Uusimaa-kaava 2050

Käsittelimme Nurmijärven kunnanhallituksessa ja päätimme lausunnosta Uusimaa-kaava 2050:n valmisteluaineistoon liittyen. Kyseessähän on Uudenmaan liiton valmistelema koko Uudenmaan maakunnan kattava maakuntakaava, jonka tähtäin on vuodessa 2050. Uusimaa-kaavaa valmistellaan yhdessä Helsingin seutua koskevan MAL 2019 -suunnitelman laadinnan kanssa. Olen ollut yhtenä Nurmijärven luottamushenkilöedustajana mukana MAL 2019 -seminaarissa ja työpajoissa.

Kaava on tarkoitus hyväksyä vuonna 2019, mutta jo tästä valmisteluaineistosta voi hahmottaa, miltä Uusimaa voisi näyttää hieman yli 30 vuoden päästä.

Nurmijärveläisenä kiinnittyy huomio siihen, että Klaukkala on esitetty kuuluvaksi pääkaupunkiseudun ydinalueeseen tukeutuvaan kasvuvyöhykkeeseen, Kirkonkylä keskuksena ja Rajamäki pienenä kuntakeskuksena, joka toimii myös lähipalveluiden keskuksena.

Klaukkalan rataa ei ole nostettu esille ainakaan tässä aineistossa. Kilpailevia ja merkittävimpiä ratahankkeita on sen edelle asetettu. Mikäli ratahankkeet etenevät ja arvostetaan tämän aineiston perusteella, niin Klaukkalan rata ei ole realismia vielä vuonna 2050.

Aineistossa on yllättävänkin vahvasti nostettu esille Tallinna-Helsinki -tunneliyhteys. Siihen liittyen aineistosta löytyy nurmijärveläisittäin mielenkiintoinen merkintä tavaraliikenteen raideyhteydestä Rajamäen suunnasta Hanko-Hyvinkää radalta Helsinki-Tallinna tunneliin.

Sellainen pieni huomio aineistosta, että joissakin karttakaavioissa näyttäisi Röykkä ja Rajamäki menneen sekaisin.

Tämän linkin takaa voi käydä kurkistamassa tulevaisuuteen:

http//www.uudenmaanliitto.fi/files/21546/Valmisteluaineiston_selostus_-_Uusimaa-kaava_2050.pdf

Nurmijärven väestönkasvusta

071

Ennakkotietojen mukaan Nurmijärven väestönkasvu on ollut viime vuotta vilkkaampaa tammi-helmikuussa.

Kun edellisenä vuonna väkiluku kasvoi kahtena ensimmäisenä kuukautena vain 16 hengellä, niin vuoden 2018 kahtena ensimmäisenä kuukautena kasvua on ollut jo liki 80 asukasta. Huomattavaa on myös se, että tänä vuonna väestönkasvu perustuu pääosin kuntien väliseen muuttoon. Tasaisella vauhdilla tuo tarkoittaa noin 1,0 %:n vuotuista kasvua, mutta todellisuudessa koko vuoden lukuihin tulevat vaikuttamaan erityisesti huhti-kesäkuu, jolloin tapahtuu perinteisesti valtaosa sisään muutosta Nurmijärvelle ja toisaalta syksyllä poismuuttavien kokonaismäärä. Syksyhän on aikaa, jolloin suuri määrä nuorisoa muuttaa opiskelemaan kunnasta toisille paikkakunnille.

Luvut ovat alustavia, mutta näyttää että mantramaisesti hoettu kunnan vetovoiman hiipuminen ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtäminen ei pidä paikkaansa. Tätä tulkintaa ja ennustelua olen itsekin kritisoinut. Kun tietää ja ottaa huomioon, että kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, niin luvut ovat odotettuja. Eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa muunlaista tulosta.

Näillä näkymin vuosi 2018 näyttää asukasluvun kehityksen suhteen hyvältä. Kasvu on kohtuullista. Se pitää yhteisön kehityksen pyörät pyörimässä ja luo tervettä vipinää kuntaan.

Huomenna 7.4. mennäänkin Uudenmaan Kokoomuksen piirikokoukseen Hyvinkäälle oman paikallisyhdistyksemme yhtenä edustajana.

Kunnanhallitus 27.3.2018

Kunnanvaltuusto on jonkinlaisella kevättauolla, kun maaliskuun lopun kokous peruttiin.

Kunnanhallitus sen sijaan on kokoontunut normaaliin tahtiin ja pääsi tänään käsittelemään pitkään pyöriteltyä Kirkonkylän hammashoitola-asiaa ja päätyi ratkaisuun, jossa suunnitellaan Kirkonkylälle 6:n hoitopaikan hammashoitola tyhjänä olevaan ja tarkoitukseen sopivaan rakennukseen osoitteessa Rajamäentie 9 C. Kyse on niin sanotusta Leenankodista terveyskeskuksen mäellä. Kaikkien asiaan liittyvien järjestelyjen jälkeenkin kunnan kaikissa päätaajamissa säilyvät hammashoidon palvelut esteettöminä, riittävän kokoisina ja toimivina yksiköinä: Klaukkalassa 11 hoitohuonetta, Kirkonkylällä 6 ja Rajamäellä 6. Aiempaan tilanteeseen verrattuna hoitohuoneita on vähemmän, mutta jo nyt käytössä olevalla iltakäytöllä saadaan tilat tehokkaampaan käyttöön ja myös palvelut paremmin kuntalaisten saataville. Myös pienten yksiköiden poistuminen tehostaa toimintaa.

Uusi kunnanjohtaja toi ehdolle uuden kunnan toimintaorganisaation. Ehdotus hyväksyttiin sellaisenaan ja se etenee nyt lausuntokierrokselle. Itseänikin miellytti Ympäristötoimialan keskitetty vastuualue, josta löytyy maankäytön ja tonttituotannon kaikki osat – yleiskaavoitus, maanhankinta, asemakaavoitus, kunnallistekniikan suunnittelu ja rakentaminen ja tontinmyynti ovat uudessa organisaatiossa samalla toimialalla. Tuolla rakenteella luodaan edellytykset joustavaan ja jouhevaan tonttituotantoon.

