Ehdokasehdokkaaksi eduskuntaan

 

Olen päättänyt asettua ehdolle Kokoomuksen ehdokkaaksi Uudellamaalla kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kokoomuksen Uudenmaan piiri valitsee lopulliset ehdokkaat myöhemmin.

Olen nurmijärveläinen kolmannen kauden kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen. Toimin Kokoomus Nurmijärvi ry:n puheenjohtajana ja kunnallisjärjestön varapuheenjohtajana. Tällä hetkellä olen myös Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Nurmijärvellä. Kunnan eri lautakunnissa olen toiminut sekä puheenjohtajana että jäsenenä ja tällä hetkellä kunnanhallituksen edustajana.

valtuusto

                                 Valtuustosalin puhujapönttö on tuttu paikka.

Kesäkuussa Turun puoluekokouksessa Kokoomuksen puoluevaltuustoon vv. 2018­ – 2020. Puoluevaltuusto on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Kokoomuksen puoluekokouksiin ja piirikokouksiin olen osallistunut useamman kerran paikallisyhdistyksemme edustajana.

Työurani viime vuosikymmenet olen toiminut rakennusalan johtotehtävissä ja yrittäjänä. Tällä hetkellä toimin suuren suomalaisessa konsulttiyrityksen rakennuttamisen toimialajohtajana. Minulla on pitkä kokemus myös vientirakentamisesta niin Venäjältä kuin Baltiassakin.

Olen kiinnostunut erityisesti Uudenmaan maankäytön ja liikenteen kysymyksistä ja alueellisesta yhteistyöstä Keski-Uudellamaalla. Mikäli minut nimetään eduskuntavaaliehdokkaaksi, tuon esille myös yrittäjien asiaa sekä työperäisen maahanmuuton tärkeyttä. Kansalaisten hyvinvointi turvataan yrittäjyydellä ja vahvalla elinkeinoelämällä – ei velanotolla.

Minut tunnetaan tiukkana talousmiehenä. Siviilissä minulla on hieman leppoisammat harrastukset. Toiminhan parikymmentä vuotta legendaarisen Pahkasika-lehden avustajana ja julkaisen edelleen satunnaisesti Pitkänokka-sarjakuvastrippejä web-sivuillani. Sarjakuva on keino, jolla voi vakaviakin asioita käsitellä vapaammin. Huumori auttaa monessa asiassa. Tiukkapipoisuudella ja ahdasmielisyydellä ei saavuteta juurikaan tuloksia.

Pitkä kokemus kunnallisissa luottamustehtävissä ja tämän hetkinen tilanne siviili- ja työelämässä mahdollistaisivat täysipainoisen panostamisen kevään 2019 eduskuntavaaleihin. Kolmet kuntavaalit innolla ja menestyksekkäästi läpikäyneenä olen valmis kokeilemaan nyt siipien kantavuutta myös eduskuntavaaleissa, jos siihen mahdollisuus suodaan. Jos asiat etenevät toivomallani tavalla, tulen informoimaan kampanjastani ja mahdollisuuksista osallistua tukiryhmäni toimintaan.

021a

Vaalitouhuissa keväällä 2017.

Lomamietteitä

 

IMG_0520

                                     Pyhä-Nattasen huipulta. (Kuva: H.Siltala) 

Kesäloma kääntyy loppua kohti. Näillä näkymin se tulee olemaan viimeinen kesälomani nykyisessä työpaikassa. Siitä ja tulevaisuuden tuumailuista enemmän myöhemmin paremmalla ajalla.

Täräytimme ystävän kanssa loman lopuksi muutamaksi päiväksi Lappiin. Ensin kalalle Sompioon Kuttusjoelle, jossa yövyimme laavulla. Kapusimme aamutuimaan helteisessä säässä Pyhä-Nattasen huipulle, josta oheinen kuvakin on. Hieno paikka ja mahtavat näköalat. Ajellessamme seuraavaan mestaan Kairijoelle, auton rengas puhkesi keskellä Koitelaisenkairaa – kerrassaan keskellä ei mitään. Olisi ollut kimurantti tilanne, ellei mukana olisi ollut vararengasta, mikä ei monessakaan autossa ole nykyisin vakiovaruste. Nilkuttelimme sitten takaisin hieman etuajassa.

Reissussa ja erityisesti kalareisulla ehtii funtsia asioita.

Kelit eivät ole tänä kesänä kovinkaan kalamiestä suosineet saalisnäkökulmasta – muutenhan on ollut upeat puitteet seisoskella jokivarressa – lämpöä ja aurinkoa kyllä, sääskiä ei. Pohjoisen jokivarsilla ei ole voinut välttyä murehtimasta perinteisten suurten lohijokien alennustilaa. Alajuoksun voimalat estävät lohikalojen nousun ja sitä paikataan velvoiteistutuksilla eli voimayhtiöt roudaavat kalanviljelyslaitoksilta määrätyt määrät määrätynkokoisia kaloja padottuihin jokiin. Mielestäni Iijoki ja Kemijoki tulisi palauttaa kalateiden rakentamisella joiksi, joihin lohi pääsee nousemaan luontaisesti. Se muuttaisi totaalisesti näiden jokien luonteen ja virkistyskäyttömahdollisuudet. Nykytilanne on häpeällinen ja pelkkä velvoiteistutustoiminta epä-älyllistä ja taloudellisesti järjetöntä. Kuulin, että ainakin Iijoella ollaan nyt edellytetty kalateiden rakentamista ja vanhojen korvauspäätösten retusointia. Toivottavasti asia saadaan eteenpäin ja työt käyntiin mahdollisimman pian.

