Nurmijärven kunnanhallituksen seuraavan kokouksen lista näyttää runsaan puoleiselta. Tässä muutamia poimintoja.

Klaukkalan Pietarinmäen pohjoispuolella oleva 28 hehtaarin rakentamattoman tilan osto 606.000 eurolla. Neliöhintaa raakamaalle tulisi siis hieman yli 2 euroa. Vaikka suurin osa alueesta on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, on noinkin suuren alueen hankkiminen kannatettavaa tulevan ohikulkutien vaikutusalueelta. Kymmenien miljoonien eurojen panostus ohikulkutien väylähankkeisiin on saatava tuottamaan myös taloudellista hyötyä kunnalle mahdollisimman nopeasti. Kunnan maanomistus mahdollistaa nopean asemakaavoituksen. Turhan usein yksityisten maanomistajien kanssa käydyt maankäyttösopimusneuvottelut ovat viivyttäneet vuosikausia järkeviä ja tarpeellisia asemakaavahankkeita.

Myös Sääksjärven ranta-alueen  noin 26 hehtaarin alueen ostaminen Metsähallitukselta hintaan 535.000 euroa on listalla. Alueeseen kuuluvat Sääksen uimaranta ja Röykän uimapaikka.

Kotolahden rantaa Sääksin ostoalueella.

Lausuntoja ja vastineita annetaan useita mm. Rajamäen enduromoottoripyörien harjoitusradasta ja Vaasan hallinto-oikeudelle Röykän Tulppaani-kiinteistön ympäristölupaan.

Luontolahja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi palaa uudelleen kunnanhallituksen käsittelyyn. Mahdollinen aloitteen hylkäämisen aiheuttama hypoteettinen kielteinen julkisuus on jo ulosmitattu satakertaisesti verrattuna asian tosiasialliseen merkitykseen. Jos luontolahja uudelleenkäsittelyn jälkeen hyväksytään, niin kunnalle jää sentään symboliikka.

Ilvesvuoren alueelta on listalla Schenkerin laajennusalueen varauksen osittainen (3 ha) jatkoaika. Kuntahan on aiemmin myöntänyt yli kuudeksi vuodeksi varauksen yli 9 hehtaarin laajennusalueelle, mutta se ei ole realisoitunut rakentamiseksi, vaikka alueen kunnallistekniikka on ollut valmiiksi rakennettu.

Varausaluetta Ilvesvuoressa syksyltä 2015. Ihmeempää äksöniä ei tontilla ole sen jälkeenkään ollut.

Vapaana virtaava Vantaa – muutakin kuin symboliikkaa.

Ennen kunnanvaltuuston loppuvuoden kahta isoa kokousta – kunnanjohtajan valintakokousta ja budjettivaltuustoa, kokoustetaan ensi viikolla lyhyemmän kaavan mukaan.

Valtuuston 25.10. listalla on kerrostalotonttien luovuttaminen Krannilasta ja  tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Päätetään myös kunnanhenkilöstön palkitsemisesta ylimääräisellä kannustepalkkiolla ja käsitellään osavuosikatsaus II tammi-elokuulta 2017, joka näyttää yli 5 miljoonan euron alijäämäisen tavoitearvion kääntyneen tulosennusteessa jo lievästi ylijäämäiseksi.  Palkkakulut ovat alittumassa ja verotulot ylittymässä. Kun vielä poistotkin jäävät budjetoitua pienemmiksi, niin positiivinen tulos näyttää mahdolliselta.

Otaksuttavasti asialistan neljännestä kohdasta ”Nurmijärven kunnan luontolahja satavuotiaalle Suomelle” nousee keskustelluin asia. Tarja Haarasen valtuustoaloitteen pohjalta on viranhaltija ehdottanut, että kunta suojelee Lallinsuolta reilun 3 hehtaarin kokoisen palstan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Elinvoimalautakunta ei erityisemmin lämmennyt ajatukselle ja linjasi yksimielisesti, että kunnan lahjoitus on mahdollinen, mikäli aluetta saadaan laajennetuksi. Noin 40:ntä maanomistajaa kuultiinkin asiasta, mutta ajatus ei saanut juurikaan vastakaikua. Kuusi maanomistajaa vastasi kyselyyn ja vain kolme suhtautui asiaan myönteisesti – nämäkin alle hehtaarin kokoisten palstojen omistajia.

Lallinsuon pohjoisesta osasta, jossa kunnan suopalsta sijaitsee, kaksi suurta maanomistajaa oli kielteisellä kannalla. Kunnanhallitus päätyi asiassa Elinvoimalautakunnan kanssa samalle kannalle eli hylkäsi esityksen – alueen laajentamiseenhan ei ollut maanomistajilla kiinnostusta.