Uuden toimintaorganisaation matriisimaiset tukitoiminnot – konsernipalvelut leikkaavat aidosti läpi linjaorganisaatiomaiset toimialat. Viestintä, talous, hallinto, henkilöstöpalvelut sekä elinvoima ja kuntakehitykseen jäävät toiminnot ovat puhtaasti varsinaisia toimialoja tukevia ja niitä yhteen sitovia toimintoja. Tämä näyttää hyvältä – ja uskon sen myös toimivan. Uusi kunnanjohtaja on aloittanut uudistukset nopeasti ja lupaavalla tavalla.

Kunnanhallitus käsitteli myös vuoden 2017 tilinpäätöstä, joka näytti erinomaisesti yli 5 miljoonaa euroa ylijäämää. Huolestuttavana havaintona voi pitää viime vuoden ennätysmäisiä yli 43 milj.euron investointeja. Talonrakennuksen suurimmat hankkeet olivat Monikko Klaukkalassa ja Vaskomäen päiväkoti Klaukkalassa. Kunnallistekniikan puolella suurimmat investoinnit olivat puolestaan Klaukkalan tieverkko ja Klaukkalan Viirinlaakson kunnallistekniikan rakentaminen.

Todettakoon sekin, että kunnanhallitus päätti ettei Monikon 2-kerroksen tilaa käytetä voimailusalina. Tila vuokrataan muuhun käyttöön.

Terveisiä Meksikoon

Vietin reilun viikon talvilomalla Meksikon lämmössä. Vuoden ensimmäinen golf-kierros alkoi lupaavasti, vaikka maila – ja vieläpä lainamaila – oli kädessä kuuden kuukauden tauon jälkeen. Yhden harjoitussvingin jälkeen kirjasin tuloskorttiin 470 metriseltä par vitoselta birdien. Jatkokierroksista ei sitten sen enempää – paluu arkeen oli karu. Mainittakoon kuitenkin, että luontaiset häiriötekijät ja esteet olivat pari kaliiberia kookkaampia kuin Röykässä.

Lomamatkan vuoksi jäi kymmenen valtuustovuoden aikana toisen kerran väliin kunnanvaltuuston kokous. Hämmästyneenä seurasin etänä kunnanvaltuuston 28.2. kokouksen tuloksia – erityisesti asiakohtaa, jossa myönnettiin Mäkelälle ero kunnallisista luottamustehtävistä ja suoritettiin täydennysvaali. Olin oma-aloitteisesti tuonut täydennysvaaliin tuotavien henkilöiden nimet esille kunnanhallituksen kokouksessa 19.2.2018. Erikseen todettiin, että kaikki uusien luottamustehtäviin valittavien nimet myös kirjataan avoimesti jo kunnanhallituksen pöytäkirjaan. Useinhan vastaavissa tapauksissa puolue/valtuustoryhmä, jolle kyseiset luottamuspaikat kuuluvat, tuo nimet julki vasta kunnanvaltuustossa. Kokoomus halusi kuitenkin toimia avoimesti ja mahdollistaa keskustelun asiasta jo kunnanhallituksessa. Keskustelua ei syntynyt. Kenelläkään ei ollut kysymistä asian suhteen. Nimet hyväksyttiin yksimielisesti kunnanvaltuustolle esitettäväksi.

Hämmästyneenä luin, että kunnanvaltuustossa SDP:n ryhmäjohtaja esitti kunnanhallituksen uuden puheenjohtajan valinnan palautettavaksi uudelleen valmisteltavaksi ja perusteli esitystä sillä, että valmistelussa tulee selvittää kunnan työntekijän valinnasta puheenjohtajaksi aiheutuvat toiminnan ongelmatilanteet ja on neuvoteltava valinnan perusteista ryhmien kesken.

Uuden kuntalain pykälää 73 lukiessa ei tarvitse olla lainoppinut ymmärtääkseen, että esitetty henkilö oli lain mukaan täysin vaalikelpoinen kyseiseen tehtävään. Ja kun valittavan henkilön nimi oli avoimesti tuotu jo aiemmin kunnanhallituksessa esille, niin voi vain ihmetellä, miksi kysymys ja tarve “neuvotella” asiasta nousi esille vasta valtuustosalissa – ei kunnanhallituksessa yli viikko aikaisemmin, ei kunnanvaltuuston kyselytunnilla kaksi päivää ennen valtuuston kokousta, ei edes kunnanvaltuustoa edeltäneessä ryhmien puheenjohtajien kokouksessa.

Yllättävä ja hämmentävä ehdotus voitti valtuustossa äänin 24-25-1tyhjä-1poissa. Sittemmin asiassa on saatu lakimiehen lausunto, jossa odotetusti todettiin ettei vaalikelpoisuudelle ole mitään estettä ja yhden paikan täydennysvaalissa laki ei edellytä erillisiä poliittisia neuvotteluja. Kunnanvaltuusto kokoontuu käsittelemään asiaa ylimääräisessä kokouksessa 12.3. Täytyyhän kuntavaalien tulosta ja demokratiaa kunnioittaa ja kunnan merkittävin luottamuspaikka saada pikimmiten sille, jolle se kuuluu.

Mielenkiintoinen detalji tuossa valtuuston äänestystuloksessa on se, että ainoana vaalissa (yhdenkin henkilön valinta on vaali) ollut henkilö jääväsi itsensä esteellisenä vaalissa. Ymmärtääkseni turhaan. Kuntalaki määrää, että valtuutettu on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain tarkoittamaa läheistä. Käytäntö on ollut kuitenkin, että luottamushenkilö ei ole esteellinen käsittelemään asiaa vaalissa. Esimerkiksi kunnanvaltuustossa on aina esim. lautakuntapaikkoja jaettaessa myös ehdolla olleet henkilöt olleet tekemässä päätöksiä. Näin on toimittu myös uuden kuntalain voimassa ollessa. Yksi viimeisimpiä tapauksia oli viime syksyinen kunnanvaltuuston kokous, jossa SDP:n valtuutettu oli päättämässä itseään varajäseneksi Keski-Uudenmaan pelastustoimen liikelaitoksen johtokuntaan ja toinen SDP:n valtuutettu tytärtään varsinaiseksi jäseneksi.

————————–

Paluu kotimaahan tarkoitti myös paluuta luottamustoimiin. Ne alkoivat kunnanhallituksen ja sivistyslautakunnan iltaseminaarilla, jossa keskusteltiin ja pohdittiin Klaukkalan alueen palveluverkkoa varhaiskasvatuksen ja koulutuspalveluiden osalta sekä osallistuttiin lukion pedagogisen hankesuunnitelman valmisteluun.

