Sopivia löytyy, kun tarpeeksi sovitellaan

Tässäkin nimitysjutussa näyttäisi olevan jotain vinossa…

Nykyisen hallituksen nimityskäytännöt ja -sähläykset ovat kyllä täysin omaa luokkaansa.

Viimeisin hämmennyksen aiheuttaja on VATT:n ylijohtajan nimitys. Jo vuonna 2015 valtiovarainministeriö arvioi, että ylijohtajaksi tuolloin nimitetyn Huhtalan johtamiskokemus olisi ollut 18 vuotta. Nyt viisi vuotta myöhemmin se on arvioitu 10 vuodeksi. Nykyisen ylijohtajan johtajakokemuksesta on hävinnyt 13 vuotta. Ei kai näitä johtajakokemuksia pelkästään hakijoiden sanomisien tai sanomatta jättämisien tai Wikipedian perusteella arvioida?

VATT:n ylijohtajan nimitys on herättänyt taloustieteilijöiden keskuudessa laaja-alaista hämmennystä ja HS:n mukaan useat VATT:n tutkijat hämmästelevät Collanin nimitystä ja kutsuvat sitä muun muassa ”täydeksi mysteeriksi”.

VATT:n fokus on julkistalouden kysymyksissä sekä talouspolitiikan tavoitteiden, toimeenpanon ja vaikuttavuuden arvioinnissa.Todettakoon, että virkaan valittu Collan ei ole juuri lainkaan perehtynyt julkistalouteen tai talouspolitiikan vaikutusten arviointiin.

Helsingin Sanomat uutisoi 20.10 seuraavasti: Collanin ”erityiseksi ansioksi” katsotaan, että hänellä on kokemusta ulkopuolisen rahoituksen hakemisesta eri tutkimushankkeisiin. Nimitysmuistiossa arvioidaan, että tulevina vuosina ”korostuu erityisesti” VATT:n ylijohtajan kyky hankkia ulkopuolista rahoitusta ja toimia määrärahojen puitteissa.

Olisi mielenkiintoista tietää, oliko viran arviointiperusteissa todettu kriteeriksi kyky ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen tai toimimiseen määrärahojen puitteissa.

Aiemmin keskustelua ja arvostelua on aiheuttanut mm. Ohisalon esityksestä tehty Sisäministeriön kansliapäällikön nimitys. Sen yhteydessähän todettiin laajalti, että Vihreiden perinteisiltä virkanimitysten paheksunnoilta meni viimeistään silloin pohja pois. Voisi kai sanoa, että Vihreät veivät silloin poliittiset virkanimitykset aivan uudelle levelille – ideologisiin virkanimityksiin. Tuon viran hakuilmoituksessa ei mainittu, että valinnassa painotettaisiin perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvää osaamista. Valintamuistiossa kuitenkin todettiin, että sisäasiainhallinnossa korostuvat erityisesti perus- ja ihmisoikeuksiin liittyvät kysymykset sekä niiden kehittäminen sisäisen turvallisuuden ja maahanmuuton osalta. Tämä oli sitten valitulle yhdenvertaisuusvaltuutettu Pimiälle eduksi luettu. Ilmeisesti hieman samanlainen case kuin tuo VATT:n ulkopuolisen rahoituksen korostaminen.

Kesällä ihmeteltiin Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtajanimitystä. Kun virkaan nimitetyllä Atte Jääskeläisellä ei ollut juurikaan substanssiosaamista korkeakoulu- ja tiedepolitiikan saralla, niin viestintä- ja vuorovaikutustaidot nousivat keskeiseksi kriteeriksi. Jääskeläinenhän on aiemmin antanut näyttöjä viestintä- ja vuorovaikutustaidoistaan mm. YLEn vastaavana päätoimittajana.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikön nimitys on ollut aivan omanlaisensa jatkokertomus, jonka lopputuloksesta ei ole vieläkään täyttä selvyyttä. Siitä saadaan ehkä jälleen uusi ”helmi” hallituksen nimitysketjuun.

Poliittisia virkanimityksiä on tehty varmaan aina – ja tullaan tekemään vastaisuudessakin. Pätevien lisäksi voidaan valita myös sopivia ja sopivia kyllä löytyy, kun vaan osaa sopivasti sopivuuksia sovitella.

Kunnanhallituksen talousarvioesitys 2021

Syyslomaviikko meni pohjoisessa ja muut lokakuun arki-illat ovat menneet melkeinpä kaikki kokoustaessa. Etenkin kunnanhallitus on työllistänyt talousarviokäsittelyn tiimoilta.

Olipa siis käydä sellainen ”vahinko”, että lokakuusta olisi tullut ensimmäinen kuukausi 12 vuoteen, jolloin en olisi blogiini kirjoittanut.

Viime vuosien tiukat ajat kuntataloudessa ovat virtaviivaistaneet melkoisesti myös talousarviokäsittelyä niin kunnanhallituksessa kuin kunnanvaltuustossa. Lisämääräraha- ja tekstimuutosesitykset ovat vähentyneet reilusti niistä ajoista, kun aloittelin valtuustossa vuonna 2009. On tiedostettu, että nuukuus ei ole enää vain hyve vaan välttämättömyys. Silti on varmaa, että myös ensi vuoden talousarvion valtuustokäsitelyssä nähdään myös lisämäärärahaesityksiä. Toivon, että jokaista lisämäärärahaesitystä kohti löytyy myös vähintään vastaava määrä järkeviä esityksiä, joilla menoja voidaan vähentää. Ja erityistoiveena, että tänä vuonna ei nähdä muutamien tuhansien eurojen minimaalisia lisämäärärahaesityksiä.

Kunnanhallitus sai oman esityksensä Nurmijärven vuoden 2021 talousarvioksi valmiiksi eilen illalla 21.10. Kunnanjohtajan pohjaesitykseen tuli vain muutama muutos.

