä oli ymmärrys siitä, että uimahalliyhtiö ei tule koskaan lyhentämään euroakaan saamaansa lainaa – eikä senttiäkään edes lainankorkoja.
Hyvinhän siinä kävi. Kokoomukselle erinomainen tulos kuntavaaleissa Nurmijärvellä: ennätyksellinen 29.5 % kannatus, kaksi lisäpaikkaa kunnanvaltuustoon ja suurimman puolueen aseman säilyttäminen. Keskusta punnersi näissäkin kuntavaaleissa toiseksi suurimmaksi ryhmäksi ja sai yhden lisäpaikan. Kokoomuksen ja Keskustan eroksi tuli 774 ääntä eli kokoomus repi yli sadan äänen verran lisää kaulaa viime vaaleihin verrattuna. Keskustan vertailuluvussahan on mukana RKP:stä tulleet vaaliliiton äänet. Eniten valtuutettuja (+3) lisäsi SDP, joka nousi kolmanneksi suurimmaksi ryhmäksi. SDP:n ääniharava oli odotetusti eduskuntavaaleissakin esillä ollut Maria Luoma. Vihreät säilytti viisi valtuustopaikkaansa, eikä heidänkään ykkösnimi yllättänyt – Leni Niinimäki. Perussuomalaisten pudotus oli raju: edellisiin vaaleihin verrattuna katosi seitsemän valtuustopaikkaa ja jäljelle jäi vain neljä. Vasemmisto sai toisen paikan valtuustoon ja KD säilytti ainokaisensa.
Uusia valtuutettuja valittiin 22 eli yli 40% kunnanvaltuustosta vaihtui. Uusien valtuutettujen perehdyttäminen on syytä tehdä hyvin ja huolellisesti, jotta uusi valtuusto pääsee mahdollisimman joustavasti tehokkaaseen toimintaan. Kunta näyttääkin tähän reagoineen. Viime vaaleissa läpimenneistä valtuutetuista peräti kuusi nyt ehdolla ollutta jäi valtuuston ulkopuolelle.
Itselläni oli kuntavaalien paras tulos koskaan ja selkeä ykköspaikka kokoomuksen listalla 471 äänellä. Se oli kaikista ehdokkaista toiseksi suurin äänimäärä – valtioneuvos Vanhasen jälkeen. Erityinen ilon ja tyytyväisyyden aihe oli se, että sain ääniä tasaisesti ympäri kuntaa. Kirkonkylästä 124 ääntä, Klaukkalasta 105 ääntä, Rajamäeltä 156 ääntä ja muiltakin äänestysalueilta 86 ääntä. Sain oman asuintaajamani ulkopuolelta yli kaksi kertaa enemmän ääniä kuin kotitaajamani äänestysalueilta. Hienoa nähdä, että kuntalaiset noteerasivat näissäkin vaaleissa pitkäjänteisen työn koko kunnan eduksi. Tällainen tulos ei tule sattumalta. Kyläpoliitikoksi minua ei tällä tuloksella voi tituleerata, mutta aivan mainiosti kylien poliitikoksi – yli prosentin kannatus jokaisella äänestysalueella. Kesäkuussa alkaa viides valtuustokausi. Kiitokset kaikille kannatuksensa antaneille.
Erityisen hienoa oli, että neljä alle 30 vuotiasta ehdokasta valittiin Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Kokoomuksen kannalta tilanne näyttää tulevaisuutta ajatellen erityisen lupaavalta, koska noista neljästä peräti kolme oli kokoomuksen listalta. Eurovaaleissakin ehdolla ollut Henriina Rantala meni läpi komealla 430 äänellä, joka oli kokoomuksen listalla toiseksi suurin äänimäärä. Myös 18-vuotiaat Benjami Kinnunen ja Tino Uusi-Heikkilä ovat uusia kokoomusvaltuutettuja.
En ollut aluevaaleissa ehdolla, joten jätän niiden vaalien raportoinnin muille tahoille. Oma vaikuttamiseni hyvinvointialueella päättyy toukokuun lopulla yhden Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan kokouksen jälkeen.
Loppukaneettina täytyy todeta asia, jonka olen aiemminkin nostanut esille. Paikallislehden merkitys on Nurmijärvellä pudonnut dramaattisesti viime vuosina. Kun aiemmin kunnanvaltuuston kokouksessa saattoi seurata paikan päällä useita eri paikallislehtien toimittajia, niin näky on todella harvinainen nykyisin. Kunnon toimituksellista raportointia valtuuston kokouksista näkyy lehdessä valitettavan vähän. Viime vuoden puolella tilanne näytti pitkästä aikaa paremmalta, kun Nurmijärven Uutisten Lauri Jaakkola antoi aktiivisella toiminnallaan ja hyvillä jutuillaan lupauksia paremmasta. Lehden siirtyminen juuri vaalien alla vain kerran viikossa ilmestyväksi, tuntui jonkinlaiselta kuoliniskulta ja vaikutti varmasti myös vaaleja latistavasti Nurmijärvellä. Naapurialueiden paikallislehdissä oli runsaasti vaaleihin liittyviä artikkeleita ja paljon ehdokkaiden vaalikynäkirjoituksia. Niihin verrattuna Nurmijärvellä meno oli paikallislehden osalta melkeinpä aneemista. Kaiken kruunasi se, että paikallislehden vaalituloksen uutisointi julkaistiin printtilehdessä noin puolen sivun artikkelina vasta puolitoista viikkoa vaalien jälkeen ja siinäkin oli vielä tarkistamattomat alustavat äänimäärät. Toivon todella, että tässä asiassa palattaisiin ns. vanhoihin hyviin aikoihin. Ilman laadukasta paikallislehteä Nurmijärveltä on vaikea ponnistaa aluetason saati valtakunnallisiin vaaleihin. Tämä harmittaa erityisesti nyt, kun meillä on keskuudessamme useita lupaavia nuoria luottamushenkilöitä.
On viidensien kuntavaalieni aattopäivä. Ensimmäiset pidettiin lokakuussa 2008 ja tulin valituksi ensikertalaisena valtuustoon 123 äänellä. Itse asiassa tuolloin järjestettiin kunnallisvaalit – ei kuntavaalit kuten nykyisin.
