Rah rah!

Pitkänokka on pää- ja sivuosassa Oulun Sarjakuvakeskuksen Sarjakuvagalleriassa  9.9. – 5.10.2017.

Eli Kulttuuritalo Valveen pieneen näyttelytilaan viritellään tulevana syksynä pienimuotoinen Pitkänokka-näyttely.

Tässä linkki Oulun sarjakuvakeskuksen tapahtumiin:

http://www.oulucomics.com/fi/tapahtumat/

Niin valtuustosalissa kuin somessa saa kuulla toistuvasti valitusta siitä, että ok-tonttien koot olisivat Nurmijärvellä yleisesti ja kauttaaltaan ja jotenkin alimitoitettuja – ja tämän olevan erityinen syy kunnan hidastuneeseen väestönkasvuun.

Totesin kesäkuussa uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa – ties kuinka monennen kerran – , että Nurmijärvi on viime vuodet ollut kehyskuntien kärjessä tonttien luovutusten määrässä. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kunnassa on tarjolla nimenomaan monipuolisesti eri tonttikokoja – pieniä, keskikokoisia ja isoja. Tonttitarjonta on ollut ymmärrykseni mukaan monipuolista verrattuna naapurikuntiin, joissa tonttikoot ovat osin hyvinkin minimalistisia..

Väestönkasvussa kukaan ei varmaan toivo 90-luvun yli 3 prosentin kasvulukuja, jotka aiheuttavat massiiviset investoinnit päiväkoti- ja kouluverkostoon. Prosentin luokkaa oleva kasvuvauhti riittää ja se pitää seudun aktiivisena ja kehittyvänä. Jos siihen ei vuotena parina päästä, niin syytä kannattanee etsiä muusta kuin tonttien koosta. Taloustilanne on heikentänyt kasvua käytännössä kaikissa

Tuonkin kokoinen kasvu tulee kuitenkin etupäässä yhtiömuotoisesta asumisesta taajamien keskustaan. Niitä on kaavoitettu viime vuosina runsaasti ja niille on myös ollut kysyntää. Ilman kysyntää ja taloudellista pohjaa mikään kaava ei realisoidu rakentamiseksi.

Olen seurannut muutamia pien-ja rivitalohankkeita Kirkonkylän Krannilassa ja Rajamäellä. Yllättävän hyvin on löytynyt asukkaita ja ostajia kohteisiin, joissa tonttikoko ja pihat ovat pieniä. Kaikki eivät todellakaan kaipaa niitä tuhansien neliöiden piha-alueita, jotka eräät päättäjätkin haluavat asettaa standardiksi ja pitää jopa vähimmäismitoituksena.

Jatkossakin kunnassa tulee kaavoittaa ja seurata eri asemakaavahankkeitten tonttikokojakautumia siten, että tarjonta on monipuolista – ei yksipuolisesti isoja tai pieniä. Vanhoilla kaava-alueillahan on käynyt varsin usein siten, että isoja ok-tontteja on haluttu ns. kirvesvarsiratkaisuilla jälkikäteen lohkoa. Näin jopa 1500 m2:n tonteille.

Kunnan kaavoitusta hyvinkin läheltä liki 10 vuotta seuranneena ja päätöksenteossa mukana olleena olen vakuuttunut, että se ei ole osa-alue, josta kunnan kasvu jäisi kiinni.

Haja-asutusrakentamisen osalta jo terminologia ja ymmärrys tuntuu olevan osalta some-keskustelijoista hukassa – ja yllätyksekseni myös osalta valtuutettuja. Kovin toivotaan ja edellytetään, että kunta kaavoittaisi tontteja haja-asutusalueille. Asemakaavoitus tarkoittaisi automaattisesti, että haja-asutusalue ja kylät muuttuisivat asemakaava-alueeksi, jossa kunnalle tulisi velvoite  rakentaa kunnallistekniikka  – ja jokaiselle kiinteistölle velvollisuus liittyä tähän kunnalliseen infraan. Halusivatpa tai ei. Kunnan kaavoitusohjelmassa ei ole, eikä tule olemaan, lähiaikoina yhdenkään ns. kylän asemakaavoittamista.

