Kunnallista jäteasiaa

katos

Viikon vieras -palstan kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa 11.10.2017:

Tekninen lautakunta päätti, että Nurmijärvi hoitaa itse sekajätteen kilpailutuksen. Hallinto-oikeus oli todennut edellisen lautakunnan päätökset laittomiksi. Lautakunta on asiassa viranomainen, jonka päätöstä ei voi muu toimielin muuttaa. Jos uusi lautakunta olisi jatkanut laitonta tilaa, niin ainoa keino olisi ilmeisesti ollut koko lautakunnan erottaminen tehtävästään. Ympäristökeskushan ilmoitti käyttävänsä pakkotoimenpiteitä ja uhkasakkoja, jos meno ei muutu.

2020 alkaen kunta kilpailuttaa sekajätekuljetuksen itse. Järkevä alueellinen kilpailutus antaa paikallisillekin yrittäjille mahdollisuuden toimia Nurmijärvellä. Nyt yksi iso toimija hallitsee yli 90 % markkinasta. Jätehuollon piiriin saadaan myös yli 1000 kiinteistöä, jotka nykyisin ovat sen ulkopuolella. On arvoitus, mihin näiden kiinteistöjen jätteet nyt päätyvät.

Kunnanhallitus teki päätöksen, jolla jätehuollon kokonaisuudistus etenee. Keväältä 2011 on periaatepäätös kunnan liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen Metsä-Tuomelan täyttökapasiteetin loppuessa. Asia on viivästynyt, koska kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt ja täyttöalueen käyttöaika siten jatkunut.

Täyttökapasiteettia on jäljellä vain 6-7 vuodeksi. Kunta voi toki jatkaa jätehuollon järjestämistä itsenäisesti – liki ainoana kuntana Uudellamaalla, mutta se vaatii yli 3 milj. euron investoinnit. Kunta ottaisi myös riskin tiukentuvista ympäristömääräyksistä ja kapasiteetin saannista jätteenpolttolaitoksista. Jo kunnan velkaantumisasteen kannalta tämä ei ole kestävä ratkaisu.

Kunnanhallitus päätti aloittaa liittymisneuvottelut Kiertokapulan kanssa. Tärkeää päätöksessä on neuvottelutavoitteet: kunta päättää itse kuljetusten kilpailutuksista (mm. seka- ja biojäte sekä liete), Metsä-Tuomela palvelee jatkossa kuntalaisia ja kunta pitää itsellään maankaatopaikan ja louheen vastaanoton.

Tavoitteiden läpisaanti takaa, että kunta päättää ja kilpailuttaa jatkossakin haluamallaan tavalla kuntalaisille ja paikallisille yrittäjille tärkeät jätehuoltotoiminnot. Uskon tavoitteiden läpisaamisen olevan edellytys sille, että liittyminen kunnalliseen jäteyhtiöön hyväksytään valtuustossa.

Arto Hägg (KOK), kunnanvaltuutettu , kunnanhallituksen jäsen

002.JPG

Metsä-Tuomela

Nurmijärven väestönkehityksestä

 

019.JPG

Helsingin Sanomat totesi  1.9. artikkelissaan, että Nurmijärvi on kärsinyt viime ajat muuttotappiosta. Kuntakin yritti asiassa toimittaa lehteen oikaisua, joka ei tähän päivään mennessä ole mennyt läpi.

Todellisuudessa Nurmijärvi ei ole muuttotappiokunta. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan kunnan väkimäärä on heinäkuun loppuun mennessä kasvanut 251 hengellä ja nettomuuttokin on ollut 161 henkeä. Maahanmuuton osuus väestönkasvussa on ollut vähäinen – vain 19 henkeä.

Naapurikuntiin Hyvinkääseen ja Tuusulaan verrattuna väestönkasvu on ollut huomattavasti reippaampaa – Hyvinkään verrattuna viisinkertaista ja Tuusulaan verrattuna noin kaksinkertaista. Kehyskunnista Kerava ja Kirkkonummi, jotka ovat sekä HSL-jäseniä että junaraideyhteydessä Helsinkiin, jäivät selkeästi  Nurmijärven taakse. Näissä kunnissa nettomuutto oli käytännössä 0-tasolla – Hyvinkää plussalla vain 17 henkeä ja Kirkkonummi peräti kaksi henkeä. Radanvarsikuntina nämä kyllä vetivät jonkin verran maahanmuuttoa.