Nykyisessä kunnanvaltuustossa istuu tuolloin vuonna 2008 valituista valtuutetuista Keskustasta Matti Vanhanen, Virpi Korhonen ja Kallepekka Toivonen sekä tuolloin Keskustan listoilta valittu ja PS:n kautta kokoomukseen tullut Maiju Tapiolinna. SDP:ltä vuoden 2008 rosterista ovat jäljellä Aulikki Markkanen ja Harri Lepolahti. Vasemmistosta Hannu Toikkanen. Perussuomalaisten valtuutetut ovat vaihtuneet kokonaan. Vuonna 2008 PS:llä oli vain kolme valtuutettua ja puolue on sen jälkeen kerran jakaantunutkin, kun Siniset perustettiin. Samoin Kristillisten (KD) valtuutettu on vaihtunut. Vihreiden nykyinen valtuutettu Maritta Kopsala valittiin valtuustoon jo vuonna 2008. Kokoomuksesta vuoden 2008 vaaleissa valituista on edelleen kunnanvaltuutettuina lisäkseni vain Petri Vaulamo ja Virpi Räty. Väki on vaihtunut ja sunnuntain vaalien jälkeen lista lyhenee entisestään jo sen vuoksi, että näissä vaaleissa osa istuvista valtuutetuista ei ole enää ehdolla. Demokratia toimii ja valtuutetut vaihtuvat. Uusia kuntapäättäjiä tulee mukaan jokaisessa vaalissa ja toisaalta myös kokemusta säilyy vanhojen valtuutettujen kautta.
Edellisiä kuntavaaleja varjosti koronarajoitukset – tuolloinhan kokouksetkin pidettiin pääosin etänä. Perinteistä vaalihurmosta ei taidettu vuonna 2021 kokea – kuten ei tänäkään keväänä. Johtuneeko nyt sitten vaalien runsaudesta, uudesta sekavasta tuplavaalista tai hieman epäonnistuneesta Nurmijärven vaalitorikonseptista, mutta takavuosien reipashenkisetä ja kuntalaisiakin kiinnostanutta vaalikevättä ei nähty. Voihan olla, että tämänkin osalta on tapahtumassa muutos ja tulevaisuuden vaalitorit käydään virtuaalimaailmassa – ei kasvokkain kuntalaisten ja ehdokkaiden kesken. Jos näin, niin ei välttämättä muutos parempaan.
Aluevaalien ja kuntavaalien pitäminen yhtä aikaa ei ole saanut varauksetonta hyväksyntää. Päinvastoin olen aistinut hieman enemmän kritiikkiä kuin myönteistä palautetta. Järjestely koetaan osin sekavaksi. Toisaalta samanaikaiset vaalit laittavat pohtimaan sitä, kuinka järkevää on valita samoja henkilöitä kahdelle eri hallinnon tasolle – sekä hyvinvointialueelle että kuntaan. Onko yhdellä henkilöllä sellaista tietotaitoa ja osaamista, jolla on käyttöä ja arvoa molemmissa vai ehkä vain toisella päätöksentekotasolla? Onko henkilöllä aikaa ja energiaa toimia molemmilla päätöksentekotasoilla? Onko yleensäkään hyvä, että luottamustoimet keskitetään yksille ja samoille henkilöille?
Molemmissa vaaleissa ehdolla olevien joukosta löytyy varmasti useita henkilöitä, joiden osalta voi vastata myöntävästi edellä esitettyihin kysymyksiin. Näin ainakin valtuustotasolla – onko toimiminen hallitustasolla tarkoituksenmukaista ja järkevää samaan aikaan sekä hyvinvointialueella että kunnassa onkin mielestäni ison harkinnan paikka. Useiden kuntalaisten kanssa keskusteltuani tein havainnon, että moni oli tehnyt jo etukäteen päätöksen äänestää vaaleissa kahta eri henkilöä tai jopa jättää toinen vaali väliin. Syntyi ajatus, että olisiko mielekästä tuoda esille parina kahta ehdokasta – toinen ehdolla vain aluevaaleissa ja toinen kuntavaaleissa. Totesimme ex-kunnanjohtaja Kimmo Behmin kanssa että voisimme hyvinkin esiintyä tällaisena ehdokasparina, joilla on vieläpä aika lailla samanlainen profiili. Molemmat ovat varttuneita ja oman alansa kokeneita ehdokkaita.
Vaalipäivänä 13.4. voi hajauttaa äänensä kahdessa vaalissa kahdelle ehdokkaalle. Esimerkiksi aluevaalissa Kimmolle 2007 ja kuntavaalissa Artolle 77.
Kunnanvaltuutetun luottamustehtävässä ei välttämättä pysty vaalikauden saati kalenterivuoden jälkeen nimeämään erityisiä henkilökohtaisia saavutuksia tai yksittäisiä onnistumisia. Valtuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden saavutukset ovatkin pääosin päätöksentekoon osallistumista ja yhteistyötä muiden luottamushenkilöiden kanssa. Myös muiden luottamushenkilöiden hyvien ehdotusten kannattaminen on arvokasta ja vaikuttavaa.
Jokaisella luottamushenkilöllä on kuitenkin omat huippuhetkensä tai tekemiset, joita voi tuntea jonkinlaisiksi onnistumisiksi. Näin vaalien alla selailin vanhaa vaalikansiotani, kun etsin kunnan päätaajamien jakelualuekarttoja. Eteen kääntyi paperi, johon olin vuosia sitten listannut tuollaisia hetkiä omalta kohdaltani. En muista mihin tarkoitukseen tuollaista listaa olin väsännyt, mutta jatkoin sitä tuoreimpien muistikuvien ja tuntemusteni pohjalta. Tässä asioita, joita olen neljän valtuustokauden ja 17 vuoden aikana edistänyt ja välillä onnistumisen hetkiäkin kokenut Nurmijärvellä:
Monipuolisen tonttitarjonnan edistäminen. Toiminta sen puolesta, että Nurmijärvellä ei määritetä omakotitonteille minimikokoa, vaan mahdollistetaan kaiken kokoisten tonttien kaavoittaminen – isoja, pieniä ja kaikkea siltä väliltä.