Haja-asutusalueella ja kylissä rakennuspaikat määritetään osayleiskaavoissa. Kyse ei siis ole tonttien kaavoittamisesta tai suunnittelusta. Palaan tähän  haja-asutusalueen rakentamiseen loppukesästä erikseen.

Kesää.

Kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa 1.7.2017

Luottamuspaikkaneuvotteluista

Luottamuspaikkaneuvotteluista annettiin lausuntoja poikkeuksellisesti jo ennen päätöksentekoa. Avaan – niin ikään poikkeuksellisesti – hieman neuvottelujen kulkua.

Toimin suurimman puolueen nimeämänä neuvottelujen vetäjänä, jotka alkoivat kahden suurimman puolueen tapaamisella. Ennen neuvottelijoiden yhteistapaamista oltiin yhteydessä valtuustoryhmiin joko isommalla joukolla tavaten tai toimestani. Keskusteluissa esitin luottamuspaikkajaossa noudatettavaksi seuraavia periaatteita: paikat jaetaan kunnanvaltuutettujen suhteellisten määrien mukaan ja muita kuin vaalien virallisia vaaliliittoja ei huomioida jakoperusteena. Lähtökohtana oli myös hyödyntää aiemmin hyväksi koettua pisteytysjärjestelmää. Tältä pohjalta kunnanhallituksen paikkajako oli esillä jo alussa ja kaikki tiedostivat, että se oli vain osa kokonaisratkaisua.

Kaikki puolueet SDP:tä lukuun ottamatta hyväksyivät heti nuo periaatteet ja pitivät niitä tasapuolisina. SDP:lle tuotti tuskaa, ettei se saanut laskea Vasemmistoliittoa ikään kuin apupuolueena etupiiriinsä ja johtamaansa koalitioon.

SDP:lle annettiin asiassa kuitenkin vielä harkinta-aikaa, mutta kun määräaikaan mennessä ei saatu muiden tapaan hyväksyntää, niin muut jatkoivat neuvotteluja sovitulta pohjalta. Neuvotteluissa sovittiin varsin nopeasti puolueiden välinen paikkajako, jota jatkossa hieman täsmennettiin esim. mies- ja naispaikkojen osalta.

Kun SDP:kin viimein hyväksyi ratkaisun, muilla puolueilla ei ollut enää liikkumavaraa eikä haluja muutoksiin. Eniten demareita – tai osaa heistä – hiersi se, että SDP:n molemmat kunnanhallituspaikat olivat miespaikkoja. Neuvotteluissa oli koettu tärkeäksi, että myös Vihreiden ja Perussuomalaisten kannat huomioitiin ja näiden erinomaisesti menestyneille naisvaltuutetuille mahdollistettiin kunnanhallituspaikat. Kannattaa olla paikalla, kun päätöksiä tehdään. Jälki-ilmoittautuneiden mielipiteet jäävät vähemmälle huomiolle.

SDP:n Lepolahti kuvasi neuvotteluja termillä ”sanelupolitiikka” ja koki paikkajaon epäoikeudenmukaiseksi. Jopa kahden suurimman puolueen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston puheenjohtajan paikat kyseenalaistettiin. SDP ei luonnollisesti kritisoinut, että heille suotiin varapuheenjohtajuus sekä kunnanhallitukseen että valtuustoon.

Organisaatiouudistuksen vuoksi luottamuspaikkoja oli jaossa aiempaa vähemmän. Menestyneetkin puolueet luopuivat jostain aiempaan verrattuna. SDP menetti lakkautetun pienen nuorisolautakunnan puheenjohtajuuden, mutta myös valtuutettujen määrää kasvattanut Kokoomus menetti ison lautakunnan puheenjohtajuuden.

Nurmijärvellä on ollut käytössä pisteytysjärjestelmä, jolla varmistetaan lopputuloksen tasapuolisuus. Se huomioi toimielinten ja tehtävien painoarvon ja takaa sen, että kunnanhallituspaikkoja tai puheenjohtajuuksia saanut ryhmä menettää vastaavasti muita luottamuspaikkoja. Lopullisesta paikkajaosta ja pisteytyksestä voi todeta, että SDP sai vastuuta ja luottamuspaikkoja enemmän kuin kunnanvaltuutettujen määrä olisi oikeuttanut. Tältä osin lopputulosta ei voi kritisoida.