Ihan mielenkiintoista ajatusten vaihtoa. Itse fundeerasin – ehkä hieman agendan ulkopuolelta – sitä, että olisiko lukio-kirjasto-hankesuunnitelmassa syytä huomioida myös hankkeen vaiheistaminen siten, että kirjasto- ja kulttuuriosa voitaisiin tarvittaessa toteuttaa erillisenä ensimmäisenä vaiheena, jos hankesuunnitelmassa tai sen valtuustokäsittelyssä päädytään lopputulemaan, että koko kompleksin toteuttamiselle ei ole edellytyksiä alustavan aikataulun mukaisesti. Kirjaston ja kulttuurin osuus on kuitenkin kokonaisuudessa se kiireellisin ja vähäisin – ja se on viivästynyt mm. lukiohankkeen vuoksi huomattavasti aiemmista kaavailuista.

Kunnanvaltuusto 7.2.2018 ja Kylänpään puut

Nurmijärven kunnanvaltuusto kokoontui 7.2.2018 lyhyttä asialistaansa käsittelemään. Tulevan uuden kunnanjohtajan johtajasopimus hyväksyttiin – tosin vasta äänestyksen jälkeen, kun demariryhmä teki muutosesityksen neuvoteltuun sopimukseen.

Johtajasopimuksessa on aiemmin ja edelleen kohdassa “2. Roolit, työnjako ja toimivaltuudet” seuraava kirjaus: “Kunnanjohtaja johtaa toimivaltuuksillaan kunnan palveluorganisaatiota ja vastaa sen toimivuudesta yhteistyössä kunnan johtoryhmän kanssa. Kunnanjohtaja toimii esittelijänä kunnanhallituksessa hallintosäännön mukaisesti ja vastaa tässä roolissa asioiden oikea-aikaisesta käsittelyyn tuomisesta. Valtuuston puheenjohtaja ja kunnanhallituksen puheenjohtaja vastaavat käsiteltäviin asioihin liittyvästä poliittisesta tahdonmuodostuksesta. Poliittinen johto huolehtii siitä, että tehtävänjakoa poliittisen tahdonmuodostuksen ja operatiivisen johtamisen välillä kunnioitetaan ja että kunnanjohtajalla on riittävä tuki tehtävänsä hoitamiseen.”

Tätä kohtaa SDP olisi halunnut muuttaa siten, että ns. poliittisesta tahdonmuodostuksesta vastaisivat puheenjohtajien lisäksi myös kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston varapuheenjohtajat. Asiaperustelut demarien ehdotukselle jäivät hämäriksi. Ehkäpä muutosta haluttiin vain sen takia, että SDP:llä ei ole yhtään varsinaista puheenjohtajaa – vain varapuheenjohtajia.

Ehdotus oli sikälikin omituinen, että viime vuonna vahvistetussa kunnan hallintosäännössä nämä asiat on vastuutettu nimenomaan varsinaisille puheenjohtajille. Hallintosäännön mukaan kunnanhallituksen puheenjohtaja johtaa kuntastrategian sekä kunnanhallituksen tehtävien toteuttamisen edellyttämää poliittista yhteistyötä käymällä asioiden käsittelyn edellyttämiä keskusteluja poliittisten ryhmien kanssa. Kunnanvaltuuston puheenjohtajan tehtäväksi puolestaan on asetettu edistää valtuustotyön vastuullisuutta ja tuloksellisuutta yhdessä valtuustoryhmien puheenjohtajien kanssa. Varapuheenjohtajista ei hallintosäännössä ole näissä yhteyksissä kirjauksia – ja olisi sangen omituista, jos sellaisia kirjattaisiin yksittäiseen kunnanjohtajan johtajasopimukseen. Johtajasopimuksessa toki mainitaan, että kunnanjohtajan vuosittaiseen kehityskeskusteluun osallistuu myös varapuheenjohtajat, mutta se on täysin eri asia, eikä liity millään tavalla kunnanhallituksessa käsiteltävien asioiden poliittiseen tahdonmuodostukseen.

Totesinkin kunnanvaltuuston kokouksessa, että jos SDP:n valtuustoryhmä näkee asiassa muutostarpeita, niin silloin tulisi esittää muutos vuonna 2017 hyväksyttyyn hallintosääntöön – ei johtajasopimukseen. Äänestyksessä demarien outo ehdotus oikeutetusti hävisi.

——–

Paikallislehdessä ja etenkin sosiaalisessa mediassa on pari asiaa ollut viime viikkoina korostetusti esillä, kun keskustelu Klaukkalantien liikenneympyröistä on hieman hellittänyt.

Kirkonkylän keskustan ns. Lidlin tontin kauppaneuvotteluista on esitetty runsaasti mielipiteitä ja kerrottu miten asiassa olisi pitänyt toimia. Olenpa kuullut mielipiteen, että tontti olisi pitänyt antaa vaikka ilmaiseksi, jotta uusi kaupan toimija olisi saatu Kirkonkylälle. Keskustelu on ollut värikästä ja hintavertailutkin hieman erikoisia, kun tontin hintaa on tarkasteltu välillä pelkästään tontin pinta-alan mukaan. Liiketonteissahan merkittävä tekijä on nimenomaan rakennusoikeus eli montako kem2:ä asemakaava mahdollista tontille rakentaa. Kauppaliikkeen kannalta on oleellista myös, että asemakaava sallii tontille vähittäiskaupan suuryksikön sijoittamisen. Lidlin tontilla on tällainen kaavamerkintä.

Julkisuudessa on kerrottu, että kunnan hintapyyntö oli tasoa 250 €/kem2. Aiemmin Kirkonkylältä on myyty laajempi K-supermarketin tontti hintaan noin 300 €/kem2 ja alemman hintatason Rajamäeltä samoin isompi liiketontti hintatasoon 162 €/kem2. Näkemykseni on, että pienemmässä kohteessa – kuten tässä Lidlin tontissa – kerrosneliöhinta muodostuu suuremmaksi. Vertailun vuoksi todettakoon, että huomattavasti suuremmassa Vantaan Kivistön kauppakeskuksessa hintataso pyörii jo tasossa 500 €/kem2.