Lallinsuo on arvioitu monipuoliseksi suokokonaisuudeksi. Erityisesti sen eteläisessä osassa on todettu olevan hienoa luonnontilaista lehtokorpea. Pohjoisosa, jossa kunnan kolmen hehtaarin palsta sijaitsee ei samoja erityispiirteitä ole ja kun tuo kunnan palsta käsittää vain 3 prosenttia Lallinsuosta, niin hankkeen puuhahenkilötkin ovat luonnehtineet lahjaa ennen kaikkea symboliseksi. Sitä – tai korkeintaan sitä – se olisikin. Luontoihmisenä olisin toivonut, että kunta olisi löytänyt ja ideoinut satavuotislahjaksi jotain merkittävämpää ja näkyvämpää. Valitettavasti kunnan omistuksessa ei merkittävämpää suojeltavaa kohdetta näyttänyt löytyvän.

Tärkeämpää kuin symboliset eleet on se, miten kunta jokapäiväisessä toiminnassaan ja päätöksenteossaan toimii. Mielestäni Nurmijärven kunta on toiminut vastuullisesti ja aktiivisesti ympäristöasioissa – niin kaava-asioissa kuin erityiskohteissa esim. pohjavesien suojelussa tai vesistökohteissa kuten Sääksjärvellä, Valkjärvellä ja Vantaanjoella. Näistä teoista soisi kirjoitettavan samalla tavalla aukeaman artikkeleja ja mielipidekirjoituksia kuin yhdestä symbolisesta hankkeesta.

Lopullisen päätöksen asiassa tekee siis keskiviikkona 25.10. Nurmijärven kunnanvaltuusto.

Nurmijärven kunnanvaltuuston syyskausi pyörähti käyntiin kokouksella 30.8.2017.

Lyhyellä asialistalla oli vain neljä asiakohtaa: kolme edustajien nimeämistä ns. ylikunnallisin luottamustoimiin. Puolueiden väliset paikkajaot näihin luottamustoimiin on jaettu piiritasolla, joten Nurmijärvellä puolueiden tehtäväksi jää nimetä riveistään henkilöt niille paikoille, joita tänne on jaettu.

Yksi tuollainen ylikunnallinen toimielin on poliisin neuvottelukunta, johon puolueiden saaman tiedon mukaan Nurmijärvelle olisi tullut kolme jäsenpaikkaa ja näille varahenkilöt: Kokoomukselle, Perussuomalaisille ja Vihreille. Näin kokouksessa toimittiinkin, mutta kokouksen loppupuolella aiheutti hämmennystä se, että kunnan viranhaltija ilmoitti kunnassa olevan tieto vain kahdesta paikasta Nurmijärvelle. Näinhän se itse asiassa oli esityslistassakin, mutta kolme edustajaa valtuusto kuitenkin valitsi. Kokouksen jälkeen huomasin, että esityslistaan oli lisäksi kirjattu valinnan koskevan Keski-Uudenmaan poliisin neuvottelukuntaa. Heräsi epäilys, että viranhaltija on sekoittanut asiakohdan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen johtokunnan jäsenten valintaa – siihen on juuri tuo kaksi paikkaa Nurmijärvelle. Poliisin neuvottelukunta on nimittäin Itä-Uudenmaan poliisilaitosta koskeva. Keski-Uudenmaan poliisilaitosta ei ole enää lainkaan olemassa.  Valtuusto nimitti jäsenet toimielimeen, jota ei ole olemassa. Asiaan palattaneen seuraavassa kokouksessa.

Kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ilmoitti syyn hieman muuttuneeseen valtuustosalin istumajärjestykseen. Kimmo Kakko ja Tero Arteli olivat ilmoittaneet eronneensa Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja perustaneensa uuden kahden hengen valtuustoryhmän – SMP-ryhmän. Perussuomalaisten valtuustoryhmä kutistui siten syyskauden alkajaisiksi neljän valtuutetun suuruiseksi. Nurmijärvellä on viimeisten parin valtuustokauden aikana tapahtunut valtuutettujen ”loikkauksia” valtuustoryhmästä toiseen. Keskustasta on siirrytty Vihreisiin ja Vihreistä Keskustaan. Keskustasta on ollut siirtymää Perussuomalaisiin ja vastavuoroisesti Perussuomalaisista Keskustaan. Nähtiinpä taannoin myös siirto SDP:stä Kokoomukseen. Tällä kertaa ei kuitenkaan ollut ”loikkaus” sanan perinteisessä merkityksessä, kun valtuutetut perustivat oman uuden valtuustoryhmän. Enpä usko, että tapahtuneella on juurikaan vaikutusta kunnanvaltuuston tekemisiin. Yhteistyö kelpo valtuutettujen kanssa jatkuu ainakin omalta osaltani – oli viiteryhmä sitten mikä tahansa.