Hallitus hyväksyi esittelijän muutoksen Rajamäen Uimahalli Oy:n avustuksen pienentämisestä 112.000 eurolla. Tarkoitushan ei tietenkään ollut laittaa säästöä heti sileäksi muita määrärahoja lisäämällä, vaikka joku tällaisenkin näkemyksen on esittänyt. Joka tapauksessa kunnanhallitus päätti äänestysten jälkeen lisätä 24.000 euroa A2-kielen säilyttämiseen. Kannatin Keskustan Raekannaksen ehdotusta, jossa määräraha olisi selkeästi palautettu vain yhdelle vuodelle, jonka aikana oltaisiin selvitetty etäopetuksen mahdollisuutta A2-kielen opetuksessa ja selvityksen perusteella arvioitu A2-kielen opetuksen muotoa ja jatkoa tulevaisuudessa. Äänestysten jälkeen A2-kieli palautettiin ehdoitta, mikä ei luonnollisestikaan tarkoita, etteikö asiaa tulevinakin vuonna arvioida. Itse katsoin selvitystyön aiheelliseksi ja A2-kielen lakkauttamisen ennen sitä olevan huono ratkaisu.

Ympäristötoimialan kesäkatuvaloista, hiekanpoistoista, roskakorien tyhjentämisistä ja urheilu- & pallokenttien hoitotason laskusta äänestettiin jälleen joka vuotiseen tapaan. Äänin 5-6 lisättiin näille momenteille 70.000 euroa. Olin määrärahojen lisäämistä vastaan. Pohjaesityshän ei tarkoittanut sitä, että kyseiset toimet olisi kunnassa täysin lopetettu ja ympäristö hunningolle ajettu.

Omaperäisin lisämäärärahaesitys tuli Keskustan Hyvämäeltä, joka ehdotti yksityisteiden avustusmäärärahoja nostettavaksi 40.000 eurolla ja tämä rahoitettavan tarvittaessa siirtämällä ympäristötoimialan kalustoinvestointeja vuodella eteenpäin 200.000 eurolla. Määrärahan nosto rahoitettaisiin siten kalustoinvestointien vuoden 2021 laskennallisen poiston pienenemisellä noin 40.000 eurolla. Tämäkin esitys hyväksyttiin hajaäänituomiolla 5-6 ja vastustin määrärahan nostamista. Kuinka loppuunkalutun tai ajetun kaluston hankintaa kunnanhallitus lähti näin vuodella siirtämään – se ei ole tiedossa.

Kokonaisuudessaan kunnanhallitus siis lisäsi kunnajohtajan TA-esityksen käyttötalousmenoihin vain 24.000 euroa. Toivottavasti tämä pitää myös kunnanvaltuustossa, jossa tosin suurimmat väännöt tullaan näkemään investointiosaa käsiteltäessä. Palveluverkko ja sen osat – lukiot, kirjastot, nuorisotilat – tulevat olemaan vielä monenlaisten intohimojen ja vääntöjen kohde. Kunnanhallituskaan ei tätä osaa investoinneista ryhtynyt käsittelemään, vaan investointeja tarkastellaan myöhemmin palveluverkkopäätösten jälkeen.

Nykyisen keusote-ajan absurdiutta edustaa se, että yli 270 miljoonan euron toimintakuluista Keusoten vastuulla olevat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat melkein 50%. Talousarviokirjan yli 200 sivusta nämä kustannukset on esitetty tasan yhdellä sivulla. Se on vain hieman enemmän kuin mitä talousarviokirjassa on käsitelty katuvalojen kesänaikaista sammutusta ja roskakorien tyhjentämistä.

Verot kunnanhallitus esittää pidettävän nykyisellään.

Myös Rajamäen uimahallin avustukset ovat kunnallispoliittinen kestoaihe ja asia nousee mahdollisesti esille myös kunnanvaltuustossa. Kuluvan vuoden budjetissa uimahalliyhtiön toiminta-avustukseen on varattu 790.000 euroa ja vuodelle 2021 ehdotetaan 668 000 euroa plus Hyvä-Olo kortin kuntaosuuteen 70 000 euroa – yhteensä siis 738.000 euroa. Joissakin piireissä avustussumman suuruutta on kritisoitu. Täytyy muistaa, että kunnan tuki uimahallin käyttäjää kohti on vain noin 2,5 euroa. Jos se tuntuu sietämättömän suurelta panostukselta, niin sitä voi verrata vaikkapa Monikkosalin kävijämääriin ja nettokustannuksiin. Viime vuonna kunta tuki Monikkosalissa kävijää yli 20 eurolla per kerta. Ensi vuoden budjetissa tavoite on asetettu tiukasti tasoon 13 euroa/kävijä. Kriittiset kuntalaiset ja valppaat päätöksentekijät varmasti seuraavat suurella mielenkiinnolla tämänkin tavoitteen toteutumista.

Puoluekokouksesta paikallispolitiikkaan

Porin puoluekokouksesta on jo pari viikkoa. Koronan vuoksi mentiin normaalia pienemmällä miehityksellä, mutta mukava oli tavata vanhoja ja uusia tuttuja. Kahden vuoden pesti puoluevaltuustossa päättyi, mutta sain valinann puoluevaltuuston varajäseneksi vv. 2020-2022. Puoluevaltuuston puheenjohtajaksi valittiin lappilainen Heikki Autto, joka kärsi kaksi vuotta sitten hämmästyttävän alle yhden äänen tappion. Nyt ”mies ja mandoliini” valittiin selkeällä äänten enemmistöllä – noin Heikki itse totesi kampanjastaan. Puolueen puheenjohtajaa ei kukaan haastanut, mutta kolmesta varapuheenjohtajasta päästiin äänestämään, kun ehdolla oli neljä hyvää ehdokasta. Häkkänen ja Lepomäki saivat suurimman kannatuksen ja kolmantena varapuheenjohtajaksi valittiin Anna-Kaisa Ikonen Tampereelta. Mari-Leena Talvitie joutui luopumaan varapuheenjohtajan paikasta. Kaiken kaikkiaan hyvät valinnat. Erityisen iloinen olen uusmaalaisen Elina Lepomäen noususta puoluejohtoon. Puoluejohdon valinta on hieman kuin lätkäjoukkueen ykkösketjun kasaamista. Kentällisessä ei voi olla kolmea sentteriä, vaan toimiva ja tehokas ketju koostuu erilaisista rooleista ja osaamisista.