Vaikka ns. kenttä ei aina olekaan aktiivinen ja puhelimen räplääminen on kairassa kulkiessa sivuosassa, niin välillä tulee kalareissullakin vilkaistua luuria – ainakin säätiedot ja uutiset. Tällä viikolla hämmästelin etänä Vihreiden lainsäädäntösihteeri Aino Pennasen protestia Finnairin Berliinin lennolla. Käsittämätöntä miten tuollaisessa tehtävässä oleva henkilö ryhtyy lentokoneessa tuollaista showta pitämään ja tietoisesti häiriköimään. Erikoiseksi tilanteen teki se, että Pennanen ei edes tiennyt minne “isokokoisten” poliisien saattamaa henkilöä oltiin viemässä (Oletan, että Berliiniin 🙂 ) ja mitä hänelle tapahtuu. Siitä huolimatta hän pani performanssin pystyyn ja sotki siihen miehensä ja lapsensakin. Kaiken huipuksi Pennanen oli vedonnut muihin matkustajiin, että nämäkin olisivat ryhtyneet seisoskelemaan ja painostamaan koneen kapteenia. Helteet eivät olleet pehmentäneet kenenkään muun matkustajan mieltä niin paljon, että nämä olisivat epämääräisin perustein ryhtyneet ilma-aluksen miehistöä vastustamaan. Tapauksesta on ehditty kirjoittaa hyvin ja asiallisesti jo riittämiin (mm. Atte Kaleva) ja huonosti (mm. Touko Aalto), joten se siitä.

Eli ei seisomapaikkoja jatkossakaan lentokoneisiin.

Loma loppuu, mutta kesä jatkuu.

IMG_0507

                                                                   Nattaset.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kaupunkibulevardeista

024

Vaikka meneillään on mätäkuu, niin mediassa ei ole juurikaan tarvinnut mätäkuun juttuihin turvautua, jos ei sitten Paavo Väyrysen uutta kannattajakorttikampanjaa sellaiseksi lueta. Oikeita uutisia ja ulostuloja on ollut kiitettävästi.

Yhtenä keskustelun aiheena on ollut Helsingin kaupunkibulevardit. Keskusteluun otti osaa mm. apulaispormestari (vihr) Anni Sinnemäki HS:n mielipidepalstalla torstaina 26.7. Kaupunkibulevardihankettahan ovatkin erityisesti Helsingin Vihreät olleet edistämässä.

Helsingin Sanomat avasi pari vuotta sitten kaupunkibulevardi-idean taustaa kertomalla, että teekkari Carlos Lamuela sai vuonna 2010 tuolloin(kin) kummallisena pidetyn ajatuksen siitä, voisiko moottoritiemäisen Länsiväylän muuttaa ajonopeudeltaan huomattavasti alennetuksi asuinkaduksi. Tältä pohjalta Lamuela teki Aalto-yliopiston arkkitehtuurinlaitokselle diplomityönsä. HS kirjoitti työtä ohjanneiden suunnittelun ammattilaisten katsoneen, että diplomityö ei ollut tieteellisesti erityisen hyvin perusteltu. Lamuela totesikin lehdelle, että hän halusi ottaa työllään kantaa poliittisesti. Tämä tarkoitti ilmeisesti vihertävää kannanottoa, koska tieteellisten perustelujen vajavaisuudesta huolimatta Helsingin Vihreät ottivat idean omakseen ja ehdottivat valtuustoaloitteessaan sen toteuttamista.

Sinnemäki toteaa mielipidekirjoituksessaan, että Helsinkiä ja sen liikennejärjestelmiä – siis myös kaupunkibulevardeja – suunnitellaan yhteistyössä niin valtion kuin Helsingin seudun kuntienkin kanssa. Tosiasiassa yhteistyö ja vuorovaikutus oli niin heikkoa, että Helsingin yleiskaavasta valittivat mm. Museovirasto, Uudenmaan ELY-keskus ja Liikennevirasto. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan suurin osa Helsingin yleiskaavaan kaavailluista kaupunkibulevardeista (Länsiväylä, Turunväylä, Hämeenlinnanväylä ja Lahdenväylä) kumottiin – niille ei esitetty maakuntakaavan mukaisia perusteita. Oikeuden päätöstä luonnehdittiin yleisesti “täystyrmäykseksi” Helsingille. Ymmärtääkseni ympäryskunnissa oltiin varsin tyytyväisiä hallinto-oikeuden päätökseen.

Helsinki keskittyy nyt Tuusulanväylän ja Vihdintien kaupunkibulevardisointiin ja niiden ajonopeuksien huomattavaan alentamiseen – näinhän eräässä vuosikymmenen alussa laaditussa poliittisen kannanotonkin virkaa tehneessä diplomityössä visioitiin.

