Nurmijärven uusi OK-valtuustoryhmä

Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa keskiviikkona 21.6.2017. Asialistalla oli luonnollisesti luottamushenkilövalinnat ja tehtiin ilman äänestyksiä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa Kokoomuksen Outi Mäkelä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Kirsti Handolin (KESK) ja Jerry Latva (SDP). Kunnanhallituksen jäseniksi valittiin: Kokoomuksen Arto Hägg, Petri Vaulamo ja Virpi Räty. Keskustan Tapio Sivula ja Tarja Salonen. SDP:n Juha Peltonen. Perussuomalaisten Maiju Tapiolinna ja Vihreiden Leni Pispala.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajan nuija siirtyi minulta Kirsi Lompololle (KOK). Elinvoimalautakuntaa johtaa jatkossakin Petri Vaulamo (KOK) ja hyvinvointilautakuntaa Keskustan Sirpa Granholm. Keskusvaalilautakunnan vetäjä on jatkossa SDP:n Maire Suomi ja sivistyslautakuntaa johtaa Keskustan Taneli Kalliokoski. Tarkastuslautakunnan johdossa jatkaa Vasemmistoliiton Hannu Toikkanen. Tekninen lautakunta saa puheenjohtajakseen Maiju Tapiolinnan.

Kaikkia ylikunnallisia Uudenmaan piirin paikkoja ei voitu vielä päättää, koska tasa-arvolain mukaiset nais/mies-paikat eivät ole selvillä. Osa paikoista taitaa olla vielä jakamattakin puoluetasolla. Niihin palataan elokuussa.

Valtuusto päätti liittyä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään ja valitsi sen yhtymävaltuustoon yhdeksän jäsentä eli Kokoomuksesta Riina Mattilan. Kristiina Hakalan ja Juhani Vuorisalon. Keskustan Tarja Salosen ja Jukka Pihkon. SDP:n Sirkka Rousun ja Juha Peltosen. Vihreiden Mari Linnan ja Perussuomalaisten Tuomas Sarpolahden. Kansanedustaja Outi Mäkelä totesi, että valtuusto teki tämän pykälän kohdalla vuosituhannen suurimman vallansiirtopäätöksen. Päätösvalta sote-asioista siirrettiin uudelle kuntayhtymälle, mutta vastuut niin taloudesta kuin henkilöstöstäkin jäivät kuntaan. Matti Vanhanen totesi samaa. Lopputulemana kuitenkin nähtiin tehty päätös tulevaisuuteen tähtäävänä ja todettiinpa sekin, että sopimuksessa on varsin lyhyt irtisanomisaika. Kihlat voi heittää Myllykoskeen, jos yhteiselo ala luonnistua.

Omat luottamustoimeni siis jatkuvat kunnanhallituksessa eli uusia kokemuksia on tiedossa.

Kokoomuksen valtuustoryhmää vetää jatkossa Virpi Räty. Luottamuspaikkaneuvottelujen aikainen vt. ryhmänjohtajan pestini  päättyi myös sovitusti.  Mielenkiintoinen kokemus oli sekin.

 

 

 

Torstai-iltana 15.6. päättyy tältä erää puuhasteluni Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Takana on kahdeksan ja puoli vuotta kestänyt luottamustoimi, josta viimeiset rapiat neljä vuotta lautakunnan puheenjohtajana.

Uusi kunnanvaltuusto nimeää Juhannusviikolla uuden lautakunnan ja nimeäni ei tuolla listalla ole.

Viimeisen kokouksen asialista on pitkä. Heti alkuun neljä rakennuslupa-asiaa, mm. pari asuinkohdetta Klaukkalaan ja yksi Kirkonkylän keskustaan.

Yksityiset maanomistajat ovat tehneet Kirkonkylän ja Alhonniityn väliselle noin 31 hehtaarin alueelle kaavoitushakemuksen. Esittelijä ehdotus on, että lautakunta ottaa hakemukseen kielteisen kannan Kirkonkylän osayleiskaavoituksen ollessa kesken.

Listalla on myös pari pientä asemakaavamuutosta ja yksi kaavoitussopimus Klaukkalan keskustaan.