Valtuustoaloite Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan markkinoinnista. Aloite poiki sittemmin Altian tehdasmuseon avaamisen ns. suurelle yleisölle. Museohan oli aiemmin avoinna vain ryhmille erillisjärjestelyillä. Tykkitornit ovat osa tehdasyhdyskunnan historiaa ja mainittu myös aloitteessa. Niiden kunnostustyöt alkavat tänä vuonna.
Valtuustoaloite, joka johti kunnanvaltuuston kokouksien videoimiseen ja live-lähetyksiin.
Esitys valtuustoaloitteiden saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuuston kyselytunnilla. Tämä on nykyisin vallitseva käytäntö valtuuston työskentelyssä.
Aktiivinen osallistuminen kunnan palveluverkkotoimikunnan työhön vv. 2015-16.
Osallistuminen päätöksentekoon alle 20 oppilaan minikoulujen lakkauttamiseksi ja elinkelpoisten yksisarjaisten kyläkoulujen säilyttämiseksi.
Kunnan investointihankkeiden selvityksiä ja selvittelyjä. 2010-luvun puolivälissä paneuduin erityisesti Rajamäen uimahallin laajennusprojektiin ja Arkadian hallihankkeeseen.
Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana vv. 2012-17 tutustuin paikan päällä maastossa jokaiseen lautakunnan asialistalla olleeseen asemakaavahankkeeseen – yksittäisten tonttien kaavamuutoksista suuriin kaava-alueisiin. Samoin osallistuin asemakaavojen yleisötilaisuuksiin ja sidosryhmien järjestämiin tilaisuuksiin.
Jätekuljetuskilpailutuksen palauttaminen uudelleen valmisteluun. Kunnan ja kuntalaisten etujen huomioiminen paremmin ja laajemmin lopullisessa sopimuksessa.
Kaavoituksen kehittämisen työryhmän puheenjohtajuus vv. 2022-23. Työryhmän loppuraportti antoi alkutahdit haja-asutusalueiden rakentamisen edistämiselle, emätilatarkastelusta luopumiselle ja koko kunnan laajuisen suunnittelutarvealueen lakkauttamiselle.
Nurmijärven kestävä kasvu -ohjausryhmän puheenjohtajuus vv. 2022-23. Ohjausryhmällä oli vaativa ja osin epäkiitollinenkin tehtävä tehdä esitys käyttötalouden yhdeksän miljoonan euron vuotuisista kustannussäästöistä. Vaikka alkuperäistä euromääräistä tavoitetta ei täysin saavutettu, niin valtuustossa hyväksytyn ns. NUUKA-päätöksen vaikutukset kuntatalouteen näkyvät jo vuoden 2024 tilinpäätöksessä – ja pitkään tulevien vuosien tilinpäätöksissä.
Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajuus yli viisi vuotta vv. 2018-23. Oman ryhmän osoittama luottamus lämmitti aidosti mieltä. Ymmärtääkseni vedin noina vuosina myös valtuustoryhmien väliset palaverit jokseenkin sivistyneesti ja kunnialla.
Kuntavaalien 2017 ja 2021 jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut. Etenkin jälkimmäiset neuvottelut vietiin läpi nopeasti ja tehokkaasti varsin hyvässä yhteisymmärryksessä. Naapuripitäjässäkin ihasteltiin nurmijärveläistä tapaa hoitaa asia.
Ehkä listaa olisi voinut jatkaakin ja epäonnistumisiakin on varmasti vuosien varrelle osunut. Se on kuitenkin päivänselvää, että mitään edellä mainituista en voi laskea vain omiksi saavutuksikseni ja ottaa täysin omalle kontolleni. Erityisesti työryhmien osalta ansio ja onnistuminen jakautuu kaikille työryhmän jäsenille ja yhteistyölle valtuustoryhmien muiden vetäjien kanssa. Ja jokaisen valtuustoon tuodun päätösasian taakse on täytynyt löytyä enemmistö eli vähintään 26 valtuutettua – he ovat olleet viime kädessä päättäjinä. Kunnalliseen päätöksentekoon ja vaikuttamiseen kuuluu sekin, että osalle kuntalaisista ja päättäjistä jotkin edellä mainituista asioista eivät ole ”saavutuksia” vaan epäonnistumisia ja vääriä valintoja. Näitäkin näkökantoja ja mielipiteitä tulee ymmärtää.
Nurmijärven kunnanvaltuusto kokousti keskiviikkona 12.3. Kunnan tiedotusspesialistien konseptiin kuuluu lähettää livenä jo juuri ennen kokousta tunnelmia valtuustosalista. Olin haastateltavana jo aivan ensimmäisessä kunnanvaltuuston etko-lähetyksessä, jolloin konsepti ei ollut vielä aivan hioutunut. Live-lähetyksessä nimittäin striimattiin pelkästään hyvin kehittynyttä vatsaani. Kun kunnan tiedotuspäällikkö Teemu Siltanen tuli nyt mikin ja kuvauskaluston kanssa kysymään fiiliksiä, niin suostuin sillä ehdolla, että ei tarvitse tällä kertaa vatsasta puhua.
Varsinaisia valtuutettuja oli ehkä tavallista enemmän poissa, joten varavaltuutettuja oli kutsuttu paikalle. Erikoisuutena se, että Vasemmistoliiton kuntavaaliehdokkaana oleva Pauliina Pukarinen istui Vihreiden varavaltuutetun statuksella valtuustosalissa.
Alkuun kunnanvaltuusto päätti, että Nurmijärven Yhteiskoulu ja Nurmijärven lukio sijoitetaan Krannilaan rakennettavaan uudisrakennukseen ja toteutetaan elinkaarimallilla. Valtuutettu Räty (KOK) esitti ensimmäisenä puheenvuorona yhteistyössä tekoälyn kanssa laatimansa runon. Keskustan Virpi Korhonen muisteli kymmenen vuoden takaista lukiotyöryhmää – asiaa on tosiaan puitu ja pyöritelty vuosikymmenen ajan. Seuraavaksi ryhdytään virittämään asemakaavamuutosta Krannilaan. Keskustan Tofferi piti puheenvuoron puurakentamisen eduista – nähtäväksi jää, mikä materiaali valikoituu rakennuksen runkoon ja juilkisivuihin. Vuorisalo (KOK) korosti turvallisuuden, liikennejärjestelyjen ja saattoliikenteen tärkeyttä jo suunnnittelussa.