Sinnemäki toteaa, että käynnissä oleva työ maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL2019 -suunnitelmaksi on ensi syksynä mielenkiintoisessa vaiheessa ja kaupunkibulevardit ovat siinä yksi tärkeä teema. Mielenkiinnolla odotan itsekin syyskuun alussa Finlandia-talolla järjestettävää MAL2019 -luottamushenkilöseminaaria, johon osallistun yhtenä kehyskuntien luottamushenkilöedustajana.

Toivon kuulevani, että Helsinki on nyt aktiivisesti ideoimassa sellaisia ratkaisuja, jotka hautaavat täystyrmäyksen saaneet kaupunkibulevardit pääväylien yhteydestä. Vaihtoehtoja Helsingin sisäiselle uudelle asuinrakentamiselle on paljon mm. Sipoon laaja ja edelleen hyödyntämätön pakkolunastusalue, Malmin lentokentän alue, nykyisten asuinalueiden tiivistäminen ja uudelleen rakentaminen sekä vanhojen kaupunkirakenteen sisään jääneiden työpaikka-alueiden uudelleenkaavoitus asuinkäyttöön.

Kaupunkibulevardit ja siihen liittyen Helsingin yksipuoliset näkemykset seudun kehittämisen menetelmistä antavat oikeutetusti Helsingin naapureille huolenaihetta seudullisen päätöksenteon tasapuolisuudesta jatkossa – maakuntavaalit mukaan lukien.

 

 

 

Puolivuotiskatsaus I/2018

IMG_0015

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi “101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

IMG_5244

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten “Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

IMG_5675

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

IMG_5713

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.

 

 

 

 

 

 

 

Juhannusvaltuusto 2018

IMG_0015.jpg

Nurmijärven kunnanvaltuuston ensimmäisen puolivuotiskauden viimeinen kokous pidettiin Juhannuksen alusviikolla 20.6.

Lomakausi näytti pyörähtäneen käyntiin ja Kokoomukseltakin oli peräti viisi valtuutettua poissa, joiden paikalle oli kutsuttu varavaltuutetut. Varavaltuutettujen listalla oltiin jouduttu etenemään peräti sijalle 12, jotta ryhmä oli saatu kasaan. Tässä Juhannusvaltuustossa paikalla oli varavaltuutetuistamme mukana Jari Salminen, Markku Jalava, Jussi Jalava, Seija Martelius ja Kari Jaakkola.

Perinteiseen tapaan melkein kaikki ryhmät pitivät ryhmäpuheen vuoden 2017 tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Suurimman ryhmän puheenjohtajana pääsin asiassa ensimmäisenä äänen ja alla pitämäni ryhmäpuhe kokonaisuudessaan.

Elämme poikkeuksellisia aikoja: vuoden parhaat kesäpäivät taitavat olla Juhannukseen mennessä jo takana päin ja toisaalta hyväksymme edellisen vuoden tilinpäätöksen vasta Juhannusviikolla. Samassa kokouksessa käsittelemme jo kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen osavuosikatsausta – ilman että edellisen vuoden tilinpäätös on hyväksytty.

Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa: vuoden 2017 tilinpäätös on positiivinen. Yli miljoonan euron alijäämäinen tavoitearvio kääntyi vuoden loppupuolella 5.35 milj.euron ylijäämäksi. Hyvään taloudelliseen tulokseen vaikutti mm. HUS-kuntayhtymän huomattava maksupalautus. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kuitenkin siihen, että kunnan kaikki toimialat alittivat budjetoidut nettomenonsa.

Kunnan investoinnit olivat ennätyssuuret ja tämä näkyy valitettavasti ja vääjäämättömästi myös velkaantumisessa. Velkamäärä on ennätyskorkealla ja omavaraisuusaste on laskenut hälyttävän alhaiselle tasolle. Tämä on erityisen huolestuttavaa sen vuoksi, että olemme sitoutuneet tulevina vuosina merkittäviin infra-investointeihin Klaukkalan kehätiehen liittyen. Tilanne ei tule parantumaan lähivuosina.

Vaikka kunnan tulos olikin vuonna 2017 positiivinen, niin on ymmärrettävä, että kunnan rahavirta oli yli 14 miljoonaa euroa negatiivinen. On suorastaan järkyttävää, että tästä salista ja vieläpä erään ryhmänjohtajan suulla on annettu julkisuudessa lausuntoja joiden mukaan ”kunnalla olisi ollut tuloja enemmän kuin menoja”. Näihin lausuntoihin on sisältynyt myös ruusunpunainen talouspoliittinen teoria siitä, että kun ”vuosikate on riittänyt kattamaan poistot, niin investointirahoitus on ollut riittävä”. Näkemykset, että kunnalla olisi varaa jakaa ”säästyneitä” miljoonia erinomaisen taloudellisen tuloksen ja taloudellisen tilanteensa takia ovat erinomaisen harhaanjohtavia – jopa vahingollisia. Toivottavasti kysymys on ymmärtämättömyydestä eikä tietoisesta populismista.