Alkava viikko on kesätauon jälkeen taas kiireinen kokousviikko. Maanantaina on kunnanvaltuuston kyselytunti ja useimmat valtuustoryhmät puivat omissa kokouksissaan myös uutta luottamushenkilöorganisaatiota – niin kokoomus-ryhmämmekin. Tiistaina kokoontuu asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jonka listalla on mm. Klaukkalan Ketunkallion alueelle sijoittuva uusi Jokimetsän asemakaava. Tämä taitaa olla kolme ja puoli vuotta istuneen lautakunnan ensimmäinen hiemankin isomman asuinaluekaavan vireilletulo koko Nurmijärvellä. Asuntokaavojen vähäistä valmistumista kritisoidaan ajoittain ja selväähän on, että niitä ei valmistu, jollei kaavoja saada edes vireille kuin kerran neljässä vuodessa. Keskiviikon kunnanvaltuustossa on useampiakin mielenkiintoisia asiakohtia: mm. MAL-sopimus ja osavuosikatsaus. Kokouksen lopussa käsitellään muutamia aiemmin tehtyjä valtuustoaloitteita – mm. mahdollisuus ottaa käyttöön suositukset lasten ja nuorten kotiintuloajasta Nurmijärvellä.

Puoluekokous 2020

Tulevana viikonloppuna 4.-6.9. pidetään Porissa kokoomuksen puoluekokous, joka siirtyi koronan vuoksi kesäkuulta.

Edelleen mennään poikkeusjärjestelyillä eli paikan päälle on kutsuttu vain äänivaltaiset kokousedustajia ja osallistuminen on mahdollistettu myös useasta etäpisteessä eri puolilla tasavaltaa.

Itse menen paikan päälle Poriin. Alkuperäinen ajatus oli osallistua kokoukseen puoluevaltuuston jäsenenä, mutta päädyin oman yhdistyksen Kokoomus Nurmijärven äänivaltaiseksi edustajaksi. Puoluevaltuuston jäsenyys päättyy omalta osaltani Porin puoluekokouksessa.

Keskustan samanaikainen puoluekokous huipentuu puheenjohtajavaaliin. Kokoomuksessa ei puheenjohtajavaalia pidetä, vaan Petteri Orpo jatkaa seuraavalle kaksivuotiskaudelle. Kolmeen varapuheenjohtajapaikkaan sen sijaan on ehdokkaita sen verran, että äänestys on edessä. Ehdolla ovat Antti Häkkänen, Elina Lepomäki, Mari-Leena Talvitie ja Anna-Kaisa Ikonen. Viimeksi mainittu minulle vähiten tuttu.

Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja vaihtuu. Aura Sallahan luopui pestistä jo hieman etuajassa. Nyt kisaan ovat ilmoittautuneet apulaispormestari Pia Pakarinen Helsingistä ja lappilainen kansanedustaja Heikki Autto. Auttohan haastoi vuoden 2018 puoluekokouksessa Aura Sallan paikan päällä aivan viime tipassa ja kärsi hämmästyttävän alle yhden äänen vaalitappion. Vaalissa kun on edustettuna ja käytetään myös vajaita ääniä. Nyt Autto on liikkeellä hieman enemmän ennakoiden. Sinänsä mielenkiintoinen asetelma: ehdolla on pohjoisen ja etelän edustaja, mies ja nainen sekä myös kansanedustaja ja ei-kansanedustaja. Viimeksi mainittu tekijä voi hyvinkin nousta tällä kertaa ratkaisevaksi tekijäksi, mikäli valinnassa halutaan korostaa puoluevaltuuston asemaa ja roolia nimenomaan kentän edustajana ja äänitorvena.

Edessä on omalta osaltani kolmas puoluekokous. Ensimmäinen monella tapaa mieleen jäänyt oli vuonna 2010 Jyväskylässä. Toinen edellä mainittu vuoden 2018 Turun puoluekokous ja nyt siis Porissa.

Pitkiä etäkokouksia

NU 20110619.jpeg

Kesätauko luottamustehtävistä on päättynyt. Uusin luottamustoimeni on HOK-Elannon edustajiston varajäsenyys vv. 2020-24, johon liittyvä koulutustilaisuus pidettiin viikko sitten. Totesin, että olen vaaliliiton varajäsenenä sijalla 2 ja tulen saamaan kutsun jokaiseen edustajiston kokoukseen, koska kaksi varsinaista jäsentä ei voi osallistua edustajiston kokouksiin hallintoneuvoston jäsenyyden vuoksi.

Kunnallisissa luottamustoimissa jokainen arvioi esteellisyyden lähtökohtaisesti itse. Osuuskaupan toimielimiin kuuluvien luottamushenkilöiden esteellisyys kunnallisessa päätöksenteossa on selkeää. Yleissääntönä luottamushenkilö katsotaan esteelliseksi osuuskauppaa koskevassa asiassa kunnanhallituksessa ja lautakunnissa, mutta kunnanvaltuustossa esteellisyyttä ei yleensä ole. Itse tulen tuon mukaan toimimaan. Toki esteellisyys on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen.

Kunnanhallitus on ehtinyt elokuussa jo pari etäkokousta pitämään. Etäkokouksissa on hyvätkin puolensa, mutta täytyy sanoa, että pitkät kokoukset näyttöpäätteen ja kaiuttimien kautta ovat hieman puuduttavia. Myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta (ASRA), jossa olen kunnanhallituksen edustajana puhe- ja läsnäolo-oikeudella, on kertaalleen kokoontunut. Tuo ”ASRAn” kokous, jossa oli käytännössä kaksi isompaa lista-asiaa – osavuosikatsaus ja Kirkonkylän Heikkiläntien pienen asemakaavamuutoksen hyväksyminen – kesti kerrassaan 4 tuntia ja 17 minuuttia. Ainakin ASRAn osalta etäkokoukset tuntuvat selkeästi pidentäneet kokouksien kestoa. Kun toimin vv. 2013-2017 ASRAn puheenjohtaja, niin noin 50:stä lautakunnan kokouksesta taisi yksi ainoa venyä yli kolmituntiseksi. Tämän vuoden 7:stä kokouksesta vain yksi on jäänyt alle kolmen tunnin. Kesäkuun ASRAn kokous kesti järisyttävät 5 tuntia ja 15 minuuttia. Oma tuntumani on, että kokousten venyessä yli kolmen tunnin, työskentely ja päätöksenteko eivät ole enää terävimmillään. Kallistakin maraton-kokoustaminen on: yli kolmen tunnin kokouksista maksetaan osallistujille 50%:lla korotettua kokouspalkkiota. Ja viranhaltijatkin istuvat samat tunnit kokouksissa.