Klaukkalan ohikulkutiehen liittyvästä asemakaavamuutoksesta on tehty hallinto-oikeudelle valitus. Lautakunta käsittelee lausunnon antamista asiasta. Erilaisia poikkeamislupa-asioita on listalla puolen kymmentä kappaletta.

Näihin päätöksiin siis päättyy allekirjoittaneen mieluisa ja mielenkiitoinen taival  asemakaavoitus-ja rakennuslautakunnassa. Taakse jää lähemmäs sata lautakunnan kokousta ja arviolta miljoona kerrosneliömetriä myönnettyjä rakennuslupia.

Aikansa kutakin.

 

 

 

 

Toukokuun viimeisenä päivänä päättyi Nurmijärven kunnanvaltuuston 4 ja puolivuotinen valtuustokausi. Samalla koko valtuuston puheenjohtajisto jättäytyi kunnanvaltuustosta. Kesäkuussa näemme siis täydellisesti uudistuneen valtuuston puheenjohtajiston.

Istunnon päätteeksi hyvästeltiin ne valtuuston jättäneet valtuutetut, jotka eivät viime vaaleissa olleet ehdokkaina. Alla olevassa kuvassa vasemmalta: Petri Kalmi, Kaisa Suominen, Elli Aatela, Petra Sinisalo-Katajisto, Virpi Korhonen, Georg Kopteff ja Kaisu Paulanto.

Viimeinen valtuuston kokous aloitettiin äänestykseen johtaneella asialla eli käsiteltiin ELY-keskuksen pyyntöön myöntää Nurmijärvelle 26 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki pohjaesitystä vastustavan esityksen, ettei paikkoja myönnettäisi. Äänestin vuonna 2014 sen puolesta, että kuntaan otetaan historiallisesti ensimmäiset 27 kiintiöpakolaista vuosina 2015-16. Jo alkuvuodesta 2016 valtio ehdotti Nurmijärvelle uutta 100 turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen ottamista. Tällöinkin kannatin kunnanhallituksen pohjaesitystä ja olin päättämässä 73 uuden kuntapaikan myöntämisestä. Pyynnöt siis vain jatkuvat ja niistä näyttää tulleen jonkinlainen kuntapaikka-automaatio. Tällä kertaa käytin oikeuttani kieltäytyä tarjouksesta ja äänestin 14 muun valtuutetun kanssa ehdotusta vastaan – ja hävisimme. Mielestäni tulisi ennen seuraavia pakolaiserien ottoa selvittää, miten jo Nurmijärvelle otetut pakolaiset ovat kotoutuneet ja miten prosessi kunnassa toimii – tämähän oli myös PS:n vastaesityksessä todettu. Omalta osaltani päätökseen vaikutti myös se, että viime kädessä kunnalla ei ole minkäänlaista puheoikeutta tai vaikutusmahdollisuutta siihen, kuinka paljon valtio ohjaa ja sijoittaa kuntaan turvapaikanhakijoita. Tämä nähtiin vuosien 2015 ja 2016 aikana, kun kuntaan avattiin vastaanottokeskus useille sadoille turvapaikanhakijalle. Tätä prosessia ja sen vaikutuksia kunta joutui katsomaan sivusta. Minua ei myöskään miellyttänyt se, että pääkaupunkiseudun suurille kaupungeille valtio ei ole esittänyt lainkaan uusia kuntapaikkoja, vaikka ne ovat täyttäneet vain murto-osan ELYn niille alun perin osoittamista paikoista.

Systeemi näyttää olevan sellainen, että myös ensi vuonna valtio tulee ehdottamaan Nurmijärvelle uusia kuntapaikkoja. toivottavasti tuohon päätöksentekoon on käytettävissä arvioita ja todellista tietoa kuntaan jo otettujen turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotoutumisesta.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Toikkanen (vas) nosti arviointikertomusta läpikäydessään esille kunnan investointihankkeet ja totesi riskienhallinnan tärkeyden jo suunnitteluvaiheessa ja peräänkuulutti hankekohtaisen seurannan tärkeyttä. Erityisesti Toikkanen painotti ajatusta siitä, että hankkeiden laajentumisista ja kustannusnousuista tulisi päättää valtuustossa etupainotteisesti – ei vasta sitten, kun mitään ei ole tehtävissä ja valtuustolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisämäärärahat myöntää. Samasta asiasta olen eräänkin kerran valtuustosalissa jatissut.