Ihmetyttääkin joidenkin henkilöiden jatkuva ja perusteeton jankutus kunnan vetovoiman heikkoudesta, jota tietysti edellä mainitun kaltaiset uutisoinnit ruokkivat. Todellisuudessa Nurmijärvi vetää ja kehittyy edelleen hyvin verrattuna muihin kehyskuntiin. Se, että parissa muussa kunnassa luvut ovat vieläkin parempia, ei ole häpeäksi. Yksin Nurmijärvikään ei voi generoida koko pk-seudun ulkokehän kehitystä. On erinomaista, että muistakin kunnista löytyy kasvuvoimaa ja voidaan todeta, että se ei ole kiinni pelkästään HSL-jäsenyydestä, kuten jotkut ovat antaneet ymmärtää. Alkuvuoden suurin kasvukunta alueella on ollut Järvenpää, joka on satsannut nimenomaan kaupunkimaiseen keskustarakentamiseen.

Nurmijärven sisällä on keskusteltu paljon kunnan tonttivarannosta ja rakentamisen jakautumasta. Erityisesti omakotitonttien puutetta Klaukkalan alueella on kritisoitu. Tällä hetkellä Klaukkalan alueella on kuitenkin lainvoimaista ok-asemakaavaa 72000 kerrosneliömetrille ja Kirkonkylässäkin yli 20.000 kem2. Osa on viime vuosina vahvistuneissa asemakaavoissa kuten Klaukkalan Järvimaan alueella, josta on tulossa tuotantoon yli 10.000 kem2 pientalojen rakentamismahdollisuuksia.

Ensi vuonna arvioidaan Klaukkalassa tulevan lainvoimaiseksi noin 47000 kem2 ja Kirkonkylässä noin 40000 kem2 pientalokaavaa. Pienellä viiveellä nekin muuttuvat ok-tonteiksi, joten tilanne ei ole mitenkään huono.

Toinen asia on se, että kunnanvaltuusto on linjannut maankäytön kehityskuvassa, että Klaukkalan asuntotuotannosta 40 % on kerrostaloasuntoja ja 35 % yhtiömuotoista pientalotuotantoa (esim. rivitaloja) ja vain 25 % ok-taloja. Kirkonkylän osalta tavoite on sama, kun Rajamäessä painopiste on nimenomaan omakotiasunnoissa ja tavoitteena on niiden 50 prosentin osuus asuntotuotannosta. Näin päättäjät ovat asian linjanneet ja tämän mukaan kunnassa kaavoitetaan ja tontteja tuotetaan. Kaiken järjen ja logiikan mukaan myös osayleiskaavoitus perustuu näihin linjauksiin. Jokainen voi todeta juuri lainvoiman saaneesta Klaukkalan osayleiskaavasta, mihin jatkossa yleensä on mahdollista kaavoittaa pientaloille rakennuspaikkoja ja minkälaista asumismuotoa millekin alueelle on päätetty kohdistaa.

Tuo samainen maankäytön kehityskuva linjaa myös kunnan väestönkasvun tavoitteita ja jakautumia. Klaukkala kasvuksi vuodesta 2009 vuoteen 2040 on arvioitu 10500 uutta asukasta ja lopputulemana taajaman asukasluvuksi liki 26000 henkeä. Kirkonkylän osalta tavoitellaan vastaavassa ajassa noin 4000 asukaan kasvua ja hieman yli 10000 asukkaan taajamaa. Rajamäellä luvut ovat 3000 hengen kasvu ja 8200 asukasta. Röykässä tavoitellaan 900 asukkaan lisäystä ja 2500 asukkaan taajamaa.