Ja loppuun selitys tämän blogikirjoituksen alussa olevasta kuvasta. Selailin epämääräistä – liki 10 senttiseksi kohonnutta – lehtileikekasaani ja päätin poimia pinosta toisinaan jonkin kirjoitukseni, kolumnini tai artikkelin. Näin alkajaisiksi menneitä muistellessa Nurmijärven Uutisiin ensimmäisellä valtuustokaudellani kirjoittamani ”Lukijan kynästä” -raapustus valtuustoaloitteista. Jätin kesäkuussa 2011 kirjoituksessa mainitun valtuustoaloitteen ja nykyisin Nurmijärven kunnan hallintosääntöön on kirjattu tuon aloitteen mukaisesti oikeus pitää saatepuheenvuoro aloitteelle valtuuston kyselytunnilla. Toimii.

Lukiojossittelua

lukiojossittelua

Nurmijärven Uutiset julkaisi 15.7.2020 Nurmijärven lukioselvitystä käsittelevän kolumnini. Lukiovaihtoehtojen kustannusvertailuista on ollut liikkeellä monenlaista informaatiota – osin johtuen siitä, että laskelmatkin ovat tarkentuneet prosessin aikana. Käytin kirjoituksessani viimeisimpiä lautakuntienkin käytössä olleita numeroita.

Numerot ovatkin selkeitä – tosin eivät yksiselitteisiä. Kun käyttökustannusvaihtoehtoja taannoin meille kunnanvaltuutetuille esiteltiin, kysyin jo tuoreeltaan, mihin perustui Kirkonkylän lukiovaihtoehdon käyttökustannuslaskelmissa käytetty 3084 m2 vähennys pinta-alaan. Vastaus oli, että laskelma on oikein laadittu.

Selvittelin ja kyselin asiasta jälkeenpäin lisää. Laskentametodikin kirkastui. Kyse on siitä, että Nurmijärven Yhteiskoulun kompleksista vapautuu hieman yli 3000 m2 tilaa ja ne on huomioitu laskelmassa 100 prosenttisena säästönä vuosikustannuksissa. Kun tilat kuitenkin fyysisesti jäävät edelleen nykyiselle paikalle NYKin kampukselle, niin niistä tulee käyttökustannuksia entiseen tapaan. Säästöt syntyvät, kun tiloihin saadaan siirrettyä muita kunnan toimintoja esim. päiväkodeista. Säästöt syntyvät siis vasta, kun näiden muuttavien toimintojen lähtöpään kiinteistöjen käyttökustannukset saadaan poistettua rasittamasta kunnan kassaa. Millaisella viiveellä se sitten tapahtuukin ja tapahtuuko täydessä yli 3000 m2:n laajuudessa koskaan.

Koska merkittävä osa NYKistä vapautuvista tiloista on normaaleja luokka/opetustiloja koulurakennuksessa, niin on selvää, että niihin voidaan siirtää vain opetustoimintoja. Ymmärrykseni mukaan tällöin on kyse myös nykyisistä kyläkouluista tapahtuvista toimintojen ja oppilaiden siirtämisestä vapautuviin tiloihin. Jos lukioratkaisu on keskitetty Kirkonkylän lukio, niin kustannusten kannalta tuo on varmasti perusteltu toimenpide. Tällöin jostain lakkautettavasta kouluyksiköstä saadaan laskelmissa esitetty säästö. Sekin tosin vasta useita vuosia kestävän prosessin jälkeen. Koulujen lakkauttamiset kun eivät ole mitään läpihuutojuttuja.

Kun tämä kustannussäästöjen edellyttämä ketjutus on tiedossa, niin ei ainakaan tulisi argumentoida keskitetyn lukion käyttökustannussäästöillä saatavan kuoletettua investointikustannusten lisäystä missään älyllisessä ajanjaksossa. Ei viidessä vuodessa, ei kymmenessä vuodessa, ei…

Jatkokäsittelyssä päättäjille ja kuntalaisille on syytä avata yksityiskohtaisesti, miten ja mistä nuo laskelman käyttökustannussäästöt todellisuudessa syntyvät. Ja missä aikataulussa, jos sellaista kukaan kykenee arvioimaan.

Kaavio selventää, miten laskelmassa esitettyjä käyttökustannuksia saadaan aikaiseksi:

kaavio

Ja tässä se Nurmijärven Uutisten kolumnini:

Lukiojossittelua

Lautakunnat antoivat lukiolausuntonsa. Pari lautakuntaa esitti äänestysten ja eriävien mielipiteiden saattelemana lukion keskittämistä Kirkonkylään. Pari lautakuntaa ei asettanut mitään vaihtoehtoa etusijalle.

Kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Viimeisimmän laskelman mukaan se olisi 6 milj. euroa edullisempi kuin Kirkonkylän keskitetty lukio.

Myös vuosittaisia käyttökustannuksia on vertailtu. Laskelmissa on esitetty hajautetun lukion olevan käyttökustannuksiltaan hieman yli 200.000 euroa kalliimpi kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tuo käyttökustannusten ero on annettu kylmänä faktana.

Harva on kiinnittänyt huomiota tosiseikkaan, että Kirkonkylän keskitetyn lukion käyttökustannukset perustuvat olettamukseen: ”JOS lukiolta vapautuvista tiloista pystytään luopumaan.” Laskelmissa jossittelulla on saatu Kirkonkylän lukiovaihtoehdosta vähennettyä tiloja yli 3000 m2.

