Avainsana: Nurmijärven kunnanvaltuusto

Terveisiä Meksikoon

Vietin reilun viikon talvilomalla Meksikon lämmössä. Vuoden ensimmäinen golf-kierros alkoi lupaavasti, vaikka maila – ja vieläpä lainamaila – oli kädessä kuuden kuukauden tauon jälkeen. Yhden harjoitussvingin jälkeen kirjasin tuloskorttiin 470 metriseltä par vitoselta birdien. Jatkokierroksista ei sitten sen enempää – paluu arkeen oli karu. Mainittakoon kuitenkin, että luontaiset häiriötekijät ja esteet olivat pari kaliiberia kookkaampia kuin Röykässä.

IMG_5223.JPG

IMG_5221.JPG

Lomamatkan vuoksi jäi kymmenen valtuustovuoden aikana toisen kerran väliin kunnanvaltuuston kokous. Hämmästyneenä seurasin etänä kunnanvaltuuston 28.2. kokouksen tuloksia – erityisesti asiakohtaa, jossa myönnettiin Mäkelälle ero kunnallisista luottamustehtävistä ja suoritettiin täydennysvaali. Olin oma-aloitteisesti tuonut täydennysvaaliin tuotavien henkilöiden nimet esille kunnanhallituksen kokouksessa 19.2.2018.  Erikseen todettiin, että kaikki uusien luottamustehtäviin valittavien nimet myös kirjataan avoimesti jo kunnanhallituksen pöytäkirjaan. Useinhan vastaavissa tapauksissa puolue/valtuustoryhmä, jolle kyseiset luottamuspaikat kuuluvat, tuo nimet julki vasta kunnanvaltuustossa. Kokoomus halusi kuitenkin toimia avoimesti ja mahdollistaa keskustelun asiasta jo kunnanhallituksessa. Keskustelua ei syntynyt. Kenelläkään ei ollut kysymistä asian suhteen. Nimet hyväksyttiin yksimielisesti kunnanvaltuustolle esitettäväksi.

Hämmästyneenä luin, että kunnanvaltuustossa SDP:n ryhmäjohtaja esitti  kunnanhallituksen uuden puheenjohtajan valinnan palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi ja perusteli esitystä sillä, että valmistelussa tulee selvittää kunnan työntekijän valinnasta puheenjohtajaksi aiheutuvat toiminnan ongelmatilanteet ja on neuvoteltava valinnan perusteista ryhmien kesken.

Uuden kuntalain pykälää 73 lukiessa ei tarvitse olla lainoppinut ymmärtääkseen, että esitetty henkilö oli lain mukaan täysin vaalikelpoinen kyseiseen tehtävään. Ja kun valittavan henkilön nimi oli avoimesti tuotu jo aiemmin kunnanhallituksessa esille, niin voi vain ihmetellä, miksi kysymys ja tarve  ”neuvotella” asiasta nousi esille vasta valtuustosalissa – ei kunnanhallituksessa yli viikko aikaisemmin, ei kunnanvaltuuston kyselytunnilla kaksi päivää ennen valtuuston kokousta, ei edes kunnanvaltuustoa edeltäneessä ryhmien puheenjohtajien kokouksessa.

Yllättävä ja hämmentävä ehdotus voitti valtuustossa äänin 24-25-1tyhjä-1poissa. Sittemmin asiassa on saatu lakimiehen lausunto, jossa odotetusti todettiin ettei vaalikelpoisuudelle ole mitään estettä ja yhden paikan täydennysvaalissa laki ei edellytä erillisiä poliittisia neuvotteluja. Kunnanvaltuusto kokoontuu käsittelemään asiaa ylimääräisessä kokouksessa 12.3. Täytyyhän kuntavaalien tulosta ja demokratiaa kunnioittaa ja kunnan merkittävin luottamuspaikka saada pikimmiten sille, jolle se kuuluu.

Mielenkiintoinen detalji tuossa valtuuston äänestystuloksessa on se, että ainoana vaalissa (yhdenkin henkilön valinta on vaali) ollut henkilö jääväsi itsensä esteellisenä vaalissa. Ymmärtääkseni turhaan. Kuntalaki määrää, että valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain tarkoittamaa läheistä. Käytäntö on ollut kuitenkin, että luottamushenkilö ei ole esteellinen käsittelemään asiaa vaalissa. Esimerkiksi kunnanvaltuustossa on aina esim. lautakuntapaikkoja jaettaessa myös ehdolla olleet henkilöt olleet tekemässä päätöksiä. Näin on toimittu myös uuden kuntalain voimassa ollessa. Yksi viimeisimpiä tapauksia oli viime syksyinen kunnanvaltuuston kokous, jossa SDP:n valtuutettu oli päättämässä itseään varajäseneksi Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokuntaan ja toinen SDP:n valtuutettu tytärtään varsinaiseksi jäseneksi.

