MAL-seminaari 2017

IMG_4782      IMG_4774   Red Machine -juomaa.

Osallistuin Helsingin seudun kehittämistä käsittelevään maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-seminaariin Kirkkonummen Långvikissä.

Aamupalalla nappasin vahingossa lasillisen Venäjän lätkäjoukkueen porkkanamehua. Tuumasin, että ei ainakaan energiat lopu kesken session.

Osallistujia oli pitkälti toistasataa  – mm. kehyskuntien kuntajohtajia ja seudun johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Seminaarin avaajina ja alustajina kuultiin ja nähtiin mm. HSL:n Suvi Rihtniemi, MAL-neuvottelukunnan pj. toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupungilta ja nurmijärveläisillekin tuttu Merja Vikman-Kanerva, joka on Uudenmaan liitossa maakuntakaavoituksesta vastaava aluesuunnittelun johtaja. Panelisteina lavalla olivat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, HSL:n hallituksen pj. Tatu Rauhamäki ja Ari Oksanen Sipoosta. Kaiken kaikkiaan paikalla oli erinomaisesti tietämystä, osaamista ja päätäntävaltaa liittyen seudun MAL-asioiden kehittämiseen.

Iso osa ajasta käytettiin pohdintoihin pienemmissä ryhmissä seudun kehittämisen tavoitteista, taloudesta ja resursseista, toimintaympäristön muutoksesta ja maankäytön asumisen ja liikenteen toimenpiteistä vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Paljon asiaa, paljon mielipiteitä.

Tässä joitakin irrallisia omia muistiinpanoja ja huomioita seminaarista:

  • Yhdessä tekeminen ja yhteistyö korostui.
  • Yhteinen näkemys siitä, että Helsingin seutu on koko valtakunnan kehityksen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa – ja tämän tulisi näkyä myös valtiovallan panostuksessa. Todettiin, että pohjoismaisissa verrokkikaupungeissa valtiovalta tukee metropolien liikennehankkeita Suomea enemmän.
  • Vuoden 2030 asunnoista on 85% jo tehty. Minne ne puuttuvat 15% rakennetaan?
  • Ympäristöministeriön Matti Vatilo totesi, että oleellista on liikenneinfran – erityisesti joukkoliikenneinvestointien – täysimääräinen hyödyntäminen. Samaa olen Nurmijärven osalta budjettivalmistelussa korostanut – kun Klaukkalan ohikulkutiehen ja sen liittymäväyliin kerran satsataan kunnankin puolesta kymmeniä miljoonia euroja, niin alueet on saatava mahdollisimman pian hyödyksi ja tuotoiksi. Sen on oltava  fokuksena tulevina vuosina.
  • Nopea kirjaus ja huomio oman kunnan ulkopuolella käyvien osuudesta työvoimasta: Tuusula 71%, Nurmijärvi  65% ja Vantaa 55%! Edes korkea työpaikkaomavaraisuus ei takaa pendelöinnin vähyyttä.  Vantaallakin työpaikkaomavaraisuus on yli 100%. Silti yli puolet käy työssä oman kaupungin ulkopuolella.
  • Kuntien mahdollisuudet osallistua infrahankkeiden rahoittamiseen edes velkarahoituksella heikentyvät oleellisesti, jos/kun sote-uudistus vie puolet kuntien liikevaihdosta.
  • Taustamateriaalina esitellyissä kartoissa tarkasteltiin mm. alueiden saavutettavuuden suhdetta niiden asumisen tehokkuuteen. Kiinnitin huomiota siihen, että Klaukkalan alue – etenkin sen itäosa oli esitetty alueena, jossa olisi huomattavasti kasvupotentiaalia ja se on alihyödynnetty verrattuna sen sijaintiin ja saavutettavuuteen. Kuitenkin samaan aikaan välittömästi kuntarajan toisella puolen Vantaalla laajat alueet olivat valkoisena ja keltaisena – merkityksettömiä alueita. Kun kerran  Helsingin seutua tulee käsitellä kokonaisuutena ja yhteistä hyvää tavoitellen, tulisi juuri tällaisiin raja-alueisiin kiinnittää eritystä huomiota. Klaukkalan kehittämiselle olisi ensi arvoisen tärkeää, että välittömästi kuntarajan toisella puolellakin tehtäisiin toimenpiteitä – pieniäkin, jotka edesauttaisivat todettujen alihyödynnettyjen alueiden kehittämistä. Klaukkalan kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti Klaukkalantien itäosan ja valtatie 3:n lisäkaistoja. Vastaavia ongelmakohtia on varmasti muuallakin kehyskuntien ja Vantaan ja Espoon rajoilla.
  • Vuoden 2025 tilanteessa valtatie 3:n kehittäminen välillä Kehä III – Klaukkala on tärkeydessä (kehittämistarve) 9. sijalla. Hankkeista, joille ei ole osoitettu nyt toimenpiteitä, se on kolmannella sijalla. Väylän kehitystarvetta perustellaan erityisesti joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisella ja ruuhkautuvuudella.

!cid_15fabcf84a7aee8072d1.jpg

  • Esitettyjen kriteerien (ilmeisesti asukasluku) perusteella Nurmijärvellä ei ole yhtään keskustaajamaa – ei vuonna 2030 eikä vuonna 2050, mutta vuonna 2050 sellainen löytyy jo Kivistöstä, jonka asukasluku siis painaa nopeasti ohi mm. Klaukkalan.
  • 50 prosentin päästövähennystavoite vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä kohdistunee rajusti yksityisautoiluun. Tietullit ja monenlainen yksityisautoilun vaikeuttaminen ovat varmasti työkalupakissa. Fundeerasin, että sähkö- ja biokaasuautoihin siirtyminen auttaa tähän pulmaan, mutta liikenteen ongelmiin niillä ei ole mitään vaikutusta.

IMG_0139

Päivän päätteeksi kirjailija Juha Itkonen tarinoi elinympäristöstä ja onnellisuudesta asukkaan näkökulmasta. Tuntui viihtyvän Arabianrannassa ja näytti elinvoimaiselta ja onnelliselta.

Hyvä sessio.

Työ jatkuu ja MAL 2019 suunnitelma aikanaan tältä pohjalta valmistuu.

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.