Luottamushenkilöorganisaatio uudistus saatiin tällä kertaa maaliin. Valtuustohan oli helmikuussa palauttanut asian uudelleen valmisteluun, kun asiasta ei näyttänyt olevan riittävää yksimielisyyttä. Nyt yritettiin uudelleen, mutta tälläkin kertaa jouduttiin äänestämään Perussuomalaisten esittäessä, että liikelaitosten johtokuntia ei yhdsitettäisi. Perusteena PS:llä oli mm. se, että johtokunnan jäseniksi valittavilta vaaditaan laajaa substanssiosaamista, jota voi olla vaikea löytää halukkaista luottamushenkilöistä. Ilmoitin olevani pohjaesityksen kannalla ja totesin näkemyksenäni, että yhtiöiden hallitusten tapaan liikelaitosten johtokunnatkin vastaavat osaamis- ja pätevyysvaatimuksiin kollektiivisesti – ei yksilöinä. Johtokunnassa olisi hyvä olla mm. talousosaamista, juridista osaamista, henkilöstöosaamista ja toki myös liiketoimintaosaamista, mutta sitä ei voi edellyttää jokaiselta jäseneltä. Näen, että yhdistetty Aleksian ja Veden liikelaitosten johtokunta on myös kiinnostavampi toimielin. SDP:n Rousu totesikin varsin osuvasti, että luottamushenkilöneuvotteluissa tulisikin tarkastella uuteen johtokuntaan ehdolla olevien kompetenssia ja osaamisia eli hyvin samanlaiset ajatukset asiassa kuin minulla. Perussuomalaisten muutosesitys kaatui äänin 40-11.
Päästiin hallintosääntöuudistuksen käsittelyyn. Ryhmät eivät olleet päässeet yhteisymmärrykseen hallintosäännön luottamushenkilöpalkkioista, joten niistä äänestettiin aivan kuten aiemmin kunnanhallituksessakin. Kannatin Keskustan Rantalan muutosesitystä, jossa ei lähdetty puheenjohtajien vuosipalkkiota ihan 33 %:lla korottamaan. Muutosesitys kuitenkin hävisi äänin 30-21. Pidin asiassa seuraavan puheenvuoron:
Luottamushenkilöuudistuksen keskeinen tavoite oli alun perin organisaation tiivistäminen ja kustannusten alentaminen.Vaikka lopputulos sisältää hyviäkin elementtejä, niin kustannussäästöjä se ei valitettavasti tuota – ehkä jopa päinvastoin.Tästäkin syystä kantani on, että luottamushenkilöpalkkioiden nostamisella tai laajentamisella ei tulisi lisätä kuluja entisestään.
Hallintosääntöön on kirjattu kerran valtuustokaudessa – siis neljän vuoden välein – tehtävät indeksikorotukset kokouspalkkioihin. Se on hyvä asia, eikä vaadi erillisiä päätöksiä. Näin pidetään huolta palkkioiden pysymisestä sovitulla kohtuullisella tasolla.
En ole ns. poliittisella urallani kovin montaa päätöstä jälkeenpäin harmitellut. Yksi sellainen oli, kun olin aikoinaan mukana päättämässä hyvinvointialueemme luottamushenkilöjärjestelmästä ja -palkkioista. Hyvinvointialueellehan muodostui erilainen ja korkeammalle taksoitettu järjestelmä.En halua, että lähestymme Nurmijärvellä tässä asiassa hyvinvointialueen tai edes muiden palkkiotilastojen kärjessä olevien kuntien käytäntöjä.
Olen usein vastannut vanhaan hokemaan ”luottamushenkilöpalkkioilla ei pääse rikastumaan”, että ei kyllä pääse köyhtymäänkään. Olemme pysyneet Nurmijärvellä tähän asti järkevällä ja riittävällä tasolla palkkioissa.
Toivon, että tuleva uusi valtuusto tulee keskustelemaan ajoissa ja rakentavasti myös kunnanvaltuuston koon pienentämisestä. Sillä olisi suora kustannusvaikutus ja mahdollisesti myös joitain muutakin positiivisia vaikutuksia – toki myös kielteisiä.Tässä vaiheessa tyydyn kannattamaan valtuutettu Rantalan tekemää muutosesitystä.
Äänestys meni näin eli maltillisempien korotusten puolesta äänestivät Keskusta yhtä lukuunottamatta, Vihreät ja Kokoomuksesta Lehtimäki, Hägg, Vuorisalo, Taipale ja Ahonen.
Hallintosäännön uudistus tarkoittaa siis, että tulevalla valtuustokaudella ei ole enää elinvoimalautakuntaa eikä asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntaa. Näiden tehtäviä hoitavat jatkossa Maankäyttölautakunta ja Tulevaisuusvaliokunta.
Kokouksen alussa hallintojohtaja totesi joitain teknisiä muutoksia esitettyyn hallintosääntöön. Tätä kirjoittaessa totesin, että ainakin verkossa olevassa Hallintosääntö 1.6.2025 -asiakirjassa on edelleen tekstimainintoja mm. asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnasta sekä elinvoimalautakunnasta. Näinhän ei pitäisi olla, koska tuo uusi hallintosääntö ei sellaisia toimielimiä enää tunne. Voiko olla mahdollista, että tällainen virhe on mennyt läpi lukuisilta viranhaltijoilta ja meiltä 51 valtuutetulta?
Edit 13.3. Korjattu tekstiä siten, että valtuutettu Rädyn runo ei ollut tekoälyn laatima, vaan sen kanssa yhteistyössä laadittu.
Järjestyksessään jo 32. luottamustoimieni puolivuotiskatsaus. Jos joku olisi tällaista ennustanut syksyn 2008 kuntavaalien alla, niin olisin itsekin epäillyt.