Kunnan kehitysjohtaja Aarno Kononen ja elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen ovat tyhjentävästi kertoneet tonttineuvottelujen taustoista ja kunnan kahdelta riippumattomalta auktorisoidulta arvioijalta saamistaan hinta-arviosta. Julkisuudessa on myös kerrottu, että kunnanhallitukselta haettiin siunausta asettaa hintapyyntö noiden riippumattomien hinta-arvioiden alarajalle ja tämä ei kelvannut Lidlille, jonka oman arvion vertailevat kauppahintatiedot perustuivat lähinnä Ilvesvuoren työpaikka-alueen tonttikauppoihin. Olin kunnanhallituksessa mukana tekemässä edellä mainittua linjausta ja olen edelleen sitä mieltä, että päätös oli älyllinen ja ainoa oikea mahdollinen. Toimin kunnanhallituksessa virkavastuulla: täytyisi olla aivan erityisiä perusteita, jotta voisin poiketa oleellisesti riippumattomien asiantuntijoiden hinta-arvioista, kun kysymys on kuntalaisten yhteisen omistuksen myynnistä.

Toinen lähinnä Rajamäellä tunteita nostattanut asia on liittynyt jälleen taajaman puihin. Tällä kertaa Kylänpään ja entisen metsäoppilaitoksen alueella. Tekninen lautakuntahan hyväksyi taannoin Kiljavantien katusuunnitelman ja sen mukana maamerkkinä toimivan ison ja vanhan saarnipuun hävittämisen uuden ryhmityskaistan alta. Tämä on aiheuttanut polemiikkia ja nostattanut – varmasti aiheesta – tunteita kylällä.

Nyt kun Kylänpään alueen infraa on ryhdytty rakentamaan, niin entisen Metsolan metsäoppilaitoksen ympäristössä on kaadettu puita. Tämä on herättänyt huomiota ja huolta. Toimin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajana, kun Kylänpään asemakaavaa laadittiin. Kaavahankeen alkuvaiheessa kuntalaisille pidetyssä yleisötilaisuudessa ja työpajassa saatiin tietoa alueen erikoisesta puustosta. Alueella suoritettiinkin asiantuntijoiden toimesta puustokatselmus, jonka havaintoja hyödynnettiin asemakaavaa laadittaessa. Alla olevassa kartassa on esitetty tuon inventoinnin keskeiset havainnot.

Alla olevasta hyväksytystä ja lainvoimaisesta Kylänpään asemakaavasta voi nähdä, mitä kaava- ja suojelumerkintöjä lopulliseen asemakaavan tuosta puustoselvityksestä päätyi.

kaavaote2

Entisen metsäoppilaitoksen ympärillä olleet lehtikuuset ja kookkaat tammet on merkitty säilytettäväksi (s) -merkinnällä. Samoin on huomioitu metsiköt (sä-2 -merkintä), joissa on mm. tammenalkuja, pähkinäpensasta, saarnia, vuorijalavaa, vaahteraa ja harmaaleppää. Keskellä aluetta olevaa suurta kuusta ei asemakaavassa suojeltu ja se on nyt kaadettu infratöiden alta. Muut säilytettäväksi merkityt puut ja metsiköt sen sijaan ovat säästyneet suunnitellulla tavalla. Se Kiljavantien iso saarni ei kuulunut Kylänpään asemakaava-alueeseen, vaikka tuossa puustoselvityksessä sekin on mainittu. Sen kohtalosta päätti siis tekninen lautakunta katusuunnitelman yhteydessä.

Vuosikatsaus 2017

021a

Tapanani on ollut kirjoittaa puolivuosittain katsaus edellisen kuuden kuukauden tekemisiin ja toilailuihini – lähinnä kunnallispolitiikkaan liittyen. Apuna asiassa ja muistelemisessa ovat olleet blogikirjoitukseni, joita olen raapustanut tasaiseen tahtiin ja säännöllisesti syksystä 2008 lähtien. Vuoden 2017 aikana kirjoitin blogiini 46 kirjoitusta eli loma-ajat huomioiden yhden kirjoituksen viikossa.

Tämä kirjoitus on järjestyksessään 629. blogikirjoitukseni. Vaikka mukana on ollut varmasti viihteellisempää ja joutavaakin tarinointia, niin otaksun, että jotain olen pystynyt kertomaan Nurmijärven kunnallisesta päätöksenteosta kymmenen vuoden aikana. Matka on ollut pitkä – ja se jatkuu.

Viime vuoden kirjoituksia läpikäydessäni totesin, että kesällä jäi perinteinen puolivuotiskatsaus tekemättä. En yhtään ihmettele – vuosi oli poikkeuksellisen kiireinen ja tapahtumarikas. Kiirettä lisäsi myös se, että toimin sekä paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n että Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Alkutalvi ja kevät meni pitkälti kuntavaalien parissa. Saimme ehdokaslistalle 43 kokoomuslaista. Nuoria olisi toki saanut listalla olla enemmän, mutta muuten saimme ehdokkaaksi monipuolisen ja edustavan joukon eri alojen nurmijärveläisiä. Menestys oli sen mukainen: Kokoomus säilytti asemansa Nurmijärven suurimpana kuntapuolueena ja lisäsi valtuutettujensa määrää yhdellä 15:een. Näissä vaaleissa teimme myös onnistuneen vaaliliiton RKP:n kanssa. Puheenjohtaja olin aiempaa enemmän mukana puolueen vaalitouhuissa ja mieleen jäivät erityisesti Rajamäen vaalipaneeli ja paikallaolo YLEn televisioidussa puoluepäivässä Pasilassa.

Kirjoitin tuoreeltaan, että huomioiden minkälaiset valtuutettujen vaihtovaalit nämä olivat, niin täytyi olla tyytyväinen tulokseen ja äänimäärään 176. Kunnanvaltuustoonhan valittiin peräti 27 uutta valtuutettua eli yli puolet valtuustosta vaihtui. Pohdiskelin heti vaalien jälkeen, että odotukset omasta vaalituloksesta olivat epävarmat ennakkoäänien julkistamiseen asti. Etenkin vaalien viimeisinä viikkoina virisi poikkeuksellisen kova kylä- ja taajamakeskeinen kampanjointi. Sellainen suuntaus ja äänestyskäyttäytyminen on myrkkyä minunlaiselle ehdokkaalle, joka ei yksissäkään vaaleissa olisi oman asuinkulmansa äänillä päässyt läpi – ei viime keväänäkään. Laskeskelin tuolloin, että moni äänilistan kärkinimikin sai melkein 80% äänistään kotitaajamastaan, kun minulla tuo lukema jää perinteisesti alle 40 %:n. Äänet on aina haettava laajemmalta – niin viime keväänäkin. Sitäkin suurempi oli kiitos äänestäjille koko kunnan alueella. Kevään kuntavaaleissa jäi vain yksi äänestysalue näyttämään 0-saldoa osaltani – Metsäkylä. Erityisesti lämmitti Perttulasta tulleet 13 ääntä.