Vuodesta 2009 vuoteen 2040 haja-asutusalueen ja ns. kylien asukasluvun kokonaiskasvun on suunniteltu olevan noin 1500 henkeä. Tuo sisältää siis mm. Perttulan, Nukarin,  Nummenpään, Suomiehen, Metsäkylän ja myös Palojoen. Näin on pitkän ja perusteellisen harkinnan mukaan linjattu. Jossain vaiheessa  kunnanvaltuusto varmaan joutuu maankäytön kehityskuvaa päivittämään ja noita kasvulukuja tarkistamaan. Oma arvioni on, että miltään osin niitä ei tulla nostamaan – ei taajamien, eikä kylien osalta.

Iltakiireitä ja valkoinen hirvi

Hirvi_1

Alkusyksyn illat ovat menneet aika systemaattisesti luottamustehtävien parissa. Jos ei ole ollut jonkin luottamustoimen kokousta, niin tarjolla on ollut puuhastelua strategioiden tai paikallisyhdistyksen parissa. Niin tänäänkin, kun Kokoomus Nurmijärven hallitus kokoontui Kirkonkylällä.

Kotiin ajellessa Krannilan pellolla katse kiinnittyi erikoiseen näkyyn. Metsänreunasta tallusteli komea valkoinen hirvi. Hyvinkäällä olen lukenut tällaisen rariteetin elelevän ja olevan paikallinen kuuluisuus, mutta ennen en ole Nurmijärvellä tällaisesta kuullut. Valitettavasti mukana oli vain kännykkäkamera, joten tuon parempaa dokumenttia tästä maalarinvalkeasta harvinaisuudesta en saanut. Joka tapauksessa mieleenpainuva tapahtuma – ensi kerta minulle.

Ensi viikonloppuna avautuu Pitkänokka -näyttelyni Oulussa kulttuurikeskus Valvessa sijaitsevassa Oulun sarjakuvakeskuksessa. Tarkemmin sanoen sen pienessä sarjakuvagalleriassa. Näyttely on avoinna 9.9.-5.10.2017. Avajaiset pidetään perjantaina 8.9. klo 17.00. Näytillä on etupäässä sarjakuva-strippejäni ja hieman muutakin rompetta. Tervetuloa avaukseen tai myöhemminkin.

Tässä linkki tapahtuman fb-sivuille:

https://www.facebook.com/events/140176019915660/?fref=ts

ja tässä Oulun sarjakuvakeskuksen web-sivuille:

http://www.oulucomics.com/fi/tapahtumat/

 

 

 

Rajamäen tehdasmuseo

IMG_3710                IMG_0512

Kunnallisissa luottamustoimissa ei ole syytä odottaa pikavoittoja ja aitoa onnistumisen tunnettakin pääsee harvoin kokemaan. Tänään oli kuitenkin sellainen päivä.

Rajamäen tehdasyhdyskunta ja sen historialliset ja arkkitehtoniset kohteet ml. tehdasyhdyskunnan asuinalueet, Rajamäen kirkko ja tykkitornit muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön.

Tein Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 18.12.2013 valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa. Kunnan ja Altian välisen maankäyttösopimuksen tuloksena vanha tehdasalue oli tuolloin osittain avautumassa osaksi julkista katuverkkoa. Aloitteen allekirjoitti kolmisen kymmentä muutakin valtuutettua.

Fundeerasin tuolloin kolme ja puoli vuotta sitten, että pitkään suljettuna olleen tehdasalueen avautuminen yleisölle luo erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueen vetovoimaa matkailunähtävyytenä, joka tukee paikallisia yrityksiä ja palveluntuottajia sekä luo mahdollisesti uusiakin liiketoiminnan edellytyksiä.

Erikseen ehdotin, että kunta selvittäisi Altian kanssa mahdollisuuden tehdasmuseon osittaiseen (esim. kesälomakausi) avoimena pitoon yleisölle.

Tänään 18.5.2017 minut oli kutsuttu Rajamäen tehdasmuseon avajaisiin. Mieltä lämmitti, että niin avajaissanat pitänyt kansanedustaja Outi Mäkelä kuin kunnanjohtaja Behm huomioivat puheissaan tuon kolmen vuoden takaisen valtuustoaloitteeni. Kunnan elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen totesi tilaisuuden aluksi, että aloittaessaan työt Nurmijärvellä, tämä valtuustoaloite oli ensimmäisten paperien joukossa pöydällä odottamassa.

