Ylpeästi lande #nurmijärvi

 

IMG_3939.jpg

Ylpeästi lande #nurmijärvi ja käpykirahvi.

Nurmijärven kunnan talousarvioesitys 2020 on kunnanhallituksessa käsitelty ja toimitetaan kunnanvaltuutetuille tutustumista ja syventymistä varten. Kunnanvaltuusto kokoontuu päättämään ensi vuoden talousarviosta ja vuoden 2020 kunnallisista veroista marraskuun 13. päivänä.

Käyttötalouden ja investointien osalta vuoden 2020 talousarvio on tiukka, joskin investointien osalta ensi vuoden menoja rasittaa edelleen parina edellisenä vuonna tehdyt investointipäätökset ja ensi vuodelle jatkuvat rakennushankkeet. Merkittävimpinä talonrakennuskohteina tänä vuonna aloitetut Maaniitun koulun peruskorjaus ja Metsolan päiväkodin uudisrakennus. Jälkimmäinen on toivottavasti viimeinen wau-arkkitehtuuria edustava peruspalveluverkon uudisrakennus. Koulu- ja päiväkotihankkeissa tulee keskittyä toimiviin, taloudellisiin ja turvallisiin ratkaisuihin – ei neliöhintoja rankasti nostaviin uniikkeihin arkkitehtonisiin virityksiin. Tätä olen viime aikoina useilla kunnallisen päätöksenteon foorumeillamme toistanut. Erikoisia arkkitehtonisia virityksiä ei pitäisi perushankkeissamme edes päätyä luottamushenkilöiden hyväksyttäväksi. Rakennusalaan perehtymätön päätöksentekijä ei kykene arvioimaan esitetyn ratkaisun kustannusvaikutuksia tai elinkaaren ylläpitokustannuksia ja riskejä. Lautakunnassa on muutenkin kynnys korkealla palauttaa luonnosvaiheessakaan olevia suunnitelmia uudelleen valmisteltavaksi, jos hankkeella on erinomainen kiire esim. muiden tilojen sisäilmaongelmien vuoksi.

Kunnan investointien kannalta isoimmat ja pitkäkestoisimmat linjaukset tehdään vasta keväällä 2020, kun kunnanvaltuusto päättää palveluverkosta. Tähän liittyen kunta on teettänyt konsultilla (FCG) palveluverkkoselvityksen, joka sisältää konsultin näkemyksen Nurmijärven palveluverkkoon liittyvistä haasteista ja esityksen niihin liittyen. Kunnan web-sivuilla on laaja tietopaketti palveluverkkoselvityksestä ja myös kuntalaiskyselyaiheesta. Laajan palautteen saamiseksi mahdollisimman monen nurmijärveläisen olisi syytä perehtyä asiaan ja käydä vastaamassa kyselyyn. Avoimissa kyselyissä kun on se vino ominaisuus, että jokin erityisryhmä saa helposti manipuloitua oman näkemyksensä painoarvoa aktiivisella vastaamisella. Mitä suurempi on vastausprosentti, sitä paremmin koko kunnan näkemys tulee esille. Aineisto ja kysely löytyy täältä:

www.nurmijarvi.fi/teemasivut/palveluverkko/

Palveluverkkoselvitys ja konsultin ehdotus on innoittanut jo nyt keskusteluun erityisesti somessa. Kaikki eivät ole ymmärtäneet, että esimerkiksi esitetyt koulujen lakkauttamiset eivät ole kunnan viranhaltijoiden saati kunnanjohtajan esityksiä, vaan ulkopuolisen riippumattoman asiantuntijan tekemiä linjauksia. Niitä nyt ryhdytään tutkailemaan sekä luottamushenkilöiden että laajemminkin kuntalaisten taholla – ja aikanaan kunnanvaltuusto tulee asiassa tekemään päätöksensä. Toki  jo nyt on näkyvissä aiempien kyläkoulupäätöksien yhteydessä koettu vuosikymmeniä kestäneiden ulostulojen ja argumentointien jatkumo. Toisinaan mielipide ei muutu osoittipa selvitykset ja laskelmat mitä tahansa. Silloin ryhdytään keskustelemaan arvoista, arvovalinnoista ja periaatteista – päätöksentekoperusteita toki nekin.

