Piste.

Aloitin rakennuttajakonsultin toimet keväällä 2004. Tuolloin minulla oli takana liki 20 vuotta rakennusliikkeiden palveluksessa – viimeksi tulosyksikön johtajana Moskovassa. Keväällä 2005 olin perustamassa Suomeen uutta rakennuttajatoimistoa, jonka pääomistajaksi myös tulin. Siitä alkoi vajaa kuusi vuotta kestänyt yrittäjäjakso, joka päättyi Wise Groupin perustamiseen vuonna 2010. Siirryin tuolloin Wisen Groupin rakennuttamisen toimialajohtajaksi ja partneriksi. Sittemminhän Wise Group ja Sito yhdistyivät, joten tällä erää viimeiseksi rakennuttajakonsultin toimekseni jää toimialajohtajan tehtävä Sitowisessä. Irtaannun nimittäin yrityksestä Artonpäivänä 31.10.2018, kun nyt alkanut vuosilomani on päättynyt.

Yli 13 vuoden rakennuttajakonsultointi päättyy. Takana on lukuisia rakennushankkeita ja pitkiä päiviä. Tinki on täysi tältä erää.

Työsuhteen päättyessä jättäydyn sivuun myös RTL Rakennuttajatoimistojen liiton hallitustyöskentelystä ja RAKLIn rakennuttaminen toimikunnasta.

Uusista työtehtävistä en ole mitään sopinut. Lokakuun jälkeen ei ole tiedossa vihreää tai kuivaa oksaa, jolle asettua. Tutkailen rauhassa minkälaisia tehtäviä alalla on mahdollisesti tarjolla.

Lokakuun lopun eduskuntavaaliehdokasasettelulla on luonnollisesti vaikutus seuraavien kuukausien aktiviteetteihin.

MAL 2019 -seminaari

Finlandia -talolla järjestettiin 5.9.2018 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistä käsittelevä MAL 2019 -seminaari. Se oli jatkoa viime marraskuussa Kirkkonummella järjestetylle MAL -seminaarille, johon myös osallistuin.

Edellisen seminaarin palaute oli käsitelty ja suunnitelmaluonnosta viety eteenpäin. Helsingin seudun luottamushenkilöille esiteltiin näitä aikaansaannoksia ja annettiin mahdollisuus palautteen antamiseen.

MAL 2019 -suunnitelmaluonnos lähtee marraskuussa kuntiin lausuntokierrokselle ja se on tarkoitus hyväksyä maaliskuussa 2019. Hyväksyntä tapahtuu mm. HSL:n hallituksessa ja KUUMA -johtokunnassa. Hyväksytty suunnitelma, joka ulottuu jopa 2050-luvulle saakka on seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Nykyinen sopimushan päättyy vuonna 2019.

Seminaarissa nähdyn ja kuullun perusteella yksi asia korostui ja puhututti: yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi asetettu liikenteen kasvihuonepäästöjen pienentäminen ja tienkäyttömaksut tehokeinona tavoitteen saavuttamiseksi.

Kirjoitukseni asiasta julkaistiin 13.9. Aamupostissa ja Keski-Uusimaassa. Oletettavasti se tulee myös Nurmijärven Uutisiin. Näin kirjoitin:

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen suunnitelmaa (MAL 2019) työstetään parhaillaan. Suunnitelmaluonnosta esiteltiin syyskuun alun luottamushenkilöseminaarissa.

Kuullun ja nähdyn perusteella liikenteen kasvihuonepäästöjen vähentäminen on yksi keskeisimmistä tavoitteista suunnitelmaluonnoksen laadinnassa. Tämän tavoitteen toteuttamiseksi tienkäyttömaksut, joiksi tietulleja ja ruuhkamaksuja nykyisin kutsutaan, ovat nousemassa merkittävään rooliin Helsingin seudulla.

MAL-seminaarissa liikenne- ja viestintäministeri Berner totesi, ettei ole vakuuttunut vyöhykeperusteisista tietullimaksuista ja linjasi, että autoilun maksuperustetta tulee muuttaa omistuksen verottamisesta käyttömaksuihin, jotka on sidottu päästöihin. Epäselvää on, miten seudullinen tienkäyttömaksu yhdistyisi mahdolliseen valtion toteuttamaan käyttömaksuun —etenkin, kun valtakunnassa ei edes ole vielä minkäänlaista tiemaksulainsäädäntöä.