Vanha kunnanvaltuusto toimi toukokuun 2017 loppuun saakka. Nimenomaan toimi, vaikka joidenkin mielestä vanhan valtuuston olisi pitänyt heittäytyä jonkinlaiseksi jäähdyttelykerhoksi ja jättää kaikki merkittävimmät päätökset uudelle kunnanvaltuustolle. Vanhalla valtuustolla olisi pitänyt ikään kuin tipahtaa välittömästi lapaset maahan ja istuvien valtuutettujen jäädä vötkistelemään toimettomana muutamaksi kuukaudeksi. Näinhän ei tapahtunut vaan vanha valtuusto käytti vastuuntuntoisesti sille annettua valtaa ja päätti mm. ettei Nurmijärvi liity tässä vaiheessa HSL:ään. Kaikki eivät olleet sisäistäneet, että huhtikuussa pidettiin kuntavaalit – ei HSL-vaaleja.

Vanhan valtuuston viimeinen kokous pidettiin 31.5.2017. Istunnon päätteeksi hyvästeltiin ne valtuuston jättäneet valtuutetut, jotka eivät vaaleissa olleet ehdokkaina eli Petri Kalmi, Kaisa Suominen, Elli Aatela, Petra Sinisalo-Katajisto, Virpi Korhonen, Georg Kopteff ja Kaisu Paulanto. Muitakin toki valtuustosta jäi pois, muttei omasta tahdostaan.

Tuossa vanhan valtuuston viimeisessä kokouksessa käsiteltiin ELY-keskuksen pyyntö myöntää Nurmijärvelle 26 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille. PS:n valtuustoryhmä teki vastustavan esityksen, ettei paikkoja myönnettäisi. Äänestin aikoinaan – vuonna 2014 – sen puolesta, että kuntaan otetaan historiallisesti ensimmäiset 27 kiintiöpakolaista vuosina 2015-16. Jo alkuvuodesta 2016 valtio ehdotti Nurmijärvelle uutta 100 turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen ottamista. Tällöinkin kannatin kunnanhallituksen pohjaesitystä ja olin päättämässä 73 uuden kuntapaikan myöntämisestä. Nyt käytin oikeuttani kieltäytyä tarjouksesta ja äänestin 14 muun valtuutetun kanssa ehdotusta vastaan – ja hävisimme. Kirjoitin tuolloin, että mielestäni tulisi ennen seuraavia pakolaiserien ottoa selvittää, miten jo Nurmijärvelle otetut pakolaiset ovat kotoutuneet ja miten prosessi kunnassa toimii. Päätökseeni vaikutti myös se, että kunnalla ei ole minkäänlaista puheoikeutta tai vaikutusmahdollisuutta siihen, kuinka paljon valtio sijoittaa kuntaan turvapaikanhakijoita. Tämä nähtiin vuosien 2015-16 aikana, kun kuntaan avattiin vastaanottokeskus turvapaikanhakijalle. Tätä prosessia ja sen vaikutuksia kunta joutui katsomaan sivusta. Toivoin, että jatkossa päätöksentekoon on käytettävissä arvioita ja todellista tietoa kuntaan jo otettujen turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotoutumisesta.

Vaalien jälkeen Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut väliaikaiseksi ryhmän puheen johtajaksi. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että suurimman puolueen ryhmyrinä käynnistin ja vedin vaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut puolueiden välillä. Mielestäni neuvottelut vietiin läpi sivistyneesti ja hyvässä hengessä. Ainoastaan SDP:n ryhmä kritisoi niitä ja demariryhmän puheenjohtaja hämmästyttävästi kirjoitti asiasta kolumnin paikallislehteen jo neuvottelujen aikana. Toisaalta hämmästyttävää ei ollut se, että asialla olivat demarit – ehkä se oli jopa odotettavissa. Aikanaan kirjoitin Nurkkariin oman – ja useimpien muiden – näkemyksen tapahtumien kulusta.

NU_20170701

Uusi kunnanvaltuusto nimitti minut kunnanhallituksen jäseneksi, jolloin jätin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajan tehtävät. Jatkossa osallistun ASRAn kokouksiin kunnanhallituksen edustajana – en päätöksentekijänä. Nurmijärven Sähkön hallituksessa sain myös jatkokauden.

Elokuun lopun valtuuston kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ilmoitti syyn muuttuneeseen valtuustosalin istumajärjestykseen. Kimmo Kakko ja Tero Arteli ilmoittivat eronneensa Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja perustaneensa uuden kahden hengen valtuustoryhmän – SMP-ryhmän.

Tuossa samassa elokuun kokouksessa käytin poikkeuksellisesti puheenvuoron asialistan kohdassa “Ilmoitusasiat”. Valtuutetuille oli toimitettu tiedoksi asiakirja “Kiintiöpakolaisten kotoutumisen arviointi Nurmijärvellä”. Asiapaperiin tuli niin paljon reunahuomautuksia ja kysymysmerkkejä, että esitin toiveen siitä, että kotoutumisen arviointi otetaan pikaisesti eri ote ja ryhdytään todellisen ja kunnollisen analyysin laatimiseen. Muistutin, että kunnanvaltuuston aiempi päätös edellyttää, että hyvissä ajoin ennen seuraavaa kiintiöpakolaiserää tulee ensimmäisestä vastaanottoerästä laatia kotouttamisprosessin arviointi. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti asian kirjattavaksi pöytäkirjaan. Kuten puheessani totesin: “Kunnollinen arviointi jo tässä vaiheessa on kunnan, kuntalaisten ja myös kiintiöpakolaisten etu. Nähty löysä teksti, johon ei oltu edes tekijää kirjattu, ei palvele asiaa.”