Jossittelun takana on osin epärealistinen ajatus, että NYK:n vanhoihin suojeltuihin erillisrakennuksiin sijoitetaan muita toimintoja – tai tilat realisoidaan. Tilaa arvioidaan vapautuvan myös mm. Kirkonkylän päiväkodista, mutta näistä ei kerry yli 3000 vapautuvaa neliötä, joiden mukaan kustannussäästöt on laskettu. Laskelman keskeinen tekijä onkin, että lukiolta vapautuu koulutiloja, joihin siirretään oppilaita muista kouluista, joista laskelman lattianeliöt lopulta poistuvat käyttökustannuksista. Kuntalaisten ja päättäjien on hyvä tiedostaa laskelman perustuvan siihen, että tiloja vapautuu myös lakkautettavista kyläkouluista. Jos ratkaisu on Kirkonkylään keskitetty lukio, niin samalla tulisikin julkistaa, mistä ja milloin tilat lopulta vapautuvat – muuten esitettyjä säästöjä ei synny. Palojoelta, Metsäkylästä vai Nukarilta?

Jos lukiolta vapautuvista tiloista EI pystytä luopumaan, on jaettu lukio selvästi edullisin vaihtoehto investointien lisäksi myös käyttökustannuksiltaan. Se on käyttökustannuksiltaan joka vuosi 70.000 euroa edullisempi kuin kallein eli Kirkonkylään keskitetty lukio. Jaetun lukion kustannussäästöt eivät perustu siihen, että kyläkouluja lakkautetaan. Sen säästöt myös realisoituvat heti, toisin kuin Kirkonkylän lukion säästöt, joita toteutuu vasta, kun tehdään jonkun kyläkoulun lakkauttamispäätös – mahdollisesti ei koskaan.

Puolivuotiskatsaus I/2020

keusote shot

Jälleen kerran yhteenveto vuoden ensimmäiseltä puolelta vuodelta – perustuen lähinnä tammi-kesäkuun blogikirjoituksiini ja niistä näin jälkikäteen nousseihin ajatuksiin ja jälkiviisasteluihin.

Heti vuoden alussa kunnan palveluverkkosuunnitelma ja lukiokesksutelu nousi isoksi teemaksi. Kirjoitin tammikuussa, että itselläni ei vieläkään ollut lukiohankkeeseen lopullista kantaa. Odotin kärsivällisesti tulevia selvityksiä ja etenkin eri vaihtoehtojen investointivertailuja. Muistelin olleeni syksyllä 2017 tekemässä päätöstä lukion hankeselvityksen jatkamisesta. Olin tuolloin ja edelleen sitä mieltä, että päätös oli järkevä. Lukion sijoittaminen pääkirjaston ja kunnanviraston yhteyteen ei luonnospiirustusten perusteella näyttänyt välttämättä älylliseltä ratkaisulta. Erityisesti paikoitus- ja logistiikka-asiat eivät vakuuttaneet sellaisinaan. Nyttemminhän tuo kirjaston ja kunnanviraston tontti ei päässyt heikkouksiensa vuoksi edes lukion sijoituspaikkavertailuun.

Maaliskuussa kunnanhallituksessa käsiteltiin erikoisesti Rajamäen Terveystien YS-tontin luovutusta. Syyskuussa 2019 kunnanhallitus päätti myydä kyseisen tontin Sievi Hyvinvointitilat Oy:lle, joka rakentaisi tontille lastensuojelun sijaishuollon yksikön tilat Familiar Oy:lle. Kuntalaiset jättivät kuitenkin päätöksestä kolme oikaisuvaatimusta ja viranhaltijat olivatkin selvittäneet asiaa syvemmin ja tarkemmin. Tämän johdosta kunnanjohtaja toi asian uudelleen käsiteltäväksi ja kunnanhallituksella oli edessään päätösesitys, jossa oli päädytty aiemman 16.9.2019 tehdyn päätöksen kumoamiseen. Valitettavasti itsekin ymmärsin vasta noiden lisäselvitysten jälkeen, että olin asiassa saanut virheellistä tai vähintäänkin puutteellista tietoa. Noilla tiedoilla olisin päätynyt syksyllä 2019 erilaiseen ratkaisuun. Samaan lopputulemaan oli siis asian esittelijäkin päätynyt. Kunnanhallitus päätti kuitenkin pitää äänestyksen jälkeen alkuperäisen päätöksen voimassa. Ilmeisesti asiasta päätöksestä on valitettu, joten lopullinen ratkaisu saadaan vasta pienellä viiveellä. Joka tapauksessa sellainen case, josta ei kiittävää arvosanaa voi valmistelijoille ja esittelijälle antaa.

Asetuin ensimmäistä kertaa ehdolle HOK-Elannon edustajistoon ja tulin valituksi varajäseneksi 238 äänellä. Nurmijärveltä oli ehdokkaita peräti 24 henkilöä ja ainoa läpi mennyt oli silloinen eduskunnan puhemies, nykyinen valtiovarainministeri Matti Vanhanen. Varajäseneksi nurmijärveläisistä myös Perussuomalaisten valtuustokamraatti Maiju Tapiolinna.

Kevät meni kokousten ja kokoontumisten osalta korona-fiiliksissä. Kokoukset pidettiin pääosin etänä. Muutamaan valtuuston kokoukseen osallistuin livenä – tällöinkin erityisjärjestelyin ja turvavälein. Koronajärjestelyistä ja kokemuksista jää varmasti hyviä ja koeteltuja käytäntöjä jatkoakin ajatellen. Otaksun, että osan kokouksista voi tehokkaasti ja ilman varaedustajien tarvetta hoitaa etänä jatkossakin. Välineet ja systeemit ovat nyt kaikille tuttuja.

Nurmijärven vuoden 2019 tilinpäätös oli musertava – alijäämä oli ennätykselliset 15,7 milj.euroa. Suurin syy ankeaan tilinpäätöslukuun on sosiaali- ja terveyspalvelut. Kalliin erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä kasvoi Nurmijärven osalta yli 8 prosenttia edellisvuodesta. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän ensimmäinen toimintavuosi ei siis vakuuttanut ainakaan talouden osalta. Myös kuntayhtymän päätöksentekoa ja -valmistelua arvosteltiin. Hämmentävin osoitus tästä oli pitkään ja hartaasti valmisteltu Apotti-osakkuus, jonka yhtymävaltuusto hylkäsi.