Tässä siis katsausta menneeseen vuoteen. Kevään kohokohta oli eittämättä presidentinvaalit. Nurmijärvelläkin teimme uutterasti työtä oman ehdokkaamme Alexander Stubbin valinnan eteen. Nurmijärven Kirkonkylällä järjestettiin vaalitilaisuus helmikuun alussa ja Alex veti kirjaimellisestri torin täyteen kansalaisia. Ennustin ensimmäisen kierroksen jälkeen, että kakkoskierroksella Stubb saa 52,8% äänistä. Tämä olikin tismalleen ennakkoäänten saldo. Äänestyspäivän jälkeen lopulliseksi vaalitulokseksi tuli 51,6 % äänistä. Nurmijärvellä Stubbin kannatus oli peräti 58,9%.
Vuoden lopulla Kokoomuksen Uudenmaan piirihallitus valitsi oman paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n vuoden uusmaalaiseksi paikallisyhdistykseksi. Hieno tunnustus hienolle porukalle. Aktiivisuutemme niin kunnallispolitiikassa kuin mm. eurovaali- ja presidentinvaalikampanjassa eivät jääneet huomiotta.
NYKin lukion jo keväällä 2021 hyväksytty hankesuunnitelma tuotiin uuteen käsittelyyn keväällä 2024. Kun meitä päättäjiä usein moititaan jälkiviisastelusta, niin en malttanut muistuttaa varoituksensanoistani keväältä 2021: ”Riski kustannusarvioiden noususta on korkeahko johtuen hankesuunnitelmien tasosta. Tämä on hyvä tiedostaa.” Tämäkin muistuttelu sitten aiheutti muutaman kitkerän katkeran kommentin tyyliin ”Sekö on tärkeätä, että kuka on ollut joskus oikeassa.” NYKin hankesuunnitelma käsiteltiin kunnanvaltuuston kokouksessa toukokuussa. Eräillä tahoilla oli vielä halukkuutta sekoittaa jo entisestään hankalaa lukiotilannette siten, että selvitettäisiin Arkadian yhteislyseon halukkuus laajentaa toimintaansa ja kunnan oman lukio-opetuksen lakkauttamista. Tein kunnan valtuustossa vastaesityksen, joka voitti selkeästi äänin 14-35-1vaiti-1poissa. Oma kokoomusryhmämme mielipiteet hajosivat äänestyksessä, mikä ei ole sinänsä harvinaista, kun kyse on pohjoisen tai keskisen Nurmijärven kouluasioista. Omassa ryhmässä olimme vähemmistössä, mutta siis voittaneen esityksen takana – Nurmijärvellä ei selvitetä kunnallisen lukiotoiminnan lakkauttamista ja lukio jatkaa Kirkonkylällä.
NYKin lopullinen sijoituspäätös on edelleen tekemättä. Olen näillä näkymin kallistumassa Krannila-vaihtoehdon kannalle.
Kesäkuussa pidettiin kokoomuksen puoluekokous Tampereella, jossa olin puoluekokousedustajana. Tampereella päättyi tältä erää kuusi vuotta kestänyt pestini puoluevaltuustossa – yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja kaksi kautta varajäsenenä. Puolueen sääntöjen mukaan kolme peräkkäistä on enimmäismäärä. Puoluekokous oli uusmaalaisille sikäli pettymys, että piiristä ei valittu ketään ns. puoluejohtoon. Piirin ehdokas puolueen varapuheenjohtajaksi oli ministeri Sari Multala. Kun ehdolle asettui yllätteän myös uusmaalainen kansanedustaja Limnell, niin äänet hajautuiovat sen verran, että Uusimaa jäi ilman edustusta puoluejohdossa. Hämmentävä tapaus. Limnell jäi äänestyksessä peränpitäjäksi, mutta vaikutti ymmärrykseni mukaan ratkaisevasti lopputulokseen.
Kesän kuuma keskustelunaihe Nurmijärvellä oli valokuituoperaattoreiden kaivutouhut ja erityisesti niiden jälkijättöiset ja puutteelliset ennallistamistyöt. Kirjoitin aiheesta kesäkuussa Nurmijärven Uutisiin seuraavasti:
Nurmijärven Uutiset uutisoi 12.6.2024 valokuituhankkeiden ennätyksellisestä määrästä. Valokuitutyömaita on ollut kunnassa parhaimmillaan liki 200 eli yksittäisiä kaivantoja ja roiloja lähinnä kunnan päätaajamissa on ollut pahimmillaan tuhansia. Kaivantojen paikkaaminen ja asfaltointi on ollut paikoin tuskallisen hidasta. Ilman päällystettä olevat keskeneräiset kaivannot menevät montuille, laajenevat ja pölisevät.
Olen ottanut esille sekä kunnanhallituksessa että teknisessä lautakunnassa sen, että kaivulupien valvontaan kuntaan voisi ottaa muutaman infrapuolen insinööriopiskelijan/teekkarin kesätöihin. Mikäli valvonnan hoitaa kunnolla, niin kaivantojen ja roilojen tarkastuksia on tehtäväksi tuhansia ja jälkitarkastukset siihen päälle. Savotta on täysin mahdoton kunnan vähäiselle vakituiselle henkilökunnalle, joka luonnollisesti pitää lomiansa juuri silloin, kun mainitut työt käyvät kuumimmillaan. Kun jokaisessa naapurikunnassa on sama valokuitubuumi meneillään, niin työt tehdään ajallaan ja kunnolla siellä, missä valvonta toimii. Valvonta ei puolestaan toimi ilman valvojia.
Kun aikoinaan itse opiskelin rakennusinsinööreiksi, niin valtionhallinto ja kunnat tarjosivat runsaasti eri vaatimustason kesätyöpaikkoja alan eri vuosikurssien opiskelijoille. Nurmijärveläisille alan opiskelijoille nämä työpaikat olisivat tärkeitä sekä työkokemuksen että ansainnan kannalta. Kunnalle opiskelijoiden kesätyöpaikat olisi kustannustehokas tapa varmistaa, että kaivutöiden tekijät suorittavat velvoitteensa kunnolla ja ajallaan. Haitat kuntalaisille vähenisivät merkittävästi.