Eräässä asiakohdassa eräs puhuja totesi sanovansa asiasta “muutaman sanan”. Lauseenmuodostus kesti 5 minuuttia 52 sekuntia.

Kunnanvaltuusto päätti toimikautensa äänestämällä. Kyseessä oli Vihreiden valtuustoaloite Nurmijärven Sähkön irtautumiseksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Aloite hylättiin äänin 41-10. Kunnanvaltuusto antoi sähköyhtiölle omistajanohjausviestin jatkaa aiempien linjauksien mukaisesti.

———————–

Uusi kunnanvaltuusto kokoontuu 21.6.2017. Yli puolet valtuutetuista on tuolloin ensikertalaisia, joten loppuvuodesta tulee varmasti mielenkiintoinen. Toivottavasti kuulemme jo kesäkuun kokouksessa “neitsytpuheita” uusilta valtuutetuilta.

Ja täytyy sanoa, että kyllä jään kaipaamaan joitakin nyt valtuustosta pois jääviä valtuutettuja. Joidenkin kanssa synkkasi alusta lähtien – vuosia sitten. Joidenkin kanssa yhteistyö ja yhteisymmärrys kasvoi vuosien varrella. Monta hyvää tyyppiä, hyviä keskusteluja ja mukavia muistoja.

Hyvää jatkoa heille.

———————-

Tähän hätään en kommentoi paikallislehdessä esitettyjä arvioita kuntavaalien jälkeisten luottamuspaikkaneuvottelujen kulusta ja minun väitetyistä erinomaisista pelinjohtokyvyistä. Jokainen luottamuspaikkaneuvotteluihin osallistunut henkilö tietää missä hengessä ja millä tavalla luottamuspaikkaneuvottelut vedin. Jos jollakin ryhmällä on tarvetta sisäiseen kasvojenpesuun, niin suon sellaisen mahdollisuuden mielihyvin. Ehkä jossakin vaiheessa – kun pöly on hieman laskeutunut ja kuntalaisetkin pääsevät toteamaan lopullisen paikkajaon – tulen asiaa hieman avaamaan.

 

 

 

 

 

 

 

 

Nurmijärven nykyinen kunnanvaltuusto kokoontuu viimeistä kertaa keskiviikkona 31.5.2017. Takana on neljän ja puolen vuoden mittainen päätöksentekotaival ja puolen sataa valtuuston kokousta. Osa kunnanvaltuutetuista jatkaa uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa Juhannusviikolla. Osalle ensi viikon kokous on viimeinen joko lopullisesti tai ainakin toistaiseksi. Uudet vaalithan ovat jälleen neljän vuoden päästä ja myös varapaikoilta voi nousta kunnanvaltuustoon kesken kauden. Yleensä näin myös tapahtuu neljän valtuustovuoden aikana isommissa valtuustoryhmissä.

Kokoomuksen valtuutetuista ensi viikon kokous on tältä erää viimeinen pitkät urat tehneille Kaisa Suomiselle, Markku Schildtille ja Markku Jalavalle. Pari kautta istunut Georg Kopteff jättää valtuustotyöskentelyn vapaaehtoisesti. Minna Aittakallion ja Ismo Nurmen valtuustokausien määrä jää tältä erää yhteen ja he jatkavat varavaltuutettuina. Myös tänä vuonna Kokoomuksen valtuustoryhmään liittynyt Vesa Manner ja varasijalta valtuustoon noussut Pasi Miettinen jatkavat varavaltuutettuina.

Keskustan Petri Kalmi nuijii keskiviikkona viimeistä kertaa valtuuston listaa puheenjohtajana. Listalla on mm. esitys turvapaikan hakijoiden kuntapaikkojen lisäämisestä 26:lla ja vuoden 2016 ennakoitua huomattavasti paremmin menneen tilinpäätöksen hyväksyminen. Ikävää on se, että vaikka viime vuosi meni tuloksellisesti hyvin, niin kunta velkaantui lisää yli 20 miljoonalla eurolla. Kun hyvinäkin vuosina eletään ja rakennetaan velaksi, niin tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta – etenkin, kun kunnan pelimerkit vähentyvät tulevina vuosina oleellisesti sote-uudistuksen vaikutuksesta.