————————–

Paluu kotimaahan tarkoitti myös paluuta luottamustoimiin. Ne alkoivat kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan iltaseminaarilla, jossa keskusteltiin ja pohdittiin Klaukkalan alueen palveluverkkoa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden osalta sekä osallistuttiin lukion pedagogisen hankesuunnitelman valmisteluun.

Ihan mielenkiintoista ajatusten vaihtoa. Itse fundeerasin – ehkä hieman agendan ulkopuolelta – sitä, että olisiko lukio-kirjasto-hankesuunnitelmassa syytä huomioida myös hankkeen vaiheistaminen siten, että kirjasto- ja kulttuuriosa voitaisiin tarvittaessa toteuttaa erillisenä ensimmäisenä vaiheena, jos hankesuunnitelmassa tai sen valtuustokäsittelyssä päädytään lopputulemaan, että koko kompleksin toteuttamiselle ei ole edellytyksiä alustavan aikataulun mukaisesti. Kirjaston ja kulttuurin osuus on kuitenkin kokonaisuudessa se kiireellisin ja vähäisin – ja se on viivästynyt mm. lukiohankkeen vuoksi huomattavasti aiemmista kaavailuista.

Kunnanvaltuusto 7.2.2018 ja Kylänpään puut

IMG_2290

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 7.2.2018 lyhyttä asialistaansa käsittelemään. Tulevan uuden kunnanjohtajan johtajasopimus hyväksyttiin – tosin vasta äänestyksen jälkeen, kun demariryhmä teki muutosesityksen neuvoteltuun sopimukseen.

Johtajasopimuksessa on aiemmin ja edelleen kohdassa ”2. Roolit, työnjako ja toimivaltuudet” seuraava kirjaus: ”Kunnanjohtaja johtaa toimivaltuuksillaan kunnan palveluorganisaatiota ja vastaa sen toimivuudesta yhteistyössä kunnan johtoryhmän kanssa. Kunnanjohtaja toimii esittelijänä kunnanhallituksessa hallintosäännön mukaisesti ja vastaa tässä roolissa asioiden oikea-aikaisesta käsittelyyn tuomisesta. Valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaavat käsiteltäviin asioihin liittyvästä poliittisesta tahdonmuodostuksesta. Poliittinen johto huolehtii siitä, että tehtävänjakoa poliittisen tahdonmuodostuksen ja operatiivisen johtamisen välillä kunnioitetaan ja että kunnanjohtajalla on riittävä tuki tehtävänsä hoitamiseen.”

Tätä kohtaa SDP olisi halunnut muuttaa siten, että ns. poliittisesta tahdonmuodostuksesta vastaisivat puheenjohtajien lisäksi myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat. Asiaperustelut demarien ehdotukselle jäivät hämäriksi. Ehkäpä muutosta haluttiin vain sen takia, että SDP:llä ei ole yhtään varsinaista puheenjohtajaa – vain varapuheenjohtajia.

Ehdotus oli sikälikin omituinen, että viime vuonna vahvistetussa kunnan hallintosäännössä nämä asiat on vastuutettu nimenomaan varsinaisille puheenjohtajille. Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa kuntastrategian sekä kunnanhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtäväksi puolestaan on asetettu edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Varapuheenjohtajista ei hallintosäännössä ole näissä yhteyksissä kirjauksia – ja olisi sangen omituista, jos sellaisia kirjattaisiin yksittäiseen kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Johtajasopimuksessa toki mainitaan, että kunnanjohtajan vuosittaiseen kehityskeskusteluun osallistuu myös varapuheenjohtajat, mutta se on täysin eri asia, eikä liity millään tavalla kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden poliittiseen tahdonmuodostukseen.

Totesinkin kunnanvaltuuston kokouksessa, että jos SDP:n valtuustoryhmä näkee asiassa muutostarpeita, niin silloin tulisi esittää muutos vuonna 2017 hyväksyttyyn hallintosääntöön – ei johtajasopimukseen. Äänestyksessä demarien outo ehdotus oikeutetusti hävisi.

——–

Paikallislehdessä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on pari asiaa ollut viime viikkoina korostetusti esillä, kun keskustelu Klaukkalantien liikenneympyröistä on hieman hellittänyt.