Myös demarivaltuutettu Peltonen esitti Nurmijärven Uutisissa 28.6. näkemyksiään asiassa. Hän teki tulosanalyysin prosentin kymmenyksien tarkkuudella, mutta ei huomioinut, että tehty paikkajako noudattaa täysin käytössä olevaa suhteellista vaalitapaa, kun lähtökohtana on puolueiden valtuutettujen määrä. Peltosen lähtökohta näyttää olleen, että vaalituloksen jälkeen ryhdytään muodostamaan klikkejä ja jälkivaaliliittoja, joilla muutetaan vaalitulosta. Voin vakuuttaa, että jokaisella neuvotteluihin osallistuneella puolueella ja neuvottelijalla oli tiedossa, minkälaisia lopputuloksia erilaisilla jälkiliittoutumilla olisi saatu. SDP:tä lukuun ottamatta kukaan ei vain yksinkertaisesti katsonut sitä hyväksyttäväksi menettelytavaksi. Demarit syyllistävät muita puolueita siitä, etteivät ne olleet kiinnostuneita tällaisesta jälkisuhmuroinnista. Peltosen väite, että jonkin puolueen ääniä olisi mennyt hukkaan, on outo. Päinvastoin, jos ”teknisiä vaaliliittoja” muodostetaan vasta vaalien jälkeen, niin äänestäjä ei tiedä kenen hyväksi annettu ääni menee. Fiksuna poliitikkona Peltonen ymmärtää milloin kannattaa heittäytyä ymmärtämättömäksi – nyt taisi olla sellainen hetki.

Nyt voimme todeta luottamuspaikkajaon olevan tasapuolinen ja huomioivan myös pienet puolueet. SDP:n edustajien esittämät väitteet sanelupolitiikasta sekä neuvottelijoiden osaamattomuudesta ja ymmärryksen puutteesta ovat kerrassaan loukkaavia neuvotteluihin osallistuneita kohtaan.

Saavutettu tasapuolinen luottamuspaikkajako on kuitenkin hyvä perusta yhteistyölle alkaneella valtuustokaudella.

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu (KOK)

Nurmijärven uusi OK-valtuustoryhmä

Nurmijärven uusi kunnanvaltuusto kokoontui ensimmäistä kertaa keskiviikkona 21.6.2017. Asialistalla oli luonnollisesti luottamushenkilövalinnat ja tehtiin ilman äänestyksiä.

Kunnanhallituksen puheenjohtajana jatkaa Kokoomuksen Outi Mäkelä. Varapuheenjohtajiksi valittiin Kirsti Handolin (KESK) ja Jerry Latva (SDP). Kunnanhallituksen jäseniksi valittiin: Kokoomuksen Arto Hägg, Petri Vaulamo ja Virpi Räty. Keskustan Tapio Sivula ja Tarja Salonen. SDP:n Juha Peltonen. Perussuomalaisten Maiju Tapiolinna ja Vihreiden Leni Pispala.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajan nuija siirtyi minulta Kirsi Lompololle (KOK). Elinvoimalautakuntaa johtaa jatkossakin Petri Vaulamo (KOK) ja hyvinvointilautakuntaa Keskustan Sirpa Granholm. Keskusvaalilautakunnan vetäjä on jatkossa SDP:n Maire Suomi ja sivistyslautakuntaa johtaa Keskustan Taneli Kalliokoski. Tarkastuslautakunnan johdossa jatkaa Vasemmistoliiton Hannu Toikkanen. Tekninen lautakunta saa puheenjohtajakseen Maiju Tapiolinnan.

Kaikkia ylikunnallisia Uudenmaan piirin paikkoja ei voitu vielä päättää, koska tasa-arvolain mukaiset nais/mies-paikat eivät ole selvillä. Osa paikoista taitaa olla vielä jakamattakin puoluetasolla. Niihin palataan elokuussa.