Kunnan viranhaltijoiden ja Altian yhteistyöllä ja panostuksella museo avautuu suurelle yleisölle huomenna Millan päivänä 19.5.2017.

Oli erinomaisen hienoa olla mukana alkuun panemassa prosessia, jonka toivon olevan vasta alku Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan uudelle tulemiselle. Mahdollisuuksia on paljon.

Museo on avoinna 19.5. – 27.8. ke – su 12.00 – 18.00. Kierrokset alkavat tasatunnein klo 12.00 – 17.00

Museoon tutustuminen tapahtuu vain opastuskierroksella, joka sisältyy pääsymaksun hintaan. Yhteen ryhmään mahtuu 23 henkilöä.

Opastetuille museokierroksille voi varata paikan netistä:

http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/rajamaen_tehdasmuseo

Ja jos kauempaa paikalle saapuu, niin kannattaa käydä vilkaisemassa myös muita Rajamäen ihmeellisyyksiä. Niitä on esitelty mm. omilla web-sivuillani:

https://artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

18581945_10155422047128395_4940169663009951129_n

Outi Mäkelän kanssa todistamassa oven avautumista.

IMG_3735

Oven takana mm. tällainen vempele.  

 

Ehdokasnumero

nettikuva_02_numero

Kuntavaalien ehdokasasettelu on julkistettu. Kokoomus sai listan alkupään numerot ja omalle kohdalle osui selkeä numero 6.

Ihan tervetullut muutos aiempien vaalien kolminumeroisiin ehdokasnumeroihin.

Kaikkiaan ehdokkaita on 228, joten noin joka viides ehdokas tulee menemään valtuustoon ja saman verran yltää varavaltuutetun asemaan.

Naisehdokkaita näyttäisi olevan hieman yli 40% ehdokkaista. Kun luottamushenkilö- paikkoja jaetaan vaalien jälkeen, niin sukupuolikiintiön perusteella voi joissakin puolueissa napsahtaa vähemmistönä olleelle sukupuolelle – naisille tai miehille – runsaastikin paikkoja.

Näiden kuntavaalien erikoisuutena Nurmijärvellä on, että kuntavaaliehdokkaana on yksi presidenttiehdokas. Liekö koskaan tässä valtakunnassa ollut vastaavaa ehdokasasettelua?

Tavataan kylillä!

———————-

Sunnuntain Hesarissa 5.3. oli erinomainen artikkeli syksyn 2008 päätöksenteosta liittyen Lääkelaitoksen alueellistamiseen. Erinomaiseksi artikkelin teki tapa, jolla poliittisen päätöksenteon älyllisyyttä ja johdonmukaisuutta kyseisessä tapauksessa kyseenalaistettiin – silloisen Lääkelaitoksen ylijohtaja Hannes Wahlroosin tarkkoihin ja yksityiskohtaisiin muistiinpanoihin perustuen. Poliittisten päätöksentekijöiden muisti ja muistiinpanot eivät kymmenen vuoden takaisiin asioihin yltäneet HS:n niitä tiedustellessa.

Artikkeli on luettavissa Helsingin Sanomista, joten laajemmin sitä on turha auki kirjoittaa. Tiivistettynä kysymys oli siitä, että Vanhasen kakkoshallituksen keskustalainen sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä ajoi pikavauhdilla päätöksen Lääkelaitoksen siirtämisestä Helsingistä Kuopioon – osana Vanhasen hallituksen alueellistamistavoitteita. Päätös tehtiin kuulematta Lääkelaitoksen johtoa ja henkilökuntaa, kuten HS:n artikkelista hämmästyttävästi käy ilmi. 200 työntekijän piti päätöksellä siirtyä viiden vuoden sisällä Helsingistä Kuopioon. Päätös oli – erityisesti Lääkelaitoksen poikkeukselliset erityispiirteet huomioiden – järjetön. Kymmenessä vuodessa Kuopioon siirtyikin vain kolme työntekijää ja vastapainoksi kymmenittäin asiantuntijoita irtisanoutui tehtävistään. Aluepoliittisella siltarumpupäätöksellä aiheutettiin organisaatioon vuosia kestänyt kriisitilanne.