Marraskuussa osallistuin Helsingin seudun kehittämistä käsittelevään maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-seminaariin Kirkkonummen Långvikissä. Mielenkiintoinen päivä, jossa pohdittiin koko Helsingin seudun kehittämisen tavoitteita, taloutta ja resursseja, toimintaympäristön muutosta ja maankäytön asumisen ja liikenteen toimenpiteitä vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Paljon asiaa, paljon mielipiteitä – ja pitkälle tähdäten. Nämä fundeeraukset vaikuttavat seuraavan sukupolven arkeen ja työhön.

Marraskuun budjettivaltuusto päätti, että vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen -2.7 milj.euroa. Etenkin kasvavat investointien poistot alkavat vahvasti nakertaa tulosta tulevina vuosina, vaikka mahdollisella veronkorotuksella saataisiin ylijäämäinen tulos vuodelle 2019. Investoinnit tosiaan näyttävät kasvattavan velkamäärän vuoteen 2020 mennessä tasoon 223 milj.euroa, joka yli 5100 euroa per asukas. Hurja luku ja korostin, että tulevina vuosina on investoinnit saatava poikimaan nopeasti myös tuottoja: maanmyyntituottoja, yhteisöverotuottoja ja uusien asukkaiden verotuloja. Uskoani tulevaisuuteen lisäsi todella poikkeuksellinen havainto budjettivaltuustosta – talousarvioon ei tehty yhtä ainutta investointiesitystä.

Vuoden viimeinen valtuuston kokous Joulun alla oli odotettu ja koko syksyn valmisteltu. Olihan listalla uuden kunnanjohtajan valinta Nurmijärvelle. Virkavaali on sen verran tuore asia, että riittänee toteamus, että pitkällisen valintaprosessin ja moninaisten haastattelujen jälkeen kunnanvaltuuston jäsenet tekivät kokonaisarvion hakijoista ja suorittivat 20.12. virkavaalin, joka päättyi tulokseen: Outi Mäkelä 26 – Anna Mäkelä 15 – Ilkka Ruutu 10.

Vuoden 2017 valtuustotyöskentelyn analysointia hieman häiritsee valtuuston vaihtuminen toukokuun jälkeen. Jälkimmäisellä puoliskolla valtuustosalissa istui yli puolet täysin uusia luottamushenkilöitä ja monilla näyttää olevan vielä sisäänajovaihe menossa. Hyvin harva tohti vielä puolivuotiskaudella ääntänsä avata ja vielä harvempi puhujapönttöön kavuta. Neitsytpuhe on vielä aika monella pitämättä. Itse yritin olla kohtuullisen aktiivinen ja aukaista suuni, kun siihen oli aihetta, mutta pitää puheet kohtuullisen ja suositusten mittaisina. Eräiden valtuutettujen osalta puheiden pituuksista alkoi kuulua jo pientä napinaakin – eikä syyttä. Kun valtuutettu toteaa sanovansa asiasta “muutaman sanan” ja tämä lauseenmuodostus kestää 5 minuuttia 52 sekuntia, niin joku voi perustellusti toivoa, että valtuutettu pidättäytyy pitämästä ihan kunnon valtuustopuhetta.

Yksittäisenä tapahtumana vuoden varrelta jäi mieleen Altian tehdasmuseon avajaiset huhtikuussa 2017.Vuosikymmenet suljettuna ollut hieno museo avattiin kaikelle kansalle ja sain kutsun avajaisiin. Olihan muutaman vuoden takainen valtuustoaloitteeni ollut alkusysäys sille, että kunta ryhtyi edistämään asiaa. Kerrankin sai tuta kohtuullisen nopeasti ja konkreettisesti, että luottamustoimissa pystyy saamaan jotain konkreettista aikaiseksi. Ja mikä parasta – museo on auki myös vuoden 2018 kesällä.

————–

Siviilipuolelta jäi erityisesti mieleen kesälomareissu Vienan Karjalaan: Paanajärvelle, Uhtualle ja Vuokkiniemeen. Tästä kirjoitin heinäkuussa pienen 3-osaisen matkakertomuksen blogiini.

Kulttuuriosastolla merkittävää oli Pitkänokka -sarjakuvanäyttelyni Oulussa. Tarkemmin sanoen kulttuurikeskus Valvessa sijaitsevassa Oulun sarjakuvakeskuksessa ja sen pienessä sarjakuvagalleriassa. Näyttely oli avoinna 9.9.-5.10.2017 ja kävijöitä ilmeisen kohtuullisesti ainakin vieraskirjan perusteella. Näytillä oli sarjakuvatrippejäni ja hieman muutakin rekvisiittaa.

Kuin jatkoksi tuolle omalle näyttelylleni, osallistuin loppuvuonna myös Oulun Taidemuseossa joulukuun alussa avattuun “101 sarjakuvaa Suomesta” -näyttelyyn. Mukana on 101:n suomalaisen sarjakuvantekijän toteuttama sivu kustakin Suomen itsenäisyyden vuodesta. Minulle suotiin vuosi 1999 ja tekele on näyttelyssä muiden mukana 8.1.2018 saakka. Myöhemmin tänä vuonna noista 101:stä sarjakuvasivusta julkaistaan myös erillinen sarjakuva-albumi. Vuosi 1999 siis mukana siinäkin.

Jatkamme tästä.

Kunnallista jäteasiaa

katos

Viikon vieras -palstan kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa 11.10.2017:

Tekninen lautakunta päätti, että Nurmijärvi hoitaa itse sekajätteen kilpailutuksen. Hallinto-oikeus oli todennut edellisen lautakunnan päätökset laittomiksi. Lautakunta on asiassa viranomainen, jonka päätöstä ei voi muu toimielin muuttaa. Jos uusi lautakunta olisi jatkanut laitonta tilaa, niin ainoa keino olisi ilmeisesti ollut koko lautakunnan erottaminen tehtävästään. Ympäristökeskushan ilmoitti käyttävänsä pakkotoimenpiteitä ja uhkasakkoja, jos meno ei muutu.

2020 alkaen kunta kilpailuttaa sekajätekuljetuksen itse. Järkevä alueellinen kilpailutus antaa paikallisillekin yrittäjille mahdollisuuden toimia Nurmijärvellä. Nyt yksi iso toimija hallitsee yli 90 % markkinasta. Jätehuollon piiriin saadaan myös yli 1000 kiinteistöä, jotka nykyisin ovat sen ulkopuolella. On arvoitus, mihin näiden kiinteistöjen jätteet nyt päätyvät.