Ensi vuoden maaliskuussa hyväksyttävä MAL 2019 -suunnitelma tulee olemaan seuraavan MAL-sopimuksen pohjana. Suunnitelmalla ja sopimuksella linjataan Helsingin seudun maankäyttöä, asumista ja liikennettä — ja myös tienkäyttömaksuja — pitkälle 2030-50 –luvuille.

Kehyskuntien ja muun Keski-Uudenmaan päätöksentekijöiden tulee olla hereillä, kun MAL-suunnitelma tulee vuoden vaihteessa lausuntokierrokselle kuntiin. Tiemaksut tulevat takuuvarmasti olemaan suunnitelmassa keskeisessä roolissa. Keski-Uudenmaan kunnille ja kuntalaisille on erinomaisen tärkeää, että kepin sijasta on tarjolla myös porkkanaa —erityisesti valtiovallan sitoutumista joukkoliikenneratkaisujen ja väylähankkeiden merkittävään rahoitukseen.

Arto Hägg, kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK), Nurmijärvi

AP_20180913

Tukiryhmän kick off

!cid_4eb2a082-4d6d-49bb-9bb1-0895fc23eb78

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2019. Kokoomuksen ehdokkaat valitaan ja nimetään lokakuun lopun ylimääräisessä piirikokouksessa.

Koskapa nimeäminen menee noinkin myöhäiseksi ja asiasta oli tullut jo useita kyselyitä, niin päätimme kutsua koolle vaalityöstä kiinnostuneita henkilöitä kampanjan tukiryhmän ensikokoontumisen merkeissä.

Niinpä kokoonnuimme 10.9. kotikylän kahvilaan funtsimaan tulevaa kampanjaa ja kuulemaan hieman ehdokasehdokkaan ajatuksia ja taustoja.

Hyvin saimme lyhyelläkin varoitusajalla porukkaa koolle ja tukiryhmään sekä lukuisissa vaaleissa karaistuneita konkareita että uusia kasvoja. Ilahduttavan moni ilmoitti olevansa mukana touhussa, vaikkei tilaisuuteen nyt päässytkään. Hyvä alku.

Todella hieno asia on, että vaalipäällikökseni lupautui Seija Martelius, jolla on paristakin eduskuntavaalista menestyksekäs kokemus vaalipäällikkönä toimimisesta.

Tukiryhmääni voi ilmoittautua joko sähköpostitse: arto.hagg@kolumbus.fi tai seija.martelius@tytot.inet.fi

tai

web-sivujeni kautta: www.artohagg.fi/yhteydenotot

Kunnanvaltuusto ja talousseminaari 29.8.2018

Nurmijärven kunnanvaltuuston listalla 29.8.2018 oli poikkeuksellisesti vain yksi asiakohta ja sekin oli tarkennus aiemmin tehtyyn päätökseen 65 vuotta täyttäneiden senioriuintikortista ja siihen liittyvästä HyväOlo-seniorikortista. Lisäksi valtuusto hyväksyi Kalle Mustosen ponsiesityksen, että valtuustoaloite edun laajentamisesta koskemaan kaikkia eläkeläisiä käsitellään pikaisesti, jotta päätös voidaan tehdä vuoden lopun budjettivaltuustossa.

Kokouksessa kävivät myös esittäytymässä neljä uutta viranhaltijaa: katupäällikkö Markku Koskinen, tilakeskuksen päällikkö Kristiina Koskiaho, talousjohtaja Ville Rajahalme ja viestintäpäällikkö Teemu Siltanen.

Lyhyen lännän kokouksen päälle pidettiin valtuuston talousseminaari. Ensin Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen valisti valtuutettuja verotuloista ja valtionosuuksista ja niiden ennakoinnista. Oli tiivis ja hyvä tietopaketti.

Jälkimmäisessä osiossa tuore talousjohtaja Ville Rajahalme kertoi talouden näkymistä ja väänsi rautalangasta, mitä tarkoittaa kunnan talouden tasapaino. Hyvä ja selkeä esitys ja täytyy todeta, että tuli takauma kesäkuun valtuustossa pitämääni ryhmäpuheeseen, jossa totesin mm:

”Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista. ”

Juuri tätä harhaista tuloslaskelman tulkintaa uusi talousjohtajakin kehotit välttämään. Toivottavasti silmät aukenivat viimeistään nyt kaikilta valtuutetuilta – myös siellä toisella reunustalla.