Myös oikeuskansleri kiinnitti asiaan huomiota ja esitti moitteensa lääkelaitoksen alueellistamisesta. Hänen mukaansa siirtopäätös tehtiin ilman kunnon valmistelua ja liian nopeasti.

Kokoomuslainen eduskunnan terveysjaoston puheenjohtaja Sarkomaa esitti vielä syksyllä 2011 Fimean alueellistamisen pysäyttämistä. Asiantuntijat olivat varoittaneet Lääkelaitoksen tilalle 2009 perustetun Fimean toiminnan kriisiytymisestä ja lääketurvallisuuden vaarantumisesta.

Olisi jo aika tunnustaa tehdyt virheet ja perua tehty toteuttamiskelvottomaksi todettu alueellistamispäätös. Ottaa käteen maalaisjärjen sijasta jokin muu järki.

 

 

 

 

 

Kuntavaalit 2017 Nyt!

004

Kuntavaalien 2017 ennakkoäänestys alkaa kahden kuukauden päästä 29.3. ja varsinainen vaalipäivä on 9.4.

Nurmijärven Kokoomus aloittaa vaalikampanjoinnin lauantaina 28.1. Kirkonkylän S-marketilla klo 10-13. Paikalla on kuntavaaliehdokkaita – uusia ja vanhoja tuttuja.      Oma kansanedustajamme Outi Mäkelä on paikalla klo 11-12.

Vaalikampanjointi ei ole ihan jokapäiväistä touhua. Itse olen touhuun kaksi kertaa ryhtynyt eli vuosien 2008 ja 2012 kuntavaaleissa. Nyt olen siis kolmatta kertaa asialla.

Kukin kampanjoi omalla tyylillänsä ja tavallansa. Osa keskittyy  ankaraan facebook-kirjoitteluun, osa innostuu kirjoittamaan paikallislehteen vaalien alla. Jotkut kirjoittavat aktiivisesti omille nettisivuilleen tai herättävät kesannolla olleet sivustonsa eloon vaalien alla. Jos jonkinlaista vaalimenestystä haluaa, niin jollakin tavalla ehdokkuuttaan on tuotava julki.

Omaan vaalitouhuuni kuuluu monien muiden tavoin lehtimainosten suunnittelua ja oman flyerin/esitteen rustaaminen. Sellaisen olen aiempina kertoina tehnyt ja varmaan näissäkin vaaleissa. Vaalikoneisiin vastaaminen alkaa olla väistämätöntä ja niille täytyy varata aikaa ja ajatusta. Viime vaaleissa taisi paikallislehden lisäksi vaalikonekysymyksiä nurmijärveläisiltä ehdokkailta tivata ainakin yle, hesari ja mtv3.

Itse kirjoittelen blogiini samaan vanhaan tapaan ja samalla tiheydellä kuin viimeiset 9 vuotta. Kuten jo aiemmin totesin – tiheämpi tahti vaatisi jo puolipäiväiseksi blogistiksi ryhtymistä. Paikallislehtiin olen kirjoitellut aina kun on asiaa ollut. Näinä viikkoina lehtien mielipide- ja vaalikirjoittelupalstat alkavat olla niin täynnä ehdokkaiden tekstejä, että voipi olla viisaampaa jättää omat kirjoitukseni jopa vaalien jälkeiseen seesteiseen aikaan. Silloin niillä on ehkä jotain huomioarvoakin.

Paras osa vaalikampanjointia on kuitenkin teltoilla ja kaduilla tehtävä jalkatyö. On tosi mukavaa ja mielenkiintoista keskustella ihmisten – tuttujen ja tuntemattomien – kanssa marketin edustalla tai Kokoomuksen teltalla. Kun melkein vuosikymmenen jo ollut kunnallisissa luottamustehtävissä, niin pikku hiljaa alkaa jo tietämään ja ymmärtämään kunnan asioista. Kykenee vastaamaan ja vähintään tietää mistä ja miten asioita voi selvittää, jos kuntalaisilta tulee kysymyksiä.