Kunnanhallitus teki päätöksen, jolla jätehuollon kokonaisuudistus etenee. Keväältä 2011 on periaatepäätös kunnan liittymisestä johonkin kunnalliseen jätelaitokseen Metsä-Tuomelan täyttökapasiteetin loppuessa. Asia on viivästynyt, koska kaatopaikkajätteen määrä on vähentynyt ja täyttöalueen käyttöaika siten jatkunut.

Täyttökapasiteettia on jäljellä vain 6-7 vuodeksi. Kunta voi toki jatkaa jätehuollon järjestämistä itsenäisesti – liki ainoana kuntana Uudellamaalla, mutta se vaatii yli 3 milj. euron investoinnit. Kunta ottaisi myös riskin tiukentuvista ympäristömääräyksistä ja kapasiteetin saannista jätteenpolttolaitoksista. Jo kunnan velkaantumisasteen kannalta tämä ei ole kestävä ratkaisu.

Kunnanhallitus päätti aloittaa liittymisneuvottelut Kiertokapulan kanssa. Tärkeää päätöksessä on neuvottelutavoitteet: kunta päättää itse kuljetusten kilpailutuksista (mm. seka- ja biojäte sekä liete), Metsä-Tuomela palvelee jatkossa kuntalaisia ja kunta pitää itsellään maankaatopaikan ja louheen vastaanoton.

Tavoitteiden läpisaanti takaa, että kunta päättää ja kilpailuttaa jatkossakin haluamallaan tavalla kuntalaisille ja paikallisille yrittäjille tärkeät jätehuoltotoiminnot. Uskon tavoitteiden läpisaamisen olevan edellytys sille, että liittyminen kunnalliseen jäteyhtiöön hyväksytään valtuustossa.

Arto Hägg (KOK), kunnanvaltuutettu , kunnanhallituksen jäsen

Metsä-Tuomela

Nurmijärven väestönkehityksestä

Helsingin Sanomat totesi 1.9. artikkelissaan, että Nurmijärvi on kärsinyt viime ajat muuttotappiosta. Kuntakin yritti asiassa toimittaa lehteen oikaisua, joka ei tähän päivään mennessä ole mennyt läpi.

Todellisuudessa Nurmijärvi ei ole muuttotappiokunta. Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan kunnan väkimäärä on heinäkuun loppuun mennessä kasvanut 251 hengellä ja nettomuuttokin on ollut 161 henkeä. Maahanmuuton osuus väestönkasvussa on ollut vähäinen – vain 19 henkeä.

Naapurikuntiin Hyvinkääseen ja Tuusulaan verrattuna väestönkasvu on ollut huomattavasti reippaampaa – Hyvinkään verrattuna viisinkertaista ja Tuusulaan verrattuna noin kaksinkertaista. Kehyskunnista Kerava ja Kirkkonummi, jotka ovat sekä HSL-jäseniä että junaraideyhteydessä Helsinkiin, jäivät selkeästi Nurmijärven taakse. Näissä kunnissa nettomuutto oli käytännössä 0-tasolla – Hyvinkää plussalla vain 17 henkeä ja Kirkkonummi peräti kaksi henkeä. Radanvarsikuntina nämä kyllä vetivät jonkin verran maahanmuuttoa.

Ihmetyttääkin joidenkin henkilöiden jatkuva ja perusteeton jankutus kunnan vetovoiman heikkoudesta, jota tietysti edellä mainitun kaltaiset uutisoinnit ruokkivat. Todellisuudessa Nurmijärvi vetää ja kehittyy edelleen hyvin verrattuna muihin kehyskuntiin. Se, että parissa muussa kunnassa luvut ovat vieläkin parempia, ei ole häpeäksi. Yksin Nurmijärvikään ei voi generoida koko pk-seudun ulkokehän kehitystä. On erinomaista, että muistakin kunnista löytyy kasvuvoimaa ja voidaan todeta, että se ei ole kiinni pelkästään HSL-jäsenyydestä, kuten jotkut ovat antaneet ymmärtää. Alkuvuoden suurin kasvukunta alueella on ollut Järvenpää, joka on satsannut nimenomaan kaupunkimaiseen keskustarakentamiseen.

Nurmijärven sisällä on keskusteltu paljon kunnan tonttivarannosta ja rakentamisen jakautumasta. Erityisesti omakotitonttien puutetta Klaukkalan alueella on kritisoitu. Tällä hetkellä Klaukkalan alueella on kuitenkin lainvoimaista ok-asemakaavaa 72000 kerrosneliömetrille ja Kirkonkylässäkin yli 20.000 kem2. Osa on viime vuosina vahvistuneissa asemakaavoissa kuten Klaukkalan Järvimaan alueella, josta on tulossa tuotantoon yli 10.000 kem2 pientalojen rakentamismahdollisuuksia.

Ensi vuonna arvioidaan Klaukkalassa tulevan lainvoimaiseksi noin 47000 kem2 ja Kirkonkylässä noin 40000 kem2 pientalokaavaa. Pienellä viiveellä nekin muuttuvat ok-tonteiksi, joten tilanne ei ole mitenkään huono.

Toinen asia on se, että kunnanvaltuusto on linjannut maankäytön kehityskuvassa, että Klaukkalan asuntotuotannosta 40 % on kerrostaloasuntoja ja 35 % yhtiömuotoista pientalotuotantoa (esim. rivitaloja) ja vain 25 % ok-taloja. Kirkonkylän osalta tavoite on sama, kun Rajamäessä painopiste on nimenomaan omakotiasunnoissa ja tavoitteena on niiden 50 prosentin osuus asuntotuotannosta. Näin päättäjät ovat asian linjanneet ja tämän mukaan kunnassa kaavoitetaan ja tontteja tuotetaan. Kaiken järjen ja logiikan mukaan myös osayleiskaavoitus perustuu näihin linjauksiin. Jokainen voi todeta juuri lainvoiman saaneesta Klaukkalan osayleiskaavasta, mihin jatkossa yleensä on mahdollista kaavoittaa pientaloille rakennuspaikkoja ja minkälaista asumismuotoa millekin alueelle on päätetty kohdistaa.