Taloustilanteessa emme ole yksin – viime vuonna noin 75 % Suomen kunnista teki alijäämäisen tilinpäätöksen. Kuuma-kunnissakin ainoastaan Kerava (+1,4 milj.€) ja Sipoo (+1,0 m.€) tekivät rimaa hipoen positiivisen tilinpäätöksen. Rajuin alijäämä oli Järvenpäässä (-32,2 m€) ja myös Kirkkonummella miinusta oli rajusti (-20,3 m€). Nurmijärveä heikommin meni myös Tuusulassa (-19,9 m€) ja Hyvinkäällä (-19,3 m€). Tilanne on siis lohduton koko seudulla. Kyse ei ole erityisesti jossain yksittäisessä kunnassa tehdyistä huonoista päätöksistä tai huonosta talouden pidosta.

Tarkastelin Kuuma-kuntien velkaantuneisuutta ja totesin, että isoimmat velkataakat ovat niissä kunnissa, joissa väestönkasvu on ollut suurinta. Lainaa per asukas oli yli 4000 euroa ainoastaan kasvukunnissa Sipoo, Nurmijärvi, Järvenpää ja Kirkkonummi. Kaikissa näissä kasvukunnissa väestönmuutos oli vuonna 2019 yli 0,7 %. Kunnissa, joissa oli nollakasvua tai väestötappiota, oli kaikissa lainamäärä alle 4000 euroa/asukas. Kasvu edellyttää investointeja – investoinnit edellyttävät kuntien nykyisellä tuloksentekokyvyllä lainanottoa. Poikkeuksena tuohon edellä olevaan on Kerava, jonka asukasluku kasvoi 1,4 %, mutta jonka lainamäärä oli vain hieman yli 1400 €/asukas. Tiheään asutussa radanvarsikunnassa on selvitty naapurikuntia pienemmillä investoinneilla. Kevään kuluessa tilanne ei ole parantunut- Päinvastoin korona-viruksen kurittaman vuoden 2020 jälkeen voidaan olla monessa kunnassa tilanteessa, että taseessa on kumulatiivisena vain alijäämää. Totesinkin, että valtiovallalta ei kaivata nyt yhtään ylimääräistä rasitetta tai lisäkustannuksesta kunnille. Päinvastoin – nyt olisi välttämätöntä purkaa jo aiemmin tehtyjä kuntia rasittavia päätöksiä. Oli sitten kysymys, vaikkapa oppivelvollisuuden pidentämisestä.

Kunnanvaltuustossa keskustelua herätti uuden yksityistielain edellyttämät muutokset kunnassa vuosikymmeniä harjoitettuun yksityistiepolitiikkaaan ja avustuksiin. Paikallislehtikin uutisoi, että kunnan viime vuosien satsaukset yksityistieavustuksiin ja hoitosopimusteihin tarkoittaisivat yksityistieavustuksina jaettuna keskimäärin 2 200 euroa/kilometrille. Lehden arvio keskimääräisistä avustuksista Suomessa on haarukassa 350-500 euroa yksityistiekilometriä kohti. Tuon mukaan Nurmijärvellä yksityisteitä on vuosien varrella avustettu 4-6 kertaa enemmän kuin valtakunnassa keskimäärin. Yhdeksi ongelmaksi on koettu, että tuo valtakunnan huipputasoa oleva avustusmäärä ei kuitenkaan ole jakautunut tasapuolisesti. Toisaalta pistoteitä on ollut kunnan 100%:na hoitosopimusteinä, jonkin vuosikymmeniä sitten tehdyn sopimuksen perusteella, jonka perusteista ei ole mitään tietoa. Toisaalta merkittäviä läpiajoteitä on ollut pelkkien yksityistieavustusten varassa. Uusi avustusjärjestelmä on ennen kaikkea tasapuolinen ja läpinäkyvä, kun yksityistiet jaetaan kolmeen kategoriaan, joiden mukaan avustusta jaetaan. Yksityistieasia ei ole kuitenkaan loppuun käsitelty, koska päätöksestä on ilmeisesti tehty oikaisuvaatimus.

Yksityisteiden osalta nähtiin ehkä radikaalein Nurmijärvellä tehty valtuustoaloite, jossa vaadittiin, että kunnan tulee lunastaa itselleen ne yksityistiet, jotka ovat olleet hoitosopimuksella kunnan hoidettavana ennen uuden yksityistielain voimaantulemista. Sen aloitteen elinikä oli myös ennätyksellisen lyhyt.

Kantani lukioasiaankin on selkiytynyt ja kirkastunut sitä mukaan, kun asiassa on saatu lisäinfoa ja eritysiesti kustannustietoa. Lautakuntienkin saamien laskelmien mukaan on selvää, että nykymallin mukainen kahden toimipisteen lukio on investointina selvästi edullisin. Se maksaisi noin 6 milj. euroa vähemmän kuin Kirkonkylään keskitetty lukio. Tämä on aivan oleellinen tieto päätöksentekijöille tässä taloustilanteessa. Taloustilanteessa, jossa yksi kunnan tärkeimmistä prioroteetista on hillitä investointien määrää. Laskelmissa on vertailtu myös vuosittaisia käyttökustannuksia. Siihen palaan erikseen lähiaikoina.

Nyt jatkuu kesätauko luottamustoimista.

Vaalivedätyksistä

024-e1541086401763

Koska kansan muisti on lyhyt ja valikoivakin, niin tässä muistutuksena tämän vuosisadan härskeimmät vaalienalusvedätykset. Ne tarjoaa – kukapa muu kuin SDP.

Alkuun legendaarinen pääministeri Lipposen ilmoitus juuri eduskuntavaalien 2003 alla. Paavo julkisti ilosanoman, että hän ja Berlusconi ovat löytäneet kompromissin, jonka mukaisesti puolet elintarvikevirastosta sijoitetaan Suomeen ja loput Italiaan. Ei muuten tullut. Lohdutuksena suomalainen Berlusconi-pizza valittiin maailman parhaaksi.