Kunnanvaltuustovuosien ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakokemukseni vuoksi maankäyttöön ja kaavoitukseen liittyvät asiat ovat luonnollisesti ne joista tulee eniten kysymyksiä ja joihin keskustelut yleensä kääntyvät. Yksi seikka, joka innosti lähtemään kolmansiin kuntavaaleihin oli juuri se, että sote-uudistuksen jälkeen juuri nuo parhaimmat osaamisalueet nousevat kuntapolitiikassa ja päätöksenteossa entistä tärkeämpään rooliin.

Tavataan teltalla! Laukussa on muutama Pitkänokka-albumi. Hihasta vetämällä voi kysäistä näytekappaletta, jos on jäänyt hankkimatta.

006

Vielä on varaa vaalikuumelukeman nousta.

Vielä kerran kyläkoululinjauksista

004

Luulin kyläkoulukirjoittelun jo päättyneen omalta osaltani, mutta lukiessani Kallepekka Toivosen asiaa koskevan kirjoituksen paikallislehdessä, niin koin pakonomaisen tarpeen kirjoittaa muutaman rivin asiasta. Kirjoitukseni julkaistiin tämän päivän lehdessä. Toimitus oli sen otsikoinut:”Fakta jäi kertomatta, valtuusto linjasi koulujen minimikoon ja se meni näin:

Viitaten Kallepekka Toivosen kirjoitukseen Nurmijärven Uutisissa 18.1.2017, jossa hän oikoi kuntalaisten esittämiä väitteitä Nurmijärvellä tehdyistä päätöksistä mm. kyläkouluihin liittyen. Oikaisut ja oikean informaation jakaminen on aina paikallaan.

Oudompaa oli se, että kirjoituksessa kerrottiin myös siitä, mitä valtuusto jätti aikoinaan päätökseen kirjaamatta. Tosi asia – pöytäkirjoihin dokumentoituna – on, että Nurmijärven kunnanvaltuusto teki 25.5.2016 selkeän linjauksen koulujen tavoitteellisista 100 oppilaan vähimmäiskoosta ja ns. 1-sarjaisista kouluista. Tämän uuden linjauksen mukaisesti valtuusto teki 9.11.2016 johdonmukaisen ja yksimielisen päätöksen kahden alle 20 oppilaan kyläkoulun lakkauttamisesta palveluverkkotoimikunnan suosituksen mukaisesti. Nämä päätökset olivat suorastaan käänteentekevä linjamuutos vuosikymmenen jatkuneen odottelun, veivaamisen ja viivyttelyn jälkeen.

Noilla päätöksillä toivottavasti turvattiin elinkelpoisten ja nykyiset vaatimukset täyttävien kyläkoulujen säilyminen ja kehittäminen. Samalla kirjattiin linjaus, että luovutaan rakennuksista, jotka eivät sovellu opetussuunnitelman mukaisen opetuksen järjestämiseen ja joissa ei ole asianmukaisia tiloja oppilashuoltohenkilöstön toiminnalle. Tuskin kukaan toivoo yhdenkään elinkelpoisen ja toimivan kyläkoulun lakkauttamista jatkossa ja jokaisen hiipuvankin kyläkoulun kehittämismahdollisuudet tutkitaan – aivan kuten valtuusto viime vuonna päätti. Toisaalta tehdyillä päätöksillä linjattiin myös se, mitä tapahtuu, jos toimenpiteet eivät taantuvan kyläkoulun elvyttämiseksi auta. En näe kenenkään kannalta järkeväksi aiemmin koettua vuosikausia jatkunutta epätietoisuuden tilaa.

Palveluverkkotoimikunta, johon itsekin kuuluin, käsitteli aikanaan myös lukioita ja päiväkotiverkostoa. Näidenkin osalta toimikunta esitti toimenpiteitä, joilla saavutettaisiin monikäyttöisempiä, joustavimpia ja taloudellisempia ratkaisuja. Jälleen kerran ja jopa melkein vuosi toimikunnan loppuraportin julkistamisesta vain kyläkouluasiat keskusteluttavat.