Tuo samainen maankäytön kehityskuva linjaa myös kunnan väestönkasvun tavoitteita ja jakautumia. Klaukkala kasvuksi vuodesta 2009 vuoteen 2040 on arvioitu 10500 uutta asukasta ja lopputulemana taajaman asukasluvuksi liki 26000 henkeä. Kirkonkylän osalta tavoitellaan vastaavassa ajassa noin 4000 asukaan kasvua ja hieman yli 10000 asukkaan taajamaa. Rajamäellä luvut ovat 3000 hengen kasvu ja 8200 asukasta. Röykässä tavoitellaan 900 asukkaan lisäystä ja 2500 asukkaan taajamaa.

Vuodesta 2009 vuoteen 2040 haja-asutusalueen ja ns. kylien asukasluvun kokonaiskasvun on suunniteltu olevan noin 1500 henkeä. Tuo sisältää siis mm. Perttulan, Nukarin, Nummenpään, Suomiehen, Metsäkylän ja myös Palojoen. Näin on pitkän ja perusteellisen harkinnan mukaan linjattu. Jossain vaiheessa kunnanvaltuusto varmaan joutuu maankäytön kehityskuvaa päivittämään ja noita kasvulukuja tarkistamaan. Oma arvioni on, että miltään osin niitä ei tulla nostamaan – ei taajamien, eikä kylien osalta.

Iltakiireitä ja valkoinen hirvi

Hirvi_1

Alkusyksyn illat ovat menneet aika systemaattisesti luottamustehtävien parissa. Jos ei ole ollut jonkin luottamustoimen kokousta, niin tarjolla on ollut puuhastelua strategioiden tai paikallisyhdistyksen parissa. Niin tänäänkin, kun Kokoomus Nurmijärven hallitus kokoontui Kirkonkylällä.

Kotiin ajellessa Krannilan pellolla katse kiinnittyi erikoiseen näkyyn. Metsänreunasta tallusteli komea valkoinen hirvi. Hyvinkäällä olen lukenut tällaisen rariteetin elelevän ja olevan paikallinen kuuluisuus, mutta ennen en ole Nurmijärvellä tällaisesta kuullut. Valitettavasti mukana oli vain kännykkäkamera, joten tuon parempaa dokumenttia tästä maalarinvalkeasta harvinaisuudesta en saanut. Joka tapauksessa mieleenpainuva tapahtuma – ensi kerta minulle.

Ensi viikonloppuna avautuu Pitkänokka -näyttelyni Oulussa kulttuurikeskus Valvessa sijaitsevassa Oulun sarjakuvakeskuksessa. Tarkemmin sanoen sen pienessä sarjakuvagalleriassa. Näyttely on avoinna 9.9.-5.10.2017. Avajaiset pidetään perjantaina 8.9. klo 17.00. Näytillä on etupäässä sarjakuva-strippejäni ja hieman muutakin rompetta. Tervetuloa avaukseen tai myöhemminkin.

Tässä linkki tapahtuman fb-sivuille:

https://www.facebook.com/events/140176019915660/?fref=ts

ja tässä Oulun sarjakuvakeskuksen web-sivuille:

http://www.oulucomics.com/fi/tapahtumat/

Rajamäen tehdasmuseo

Kunnallisissa luottamustoimissa ei ole syytä odottaa pikavoittoja ja aitoa onnistumisen tunnettakin pääsee harvoin kokemaan. Tänään oli kuitenkin sellainen päivä.

Rajamäen tehdasyhdyskunta ja sen historialliset ja arkkitehtoniset kohteet ml. tehdasyhdyskunnan asuinalueet, Rajamäen kirkko ja tykkitornit muodostavat valtakunnallisestikin merkittävän kulttuurihistoriallisen ympäristön.

Tein Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksessa 18.12.2013 valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä kunnan elinkeinotoiminnassa. Kunnan ja Altian välisen maankäyttösopimuksen tuloksena vanha tehdasalue oli tuolloin osittain avautumassa osaksi julkista katuverkkoa. Aloitteen allekirjoitti kolmisen kymmentä muutakin valtuutettua.

Fundeerasin tuolloin kolme ja puoli vuotta sitten, että pitkään suljettuna olleen tehdasalueen avautuminen yleisölle luo erinomaisen mahdollisuuden kehittää alueen vetovoimaa matkailunähtävyytenä, joka tukee paikallisia yrityksiä ja palveluntuottajia sekä luo mahdollisesti uusiakin liiketoiminnan edellytyksiä.

Erikseen ehdotin, että kunta selvittäisi Altian kanssa mahdollisuuden tehdasmuseon osittaiseen (esim. kesälomakausi) avoimena pitoon yleisölle.

Tänään 18.5.2017 minut oli kutsuttu Rajamäen tehdasmuseon avajaisiin. Mieltä lämmitti, että niin avajaissanat pitänyt kansanedustaja Outi Mäkelä kuin kunnanjohtaja Behm huomioivat puheissaan tuon kolmen vuoden takaisen valtuustoaloitteeni. Kunnan elinkeinojohtaja Seppo Pietarinen totesi tilaisuuden aluksi, että aloittaessaan työt Nurmijärvellä, tämä valtuustoaloite oli ensimmäisten paperien joukossa pöydällä odottamassa.

Kunnan viranhaltijoiden ja Altian yhteistyöllä ja panostuksella museo avautuu suurelle yleisölle huomenna Millan päivänä 19.5.2017.

Oli erinomaisen hienoa olla mukana alkuun panemassa prosessia, jonka toivon olevan vasta alku Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan uudelle tulemiselle. Mahdollisuuksia on paljon.

Museo on avoinna 19.5. – 27.8. ke – su 12.00 – 18.00. Kierrokset alkavat tasatunnein klo 12.00 – 17.00

Museoon tutustuminen tapahtuu vain opastuskierroksella, joka sisältyy pääsymaksun hintaan. Yhteen ryhmään mahtuu 23 henkilöä.

Opastetuille museokierroksille voi varata paikan netistä:

http://www.nurmijarvi.fi/vapaa-aika_ja_kulttuuri/museo/rajamaen_tehdasmuseo

Ja jos kauempaa paikalle saapuu, niin kannattaa käydä vilkaisemassa myös muita Rajamäen ihmeellisyyksiä. Niitä on esitelty mm. omilla web-sivuillani:

https://artohagg.fi/rajamaen-kylakartta/

18581945_10155422047128395_4940169663009951129_n

Outi Mäkelän kanssa todistamassa oven avautumista.

Oven takana mm. tällainen vempele.

Tag: Nurmijärvi