Rajamäen kyläpäivät 2018

10649969_580435715401772_5936285819490988149_n[1]

Perinteiset Nurmijärven Rajamäen kyläpäivät järjestetään lauantaina 25.8. klo 09.30 – 15.00. Kyläpäivätiimi on pestannut tänä päivänä esiintyjiksi Aleksanteri Hakaniemen ja Duo Kengurumeiningin.

Rajamäen kyläpäivä on kunnan suurin kylätapahtuma ja se vetää joka vuosi tuhansia kävijöitä. Kyseessä ei ole vain perinteinen markkinatapahtuma, vaikka myyjiä on kylän keskusta täynnä. Paikalla on aina kattavasti kaikki paikkakunnan merkittävimmät yhdistykset ja kansalaisjärjestöt ja yhteisöllisyys leimaa tapahtumaa vahvasti.

Myös Rajamäen tehdasmuseo on avoinna kyläpäivien aikaan klo 10 – 14. Opastuskierrokset vedetään tasatunnein klo 10, 11 , 12 ja 13. Paikan kierrokselle voi varata netistä: www.nurmijarvi.fi/museo.

Myös Kokoomus Nurmijärvi on telttailemassa kyläpäivillä jossain yläasteen ja Kuntolan välimaastossa. Tänä vuonna paikalla on minun ja muiden paikallisten Kokoomuksen kunnallisten luottamushenkilöiden lisäksi erinomainen edustus uusimaalaisia kansanedustajia eli:

09.30 – 10.00 Raija Vahasalo

10.00 – 11.00 Pia Kauma

11.00 – 12.00 Mia Laiho

11.30 – 11.50 Elina Lepomäki

Tervetuloa teltalle keskustelemaan ajankohdista kunnan ja valtakunnan asioista.

Ja jos oikein kiltisti pyytää, niin kapsäkistäni voinee löytyä muutama kappale näitä:

025

Kyläkartta löytyy web-sivuiltani: http://www.artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

Kyläkartta_01b-1

Tottelemattomuudesta terrorismiin

Kansalaistottelemattomuutta pidettäneen aika yleisesti hyväksyttävänä vaikuttamismuotona. Sen tunnusmerkkeinä on pidetty toiminnan rauhanomaisuutta ja tekijöiden kasvollista avoimuutta. Maailmalta löytyy tunnettuja esimerkkejä nykykatsannolla kiistatta hyväksyttävin perustein tehdyistä, kansalaistottelemattomuudeksi luettavista teoista liittyen esim. rotusyrjintään.

Vaikka kansalaistottelemattomuuteen kuuluu väkivallattomuus, niin harmitonta se ei ole. Seuraukset voivat olla taloudellisesti merkittäviä, oli sitten kysymys lentoliikenteen häiritsemisestä, työmaan seisauttamisesta tai muun liiketoiminnan estämisestä. Kun mennään suoranaiseen toisen omaisuuden vahingoittamiseen, kuten anonyymeinä tehtyihin turkistarhaiskuihin, niin kysymys on jo aivan muusta kuin kansalaistottelemattomuudesta.

Vielä kauempana kansalaistottelemattomuudesta ovat viime päivinä Ruotsissa nähdyt tuhopoltot, joita Suomessa tehtynä tulisi tulkita terroritekoina: suunnitelmallisina tekoina, joilla halutaan aiheuttaa vakavaa vahinkoa yhteiskuntajärjestelmälle, valtiolle ja sen kansalaisille.

Mikä sitten loppujen lopuksi on ”hyväksyttävää” kansalaistottelemattomuutta? Joissakin piireissä suuriakin taloudellisia vahinkoja tai harmia kanssaeläjille aiheuttavat aktiviteetit katsotaan täysin oikeutetuiksi, rohkeiksi ja sankarillisiksi toimiksi. Vihreiden taannoinen ministeri Ville Niinistö ylisti aikoinaan venäläisen öljynporauslautan kyljessä rimpuillutta aktivistia. Toiset pitävät näitä performansseja puhtaasti rikollisena toimintana. Jokaisella on oma totuutensa ja arviointiasteikkonsa asiassa. Jokainen asettaa itse rajat hyväksyttävälle toiminnalle.

Uskon, että jokainen kansalaistottelemattomuuden nimissä tehty vahingonteko laskee osaltaan rimaa, kun yleisesti arvioidaan hyväksyttävyyden rajaa. Vahingonteoista ja jopa anarkistisista toimista tulee osa jokapäiväistä elämää ja uutisvirtaa. Turrumme väki- ja mielivaltaan.