Vihreiden valtuustoryhmän aloite Nurmijärven Sähkön irtautumisesta Fennovoiman ydinvoimahankkeesta jää nykyisen valtuuston viimeiseksi asiaksi. Oletettavaa on, että nykyinen valtuusto siis päättää toimintansa äänestykseen.

---

 

Myös asemakaavoitus ja rakennuslautakunnan toimikausi alkaa vedellä viimeisiään. Toiseksi viimeisin kokous pidettiin 18.5. ja lautakunta myönsi viisi rakennuslupaa: parille asuinkerrostalolle ja kolmelle teollisuusrakennukselle. Talouden piristyminen näkyy myös asialistalla. Poikkeuslupien ja muutaman pienen asemakaavamuutoksen lisäksi hyväksyttiin Kirkonkylän ns. Lidlin asemakaavamuutosehdotus, joka menee vielä kunnanhallitukseen ja edelleen kunnanvaltuustoon.

Käsittelimme myös Helsingin hallinto-oikeudelle annettavan lausunnon liittyen yhteen Klaukkalassa sijaitsevaan poikkeamispäätökseen. Koska olin jo tuota poikkeamispäätöstäkin vastustanut, niin pysyin lausunnon antamisenkin osalta aiemmassa kannassani ja jouduin jättämään lautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen.

ASRA kokoontuu vielä kerran kesäkuun puolivälissä. Sen jälkeen työtä jatkaa uusi lautakunta, jonka kunnanvaltuusto valitsee juhannusviikolla.

 

Ollut hieman hiljaiseloa. Kokoomus säilytti 15 valtuutetulla kuntavaaleissa suurimman puoleen asemansa ja se toi vastuun aloittaa ja vetää puolueiden väliset luottamuspaikkaneuvottelut. Kunnallisjärjestön puheenjohtajana kutsuin Kokoomuksen uuden valtuustoryhmän koolle, joka valitsi minut väliaikaiseksi ryhmyriksi ja siten myös vetämään puolueiden välisiä neuvotteluita.

Puolueet pääsivät paikkajaosta lopulliseen sopuun keskiviikkoiltana 10.5. – ymmärtääkseni hyvässä yhteisymmärryksessä ja vaalitulosta kunnioittaen. Täytyy sanoa, että oli tavallista kiireisemmät ajat – etenkin kun Pääsisäinen ja Vappu hieman sotkivat neuvotteluaikatauluja. Nyt puolueet ovat kuitenkin päässeet käymään sisäisiä paikkaneuvotteluja ja etsimään oikeille henkilöille oikeita paikkoja luottamuselimistä. Tehtävää varmaan vaikeuttaa se, että Nurmijärvelläkin lautakuntapaikkojen määrä on vähentynyt viime vaaleista.

Samoin eräänlainen ongelma on tasa-arvosyistä edellytetty mies- ja naispaikkojen minimimäärä eli kumpaakin sukupuolta tulee olla kussakin luottamuselimessä vähintään 40%. Esimerkiksi 11 jäsenen lautakunnassa tämä tarkoittaa vähintään viittä paikkaa. Tämä aiheuttaa hankalia ja hölmöjäkin tilanteita, jossa paikkoja joudutaan jakamaan henkilöille, joilla ei ole parasta osaamista ja edes halua johonkin tehtävään. Toisaalta hyviä ja toimialasta kiinnostuneita henkilöitä joudutaan jättämään luottamuselimen ulkopuolelle. Mielestäni kyseinen tasa-arvopykälä on aikansa elänyt ja sitä olisi muutettava esim. 30/70 periaatteen mukaiseksi tai kytkeä vaalien ehdokasasetteluun. Jos kunnan ehdokasasettelussa olisi esimerkiksi selkeästi vähemmän toista sukupuolta, niin tämän voisi huomioida myös noissa prosenttivaatimuksissa.