Johtavilla viranhaltijoilla ja sivistystoimen henkilöstöllä riittää kiirettä viikonloppuna tämän aamuisen Lepsämän koulun tulipalon johdosta. Tulipalo tuonee myös oman lisänsä tuohon palveluverkkokäsittelyyn.

Kunnanhallituksen talousarvio- ja veroesityksestä vielä hiukan. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 20,00 prosenttiin. Aiemmin luottamushenkilöt olivat linjanneet kunnallisveron tasoksi 19,75 %, mutta aivan viime viikkoina esiintulleet ja realisoituneet koulujen sisäilmaongelmat näyttävän johtavan merkittäviin lisäinvestointeihin ja paine verotulojen nostoon osoittautui kovaksi. Tämä johti esitykseen veronkorotuksesta puolella prosentilla nykyisestä.

Tein kunnanhallituksessa vastaesityksen kunnallisveron korottamisesta vain 0,25 %:lla, jolloin se jäisi kuitenkin alle maagisen 20,00 %:n rajan. Sen yli ei ole tällä hetkellä menneet yksikään isoista naapurikunnistamme ja -kaupungeista, joiden kanssa kilpailemme uusista asukkaista ja yrityksistä. Yli 20 prosentin verokannalla olisimme olleet samassa korissa Vihdin ja Mäntsälän kanssa.

Kun tulopuolella oli kuitenkin selvästi aukkoa päädyin esittämään 0,25 %:n tuloveron nostoa vastaavaa korotusta kiinteistöveroihin. Tein esityksen pitkin hampain, mutta se oli mielestäni parempi ratkaisu kuin korotuksen kohdistaminen kokonaan tuloveroon. Kiinteistöveron korotuksenkin jälkeen olemme edelleen alhaisen kiinteistöveron kunta, vaikka emme enää lain sallimalla alarajalla olekaan. Ajatuksenani oli myös se, että mikäli valtiovalta jälleen kerran korottaa alarajoja, niin Nurmijärvelle ei synny pakkoa kajota kiinteistöveroihin. Mikäli olisimme kohdistaneet koko korotuksen tuloveroon, niin valtiovallan uudet linjaukset merkitsisivät jo korotetun tuloveron päälle kiinteistöveronkin korottamista. Nyt meillä on jonkinlainen pelivara asiassa.

Nurmijärven kunta – Suomen suurin maalaiskunta – julkaisi viikolla myös “Ylpeästi lande” -kampanjan. Hienosti toteutetut videot ja uniikki Nurmijärvi-simulaattori ovat nähtävissä kunnan sivuilla

 http://ylpeastilande.fi/

Nurmijärvihän on ollut pitkään kärjessä omakotitonttien luovutuksessa Kehä III:n ulkopuolisella Uudellamaalla. Tämä jatkuva hyvä kysyntä ja kasvu on toisaalta johtanut siihen, että asemakaava-alueet ovat täyttyneet nopeasti ja ajoittain joissakin taajamissa syntyy jopa tonttipulaa, vaikka tuotamme asemakaavoja jopa enemmän kuin naapurikuntamme. Tonttitarjontaa on kuitenkin luvassa yhä enemmän ja laajemmin koko kunnan alueelle – niin taajamiin kuin myös rakennuspaikkoja haja-asutusaluelle. 

 

 

Klaukkalan omakotitontit

IMG_1792.JPG

Klaukkalan heikosta omakotitonttitarjonnasta puhutaan paljon. Monella suulla ja monelta taholta ollaan todettu, että Klaukkalassa on todellakin muutama välivuosi ok-tonttitarjonnan osalta, vaikka muutamia tontteja joka vuosi on myynnissä ollutkin.