Kansalaistottelemattomuus ja ”hyvässä tarkoituksessa” tehty vahingonteko ei vähennä rikosoikeudellista vastuuta ja rikosasioina ne tulee myös käsitellä — oli sitten kyseessä kantaväestön tai maahanmuuttajien touhut tahi oikeisto- tai vasemmistoradikaalien riehumiset. Rima on pidettävä korkealla. Muutoin alamme pitää autojen polttamista normimeininkinä.

Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018 – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.

Lomamietteitä

Pyhä-Nattasen huipulta. (Kuva: H.Siltala)

Kesäloma kääntyy loppua kohti. Näillä näkymin se tulee olemaan viimeinen kesälomani nykyisessä työpaikassa. Siitä ja tulevaisuuden tuumailuista enemmän myöhemmin paremmalla ajalla.

Täräytimme ystävän kanssa loman lopuksi muutamaksi päiväksi Lappiin. Ensin kalalle Sompioon Kuttusjoelle, jossa yövyimme laavulla. Kapusimme aamutuimaan helteisessä säässä Pyhä-Nattasen huipulle, josta oheinen kuvakin on. Hieno paikka ja mahtavat näköalat. Ajellessamme seuraavaan mestaan Kairijoelle, auton rengas puhkesi keskellä Koitelaisenkairaa – kerrassaan keskellä ei mitään. Olisi ollut kimurantti tilanne, ellei mukana olisi ollut vararengasta, mikä ei monessakaan autossa ole nykyisin vakiovaruste. Nilkuttelimme sitten takaisin hieman etuajassa.

Reissussa ja erityisesti kalareisulla ehtii funtsia asioita.

Kelit eivät ole tänä kesänä kovinkaan kalamiestä suosineet saalisnäkökulmasta – muutenhan on ollut upeat puitteet seisoskella jokivarressa – lämpöä ja aurinkoa kyllä, sääskiä ei. Pohjoisen jokivarsilla ei ole voinut välttyä murehtimasta perinteisten suurten lohijokien alennustilaa. Alajuoksun voimalat estävät lohikalojen nousun ja sitä paikataan velvoiteistutuksilla eli voimayhtiöt roudaavat kalanviljelyslaitoksilta määrätyt määrät määrätynkokoisia kaloja padottuihin jokiin. Mielestäni Iijoki ja Kemijoki tulisi palauttaa kalateiden rakentamisella joiksi, joihin lohi pääsee nousemaan luontaisesti. Se muuttaisi totaalisesti näiden jokien luonteen ja virkistyskäyttömahdollisuudet. Nykytilanne on häpeällinen ja pelkkä velvoiteistutustoiminta epä-älyllistä ja taloudellisesti järjetöntä. Kuulin, että ainakin Iijoella ollaan nyt edellytetty kalateiden rakentamista ja vanhojen korvauspäätösten retusointia. Toivottavasti asia saadaan eteenpäin ja työt käyntiin mahdollisimman pian.

Vaikka ns. kenttä ei aina olekaan aktiivinen ja puhelimen räplääminen on kairassa kulkiessa sivuosassa, niin välillä tulee kalareissullakin vilkaistua luuria – ainakin säätiedot ja uutiset. Tällä viikolla hämmästelin etänä Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen protestia Finnairin Berliinin lennolla. Käsittämätöntä miten tuollaisessa tehtävässä oleva henkilö ryhtyy lentokoneessa tuollaista showta pitämään ja tietoisesti häiriköimään. Erikoiseksi tilanteen teki se, että Pennanen ei edes tiennyt minne ”isokokoisten” poliisien saattamaa henkilöä oltiin viemässä (Oletan, että Berliiniin 🙂 ) ja mitä hänelle tapahtuu. Siitä huolimatta hän pani performanssin pystyyn ja sotki siihen miehensä ja lapsensakin. Kaiken huipuksi Pennanen oli vedonnut muihin matkustajiin, että nämäkin olisivat ryhtyneet seisoskelemaan ja painostamaan koneen kapteenia. Helteet eivät olleet pehmentäneet kenenkään muun matkustajan mieltä niin paljon, että nämä olisivat epämääräisin perustein ryhtyneet ilma-aluksen miehistöä vastustamaan. Tapauksesta on ehditty kirjoittaa hyvin ja asiallisesti jo riittämiin (mm. Atte Kaleva) ja huonosti (mm. Touko Aalto), joten se siitä.

Eli ei seisomapaikkoja jatkossakaan lentokoneisiin.