Helsingin Sanomat 15.3.2003:

Suomen kauan havittelema EU:n elintarvikevirasto on tulossa Suomeen.

Pääministeri Paavo Lipponen (sd) ilmoitti perjantaina, että hän ja Italian pääministeri Silvio Berlusconi ovat laatineet asiasta yhteisen kompromissiesityksen.

Tuoreessa muistissa on nykyisen SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteen wappuvedätys toissa keväältä. Vaikka alunperin lupaus oli viritetty useammalle vuodelle, niin Rinne nokitti vielä vuoden 2019 eduskuntavaalien alla toteamalla, että demarit olisivat jo vuonna 2018 puolessa vuodessa toimittaneet pääosan vappusatasesta eläkeläisten kukkaroihin. Nyt on mennyt toista vuotta ja olisikohan femmaakaan eläkeläisille kuitattu – ja kuittamatta jää.

STT 1.5.2018:

Puheenjohtaja Antti Rinteen vappupuhe

… Hyvät Toverit! … Lupaan 100 euroa nettona kuukaudessa useamman vuoden ohjelmalla toteuttaen lisää alle 1400 euron eläkkeisiin, lupaan keventää esimerkiksi lääkkeiden ja asiakasmaksujen alennuksilla kustannuksia ja lupaan, että SDP korjaa eläkkeensaajien verotuksessa suhteessa samojen tulojen palkansaajiin olevat epäkohdat. …Jotta se toteutuu, pitää äänestää demaria, on sitten mistä vaaleista tahansa kysymys.

Aamulehti 13.11.2018:

Sdp:n Rinne pitää kiinni eläkeläisten vappusatasesta: ”Siitä 60 euroa olisi jo kuitattu, jos olisimme hallituksessa”.

Hoitajamitoitus oli SDP:n pääteema noissa vuoden 2019 eduskuntavaaleissa. Erityisesti Krista Kiuru herutteli hoitajamitoituksella ja sillä yksinkertaisuudella, jolla homma laitettaisiin kondikseen. Sanasta sanaan – ihan muutaman tunnin työstä siinä oli kyse.

Valitettavasti SDP:lle ja Kiurulle hoitajamitoituksessa oli kyse desimaaleista. Niitä desimaaleja kertyi äänestyspäivänä sen verran paljon, että SDP nousi vaalivoittajaksi ja Rinne pääministeriksi.

Uusi Suomi 1.2.2019:

Sdp pelaa nyt kovilla: ”Yksi lause riittää – hoitajamitoitus lakiin muutamassa tunnissa”

”Sote-uudistus on tainnut jo 400 tunnin verran venyttää ylimääräistä. Tässä on kyse muutaman tunnin työstä”, Kiuru sanoo.

Mielenkiinnolla seuraamme, minkälaista jekutusta tulee ensi vuoden kuntavaalien alla. Näytöt on vahvat.

Helppo lukioratkaisu

Tempaisin taas Nurmijärven Uutisiin kolumnin. Tällä kertaa Nurmijärven lukioasiasta. Edellinen NU:n kolumnini tuli ulos vajaa kuukausi sitten. Tuolloin kirjoitin tarpeesta saada omistajaohjausta Keusoteen.

Vaalien välissä aktiiviselle kirjoittajalle löytyy hyvin palstatilaa paikallislehdessä. Tilanne muuttuu muutama kuukausi ennen kunnallisvaaleja, kun pari sataa kuntavaaliehdokasta pyrkii tyhjentämään neljän vuoden kirjallisen arkkunsa kerralla. Palstatilasta tulee uupelo.

Tässä tämänkertainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisten 13.-14.6.2020 numerossa.

Helppo lukioratkaisu

Viimeinkin hyvät selvitykset lukiohankkeesta ja vaihtoehdoista – kanta on nyt helppo muodostaa. Tosin lukiokeskustelussa hämmästyttää joidenkin käyttämä termi ”kahdesta pikkulukiosta”. Nykytilannehan on toinen. Meillä on yksi kunnallinen lukio, jonka vahvuutena on kaksi toimipistettä.

Vuonna 2017 esitelty lukion hankesuunnitelma ei tyydyttänyt minua, vaikka se oli läpäissyt parikin lautakuntaa. Hanke pysähtyi vasta kunnanhallituksessa. Seuraavana vuonna sitä yritettiin saada läpi kunnanvaltuustossa, joka kuitenkin hyväksyi vastaehdotukseni äänin 24-27. Oli lähellä, ettei tuo yhden vaihtoehdon hanke olisi mennyt läpi. Onneksi valtuustosta löytyi edes niukka enemmistö.

Uudessa hankesuunnitelmassa kunnanviraston ja kirjaston tontti ei päässyt heikkouksiensa takia edes vertailuun. Ja tämä oli pari vuotta sitten osalle ainoa oikea vaihtoehto. Selvittäminen ja asioihin puuttuminen todellakin kannatti.

Kunnallisen lukion lakkauttaminen olisi Kirkonkylän ja Rajamäen kehityksen sekä kuntatalouden kannalta huono valinta. Erityisesti taloudelliset tekijät puoltavat nykyistä kahta toimipistettä. Kahden toimipisteen malli on liki 2 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi. On tosin esitetty mielipide, että 2 milj.euroa menee ”virhemarginaalin” sisään. Jos virhemarginaali on 2 milj.euroa, niin se tarkoittaa myös, että kahden toimipisteen lukio voi olla jopa 4 milj.euroa muita vaihtoehtoja edullisempi.

Kahden toimipisteen vuosittaiset käyttökustannukset ovat 0,1 milj.euroa enemmän. Tuo säästö tosin hupenee yli 150 lukiolaisen päivittäisiin matkakuluihin. Jos kunta ei niitä maksa, ne menevät suoraan kuntalaisten kukkarosta.

Nurmijärven lukio tarjoaa opiskelupaikan monelle peruskoulun päättäneelle, jolla ei ole mahdollisuutta päästä lähikuntien lukioihin. Lähikuntien lukioista ei löydy kapasiteettia nurmijärveläisille pyrkijöille. Kunnan sisällä Arkadiakaan ei pysty enempää ottamaan sisään. Mahdollisuus lukio-opintoihin kotikunnassa on tärkeää. Kahden toimipisteen malli takaa sen.