——————–

Eilen saimme suruviestin Presidentti Koiviston kuolemasta. Lapsuuteni ja varhaisnuoruuteni meni Kekkosen Suomessa, mutta abivuoden keväältä on jäänyt mieleen tuolloisen pääministeri Koiviston tiukka linjaus pitää hallitus kasassa. Kahden kauden presidentistä jäi mielikuva henkilöstä, joka nousi omilla ansioillaan ja kyvyillään vaatimattomista lähtökohdista valtakunnan ykköshenkilöksi.

Vappupäivänä lakitettiin Nurmijärven Aleksis Kivi -patsas jo 12. kerran. Ensimmäisillä kerroilla paikalla oli vain kourallinen ihmisiä. Viimeisinä vuosina paikalla on ollut runsaasti väkeä keleistä riippumatta – niin tänäkin vuonna, vaikka sää ei tapahtumaa erityisemmin suosinutkaan.

Sen verran koleat kelit sattuivat, että kunnanhallituksen puheenjohtaja Outi Mäkelä sovitteli Aleksille ensin hiukan lämpöisempää päähinettä.

Loppujen lopuksi päädyttiin perinteiseen valkolakkiin, mutta kaulaliinan kera.

Valtuusto kokoontui huhtikuussa toiseksi viimeisen kerran. Suurinta keskustelua ja äänestyskäyttäytymistä aiheutti odotetusti HSL-asia. Odotetusti kunnanvaltuusto päätti aiempien vuosien linjaustensa mukaan jatkaa kunnanhallituksen esityksen mukaisesti ELY-yhteistyötä.

Valtuusto vahvisti kuntavaalien tuloksen. Tällä hetkellä ovat käynnissä valtuustoryhmien väliset neuvottelut, joiden tuloksista saamme kuulla hieman myöhemmin.

Vappupäivä oli kuntien kannalta sikäli merkityksellinen, että uusi silloin astui voimaan uusi maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla tavoitellaan helpotusta kaavoituksen ja rakentamisen lupakäytäntöön.

Uudistuksella muutetaan vähittäiskaupan suuryksiköiden sääntelyä, haja-asutusalueiden rakentamista, asemakaavoitusta ja ELY-keskusten roolia.

 

Vaalihässäköinnin jälkeen hieman ruumiinkulttuuria – hiihtoa ja laskettelua – Syötteen mökillä. Lunta riittää, kuten kuvasta näkyy.

Kunnanhallituksessa näyttää olevan tiistaina listalla mm. uusi hallintosääntö. Vielä kertaalleen lukaisin sääntöluonnoksen läpi ja totesin muutaman yksityiskohdan, jotka olisi syytä mielestäni huomioida uudessa hallintosäännössä. Pykälässä 98 käsitellään valtuustopuheenvuorojen pituuksia. Kunnanvaltuusto päätti aikoinaan 8.10.2014 suosituksista puheenvuorojen pituuksille: 10 min ryhmäpuheenvuoroille ja 4 min yksilöpuheenvuoroille. Näitä suosituksia ei ole noudatettu, eikä valtuuston puheenjohtaja ole asiasta koskaan huomauttanut. Parhaimmillaan tai pahimmillaan yksittäisen valtuutetun puhe onkin voinut kestää jopa puolisen tuntia. Tämä valtuuston päättämä suositus on syytä kirjata hallintosääntöön, jotta se ei ole vain muistin varassa ja tulee uusienkin valtuutettujen tietoon. Hallintosääntöluonnokseen kirjattu teksti jonkin yksittäisen asiakohdan kohdalla määrättävistä puheenvuoropituuksista on eri asia kuin kaikkia kokouksia koskeva suositus.

Pykälään 119 tulisi lisätä niin ikään kunnanvaltuuston aikoinaan päättämä mahdollisuus valtuutetuille pitää kyselytunnilla saatepuheenvuoro esittämälleen valtuustoaloitteelle. Käytäntö ja mahdollisuus puheenvuoroon on osoittautunut toimivaksi ja hyväksi, joskin sitä soisi enemmäkin käytettävän. Hallintosääntöön kirjattuna se tulisi myös usein valtuutettujen tietoon.