Todettakoon vielä kerran: toiminnan ja investointien rahavirta oli yli 14 milj.euroa negatiivinen ja menoja on jouduttu kattamaan lainalla. Viime vuonna lainakanta kasvoi yli 22 milj.eurolla. Toiminnan ja investointien rahavirta on ollut negatiivinen jo viitenä peräkkäisenä vuotena, joina investoinnit ovat ylittäneet tulorahoituksen. Viime vuonnakin investoinneista melkein puolet jouduttiin kattamaan lainalla. Nykyiset kohtuullisen pienet poistot johtuvat aiempien vuosien kestävällä tasolla olleista investoinneista. Nykyisellä investointitahdilla poistot tulevat kasvamaan tulevina vuosina vääjäämättömästi ja positiivisen tuloksen tekeminen tulee olemaan todella tuskaista.

Käyttötalouden nettomenot kasvoivat vain 0,36 %. Pitkään jatkunut määrätietoinen toiminnan tehostaminen ja kehittäminen on ollut osa syy tähän. Tämäkin positiivinen asia on osattu kääntää julkisuudessa päälaelleen negatiiviseen moodiin ja annettu ulostuloja, joiden mukaan kunta on yksioikoisesti säästänyt palveluista, kun rahaa on käytetty vähemmän kuin on tarkoitettu. Kokoomuksen valtuustoryhmä toteaa tyydytyksellä, että kunta ja erityisesti sen henkilöstö on pystynyt pitkäjänteisesti kehittämään toimintaansa siten, että se näkyy myös taloudellisessa tuloksessa. Nämä tulokset ovat niin arvokkaita, että olisi edesvastuutonta ja moraalitonta laittaa saavutetut tulokset saman tien sileäksi.

Investointien osalta Kokoomus-ryhmä toteaa tyydytyksellä, että talonrakennuksen investoinnit pysyivät kohtuullisen hyvin asetetuissa budjeteissa. Aiempien vuosien tapaisia määrärahalisäyksiä hätätoimituksina ei investointihankkeille tarvinnut myöntää. Ryhmä haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota jatkossa myös investointihankkeiden käyttötalousmenojen tarkempaan arviointiin jo investointipäätösvaiheessa. Rakennusten elinkaaren aikaiset käyttökustannukset ovat moninkertaiset pelkkään investointisummaan verrattuna – ja siten käyttökustannusten virhearviointi kunnalle ja kuntalaisille huomattavasti suurempi taloudellinen lisäkustannus. Tämä koskee kunnan omia hankkeita, tytäryhteisöjä kuin myös muita hankkeita, joissa kunta on mukana.

Kunnan asemakaavavaranto on edelleen määrällisesti hyvä, vaikka asemakaavoja vahvistettiin tavoitetta vähemmän. Asemakaavatuotannon arviointia ei ole järkevää tarkastella yhden vuoden perusteella. Klaukkalan kehätien eteneminen antaa viimeinkin mahdollisuuden edistää erityisesti eteläisen Nurmijärven työpaikka-alueiden kaavoitusta.

Kunnan organisaatiossa ja henkilöstössä on tapahtunut merkittäviä muutoksia. Meillä on erinomainen mahdollisuus uudistaa toimintatapojamme ja jatkaa edelleen kunnan kehittämistä. Luottamushenkilöiden tulee omalta osaltaan antaa kunnan johdolle ja muulle henkilökunnalle tarvittava tuki ja edistää omalla toiminnallaan ja käytöksellään näitä pyrkimyksiä. Kokoomuksen valtuustoryhmä tulee omalta osaltaan näin toimimaan.   

Kiitämme muita valtuustoryhmiä ja valtuutettuja sekä aktiivisia kuntalaisia hyvästä yhteistyöstä vuonna 2017. Erityisesti kiitämme kunnan viranhaltijoita ja työntekijöitä erinomaisesta työstä ja jaksamisesta.

Velkamäärän kasvu ja investointien hillitseminen kuului myös muiden puolueiden ryhmäpuheissa. Puheiden perusteella fokus on siis kaikilla oikeissa asioissa. Toivotaan, että linja pitää budjettivaltuustoon asti – ja hieman sen ylikin.

Myös Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2018-2021 irrotti valtuutettujen kielenkantoja poikkeuksellisen paljon. Vaikka suunnitelmaa kiiteltiin kaikista suunnista, niin valtuusto päätti liittää hyväksyvään päätökseen Lepolahden (SDP) esittämän ponnen, että suunnitelmaa toimeenpantaessa, päivitettäessä ja raportoitaessa kiinnitetään huomiota myös hyvinvoinnin tilaan lastensuojelun näkökulmasta, sote-muutosten vaikutuksista lastensuojelun  palveluihin, lastensuojelun laadun ja palvelutarpeen arviointiin, kehittämiskohteisiin ja varattaviin voimavaroihin, kokonaistarvearviointiin tuki- ja erityisopetuksen avustajapalveluista ja opiskelijahuollon laadunarviointiin.  Samoin toivottiin Vuorisalon (KOK) ehdottamana raportointia suunnitelmasta valtuustolle vuosittain. Kokoomuksen ryhmäpuheen asiassa piti Virpi Räty.