Ehdotus ei taida enää tälle suvelle johtaa mihinkään toimenpiteisiin, mutta toivon, että siitä otettaisiin kunnanvirastolla koppia ilman byrokraattista valtuustoaloitemenettelyäkin. Allekirjoittanut tunnetaan ankarana ja vastuullisena talousihmisenä. Väitänkin, että ehdotukseni olisi taloudellinen, tehokas ja yhteiskuntavastuullinen tapa huolehtia kunnan infraomaisuudesta ja kuntalaisten tyytyväisyydestä.
Sittemmin olemme kunnanhallituksessa ja teknisessä lautakunnassa käsitelleeet asiaa ja kunnassa on lisätty valvontaresursseja ja järkeistetty kaivulupiin liittyviä käytäntöjä.
En ole ollut intohimoinen valtuustoaloitteiden laatija, vaikka niitäkin on tullut jätettyä jonkin verran vuosein mittaan. Olen yrittänyt pitää kiinni siitä, että en esitä näinä tiukkoina kuntatalouden aikana ainakaan menoja lisääviä aloitteita. Jostakin syystä tekemieni aloitteiden käsittelyajat ovat olleet viime vuosina kestämättömän pitkiä. Uotilan Koulutietä ja Sahanmäentietä koskevan aloitteeni valmistelu kunnanvaltuuston käsittelyä varten kesti käsittämättömät 3 vuotta ja 4 kuukautta. Helmikuun alussa 2023 tein aloitteen siitä, että selvitetään kunnan metsien FSC-sertifiointi. Arvioni oli, että sertifioinnilla jopa lisättäisiin kunnan tuloja. Tämän aloitteen käsittely on kestänyt nyt liki kaksi vuotta. Kaiken huippuna oli kokoomuksen valtuustoryhmän nimissä tehty aloite kunnan asemakaavoittamisen sujuvoittamisesta. Olin aloitteen allekirjoittaja ryhmän puheenjohtajana. Aloite tuli joulukuussa 2024 kunnanhallituksen käsittelyyn ällistyttävän viiden ja puolen vuoden valmistelun jälkeen. Kun vastauskin oli varsin pintapuolinen, niin ehdotin asian palauttamista uudelleen valmisteluun ja näin kunnnahallitus myös päätti. Mikäli käsittely jatkuu samalla kiireellä, niin aloite tulee uudelleen käsittelyyn kesäkuussa 2030.
Syyskuussa kirjoitin blogissani mm. kunnan toimielinrakenteesta. Toimielinrakenteen uudistaminenhan on tulossa kevätkaudella pääätöksentekoon. Linjasin omia näkemyksiäni seuraavasti:
– Lautakuntarakennetta ja luottamushenkilöorganisaatiota pitää tarkastella.
– Kunnanhallituksessa ja lautakunnassa riittää hyvin 9 jäsentä. Näin on mm. Nurmijärveä suuremmassa Hyvinkäällä.
– Kolme teknisen puolen lautakuntaa on paljon.
– Hyvinvointilautakunnan tarpeellisuus on nykyisellään kyseenalainen. Käsiteltäviä asioita on varsin vähän – useita kokouksia, joissa vain muutama käsiteltävä asia. Tehtävät voidaan jakaa esim. sivistyslautakuntaan ja/tai kunnanhallitukselle tai yhdistää elinvoimalautakuntaan.
– Mielestäni pitäisi rohkeasti ja ennakkoluulottomasti tarkastella myös kunnanvaltuuston kokoa. Valtuutettujen määrää voidaan vähentää, kun päätösvaltaa ja asioita on siirretty hyvinvointialueelle. Esim. 47 tai 45 valtuutettua riittää. Demokratia ei jää siitä kiinni.
– Toiminta tehostuu ja syntyy kustannussäästöjä.
Syksyn kohutuin ja keskustelluin aihe oli Klaukkalan minipalveluverkko. Mini-statuksesta huolimatta kyse oli nurmijärveläisittäin mammuttimaisesta yli 70 miljoonan euron investointihankkeesta. Kun tarjolla oli liki 10 miljoonaa euroa edullisempi ja ainakin johtavien viranhaltijoiden mukaan pedagogiikan ja opetuksenjärjestämisen kannalta parempi vaihtoehto, niin tein kunnanvaltuustossa muutosesityksen kalleinta tarjolla ollutta vaihtoehtoa vastaan. Esitykseni hävisi äänin 36-15. Jälleen tuli yritettyä vaikuttaa kunnan talouden tasapainottamiseen vaihtoehdolla, joka olisi kuitenkin tarjonnut hyvät puitteet opetuistoimelle ja oppilaille, mutta ei onnistunut tällä kertaa.
Syyskuussa yhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry vietti 100-vuotisjuhlaa Kirkonkylän Ahjolassa. Juhlapuhujina olivat Ben Zyskowicz ja Heikki Vestman. Minulle luovutettiin Kokoomuksen Kultainen Leijona tunnustuksena pitkästä ja ansiokkaasta toiminnasta Kansallisen Kokoomuksen päämäärien hyväksi. Tätäkään en osannut ennustaa vuonna 2008, kun lupauduin ehdolle kuntavaaleihin.
Kun noinkin hieno tunnustus tuli saatua, niin lupauduin ehdolle myös vuoden 2025 kuntavaaleihin. Ne tulevat olemaan viidennet kuntavaalit osaltani. Aluevaaleihin en ole lähdössä.
Kokoomusryhmämme kasvoi vuoden lopulla 16 valtuutetun kokoiseksi, kun Tapiolinna ja Lehtimäki siirtyivät ryhmämme jäseniksi perussuomalaisista.
Kunnanvaltuuston vuoden tärkein kokous on yleensä marraskuussa pidettävä talousarviokokous. Silloin päätetään seuraavan vuoden talousarviosta ja yleensä myös veroista. Tänä vuonna kokous pidettiin keskiviikkona 13.11. eli silloin lyötiin lukkoon vuoden 2025 rahat ja tavoitteet. Omalta kohdaltani kyseessä oli jo kuudestoista budjettivaltuusto. Kokouksen tärkeydestä kertoo myös se, että niistä kinkereistä en ole koskaan ollut pois.
Kokous oli kokoomukselle sikäli historiallinen, että valtuustosalissa istui 16 kokoomuslaista kunnanvaltuutettua, kun molemmat Perussuomalaisista siirtyneet valtuutetut Tapiolinna ja Lehtimäki olivat paikalla. Viimeksi kokoomusryhmä oli näin suuri vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen, jolloin itsekin aloittelin kunnanvaltuutettuna.