Sosiaalisessa mediassa on arvosteltu sitä, että istuva valtuusto päättää HSL-asiasta. On tehty vaalikonevastausten perusteella vertailuja ja spekulaatioita, olisiko päätökset erilaisia, jos ne tekisi uusi valtuusto. Onpa joku tuonut esille erikoisen ajatuksen, että vanha valtuuso olisi jonkinlainen “toimitusministeriö”, jonka ei pitäisi tehdä loppukuukausinaan mitään todellisia päätöksiä. Outo ja hölmö ajatus, että vaaleilla valittu toimielin ei käyttäisi sille kuuluvaa valtaa viimeiseen kokouksen viimeiseen minuuttiin saakka. Koskaan aiemmin ei ole kyseenalaistettu esimerkiksi sitä, että vanha valtuusto sitoi uuden valtuuston kädet talousasioissa koko seuraavaksi vuodeksi ja hiukan pidemmällekin hyväksyessään seuraavan vuoden talousarvion ja kahden taloussuunnitelman.

Viime viikonloppuna pidettyiin kuntavaalit – ei HSL-vaaleja.

 

 

Aluksi kiitokset äänestäjilleni. Tulos oli 176 ääntä ja sillä menen kolmannelle kaudelle Nurmijärven kunnanvaltuustoon. Ennalta arvelin, että pieni äänimäärän nousu ja 200 rajapyykin rikkominen olisi ollut mahdollista. Lopulta tuli 11 ääntä takapakkia viime vaaleihin nähden. Kun ottaa huomioon minkälaiset valtuutettujen vaihtovaalit nämä olivat, niin täytyy olla tyytyväinen tulokseen.

Täytyy tunnustaa, että olo oli epävarma ennakkoäänien julkistamiseen asti. Etenkin  viimeisinä viikkoina tuntui viriävän kylä- ja taajamakeskeinen kampanjointi ja oman kulmakunnan etujen valvonta. Sellainen suuntaus ja äänestyskäyttäytyminen on myrkkyä minunlaiselle ehdokkaalle, joka ei yksissäkään vaaleissa olisi oman asuinkulmansa äänillä päässyt läpi – ei viime sunnuntainakaan. Kun moni äänilistan kärkinimikin saa melkein 80% äänistään kotitaajamastaan, niin minulla tuo lukema jää alle 40 %:n. Äänet on haettava laajemmalta. Sitäkin suurempi kiitos äänestäjille koko kunnan alueella. Näissä vaaleissa jäi vain yksi äänestysalue näyttämään 0-saldoa. Erityisesti lämmitti Perttulasta tulleet 13 ääntä – siinä oli nousua edellisiin vaaleihin verrattuna.

Valtuustoon valittiin peräti 27 uutta valtuutettua eli 53 % kesäkuussa aloittavan kunnanvaltuuston jäsenistä on ensikertalaisia. Niin moni istuva valtuutettu menetti valtuustopaikkansa, että tähän on turha pitkää listaa naputella. Mahdotonta on myös analysoida, että millä perusteella tai minkä vuoksi jokin nykyinen valtuutettu ei uusinut paikkaansa – joskus tuntuu, että järkevää selitystä ei löydy. Ehkä kukin paikkansa menettänyt sen itse osaa parhaiten ymmärtää.

Uusien valtuutettujen osalta on tietysti edessä näytön paikat. Jokaisen on kyettävä lunastamaan lupauksensa ja kanavoimaan äänet muutokseksi. Sitähän näin suuri nuorennusleikkaus ja valtuuston uudistaminen epäilemättä tarkoittaa. Toivon kuitenkin uusilta valtuutetuilta malttia ja kärsivällisyyttä. Kuntapoliitikon pesti – jos mikä – on kärsivällisyyttä vaativa tehtävä.

Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajana voin olla todella tyytyväinen menestykseemme. Saimme yhden lisäpaikan ja säilytimme selkeästi asemamme Nurmijärven suurimpana kuntapuolueena ja jopa kasvatimme eroa kakkoseksi tulleeseen Keskustaan. Myös vaaliliittoomme RKP:n kanssa oli onnistunut. Saimme sitä kautta 91 ääntä yhteiseen pottiimme. Tuonkin kokoinen äänimäärän lisäys on merkittävä viimeisten läpimenijöiden vertailulukuja laskettaessa. Toisaalta vedimme vaaliliittokumppanimme edustajan valtuuston varapaikalle. Otaksun, että molemmat osapuolet ovat tyytyväisiä yhteistyöhön näissä vaaleissa.

Vanha valtuusto kokoontuu vielä pari kertaa ja jatkaa toimintaansa toukokuun lopulle. Sitä ennen alkavat luottamuspaikkaneuvottelut.

 

Tänään perjantaina oltiin pariin otteeseen Kirkonkylällä vaalitouhuissa. Kampanjointi päättyy lauantaina 8.4., kun jalkaudumme Rajamäen S-marketin edustalle, jonne saapuu myös Kokoomus-meppi Petri Sarvanmaa klo 12 maissa. Tervetuloa tapaamaan!

Jo tuo kampanjointi joutaa päättyäkin – johan sitä on neljä ja puoli vuotta tullut tehtyä – ensimmäinen valtuustokausi mukaan lukien jo liki yhdeksän vuotta. Omassa ajatusmaailmassani istuvan valtuutetun oleellisin vaalikampanjointi kun kohdistuu niihin tekemisiin ja tekemättä jättämisiin, joihin on kyennyt valtuustokautensa aikana.

Ensikertalaiset tai ehdokkaat joilla ei ole kokemusta luottamustehtävistä joutuvat tai pääsevät kampanjoissaan kertomaan, mitä kaikkea he aikovat ja kykenevät tekemään, jos tulevat valtuutetuiksi . Se ei totisesti ole ihan vähäinen toimenpideluettelo, jota on julki tuotu. Kaikkeen on tarjolla hyviä tai erinomaisia ratkaisuja, joita kukaan muu ei ole kyennyt aiemmin tekemään.

Nykyisillä ns. istuvilla valtuutetuilla on se etulyöntiasema, että he pääsevät kertomaan siitä kaikesta uutteruudesta, aherruksesta ja vaikuttamisesta, jota ovat tehneet menneinä vuosina. Voidaan kai puhua ”näytöistä”. Tämä tietysti edellyttää, että on jotain näytettävää.

Kun kenenkään ehdokkaan vaalikampanjointiin ei taida kuulua ainakaan isommissa määrin toisten ehdokkaiden aikaansaannosten esittely ja kun paikallislehden kirjoituksetkin aika on jo haalistanut, niin täytynee itse omia tekemisiä muutamalla rivillä kerrata. Varmaan se on jonkun mielestä minulle luonteenomaista – oikeassa on hän.

Tässä sattumanvaraisessa järjestyksessä asioita, joissa tunnen onnistuneeni tai ainakin jonkinlaista työtä asioiden eteen tehnyt vuosien varrella:

• Monipuolisen tonttitarjonnan jatkuminen Nurmijärvellä. Useampaan kertaan olen taistellut sen puolesta, että kuntaan ei määritellä tonteille kokorajoituksia, vaan mahdollistetaan kaiken kokoisten tonttien kaavoittaminen – isojen, pienien ja kaikkea siltä väliltä
• Valtuustoaloite Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisessä kunnan markkinoinnissa
• Valtuustoaloite valtuuston kokouksien videoinnista ja sen toteutuminen
• Valtuustoaloitteiden saatepuheenvuorojen salliminen kyselytunnilla
• Aktiivinen osallistuminen kunnan palveluverkkotoimikunnan työhön vv. 2015-16
• Minikoulujen alasajo ja elinkelpoisten yksisarjaisten kyläkoulujen säilyttäminen
• Investointihankkeiden selvityksiä ja selvittelyjä
• Tutustuminen paikan päällä jokaiseen asemakaavahankkeeseen
• Osallistuminen asemakaavojen esittelytilaisuuksiin ja sidosryhmien järjestämiin tilaisuuksiin
• Muita aloitteita
• Puheita, puheita…

Sunnuntaina nähdään mihin tuo riittää.