Valtuusto päätti liittyä Keski-Uudenmaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymään ja valitsi sen yhtymävaltuustoon yhdeksän jäsentä eli Kokoomuksesta Riina Mattilan. Kristiina Hakalan ja Juhani Vuorisalon. Keskustan Tarja Salosen ja Jukka Pihkon. SDP:n Sirkka Rousun ja Juha Peltosen. Vihreiden Mari Linnan ja Perussuomalaisten Tuomas Sarpolahden. Kansanedustaja Outi Mäkelä totesi, että valtuusto teki tämän pykälän kohdalla vuosituhannen suurimman vallansiirtopäätöksen. Päätösvalta sote-asioista siirrettiin uudelle kuntayhtymälle, mutta vastuut niin taloudesta kuin henkilöstöstäkin jäivät kuntaan. Matti Vanhanen totesi samaa. Lopputulemana kuitenkin nähtiin tehty päätös tulevaisuuteen tähtäävänä ja todettiinpa sekin, että sopimuksessa on varsin lyhyt irtisanomisaika. Kihlat voi heittää Myllykoskeen, jos yhteiselo ala luonnistua.

Omat luottamustoimeni siis jatkuvat kunnanhallituksessa eli uusia kokemuksia on tiedossa.

Kokoomuksen valtuustoryhmää vetää jatkossa Virpi Räty. Luottamuspaikkaneuvottelujen aikainen vt. ryhmänjohtajan pestini  päättyi myös sovitusti.  Mielenkiintoinen kokemus oli sekin.

Torstai-iltana 15.6. päättyy tältä erää puuhasteluni Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa. Takana on kahdeksan ja puoli vuotta kestänyt luottamustoimi, josta viimeiset rapiat neljä vuotta lautakunnan puheenjohtajana.

Uusi kunnanvaltuusto nimeää Juhannusviikolla uuden lautakunnan ja nimeäni ei tuolla listalla ole.

Viimeisen kokouksen asialista on pitkä. Heti alkuun neljä rakennuslupa-asiaa, mm. pari asuinkohdetta Klaukkalaan ja yksi Kirkonkylän keskustaan.

Yksityiset maanomistajat ovat tehneet Kirkonkylän ja Alhonniityn väliselle noin 31 hehtaarin alueelle kaavoitushakemuksen. Esittelijä ehdotus on, että lautakunta ottaa hakemukseen kielteisen kannan Kirkonkylän osayleiskaavoituksen ollessa kesken.

Listalla on myös pari pientä asemakaavamuutosta ja yksi kaavoitussopimus Klaukkalan keskustaan.

Klaukkalan ohikulkutiehen liittyvästä asemakaavamuutoksesta on tehty hallinto-oikeudelle valitus. Lautakunta käsittelee lausunnon antamista asiasta. Erilaisia poikkeamislupa-asioita on listalla puolen kymmentä kappaletta.

Näihin päätöksiin siis päättyy allekirjoittaneen mieluisa ja mielenkiitoinen taival  asemakaavoitus-ja rakennuslautakunnassa. Taakse jää lähemmäs sata lautakunnan kokousta ja arviolta miljoona kerrosneliömetriä myönnettyjä rakennuslupia.

Aikansa kutakin.

Toukokuun viimeisenä päivänä päättyi Nurmijärven kunnanvaltuuston 4 ja puolivuotinen valtuustokausi. Samalla koko valtuuston puheenjohtajisto jättäytyi kunnanvaltuustosta. Kesäkuussa näemme siis täydellisesti uudistuneen valtuuston puheenjohtajiston.

Istunnon päätteeksi hyvästeltiin ne valtuuston jättäneet valtuutetut, jotka eivät viime vaaleissa olleet ehdokkaina. Alla olevassa kuvassa vasemmalta: Petri Kalmi, Kaisa Suominen, Elli Aatela, Petra Sinisalo-Katajisto, Virpi Korhonen, Georg Kopteff ja Kaisu Paulanto.