Toivonen toi kirjoituksessaan esille myös sen, että Nurmijärvi on yksi harvoista kunnista, joissa koko haja-asutusalue on ns. suunnittelutarvealuetta. Niin, Nurmijärvi on yksi harvoista valtakunnan metropolin kehyskunnista, jossa haja-asutusalueen rakentamista on tarpeen erityisellä tavalla säännellä ja säädellä. Suunnittelutarvemenettely ei varmasti ole paras ratkaisu, mutta niin kauan kun kunnasta puuttuu riittävän kattava osayleiskaavaverkosto, se on tarpeellista. Mikäli haja-asutusalueita oltaisiin vuosikymmenten aikana rakennettu suunnittelemattomasti ja ilman viranomaisohjausta, uusien asuin- ja työpaikka-alueiden asemakaavoitus ja liikenneväylähankkeiden edistäminen olisi tänä päivänä huomattavasti vaikeampaa. Toivottavasti osayleiskaavoja saadaan yhä nopeammalla tahdilla valmiiksi ja lainvoimaisiksi, jotta tarve suunnittelutarveratkaisumenettelylle vähenee. Kuntapäättäjät voivat tahtoessaan asiaa vauhdittaa.

Toivosen tapaan olen vakuuttunut, että kylien elinkelpoisuuden säilyttäminen on kuntapäättäjiemme tavoitteena. Ei tule kuitenkaan unohtaa, että kunnanvaltuusto on maankäyttöä koskevassa päätöksenteossaan linjannut, että kasvu ohjataan jatkossakin kolmeen päätaajamaan ja hajarakentamista ohjataan tehokkaalla tavalla nykyistä enemmän taajamiin. Kyläkeskuksiin tehdyt osayleiskaavat ovat juuri tätä ohjausta.

 Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

ASRA 11.10.2016 eli Heinojan kaavan toinen tuleminen

015

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensi tiistain lista jatkaa viime aikojen minimalistista suuntausta. Listalla on yksi purkamiskehotus, kaksi asemakaava-asiaa ja yksi poikkeamispäätös. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena jatkossakin, niin pelkokuvat organisaatiouudistuksen yhteydessä muodostuvan kaavoituksen superlautakunnan ylipitkistä asialistoista ovat turhia.

Heinojan asemakaava tulee nyt melkein vuoden hiljaiselon jälkeen lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitushan päätti äänestyksen jälkeen tammikuussa 2016 palauttaa lautakunnan vuonna 2015 hyväksymän kaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi. Palautusta vastustivat kh:ssa Schildt, Sivula ja Toivonen. Muut 7 palautuksen puolesta. Vaulamo poissa.

Saatesanoiksi maitojunalla lautakuntaan palautettuun luonnokseen kirjattiin SDP:n Juha Peltosen esityksestä, että “Raalantien ja Rajamäentien välisen uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle lisätään. Raalantietä lähinnä olevan liikenneympyrän siirtoa etelämmäksi selvitetään. Uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Lisäksi laaditaan kaavarunkotasoinen suunnitelma uudesta tielinjauksesta Rajamäentielle asti.”

Nyt 10 kuukauden uurastuksen jälkeen meillä on päivitetty kaavaluonnosehdotus käsittelyssä. Päivitykset ja tarkistukset eivät kuitenkaan liity kunnanhallituksen kommentteihin, vaan ne ovat allekirjoittaneen ja Sami Virtasen esityksiä, jotka lautakunta yksimielisesti hyväksyi ja kehotti ottamaan huomioon seuraavassa vaiheessa.