Käsittelyssä oli myös Keskustan ryhmän joulukuussa 2017 tekemä valtuustoaloite kevyen liikenteen verkoston arvioinnista ja turvattomien tieosuuksien priorisoinnista. Asiakohta aiheutti odotetusti kiihkeääkin keskustelua. Asian aiempi käsittely lautakunnassa ja pöytäkirjojen esittelytekstin tulkinnat olivat aiheuttaneet selvästi väärinymmärryksiä. Erikoisuutena asiassa oli myös se, että kunnassa oli valmistunut marraskuussa 2017 konsulttityönä tehty priorisointisuunnitelma maanteiden varsille toteutettavista kevyen liikenteen väylistä vain kuukautta ennen kuin kyseinen valtuustoaloite oli tehty. Aloitteen käsittelyn yhteydessä tekninen lautakunta oli teettänyt erillisen top10-listan kevyen liikenteen väylien toteuttamisjärjestyksestä pelkkien liikenneturvallisuuskriteerien perusteella. Eräät luottamushenkilöt olivat tätä lisälistaa tulkinneet siten, että se olisi ollut virallinen priorisointilista jatkossa. Viimeistään valtuuston kyselytunnilla tämä virheellinen näkemys tuli oikaistua. Keskustan Tarja Salonen ei ollut täysin tyytyväinen aloitteen käsittelyyn ja annettuun vastaukseen, mutta ei lopulta tehnyt esitystä sen palauttamisesta. Kuten Salonenkin totesi, valtuustoaloitteiden muotoiluissa ja aloiteteksteissä on syytä olla jatkossa tarkka, jotta aloitteen tarkoitus tulisi valmistelijoille kristallin kirkkaaksi ja aloitteen käsittelyssä olisi hyvä jatkossa olla yhteydessä aloitteen tekijään. Aiempina vuosinahan meillä oli tapauksia, joissa pitkään valmistelussa ollut vastaus aloitteeseen osoittautui “hudiksi” eli aloitteen tekijän ajatus ja siihen annettu vastaus eivät kohdanneet. Tämä oli aikoinaan yksi syy, miksi tein aloitteen saatepuheenvuorojen sallimisesta valtuustoaloitteiden jättämisen yhteydessä. Aloite johti siihen, että ne ovat nykyisin sallittuja valtuuston kyselytunnin yhteydessä.

Maiju Tapiolinna (PS) teki kuitenkin muutosesityksen eli ehdotti päätökseen lisättäväksi, että tekninen lautakunta toisi vuosittain erillisenä asiakohtana valtuustoon kevyen liikenteen väylien rakentamisen tärkeysjärjestyksen. Hän sai myös kannatusta esitykselleen. Omalta osaltani totesin, etten täysin lämmennyt esitykselle. Ilmoitin kantanani, että valtion eli ELY-keskuksen vastuulla olevien hankkeiden priorisointi on huomattavasti pitkäjänteisempää toimintaa. ELY-hankkeiden osalta jo neljän vuoden mittainen valtuustokausikin on lyhyt periodi – vuosittaisessa arviointi ei ole todellakaan tarkoituksenmukaista. Toisaalta kunnan pienemmistä kevyen liikenteen hankkeista teknisen lautakunnan tulisi tehdä priorisointi nykyisinkin  vuosittain päättäessään kunnallistekniikan rakentamisohjelmasta. Se on käsittelyssä vuosittain talousarviokäsittelyn yhteydessä – myös kunnanhallituksessa ja kunnanvaltuustossa. Niinpä äänestettiin ja pohjaesitys voitti äänin 34-16 (yksi poissa) Maijun ehdotuksen. Tässä kuva äänestyskäyttäytymisestä:

IMG_0017

Valtuusto päätti myös seniorikorttien käyttöönotosta 65 vuotta täyttäneille kuntalaisille Rajamäen uimahallissa. Artelin Teron pari vuotta sitten tekemä aloite saavutti viimein maalin.

Kokouksen videotaltiointi on nähtävissä kokonaisuudessaan kunnan web-sivuilla ja pöytäkirjakin sinne aikanaan ilmestyy.

Valtuusto jää kesätauolle ja kunnanhallituksellakin on vain yksi kokous kesäkuussa jäljellä. Juhannusta ja hyvää kesää.

IMG_0010

 

Puoluekokouksesta puoluevaltuustoon

IMG_5713.JPG

Kokoomus piti puoluekokouksensa Turussa viikonloppuna 8.-10.6. Olin paikalla Jalavan Markun kanssa Kokoomus Nurmijärven nimeäminä puoluekokousedustajina.  Lisäksi paikalla olivat Nurmijärveltä Kirsi Lompolo, Virpi Räty ja Leena Zittling.