Loma loppuu, mutta kesä jatkuu.

Nattaset.

Kaupunkibulevardeista

024

Vaikka meneillään on mätäkuu, niin mediassa ei ole juurikaan tarvinnut mätäkuun juttuihin turvautua, jos ei sitten Paavo Väyrysen uutta kannattajakorttikampanjaa sellaiseksi lueta. Oikeita uutisia ja ulostuloja on ollut kiitettävästi.

Yhtenä keskustelun aiheena on ollut Helsingin kaupunkibulevardit. Keskusteluun otti osaa mm. apulaispormestari (vihr) Anni Sinnemäki HS:n mielipidepalstalla torstaina 26.7. Kaupunkibulevardihankettahan ovatkin erityisesti Helsingin Vihreät olleet edistämässä.

Helsingin Sanomat avasi pari vuotta sitten kaupunkibulevardi-idean taustaa kertomalla, että teekkari Carlos Lamuela sai vuonna 2010 tuolloin(kin) kummallisena pidetyn ajatuksen siitä, voisiko moottoritiemäisen Länsiväylän muuttaa ajonopeudeltaan huomattavasti alennetuksi asuinkaduksi. Tältä pohjalta Lamuela teki Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitokselle diplomityönsä. HS kirjoitti työtä ohjanneiden suunnittelun ammattilaisten katsoneen, että diplomityö ei ollut tieteellisesti erityisen hyvin perusteltu. Lamuela totesikin lehdelle, että hän halusi ottaa työllään kantaa poliittisesti. Tämä tarkoitti ilmeisesti vihertävää kannanottoa, koska tieteellisten perustelujen vajavaisuudesta huolimatta Helsingin Vihreät ottivat idean omakseen ja ehdottivat valtuustoaloitteessaan sen toteuttamista.

Sinnemäki toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Helsinkiä ja sen liikennejärjestelmiä – siis myös kaupunkibulevardeja – suunnitellaan yhteistyössä niin valtion kuin Helsingin seudun kuntienkin kanssa. Tosiasiassa yhteistyö ja vuorovaikutus oli niin heikkoa, että Helsingin yleiskaavasta valittivat mm. Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suurin osa Helsingin yleiskaavaan kaavailluista kaupunkibulevardeista (Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä) kumottiin – niille ei esitetty maakuntakaavan mukaisia perusteita. Oikeuden päätöstä luonnehdittiin yleisesti ”täystyrmäykseksi” Helsingille. Ymmärtääkseni ympäryskunnissa oltiin varsin tyytyväisiä hallinto-oikeuden päätökseen.

Helsinki keskittyy nyt Tuusulanväylän ja Vihdintien kaupunkibulevardisointiin ja niiden ajonopeuksien huomattavaan alentamiseen – näinhän eräässä vuosikymmenen alussa laaditussa poliittisen kannanotonkin virkaa tehneessä diplomityössä visioitiin.

Sinnemäki toteaa, että käynnissä oleva työ maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 -suunnitelmaksi on ensi syksynä mielenkiintoisessa vaiheessa ja kaupunkibulevardit ovat siinä yksi tärkeä teema. Mielenkiinnolla odotan itsekin syyskuun alussa Finlandia-talolla järjestettävää MAL2019 -luottamushenkilöseminaaria, johon osallistun yhtenä kehyskuntien luottamushenkilöedustajana.

Toivon kuulevani, että Helsinki on nyt aktiivisesti ideoimassa sellaisia ratkaisuja, jotka hautaavat täystyrmäyksen saaneet kaupunkibulevardit pääväylien yhteydestä. Vaihtoehtoja Helsingin sisäiselle uudelle asuinrakentamiselle on paljon mm. Sipoon laaja ja edelleen hyödyntämätön pakkolunastusalue, Malmin lentokentän alue, nykyisten asuinalueiden tiivistäminen ja uudelleen rakentaminen sekä vanhojen kaupunkirakenteen sisään jääneiden työpaikka-alueiden uudelleenkaavoitus asuinkäyttöön.

Kaupunkibulevardit ja siihen liittyen Helsingin yksipuoliset näkemykset seudun kehittämisen menetelmistä antavat oikeutetusti Helsingin naapureille huolenaihetta seudullisen päätöksenteon tasapuolisuudesta jatkossa – maakuntavaalit mukaan lukien.

Puolivuotiskatsaus I/2018

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi ”101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten ”Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.

Tekijä: artohagg