Kunnanhallituksen kommentit eivät ole käytännössä johtaneet mihinkään muuhun kuin ajan ja rahan palamiseen. Selvityksiä on toki käskystä tehty – ja päädytty melko lailla samoihin johtopäätöksiin, jotka kirjoitin blogiini välittömästi  kunnanhallituksen palautuspäätöksestä kuultuani 20.1.2016. Näin raapustin tuolloin:

Ohikulkuyhteys on jo nyt suunnitelmassa ja mielestäni sellaisessa muodossa, että se ei aiheuta ongelmaa uuden asuinalueen sisäiselle liikenteelle.  Kunnanhallituksen vonkaama kiertoliittymän siirtokin on todellista hienosäätöä, koska kiertoliittymän eteläpuolella on luonnonsuojelukohde rajoittamassa siirtoa. Tuokin tutkailu olisi voitu aivan hyvin tehdä seuraavassa valmisteluvaiheessa – ei missään nimessä sellainen asia, että vaatisi luonnosvaiheen jatkamista.

Korneinta tuossa Peltosen esityksessä ja kunnanhallituksen päätöksessä on loppukaneetti, että uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Esitys – etenkin, jos kiertoliittymän sijaintia muutetaan – tarkoittanee sitä, että Kattilamäentien linjausta joudutaan muuttamaan. Tämä johtaa siihen, että kaava-alueen eteläosaan suunniteltu AP eli asuinpientalojen korttelialue pienenee, eikä enää soveltune ko. tarkoitukseen. Ja jos Kattilamäentietä siirretään edes sijaansa etelämmäs, niin se aiheuttaa dominoefektin pohjoispuolisille tonteille eli koko kaava menee uusiksi siltä osin.

Tämä kaikki pitäisi tehdä samassa ajassa kuin on alun perin aikataulutettu. Hallelujaa!”

Viranhaltijat ovat nyt myös kalkuloineet kunnanhallituksen edellyttämän “läpiajoliikennettä houkuttelevan tielinjauksen” aiheuttamia lisäkustannuksia. Ne aiheuttaisivat peräti 2,2 milj.euroa lisäkustannuksia tai saamatta jääviä tonttituottoja. Syynä mm. tuo tuoreeltaan arvioimani AP-korttelialueen häviäminen.

Tielinjauksiakin on karkealla tasolla tutkittu, vaikka ne eivät edes sisälly kaavoitettuun alueeseen. Niissäkin tutkielmissa on päädytty alkuperäiseen linjaukseen. Yksi merkittävä peruste valinnalle on ollut se, että tavoitteena on se, että liikennettä suunnitellaan alueen ehdoilla – ei siten, että kaava-aluetta suunnitellaan liikenteen ehdoilla. Selvitysten mukaan alueen kokoojakadun tärkein tehtävä on välittää liikennettä alueelle ja sen halki uusille laajennusalueille.

Kaavahankkeen viivästymisen suhteen myönnän olleeni väärässä. Arvioin viiveen olevan noin 4 kk  luokkaa. Se tulee olemaan 2-3  kertaa enemmän eli Heinojan kaavan vahvistuminen viivästyy vähintään vuodella alkuperäisestä aikataulusta.

Asiakohta on sillä tavalla mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen, että lautakuntaan tuodaan esitys, jota ei ole tehty kunnanhallituksen nimenomaan edellyttämällä tavalla eli lisäämällä tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle. En usko, että lautakunnassa tuottaa ongelmia hyväksyä nyt esitettävä luonnos, joka on tässä suhteessa muuttumaton. Meneekö se läpi myöhemmin kunnanhallituksessa jää nähtäväksi. Voihan olla, että kh tekee päätöksen palauttaa asia toisenkin kerran lautakuntaan saatteella: uskokaa nyt, että uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle tulee lisätä, vaikka se maksaa 2,2 miljoonaa euroa ja on yleisten aluesuunnittelun tavoitteiden vastaista.

Toinen kaavamuutosasia on Haikalan pohjoispuolelle sijoittuva ja ohikulkutien rakentamiseen liittyvä. Siinä kumotaan nykyistä asemakaava-aluetta ohikulkutien linjauksen alta ja mahdollistetaan Kirkkotien muutokset.

Syksyn lukulistalla on Kuuban matkaoppaiden, Kinnusen Lopotin ja Mentulan Jääkauden lisäksi Tasapainoitettu esitys talousarvioksi 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2018-2019.