Kirkonkylän keskustan ns. Lidlin tontin kauppaneuvotteluista on esitetty runsaasti mielipiteitä ja kerrottu miten asiassa olisi pitänyt toimia. Olenpa kuullut mielipiteen, että tontti olisi pitänyt antaa vaikka ilmaiseksi, jotta uusi kaupan toimija olisi saatu Kirkonkylälle. Keskustelu on ollut värikästä ja hintavertailutkin hieman erikoisia, kun tontin hintaa on tarkasteltu välillä pelkästään tontin pinta-alan mukaan. Liiketonteissahan merkittävä tekijä on nimenomaan rakennusoikeus eli montako kem2:ä asemakaava mahdollista tontille rakentaa. Kauppaliikkeen kannalta on oleellista myös, että asemakaava sallii tontille vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen. Lidlin tontilla on tällainen kaavamerkintä.

Julkisuudessa on kerrottu, että kunnan hintapyyntö oli tasoa 250 €/kem2. Aiemmin Kirkonkylältä on myyty laajempi K-supermarketin tontti hintaan noin 300 €/kem2 ja alemman hintatason Rajamäeltä samoin isompi liiketontti hintatasoon 162 €/kem2. Näkemykseni on, että pienemmässä kohteessa – kuten tässä Lidlin tontissa – kerrosneliöhinta muodostuu suuremmaksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että huomattavasti suuremmassa Vantaan Kivistön kauppakeskuksessa hintataso pyörii jo tasossa 500 €/kem2.

Kunnan kehitysjohtaja Aarno Kononen ja elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen ovat tyhjentävästi kertoneet tonttineuvottelujen taustoista ja kunnan kahdelta riippumattomalta auktorisoidulta arvioijalta saamistaan hinta-arviosta. Julkisuudessa on myös kerrottu, että kunnanhallitukselta haettiin siunausta asettaa hintapyyntö noiden riippumattomien hinta-arvioiden alarajalle ja tämä ei kelvannut Lidlille, jonka oman arvion vertailevat kauppahintatiedot perustuivat lähinnä Ilvesvuoren työpaikka-alueen tonttikauppoihin. Olin kunnanhallituksessa mukana tekemässä edellä mainittua linjausta ja olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli älyllinen ja ainoa oikea mahdollinen. Toimin kunnanhallituksessa virkavastuulla: täytyisi olla aivan erityisiä perusteita, jotta voisin poiketa oleellisesti riippumattomien asiantuntijoiden hinta-arvioista, kun kysymys on kuntalaisten yhteisen omistuksen myynnistä.

Toinen lähinnä Rajamäellä tunteita nostattanut asia on  liittynyt jälleen taajaman puihin. Tällä kertaa Kylänpään ja entisen metsäoppilaitoksen alueella. Tekninen lautakuntahan hyväksyi taannoin Kiljavantien katusuunnitelman ja sen mukana maamerkkinä toimivan ison ja vanhan saarnipuun hävittämisen uuden ryhmityskaistan alta. Tämä on aiheuttanut polemiikkia ja nostattanut – varmasti aiheesta – tunteita kylällä.

Nyt kun Kylänpään alueen infraa on ryhdytty rakentamaan, niin entisen Metsolan metsäoppilaitoksen ympäristössä on kaadettu puita. Tämä on herättänyt huomiota ja huolta. Toimin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Kaavahankeen alkuvaiheessa kuntalaisille pidetyssä yleisötilaisuudessa ja työpajassa saatiin tietoa alueen erikoisesta puustosta. Alueella suoritettiinkin asiantuntijoiden toimesta puustokatselmus, jonka havaintoja hyödynnettiin asemakaavaa laadittaessa.  Alla olevassa kartassa on esitetty tuon inventoinnin keskeiset havainnot.

IMG_5074

Alla olevasta hyväksytystä ja lainvoimaisesta Kylänpään asemakaavasta voi nähdä, mitä kaava- ja suojelumerkintöjä lopulliseen asemakaavan tuosta puustoselvityksestä päätyi.

kaavaote2

Entisen metsäoppilaitoksen ympärillä olleet lehtikuuset ja kookkaat tammet on merkitty säilytettäväksi (s) -merkinnällä. Samoin on huomioitu metsiköt (sä-2 -merkintä), joissa on mm. tammenalkuja, pähkinäpensasta, saarnia, vuorijalavaa, vaahteraa ja harmaaleppää. Keskellä aluetta olevaa suurta kuusta ei asemakaavassa suojeltu ja se on nyt kaadettu infratöiden alta. Muut säilytettäväksi merkityt puut ja metsiköt sen sijaan ovat säästyneet suunnitellulla tavalla. Se Kiljavantien iso saarni ei kuulunut Kylänpään asemakaava-alueeseen, vaikka tuossa puustoselvityksessä sekin on mainittu. Sen kohtalosta päätti siis tekninen lautakunta katusuunnitelman yhteydessä.