Viimeinen valtuuston kokous aloitettiin äänestykseen johtaneella asialla eli käsiteltiin ELY-keskuksen pyyntöön myöntää Nurmijärvelle 26 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille. Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki pohjaesitystä vastustavan esityksen, ettei paikkoja myönnettäisi. Äänestin vuonna 2014 sen puolesta, että kuntaan otetaan historiallisesti ensimmäiset 27 kiintiöpakolaista vuosina 2015-16. Jo alkuvuodesta 2016 valtio ehdotti Nurmijärvelle uutta 100 turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen ottamista. Tällöinkin kannatin kunnanhallituksen pohjaesitystä ja olin päättämässä 73 uuden kuntapaikan myöntämisestä. Pyynnöt siis vain jatkuvat ja niistä näyttää tulleen jonkinlainen kuntapaikka-automaatio. Tällä kertaa käytin oikeuttani kieltäytyä tarjouksesta ja äänestin 14 muun valtuutetun kanssa ehdotusta vastaan – ja hävisimme. Mielestäni tulisi ennen seuraavia pakolaiserien ottoa selvittää, miten jo Nurmijärvelle otetut pakolaiset ovat kotoutuneet ja miten prosessi kunnassa toimii – tämähän oli myös PS:n vastaesityksessä todettu. Omalta osaltani päätökseen vaikutti myös se, että viime kädessä kunnalla ei ole minkäänlaista puheoikeutta tai vaikutusmahdollisuutta siihen, kuinka paljon valtio ohjaa ja sijoittaa kuntaan turvapaikanhakijoita. Tämä nähtiin vuosien 2015 ja 2016 aikana, kun kuntaan avattiin vastaanottokeskus useille sadoille turvapaikanhakijalle. Tätä prosessia ja sen vaikutuksia kunta joutui katsomaan sivusta. Minua ei myöskään miellyttänyt se, että pääkaupunkiseudun suurille kaupungeille valtio ei ole esittänyt lainkaan uusia kuntapaikkoja, vaikka ne ovat täyttäneet vain murto-osan ELYn niille alun perin osoittamista paikoista.

Systeemi näyttää olevan sellainen, että myös ensi vuonna valtio tulee ehdottamaan Nurmijärvelle uusia kuntapaikkoja. toivottavasti tuohon päätöksentekoon on käytettävissä arvioita ja todellista tietoa kuntaan jo otettujen turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotoutumisesta.

Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Hannu Toikkanen (vas) nosti arviointikertomusta läpikäydessään esille kunnan investointihankkeet ja totesi riskienhallinnan tärkeyden jo suunnitteluvaiheessa ja peräänkuulutti hankekohtaisen seurannan tärkeyttä. Erityisesti Toikkanen painotti ajatusta siitä, että hankkeiden laajentumisista ja kustannusnousuista tulisi päättää valtuustossa etupainotteisesti – ei vasta sitten, kun mitään ei ole tehtävissä ja valtuustolla ei ole muuta mahdollisuutta kuin lisämäärärahat myöntää. Samasta asiasta olen eräänkin kerran valtuustosalissa jatissut.

Eräässä asiakohdassa eräs puhuja totesi sanovansa asiasta ”muutaman sanan”. Lauseenmuodostus kesti 5 minuuttia 52 sekuntia.

Kunnanvaltuusto päätti toimikautensa äänestämällä. Kyseessä oli Vihreiden valtuustoaloite Nurmijärven Sähkön irtautumiseksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeesta. Aloite hylättiin äänin 41-10. Kunnanvaltuusto antoi sähköyhtiölle omistajanohjausviestin jatkaa aiempien linjauksien mukaisesti.

———————–

Uusi kunnanvaltuusto kokoontuu 21.6.2017. Yli puolet valtuutetuista on tuolloin ensikertalaisia, joten loppuvuodesta tulee varmasti mielenkiintoinen. Toivottavasti kuulemme jo kesäkuun kokouksessa ”neitsytpuheita” uusilta valtuutetuilta.

Ja täytyy sanoa, että kyllä jään kaipaamaan joitakin nyt valtuustosta pois jääviä valtuutettuja. Joidenkin kanssa synkkasi alusta lähtien – vuosia sitten. Joidenkin kanssa yhteistyö ja yhteisymmärrys kasvoi vuosien varrella. Monta hyvää tyyppiä, hyviä keskusteluja ja mukavia muistoja.

Hyvää jatkoa heille.