Kun valtuustoryhmään tulee uusia jäseniä, niin sillä on luonnollisesti vaikutusta istumajärjestykseen valtuustosalissa. Kunnan hallintosäännön mukaan ryhmien sijoittumisesta salissa päättää kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Hän siis päättää istuuko esim. vasemmisto vasemmalla laidalla puheenjohtajan jakkaralta katsottuna ja onko perussuomalaisten paikka oikealla laidalla. Edellisestä istuttamisesta en ole koskaan kuullut napinaa, mutta jälkimmäinen istutus poiki eräiden kuntavaalien jälkeen keskustelua. Valtuustoryhmän sisäisestä istumajärjestyksestä päättää hallintosäännön mukaan kunkin valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kokoomus-ryhmässä on perinteisesti pulpetit jaettu siten, että valtuustoiältään vanhimmat henkilöt asettuvat etuosaan ja uudet valtuutetut salin takaosaan. Hienosäätöä tehdään edellisten vaalien äänimäärän perusteella. Toki paikat voidaan jakaa muullakin perusteella esim. aakkos- tai öökkösjärjestyksessä tai tikkaa heittämällä – jokaisella valtuustoryhmällä on omat käytäntönsä. Kokoomusryhmän uusi istumajärjestys herätti tuoreeltaan kiinnostusta ainakin yhdessä kuntalaisessa. Muinaisessa Neuvostoliitossa ns. kremnologit tarkkailivat, missä järjestyksessä neuvostojohtajat pönöttivät Punaisen Torin reunalla ottamassa vastaan Voiton Päivän paraatia. Henkilöiden sijainnista korokkeella vedettiin johtopäätöksiä ja arvioita näiden kulloisestakin asemasta kommunistipuolueen hierarkiassa – kuka oli nosteessa ja kuka jo puoleksi luiskalla. Saapa nähdä syntyykö tästä uusi tieteenala myös Nurmijärvellä.
Valtuuston asialistalla oli ensimmäisenä kohtana MAL-sopimusen 2024-35 hyväksyminen. Aiempina vuosina MAL-sopimuksiin on liittynyt nykyistä enemmän intohimoja. Vaikka valtio kohdentaa edelleen valtion tukemaa asuntotuotantoa maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille (Nurmijärvellä Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki), niin tuetun asuntotuotannon osuutta ei ole kuitenkaan enää määritetty tarkemmin. Valtio ei myöskään tarjoa aiempien vuosien tapaan rahallista tukea kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Nurmijärvikin sai aiemmin merkittäviä avustuksia mm. infran rakentamiseen. Nurmijärvelle ei ole luvassa myöskään rahaa väylähankkeisiin. Valtion rahoituksen fokus on vahvasti pk-seudulla ja sen raideliikenteessä. Nurmijärvelle tipahtelee siitä kakusta lähinnä murusia.
Menneinä vuosina talousarviokäsittelyssä saatettiin tehdä kymmenittäin määräraha- ja jopa tekstimuutosehdotuksia talousarviokirjaan. Muutosehdotusten paperinippu saattoi olla sentin paksuinen. Vuosi vuodelta talousarvion käsittely on muuttunut nopeammaksi ja muutosesitysten määrä on pienentynyt oleellisesti. Tänä vuonna muutosesityksiä tuli vain viisi kappaletta ja niistäkin osa päällekkäisiä, saman sisältöisiä. Arvelen, että tähän muutokseen on useita syitä.
Ymmärrys kunnan talouden tilasta on kasvanut – kuten myös ymmärrys vastuullisesta talouden pidosta.
Aiemmin nähtyjä todella pieniä, jopa hieman yli tuhannen euron määrärahaesityksiä, ei enää juurikaan esitetä. Menneinä vuosina tällaisiakin ehdotuksia joskus tuli. Ajat muuttuvat. Nykyään tonnin määrärahaesitys katsottaisiin lähinnä populistiseksi vedoksi, vaikka toki valtuutetulla on täysi oikeus sellainen tehdä.
Suurin syy muutokseen on ollut ehkä se, että jokainen valtuustoryhmä on ollut mukana viime vuosina kestävän kasvun -ohjelmatyössä ja sitoutunut prosessissa tehtyihin linjauksiin. Vaikka ns. NUUKA koetaan joskus kirosanana tai kielteisenä asiana, niin se on mielestäni nimenomaan kunnan ja kuntalaisten parhaaksi tehtävää työtä. Kutsutaanpa tätä työtä millä tahansa termillä, niin se on aivan välttämätöntä perusasiaa, jota viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tehdä jatkuvasti ja koko ajan – kaikissa toimissa. Kunnan tulee täyttää lakisääteiset tehtävänsä, mutta tehokkaasti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Perussuomalaisten Pirkkala toi budjettivaltuuston kokouksessa hyvin esille näitä samoja ajatuksia, joita olen useaan kertaan itsekin julki tuonut.
Ilman äänestyksiä ei kuitenkaan tänäkään vuonna budjettivaltuustosta selvitty. Vaikka Onnenkimpale ry:n Klaukkalan Kissankellon allasavustuksesta tehdyt määrärahaesitykset vedettiin pois, niin siihen liittyvästä ponsiesityksestä äänestettiin. Olin itse ponsiesitystä vastaan. Mielestäni kunnanvaltuuston ei ole tarpeellista lausua ja ottaa kantaa, kun asiasta on vielä neuvottelut kesken. Asia tuodaan joka tapauksessa myöhemmin kunnanvaltuustoon. Ponsiesitys meni kuitenkin läpi äänin 22-29.
Kokoomuksen Riina Mattila teki muutaman kymmenentuhannen euron määrärahaesityksen nuorten työpajatoimintaan. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Vaikka itse määrärahaesitys oli pieni, niin oleellisempaa esityksessä oli se, että päätöksellä päätettiin työpajatoiminnan jatkumisesta vuonna 2025. Yhtenä perusteena oli se, että nykymuotoisen työpajatoiminnan lakkauttaminen ei ole järkevää samaan aikaan, kun TE-uudistus astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Asiaa arvioidaan tulevan vuoden aikana.