Järvimaan ja Ali-Tilkan ansiosta tarjontaa on jonkin verran tulossa ja viimeistään Vanha-Klaukan asemakaavan vahvistuminen ja kunnallistekniikan rakentaminen muuttavat ok-tonttitarjonnan kysyntää vastaavalle tasolle. Ajoitus osuu sikälikin kohdalleen, että runsaampi tonttitarjonta ajoittuu Klaukkalan ohikulkutien valmistumiseen, jolloin kysyntä todennäköisesti on huipussaan. Uskon, että ajoitus on kunnan kannalta myös hyvä hinnoittelun näkökulmasta.

Asia, joka minua on jo pitempään askarruttanut, on selkeä ristiriita kunnan tonttivarantotietojen ja markkinoilla olevien ok-tonttien määrässä. Kunnan antamien tietojen mukaan vuoden 2015 lopussa Klaukkalassa oli omakotitonttivarantoa peräti 69450 kem2 eli 246 AO-tonttia – siis omakotitonttia. Uusimmassa lautakunnan esittämässä asemakaavoitusohjelmassa Klaukkalassa raportoidaan vuoden 2016 lopussa olleen peräti 72000 kerrosneliötä ok-asemakaavavarantoa, joka tarkoittaa noin 250-280 ok-tonttia, joita ei kuitenkaan juurikaan markkinoilla näy. Tämä tuntui mystiseltä: Klaukkalaan on tuotettu vuosien varrella myös omakotikaavaa ja sitä pitäisi olla ainakin 5-7 vuoden tarvetta varten, mutta tonttitarjonta on todellisuudessa jotain aivan muuta.

Siispä tätä mysteeriota hieman selvittelin. Asemakaavoituksesta ei apuja tullut, mutta elinkeino- ja kuntakehityksestä sitäkin nopeammin.

Helmikuun 2017 tilanteen mukaan rakentamattomia omakotitontteja (AO-tontteja) Klaukkalassa on todellakin noin 240 kpl.

Ja sitten joihinkin syihin, miksi tilastot ja todellisuus eivät kohtaa:

– Tontit ovat tilastossa rakentamattomina, vaikka tontin on kunta tai yksityinen luovuttanut (myynyt tai vuokrannut) eteenpäin, mutta rakentamista ei ole vielä virallisesti aloitettu. Erityisesti Lintumetsän alueella tällaisia tontteja on kymmenittäin – jopa 40.

– Järvimaan ja Ali-Tilkan noin 40 ok-tonttia ovat luvuissa mukana. Alueen kunnallistekniikka on rakenteilla ja nämä ovat siis tulossa pienellä viiveellä tarjolle. Näistä noin puolet on kunnan tontteja.

– Liki parikymmenen tontin  myynnin estää liitelevät piennisäkkäät.

– Lintumetsän ja Jäkälätien alueella on yksityisessä omistuksessa olevia rakentamattomia tontteja karkeasti noin 50 kpl. Näiden myynnistä ja myyntiin laittamisen ajankohdasta ei päätä kunta.

– Haikalasta ja Harjulasta on myyty helmikuun jälkeen noin 10 tonttia.

Edellä mainituista saadaan selitys noin 160 ok-tontille. Jäljelle jää noin 80 omakotitonttia, jotka sijaitsevat ympäri Klaukkalaa. Nämäkin ovat pääosin yksityisten omistuksessa ja tulevat myyntiin jos tai kun tontin omistaja sen älylliseksi katsoo.

Kunnan kannalta on tietysti ikävää, että vahvat asemakaavat, joille on kaiken lisäksi rakennettu kunnallistekniikkakin, jäävät toteutumatta tai rakentaminen viivästyy merkittävästi. Rakentamattomasta tontista peritään korkeampi kunnallisvero, mutta se on vähäinen lohtu siitä, että asemakaavoitetut ja infralla varustetut tontin kasvavat horsmaa.