Tämän kertainen puoluekokous oli sikäli merkittävä, että siellä hyväksyttiinpuolueen uusi periaateohjelma. Siihen voi tutustua mm. tämän linkin kautta:

http://www.kokoomus.fi/tietoa-kokoomuksesta/arvot-periaateohjelma/

Puolueen puheenjohtajana jatkaa seuraavat kaksi vuotta Petteri Orpo, jolle ei löytynyt vastaehdokasta. Varapuheenjohtajavaalissa sen sijaan oli viisi ehdokasta. Sanni Grahn-Laasonen, Antti Häkkänen ja Janne Sankelo hakivat jatkopaikkaa ja uusina kanditaatteina heitä haastoivat oululainen Mari-Leena Talvitie ja nuori Juho Ojares. Kukin puoluekokousedustaja antoi vaalissa äänensä kolmelle ehdokkaalle ja valintaan riitti yksi äänestyskierros. Sannin ja Antin lisäksi varapuheenjohtajaksi valittiin Talvitie.

IMG_5738

Puolueen varapuheenjohtajien vaalin tulokset – ei puoluevaltuuston, kuten otsikko väittää.

Puoluevaltuuston puheenjohtajan paikalle oli ennen puoluekokousta tiedossa vain Aura Sallan ehdokkuus. Kokouspaikalla kävi kuitenkin selväksi, että entinen kansanedustaja Heikki Autto Lapista asettuu myös ehdolle. Äänestys ei olisi voinut olla juurikaan tiukempi: Aura Salla valittiin puoluevaltuuston puheenjohtajaksi 0,8 äänen erolla.

IMG_5734

Tätä voisi kutsua maalikameraratkaisuksi…

Puoluevaltuusto käyttää puolueessa puoluekokousten välillä ylintä päätösvaltaa. Turun puoluekokous valitsi minut puoluevaltuuston jäseneksi seuraavaksi kaksivuotiskaudelle. Toimin siis puoluevaltuuston jäsenenä vuoden 2020 Porin puoluekokoukseen saakka. Pesti on todella mielenkiintoinen ja odotan innolla uuden puoluevaltuuston ensimmäistä kokousta, joka pidetään näillä näkymin syyskuun puolivälissä.

Hyvät kinkerit ja erinomainen kotiin tuominen.

IMG_5693

Näkemiin Turku…

 

Lukiohankkeesta

 

img_5675.jpg

Kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten Viikon vieras -palstalla 6.6.2018:

Lukiohankkeesta

Sivistyslautakunta on päättänyt esittää kunnanhallitukselle, että ensi vuoden alusta perustetaan uusi lukion rehtorin virka. Rehtori tulisi toimimaan Nurmijärven yhteiskoulun ja Rajamäen lukioiden hallinnollisena esimiehenä. Tähän asti molempien lukioiden rehtoreina ovat toimineet yläkoulujen rehtorit. Päätös tulee edistämään kunnan omien lukioiden kehittämistä, kun uusi rehtori voi keskittyä täysin lukioiden johtamiseen ja kehittämiseen.

Vuoden lopulla valtuustolle tulee päätettäväksi hanke uudesta yhdistetystä kunnallisesta lukiosta, joka läpi mennessään tarkoittaisi edellä mainittujen lukioiden yhdistämistä ja investointia uuteen moderniin lukiorakennukseen Kirkonkylälle.

Lukion hankesuunnitelma tuotiin kunnanhallitukseen vuoden 2017 lokakuussa. Silloin hankesuunnitteluvaihetta päätettiin jatkaa siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Päätös oli järkevä – mm. käyttäjätarpeiden selvitykseen oli panostettu vähäisesti. Erityisen ongelmalliseksi näin nykyisessä velkaantumistilanteessa sen, että lukiohanke aikaistaisi useilla vuosilla investointeja yli 10 miljoonalla eurolla. Ne isot investoinnit, jotka uusi lukio korvaisi, toteutuisivat muutoin kaukana tulevaisuudessa vuoden 2022 jälkeisenä aikana. Tätäkään ei tuotu esille hankesuunnitelmassa tai huomioitu lautakuntakäsittelyssä.

Toivottavasti kunnanhallituksen antama aikalisä on hyödynnetty tehokkaasti ja hankesuunnitelmaa on kehitetty siten, että päätöksenteolle on todelliset edellytykset. Taloudellisesti merkittävä hanke tulee nostattamaan kannanottoja puolesta ja vastaan, eikä sen läpimeno ole itsestäänselvyys. Tämän vuoksi pidän perusteltuna, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy. Aiemmin kirjaston osuus oli erillinen hanke, jota siirrettiin eteenpäin vuosittain talousarviopäätösten yhteydessä. Olisi kohtuutonta, että se jälleen kerran – nyt koplattuna lukiohankkeeseen – siirtyisi epämääräiseen tulevaisuuteen.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

 

Lukion rehtorin viran perustaminen on maanantaina 11.6. kunnanhallituksen kokouksen asialistalla.

 

 

 

 

 

Sunnuntaimarkkinoilla tavataan

10649969_580435715401772_5936285819490988149_n[1]

Harvinaisen pitkä tauko ollut blogi-kirjoittelussa – melkein kuukausi ilman yhtään postausta. Keväällä on kevätkiireet töissä, arjessa ja myös luottamustoimissa.  Kunnanhallitus on kokoustanut melkeinpä viikoittain, mutta kunnanvaltuusto  kokoontuu seuraavan kerran 30.5. yli kuukauden tauon jälkeen.