Käytin poikkeuksellisesti puheenvuoron asialistan kohdassa ”Ilmoitusasiat”. Valtuutetuille oli toimitettu tiedoksi asiakirja nimeltä ”Kiintiöpakolaisten kotoutumisen arviointi Nurmijärvellä”. Tästä asiakirjasta ja sen sisällöstä keskusteltiin myös maanantain kyselytunnilla ja katsoin kommentoinnin olevan paikallaan myös valtuustosalissa. Totesin, että kolmisivuiseen asiapaperiin tuli itseltäni niin paljon reunahuomautuksia ja kysymysmerkkejä, että kiteytin tuntoni toiveeseen siitä, että kotoutumisen arviointi otetaan pikaisesti aivan eri ote ja ryhdytään pikimmiten todellisen ja kunnollisen analyysin laatimiseen. Muistutin, että kunnanvaltuuston aiempi päätös edellyttää, että hyvissä ajoin ennen seuraavaa kiintiöpakolaiserää tulee ensimmäisestä vastaanottoerästä laatia kotouttamisprosessin arviointi. Saadussa asiakirjassa todettiin, että kaksi vuotta on liian lyhyt aika arvioida kotouttamisen onnistumista. Tästä olen eri mieltä. Valtuutetut Vainio ja Pirkkala yhtyivät näkemyksiini ja valtuusto hyväksyi yksimielisesti asian kirjattavaksi pöytäkirjaan, jolloin kunnanhallitus voi ottaa sen käsittelyynsä. Kuten puheessani totesin: kunnollinen arviointi jo tässä vaiheessa on kunnan, kuntalaisten ja myös kiintiöpakolaisten etu. Nyt nähty löysä teksti, johon ei oltu edes tekijää kirjattu, ei palvele asiaa.

Kunnalliset luottamustoimet taas kesätauon jälkeen pikku hiljaa käynnistyvät. Uuden asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensimmäinen kokous jo pidettiin. Lautakunta on kokenut melkoisen uudistumisen, kun 11stä jäsenestä uusia on peräti 7 ja vain 4 aiemmin lautakunnassa istuneita. Noinkin raju uudistuminen varmasti näkyy toimielimen työskentelyssä ainakin alkuun. ASRAssahan käsitellään asioita useassa vaiheessa ja tämäkin uusi lautakunta saa käsiteltäväksi paljon asioita, jotka on saatettu alulle ja luonnosvaiheeseen edellisen lautakunnan  aikana. Jos henkilöllä ei ole aiempaa kokemusta lautakuntatyöskentelystä, jo ihan rutiinien ja menettelyjen oppimiseen menee kotvan aikaa. Minunkin rooli ASRAssa on muuttunut, kun puheenjohtajan pestin sijaan toimin nyt lautakunnassa kunnanhallituksen edustajana. KH:n edustajahan ei osallistu päätöksentekoon, mutta tällä on kokouksessa puheoikeus ja rooli tiedonvälittäjänä lautakunnan ja kunnanhallituksen välillä. Kun tuli joskus aikoinaan kritisoitua, että ASRAn ja kunnanhallituksen välillä ei informaatio liikkunut, niin seuraavat neljä vuotta asia on pitkälti itsestä kiinni. Uuden lautakunnan ensi metreillä otaksun, että aiemmista liki yhdeksästä vuodesta ASRAssa on hyötyä juuri nyt, kun lautakunnan kokoonpano on noinkin radikaalisti muuttunut. Jonkun verran muistijälkeä on jäänyt asioiden aiemmista käsittelyistä – kaikkea kun ei pöytäkirjoihin kirjata.

Ensi viikolla on edessä myös ensimmäinen kunnanhallituksen kokoukseni. Siinä missä 51 jäseninen kunnanvaltuusto on kunnan ylin päättävä elin, on kunnanhallitus 11 jäseninen luottamuselin, joka johtaa kunnan toimintaa, taloutta ja hallintoa. Kunnanhallitus myös vastaa kunnanvaltuuston päätösten valmistelusta, täytäntöönpanosta ja laillisuusvalvonnasta. Mielenkiinnolla odotan uutta tehtävää ja siihen liittyviä uusia kokemuksia. Kahden valtuustokauden jälkeen uskon, että tehtävässä myös tulen pärjäämään.

Kunnalliset luottamustoimet ja kuntapoliitikon ura ovatkin eräänlainen kestävyyslaji. Tehtäviin kasvetaan kokemuksen ja näyttöjen perusteella. Sitä mukaan kun ymmärrys,  osaaminen ja kokemus kasvavat, avautuu mahdollisesti vastuullisempia tehtäviä. Viime kevään puolueiden välisten luottamuspaikkaneuvottelujen aikaan kuulin kommenttia, että meidänkin ryhmän neuvottelijoiksi olisi voinut valita jonkun ensikertalaisen. Itse asiassa Kokoomuksen kolmihenkisestä neuvottelijakaartista vain yksi oli aiemmin osallistunut vastaaviin neuvotteluihin. Itse olin ensikertalainen – liki yhdeksän valtuustovuoden jälkeen. Kumppani oli ensimmäistä kertaa virallisena neuvottelijana 13 vuoden kunnanvaltuustovuoden jälkeen.

Kuten sanoin – kyse on kestävyyslajista.