Kuin kaikuna vanhoista paremman kuntatalouden ajoista ja joidenkin mielesträ ehkä hieman siltarumpupolitikoinnistakin Diakite (KOK) teki esityksen 10.000 euron määrärahasta vuodelle 2025 ja samansuuruisesta summasta myös suunnitteluvuosille 2026-27. Määräraha kohdistui Klaukkalan teiden siisteyteen ja lisäselvityksenä oli maininta, että summalla saadaan esim. yksi leikkaus-/niittokerta Klaukkalantielle taajamamerkkien väliin. Valtuusto ei lämmennyt esitykselle äänin 35-16. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin valtuutetuilla on täysi oikeus esittää pieniäkin määrärahalisäyksiä. Kuitenkin – jos jokainen kunnanvaltuutettu esittää juuri itselleen tärkeään asiaan kymppitonnin määrärahaa, niin se tarkoittaa käyntiä kuntalaisten kukkarolla yli 0,5 miljoonan euron edestä. Oli sitten asiat kuinka hienoja, hyviä tai tarpeellisia, niin kustannukset olisivat tuota luokkaa.
Yhtä asiaa tutkailin kokouksen aikana. Koulukuljetusten piirissä on kunnassa 1415 oppilasta ja määrärahaa tähän on varattu yli 3,6 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa liki 2600 euroa per kuljetettava oppilas eli 13,5 euroa/oppilas/koulupäivä. Summa tuntuu aika suurelta. Tulevina vuosina tuota ja koulukuljetussysteemiä on syytä tutkailla.
Talousarvio käsiteltiin oletettavasti ihan ennätysajassa – aivan kuten kunnanhallituksessakin teimme. Talousjohtaja Erno Kontio pystyi päässä laskemaan, että hyväksytyt muutokset eivät aiheuta toimenpiteitä rahoituslaskelman suhteen. Menneinä vuosinahan muutosten vaikutuksia mm. lainanottotarpeeseen laskettiin ihan vimmalla kokouksen väliajalla ja ne vaativat myös kunnanhallituksen käsittelyn kesken valtuuston kokouksen.
Parin viikon takainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa poiki sen verran paljon palautetta ja kommentteja, että laitoin runosuonen sykkimään vielä kertaalleen asiasta. Pientä aasinsiltaa käyttäen pääsoin myös muutaman sanan kirjoittamaan tärkeästä asiasta – luottamushenkilöiden koulutuksesta. Useamman vuoden – jopa kaudenkin – jälkeen joitakin keskeisiä menettelytapoja ja kokouskäytäntöjä voi joutua itse kukin kertaamaan. Erityisesti puheenjohtajan roolissa asiat on syytä olla hallussa, vaikka kokouksissa voi aina turvautua toimielimen sihteerin ammattitaitoon ja tietämykseen. Muutama valtuustokausi sitten luottamushenkilöiden perehdyttäminen jäi vähiin tai viivästyi ja se kyllä näkyi työskentelyssä. Siitä otettiin oppia.
Kirjoitukseni 9.10.2024 Nurmijärven Uutisissa oli tällainen:
Kuppikunnista ja taustaryhmistä, osa 2
Kunnanvaltuutettu Tapiolinna jatkoi keskustelua kuppikunnista ja taustaryhmistä sekä myös kumileimasinkoulutuksesta, jota hänelle oli viranhaltija aikoinaan esittänyt. En ole joutunut tai edes kuullut tällaisesta kumileimasinkoulutuksesta. En, vaikka olen useinkin kyseenalaistanut ja haastanut viranhaltijaesityksiä – aivan kuten luottamushenkilöiden tarvittaessa tuleekin.
Kuntapäättäjien koulutus yleisesti sen sijaan on tärkeä asia – etenkin aloitteleville uusille luottamushenkilöille heti, kun luottamustoimet alkavat. Luottamushenkilötkin toimivat virkavastuulla ja tätä on syytä heille korostaa. Eräät lautakunnat vastaavat myös joistain viranomaistehtävistä – toimivat siis viranomaisena. Erityisesti näissä toimielimissä toimivien luottamushenkilöiden on tärkeää ymmärtää, että viranomaisena tehtävissä päätöksissä, esimerkiksi tietyissä lupa-asioissa, ei voi käyttää poliittista harkintaa. Viranomaispäätöksiä ohjaa vain ja ainoastaan lainsäädäntö ja tämä koskee myös lautakuntaa ja sen jäseniä. Tämä seikka voi välillä hämärtyä.
Kirjoitin aiemmin näkemyksestäni, että tällä valtuustokaudella tehtyihin päätöksiin on jätetty poikkeuksellisen paljon eriäviä mielipiteitä niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden taholta. Olen saanut palautetta, että näin ei olisi ainakaan joidenkin lautakuntien osalta. Tapiolinnakin mainitsi, että koko kuluvan valtuustokauden aikana viranhaltijat ovat jättäneet vain muutaman eriävän mielipiteen. Tarkistin, että voiko minulla olla noin väärä käsitys asian tilasta. Pikaisella tarkistuksella kävi ilmi, että jo pelkästään elinvoimalautakunnan 29:ssä viimeisessä kokouksessa – ei siis edes valtuustokauden alusta laskien – viranhaltijat ovat jättäneet lautakunnan päätöksiin 21 eriävää mielipidettä ja luottamushenkilöt liki 40. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä on poikkeuksellisen ja jopa hälyttävän suuri määrä.
Tapiolinnakin mainitsi kirjoituksessaan vuosikymmenen takaisen kassakaappisopimuksen Klaukkalan monitoimihallista (tarkoittanee Monikkoa), Kirkonkylän liikuntapuistosta ja Rajamäen uimahallin laajennuksesta. Juuri alkuviikosta kuulin toiselta pitkän linjan kuntapoliitikolta, että sopimus olisi sisältänyt kuitenkin vain Kirkonkylän urheilupuiston ja ns. kyläkoulujen säilyttämisen. Näyttää siltä, että tapaus jää mysteeriksi, ellei joku porukoihin kuulunut joskus muistelmissaan asiaa yksiselitteisesti paljasta.
ARTO HÄGG 