Toimin nyt Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana eli palasin tehtävään, jota hoidin vt:nä kuntavaalien jälkeen luottamuspaikkaneuvottelujen aikana.

Kokoomuksen puoluekokous pidetään Turussa 8.-10.6. ja olen paikalla Nurmijärven Kokoomus ry:n edustajana Jalavan Markun kanssa. Näillä näkymin olen ehdolla puoluevaltuustoon, joka on puolueen ylin päättävä elin puoluekokousten välillä. Saapa nähdä kuinka äijän käy.

Nurmijärven Kirkonkylällä pidetään markkinat sunnuntaina 27.5. klo 10-16. Kokoomus-yhdistyksellämme on markkinoilla teltta ja paikalla on jäseniämme ja kunnallisia luottamushenkilöitämme. Tervetuloa tapaamana ja keskustelemaan ajankohtaisista asioista. Niitähän riittää: , kunnan talous, asemakaava-asiat, liikenne, ulkoalueiden siisteys, lukiokysymys jne.

 

 

 

Kunnanjohtajan läksijäiset, Turus-loikkaus ja Kaita polku

file-2.jpeg

Nurkkarin Maken näkemys eläkkeelle jäävästä kahdeksannesta veljeksestä.

Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa torstaina 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyy vappuaattona. Siinä ajassa on moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

Vaikka toimin kaksi ensimmäistä valtuustokauttani ihan rivijäsenenä ja valtuutettuna, niin olin ehkä normaalia enemmän tekemisissä kunnanjohtajan kanssa. Etenkin aktiivisuuteni moniin rakennushankkeisiin liittyen vei minut keskusteluihin myös kunnanjohtajan kanssa valtuustosalin ulkopuolellakin. Minulle jäi vain hyviä muistoja noista keskusteluista ja yhteydenotoista, vaikka aivan jokaisesta detaljista emme samaa mieltä olleetkaan. Tiukan kuntatalouden vaalimisesta ja investointien rajoittamisesta taisimme olla kuta kuinkin samaa mieltä.

Kokoomusryhmän puolesta toivotimme Rädyn Virpin kanssa Kimmolle leppoisia eläkepäiviä ja ojensimme valtuustoryhmän ja paikallisyhdistystemme pienimuotoiset lahjat.

———————————–

Harkimon loikkauksesta Kokoomuksesta jo tuoreeltaan reilu viikko sitten kirjoitin. Siitä ei riviäkään enää. Tuoreempi loikkaus-case on sinisen  Kaj Turusen siirtyminen Kokoomuksen riveihin. Harvemmin kansanedustajan siirtyminen puolueesta toiseen on saanut vastaavanlaista huomiota ja reaktioita kuin tämä tapaus. Sinisen tulevaisuuden puoluejohtaja sätti avoimesti ja rajusti erityisesti Kokoomusta siitä, että tämä vastaanotti Turusen omiin riveihinsä – ja erityisesti sitä, että ns. loikkaus olisi ollut jonkinlainen suuren mittaluokan salaus- ja kähmintäoperaatio. Sellaisesta sinisillä on varmasti enemmän omakohtaista kokemusta Perussuomalaisten puoluekokouksen 2017 jälkeiseltä ajalta. Ehkä asian tiedottamisen olisi voinut tehdä toisellakin tapaa – en tiedä detaljeja, mutta tällainen yhden henkilön siirtyminen hallituspuolueesta toiseen ei olisi ollut Terhon massiivisten ulostulojen väärti. Se on todennäköisesti merkki jostain isommasta ongelmasta – lähtöpäässä.

Erityisesti Terhon argumentoinnissa on ihmetyttänyt se, että Kokoomus olisi asiassa toiminut jotenkin epälojaalisti. Asiahan on juuri päinvastoin. Kun hallituksen enemmistö eduskunnassa on vain muutaman kansanedustajan  varassa, niin hallituspuolueilla ei ole varaa menettää yhtäkään edustajaansa hallitusrintaman ulkopuolelle. Kokoomus oli tosiasiallisesti se tekijä ja toimija, joka Turusen tapauksessa mahdollisti hallituspuolueiden jatkon entisenlaisella vahvuudella, kun kumppanin rivit alkoivat rakoilla. Tämä oli Sinistenkin kannalta paras vaihtoehto, kun omasta pesästä ei kaikille löydy tulevaisuutta.

————–

Kirjoitin tänne blogiini elokuussa 2016 joistain nuoruuden festarimuistoistani otsikolla “Rupisia riimejä ja karmeita tarinoita leipälaukustani”. Tekstissäni muistelin myös  kesän -85 pieni muotoista Suviyön Sumutus festaria Suomussalmen Ämmänsaaressa. Mainitsin, että festareilla esiintyi yllätysvieraana Rauli Badding Somerjoki.

Kesällä 2017 minuun otti yhteyttä Muoniossa asuva toimittaja Jukka Rajala. Hän oli tuosta blogi-kirjoituksestani bongannut maininnan Rauli Badding Somerjoesta ja siitä, että minulla oli jonkinlaista kuvamateriaalia Ämmänsaaren keikalta vuodelta 1985.