Kantani kahden toimipisteen puolesta ei ole syntynyt ”seinät edellä”, mutta taloudellisin ratkaisu takaa sen, että lukioissamme yleensäkin on jatkossa seinät. Pedagogiikkaa ja lukion erikoistumista voidaan kehittää erinomaisesti kahden toimipisteen lukiossa. Sen vahvuuksia hyödyntäen.

Omistajaohjausta Keusoteen

keusote shot

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kolumnin yllä olevalla otsikolla. Syytä ja ajankohtaa ei tarvitse kummemmin miettiä. Keusoten päätöksenteko ja etenkin päätösten valmistelu on koko kevään ollut suuren hämmennyksen ja keskustelun aihe.

Apotti-hankkeen valmistelu ja rivisotevaltuutettujen tiedonsaanti asiassa sai osittain kovaakin kritiikkiä. Pitkään valmisteltu ja johtavien viranhaltijoiden voimakkaasti ajama Apotti-yhdistyminen kariutui yhtymävaltuuston kokouksessa. Tämä oli varmasti jonkinlainen yllätys ja järkytys monelle hanketta ajaneelle. Kyseessä oli merkittävä päätös myös Nurmijärvelle – ei pelkästään talouden näkökulmasta. Nostin eräissä keskusteluissa esille ajatuksen kunnan omistajaohjauksen antamisesta asiassa kunnan luottamushenkilöille Keusoten päätöksentekoelimissä. Jos sote-luottamushenkilöillä tuntui faktojen saanti olleen ongelmallista, niin sitä se oli erityisesti minunlaiselle kuntapäättäjälle. Jätinkin epätietoisena ja epävarmana kunnanhallituksessa esityksen omistajaohjauksesta tekemättä.

Keusoten palveluverkkosuunnitelman osalta asia on huomattavasti yksinkertaisempi. Keusoten viranhaltijoiden kaavailut ja esitykset ovat niin selkeästi kuntastrategian vastaisia, että näen kunnanhallituksen velvollisuudeksi ottaa asiaan kantaa nimenomaan omistajanohjauksen näkökulmasta. Tätä edellyttää jo kunnan hallintosääntö.

Kirjoitin tuon Nurmijärven Uutisten kolumnini ennen kuin Keusoten viranhaltijat yllättäin ilmoittivatkin vetävänsä terveysasemien lakkauttamiseen johtavat esityksensä pois kesän kokouksista. Kolumnini on Keusoten viranhaltijoiden ”puihin menosta” huolimatta vähintään yhtä ajankohtainen kuin sitä kirjoittaessa. Kun kuntayhtymän asioiden valmistelu ja tiedottaminen on noin hallitsematonta ja impulsiivista, niin tarve kuntien omistajaohjaukseen vain korostuu – myös palveluverkon osalta jatkossa.

Kuntayhtymä on vasta taipaleensa alkumetreillä ja toiminta-aikaa on takana vain vähäisesti. Sitäkin huolestuttavampaa on, että toimiva johto on lyhyen toimikautensa aikana epäonnistunut jo kahden ison asian valmistelussa. Tuleeko kolmatta?

Tässä Nurkkarin kolumnini kokonaisuudessaan:

Omistajaohjausta Keusoteen

Keusote kysyi kuntalaismielipidettä terveysasemaverkostosta. Palaute oli yksiselitteinen: 70% haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. Toimipisteiden karsinta ei saanut juurikaan kannatusta. Tämä on jatkumoa aiemmille tuloksille. K-U:n kaupunkiselvityksessä kysyttiin: ”Mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa lähimmistä taajamista?” 77 % vastasi: terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat. Ei ole epäselvyyttä, mitä palveluita kuntalaiset arvostavat ja odottavat.

Kuntastrategiassamme on pitkään korostettu päätaajamien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Terveysasemaverkoston järkevyyttä on toki kyseenalaistettu, mutta Nurmijärvellä on tehty strategian mukaisia päätöksiä: panostettu terveydenhuollon lähipalveluihin ja vahvistettu päätaajamien vetovoimaa. Nämä ovat tietoisia valintoja ja kustannuksiin on samalla sitouduttu. Harkittu panostus näkyi myös kunnan teettämässä tutkimuksessa ”Kuntapalvelut vuonna 2018”. Tyytyväisyys palveluihin vv. 2012-18 oli parantunut eniten juuri terveysasemien ja hammashoidon osalta.

Terveysasemaverkoston karsimista perustellaan kustannushyödyillä, mutta faktoja keskittämisen vaikutuksista toimintakustannuksiin ei ole saatu. Myöskään tietoa muutosten edellyttämistä investointitarpeista ei ole. On vain oletus, että sähköisten palveluiden avulla voidaan lakkauttaa useita toimipisteitä. Tosin muistan, että vuosikymmen sitten tehty vertailu osoitti, että terveystoimen kustannukset per asukas olivat korkeimmat niissä KUUMA-kunnissa, joissa palvelut oli keskitetty – ei hajautetun mallin Tuusulassa tai Nurmijärvellä. Toisaalta väestönkasvu ”tiivistää” palveluverkkoa Nurmijärvellä päivä päivältä.

Keusoten Apotti-päätöksenteon yhteydessä nostin esille kysymyksen kunnan omistajaohjauksen käytöstä. Lopulta jätin ehdotuksen tekemättä. Eräät kunnathan antoivat sotevaltuutetuille asiassa äänestysohjeistusta. Jos Keusoten palveluverkkoesitys on ristiriidassa Nurmijärven kuntastrategian ja tehtyjen terveysasemiin liittyvien valintojen kanssa, niin kunnan tulee asiassa käyttää omistajaohjausta ja sitouttaa sote-valtuutetut äänestämään kunnassa tehtyjen linjauksien mukaan.

Ulkopuoliset tekijät eivät saa johtaa vastakkainasetteluun kunnan sisällä. Nurmijärvellä tulee olla asiassa vain yksi linja. Se, jota on johdonmukaisesti toteutettu tähänkin asti.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Blogiarkisto