———————-

Tähän hätään en kommentoi paikallislehdessä esitettyjä arvioita kuntavaalien jälkeisten luottamuspaikkaneuvottelujen kulusta ja minun väitetyistä erinomaisista pelinjohtokyvyistä. Jokainen luottamuspaikkaneuvotteluihin osallistunut henkilö tietää missä hengessä ja millä tavalla luottamuspaikkaneuvottelut vedin. Jos jollakin ryhmällä on tarvetta sisäiseen kasvojenpesuun, niin suon sellaisen mahdollisuuden mielihyvin. Ehkä jossakin vaiheessa – kun pöly on hieman laskeutunut ja kuntalaisetkin pääsevät toteamaan lopullisen paikkajaon – tulen asiaa hieman avaamaan.

Nurmijärven nykyinen kunnanvaltuusto kokoontuu viimeistä kertaa keskiviikkona 31.5.2017. Takana on neljän ja puolen vuoden mittainen päätöksentekotaival ja puolen sataa valtuuston kokousta. Osa kunnanvaltuutetuista jatkaa uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa kesäkuussa Juhannusviikolla. Osalle ensi viikon kokous on viimeinen joko lopullisesti tai ainakin toistaiseksi. Uudet vaalithan ovat jälleen neljän vuoden päästä ja myös varapaikoilta voi nousta kunnanvaltuustoon kesken kauden. Yleensä näin myös tapahtuu neljän valtuustovuoden aikana isommissa valtuustoryhmissä.

Kokoomuksen valtuutetuista ensi viikon kokous on tältä erää viimeinen pitkät urat tehneille Kaisa Suomiselle, Markku Schildtille ja Markku Jalavalle. Pari kautta istunut Georg Kopteff jättää valtuustotyöskentelyn vapaaehtoisesti. Minna Aittakallion ja Ismo Nurmen valtuustokausien määrä jää tältä erää yhteen ja he jatkavat varavaltuutettuina. Myös tänä vuonna Kokoomuksen valtuustoryhmään liittynyt Vesa Manner ja varasijalta valtuustoon noussut Pasi Miettinen jatkavat varavaltuutettuina.

Keskustan Petri Kalmi nuijii keskiviikkona viimeistä kertaa valtuuston listaa puheenjohtajana. Listalla on mm. esitys turvapaikan hakijoiden kuntapaikkojen lisäämisestä 26:lla ja vuoden 2016 ennakoitua huomattavasti paremmin menneen tilinpäätöksen hyväksyminen. Ikävää on se, että vaikka viime vuosi meni tuloksellisesti hyvin, niin kunta velkaantui lisää yli 20 miljoonalla eurolla. Kun hyvinäkin vuosina eletään ja rakennetaan velaksi, niin tulevaisuus ei näytä kovin ruusuiselta – etenkin, kun kunnan pelimerkit vähentyvät tulevina vuosina oleellisesti sote-uudistuksen vaikutuksesta.

Vihreiden valtuustoryhmän aloite Nurmijärven Sähkön irtautumisesta Fennovoiman ydinvoimahankkeesta jää nykyisen valtuuston viimeiseksi asiaksi. Oletettavaa on, että nykyinen valtuusto siis päättää toimintansa äänestykseen.

Myös asemakaavoitus ja rakennuslautakunnan toimikausi alkaa vedellä viimeisiään. Toiseksi viimeisin kokous pidettiin 18.5. ja lautakunta myönsi viisi rakennuslupaa: parille asuinkerrostalolle ja kolmelle teollisuusrakennukselle. Talouden piristyminen näkyy myös asialistalla. Poikkeuslupien ja muutaman pienen asemakaavamuutoksen lisäksi hyväksyttiin Kirkonkylän ns. Lidlin asemakaavamuutosehdotus, joka menee vielä kunnanhallitukseen ja edelleen kunnanvaltuustoon.

Käsittelimme myös Helsingin hallinto-oikeudelle annettavan lausunnon liittyen yhteen Klaukkalassa sijaitsevaan poikkeamispäätökseen. Koska olin jo tuota poikkeamispäätöstäkin vastustanut, niin pysyin lausunnon antamisenkin osalta aiemmassa kannassani ja jouduin jättämään lautakunnan päätökseen eriävän mielipiteen.

ASRA kokoontuu vielä kerran kesäkuun puolivälissä. Sen jälkeen työtä jatkaa uusi lautakunta, jonka kunnanvaltuusto valitsee juhannusviikolla.