Rajala oli kirjoittamassa kirjaa Baddingistä ja tiedusteli olisiko noista kuvistani ainesta kirjaan.

Kaivelin pöytälaatikon pohjia ja löysinkin yli 30 vuoden takaiset negatiivit. Kuvat olivat ilmeisen kelvollisia – ja varmasti ennalta julkaisemattomia, joten sovimme, että ne olisivat käytettävissä pientä korvausta vastaan.

Kaita polku – Rauli Badding Somerjoen tarina, julkaistiin helmikuussa vuoden 2018 alkupuolella ja kirjan sivuilta löytyvät ne minunkin otokset. Lämpimäiskappalekin saapui ja ensiselailulla kirja näyttää mielenkiintoiselta ja hyvinkin luettavalta. Kuvamateriaalia on kosolti.

Omalta kohdalta tosi mielenkiintoista oli lukea juuri tuosta Ämmänsaaren Suviyön Sumutuksesta. Erityisesti aivan samoista tapahtumista Baddingin seurassa festarikioskin edustalla ja artistin päätymisestä Eppujen hoteisiin illan päälle.

Tässä se alkuperäinen kirjoitukseni:

https://artohagg.wordpress.com/2016/08/02/rupisia-riimeja-ja-karmeita-tarinoita-leipalaukustani/

file-1

Case Harkimo

sali

Kansanedustaja Harry “Hjallis” Harkimo on ilmoittanut tänään eroavansa Kokoomuksesta ja sen eduskuntaryhmästä.

Eron yhteydessä Harkimo on arvostellut puolueen johtamistapaa itsevaltaiseksi. HS:n mukaan hän on kommentoinut: ”Kyllä se on aika autoritaarista johtamista. Siellä päätökset tapahtuu ihan muualla kuin eduskuntaryhmässä”. Se, että Hjallis ei saanut ääntänsä kuuluviin ja mielipiteitänsä läpi, johti siihen, että hän ei ole katsonut tarpeelliseksi osallistua eduskuntaryhmän kokouksiin.  En ole minuuttiakaan istunut kansanedustajana ja käynyt eduskunnassakin vierailulla vain puolen kymmentä kertaa, mutta jopa minäkin ymmärrän sen, että jokaisessa puolueessa ja eduskuntaryhmässä – aivan kuin missä tahansa liikeyrityksessä ja järjestössä – on jonkinlainen johtoryhmä. Se lienee jo käytännön johtamisen ja toiminnan kannalta välttämätöntä. Ja takuulla tämä päätöksenteon ydinjoukko myös kuulee ja keskustelee parhaiksi katsomiensa tahojen ja asiantuntijoiden kanssa. Harkimon tapauksessa ei voi välttyä ajatukselta, että loppujen lopuksi harmituksen ja turhaantumisen syy ei olekaan johtamisjärjestelmä vaan se, että hän ei ole noiden armoitettujen ja valittujen joukossa, joiden ääntä korostetusti kuullaan.

Blogissaan Harkimo on kirjoittanut: “Kaikissa hyvin sujuneissa toimissani – purjeveneessä, Jokereissa ja yrityksissäni – on toimittu samalla tavalla: päätetään yhdessä ja luodaan yhdessä tekemisen meininki.” Täytyyhän tuo uskoa, vaikka itselläni on aina ollut Harkimosta käsitys, että hän jos kuka käyttää päätäntävaltaa, jos se hänellä on. Fiksuna miehenä hän varmasti kuuntelee muita ja hyödyntää kaiken saatavilla olevan tietämyksen – jotta osaa päättäjänä tehdä parhaan päätöksen. Harkimo jos kuka on varmasti kippari omassa veneessään – ja kippari ne päätökset tekee – ehdottoman yksiselitteisesti ja ilman pienintäkään epäilystä oikeutuksesta päätöksentekoon.

Kun on kipparoinut menestyksekkäästi niin paatteja kuin liikeyrityksiäkin, on varmasti ollut turhauttavaa huomata olevansa ensimmäisen kauden kansanedustajana takarivissä ja arvostuksessa huomioitavan äänimäärän ohella myös sellaisia tekijöitä kuin kokemus eduskuntatyöstä tai kollegoiden arvostus ja luottamus. Kirpeän mausteen  asetelmaan antanee se, että toisessa hallituspuolueessa ministeripestille nostettiin viime vaalien jälkeen täysin vailla poliittista kokemusta oleva Berner, joka on liike-elämän johtotehtävissä ja yrittäjänä menestynyt henkilö – aivan kuten Harkimokin.

Timo Haapala kirjoitti asiasta Ilta-Sanomiin kolumnin otsikolla “Hjallis Harkimon ero oli narsistinen farssinäytelmä.”      http://www.is.fi/kotimaa/art-2000005648305.html 

Ja kieltämättä kyllähän tässä kolme sanaa nousee ylitse muiden: minä, minä, minä.

Politiikka on kestävyyslaji, jossa kokemuksen ja oman ryhmän arvostuksen merkitys korostuu. Tämä on syytä ymmärtää niin valtakunnan tasolla kuin paikallispolitiikassakin.