Niin valtuustosalissa kuin somessa saa kuulla toistuvasti valitusta siitä, että ok-tonttien koot olisivat Nurmijärvellä yleisesti ja kauttaaltaan ja jotenkin alimitoitettuja – ja tämän olevan erityinen syy kunnan hidastuneeseen väestönkasvuun.
Totesin kesäkuussa uuden valtuuston ensimmäisessä kokouksessa – ties kuinka monennen kerran – , että Nurmijärvi on viime vuodet ollut kehyskuntien kärjessä tonttien luovutusten määrässä. Tämä johtuu suurelta osin siitä, että kunnassa on tarjolla nimenomaan monipuolisesti eri tonttikokoja – pieniä, keskikokoisia ja isoja. Tonttitarjonta on ollut ymmärrykseni mukaan monipuolista verrattuna naapurikuntiin, joissa tonttikoot ovat osin hyvinkin minimalistisia..
Väestönkasvussa kukaan ei varmaan toivo 90-luvun yli 3 prosentin kasvulukuja, jotka aiheuttavat massiiviset investoinnit päiväkoti- ja kouluverkostoon. Prosentin luokkaa oleva kasvuvauhti riittää ja se pitää seudun aktiivisena ja kehittyvänä. Jos siihen ei vuotena parina päästä, niin syytä kannattanee etsiä muusta kuin tonttien koosta. Taloustilanne on heikentänyt kasvua käytännössä kaikissa
Tuonkin kokoinen kasvu tulee kuitenkin etupäässä yhtiömuotoisesta asumisesta taajamien keskustaan. Niitä on kaavoitettu viime vuosina runsaasti ja niille on myös ollut kysyntää. Ilman kysyntää ja taloudellista pohjaa mikään kaava ei realisoidu rakentamiseksi.
Olen seurannut muutamia pien-ja rivitalohankkeita Kirkonkylän Krannilassa ja Rajamäellä. Yllättävän hyvin on löytynyt asukkaita ja ostajia kohteisiin, joissa tonttikoko ja pihat ovat pieniä. Kaikki eivät todellakaan kaipaa niitä tuhansien neliöiden piha-alueita, jotka eräät päättäjätkin haluavat asettaa standardiksi ja pitää jopa vähimmäismitoituksena.
Jatkossakin kunnassa tulee kaavoittaa ja seurata eri asemakaavahankkeitten tonttikokojakautumia siten, että tarjonta on monipuolista – ei yksipuolisesti isoja tai pieniä. Vanhoilla kaava-alueillahan on käynyt varsin usein siten, että isoja ok-tontteja on haluttu ns. kirvesvarsiratkaisuilla jälkikäteen lohkoa. Näin jopa 1500 m2:n tonteille.
Kunnan kaavoitusta hyvinkin läheltä liki 10 vuotta seuranneena ja päätöksenteossa mukana olleena olen vakuuttunut, että se ei ole osa-alue, josta kunnan kasvu jäisi kiinni.
Haja-asutusrakentamisen osalta jo terminologia ja ymmärrys tuntuu olevan osalta some-keskustelijoista hukassa – ja yllätyksekseni myös osalta valtuutettuja. Kovin toivotaan ja edellytetään, että kunta kaavoittaisi tontteja haja-asutusalueille. Asemakaavoitus tarkoittaisi automaattisesti, että haja-asutusalue ja kylät muuttuisivat asemakaava-alueeksi, jossa kunnalle tulisi velvoite rakentaa kunnallistekniikka – ja jokaiselle kiinteistölle velvollisuus liittyä tähän kunnalliseen infraan. Halusivatpa tai ei. Kunnan kaavoitusohjelmassa ei ole, eikä tule olemaan, lähiaikoina yhdenkään ns. kylän asemakaavoittamista.
Haja-asutusalueella ja kylissä rakennuspaikat määritetään osayleiskaavoissa. Kyse ei siis ole tonttien kaavoittamisesta tai suunnittelusta. Palaan tähän haja-asutusalueen rakentamiseen loppukesästä erikseen.
Kesää.
ARTO HÄGG 