
Parin viikon takainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa poiki sen verran paljon palautetta ja kommentteja, että laitoin runosuonen sykkimään vielä kertaalleen asiasta. Pientä aasinsiltaa käyttäen pääsoin myös muutaman sanan kirjoittamaan tärkeästä asiasta – luottamushenkilöiden koulutuksesta. Useamman vuoden – jopa kaudenkin – jälkeen joitakin keskeisiä menettelytapoja ja kokouskäytäntöjä voi joutua itse kukin kertaamaan. Erityisesti puheenjohtajan roolissa asiat on syytä olla hallussa, vaikka kokouksissa voi aina turvautua toimielimen sihteerin ammattitaitoon ja tietämykseen. Muutama valtuustokausi sitten luottamushenkilöiden perehdyttäminen jäi vähiin tai viivästyi ja se kyllä näkyi työskentelyssä. Siitä otettiin oppia.
Kirjoitukseni 9.10.2024 Nurmijärven Uutisissa oli tällainen:
Kuppikunnista ja taustaryhmistä, osa 2
Kunnanvaltuutettu Tapiolinna jatkoi keskustelua kuppikunnista ja taustaryhmistä sekä myös kumileimasinkoulutuksesta, jota hänelle oli viranhaltija aikoinaan esittänyt. En ole joutunut tai edes kuullut tällaisesta kumileimasinkoulutuksesta. En, vaikka olen useinkin kyseenalaistanut ja haastanut viranhaltijaesityksiä – aivan kuten luottamushenkilöiden tarvittaessa tuleekin.
Kuntapäättäjien koulutus yleisesti sen sijaan on tärkeä asia – etenkin aloitteleville uusille luottamushenkilöille heti, kun luottamustoimet alkavat. Luottamushenkilötkin toimivat virkavastuulla ja tätä on syytä heille korostaa. Eräät lautakunnat vastaavat myös joistain viranomaistehtävistä – toimivat siis viranomaisena. Erityisesti näissä toimielimissä toimivien luottamushenkilöiden on tärkeää ymmärtää, että viranomaisena tehtävissä päätöksissä, esimerkiksi tietyissä lupa-asioissa, ei voi käyttää poliittista harkintaa. Viranomaispäätöksiä ohjaa vain ja ainoastaan lainsäädäntö ja tämä koskee myös lautakuntaa ja sen jäseniä. Tämä seikka voi välillä hämärtyä.
Kirjoitin aiemmin näkemyksestäni, että tällä valtuustokaudella tehtyihin päätöksiin on jätetty poikkeuksellisen paljon eriäviä mielipiteitä niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden taholta. Olen saanut palautetta, että näin ei olisi ainakaan joidenkin lautakuntien osalta. Tapiolinnakin mainitsi, että koko kuluvan valtuustokauden aikana viranhaltijat ovat jättäneet vain muutaman eriävän mielipiteen. Tarkistin, että voiko minulla olla noin väärä käsitys asian tilasta. Pikaisella tarkistuksella kävi ilmi, että jo pelkästään elinvoimalautakunnan 29:ssä viimeisessä kokouksessa – ei siis edes valtuustokauden alusta laskien – viranhaltijat ovat jättäneet lautakunnan päätöksiin 21 eriävää mielipidettä ja luottamushenkilöt liki 40. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä on poikkeuksellisen ja jopa hälyttävän suuri määrä.
Tapiolinnakin mainitsi kirjoituksessaan vuosikymmenen takaisen kassakaappisopimuksen Klaukkalan monitoimihallista (tarkoittanee Monikkoa), Kirkonkylän liikuntapuistosta ja Rajamäen uimahallin laajennuksesta. Juuri alkuviikosta kuulin toiselta pitkän linjan kuntapoliitikolta, että sopimus olisi sisältänyt kuitenkin vain Kirkonkylän urheilupuiston ja ns. kyläkoulujen säilyttämisen. Näyttää siltä, että tapaus jää mysteeriksi, ellei joku porukoihin kuulunut joskus muistelmissaan asiaa yksiselitteisesti paljasta.
Arto Hägg
kunnanvaltuutettu KOK