Vuosikatsaus 2017

021a

Tapanani on ollut kirjoittaa puolivuosittain katsaus edellisen kuuden kuukauden tekemisiin ja toilailuihini – lähinnä kunnallispolitiikkaan liittyen. Apuna asiassa ja muistelemisessa ovat olleet blogikirjoitukseni, joita olen raapustanut tasaiseen tahtiin ja säännöllisesti syksystä 2008 lähtien. Vuoden 2017 aikana kirjoitin blogiini 46 kirjoitusta eli loma-ajat huomioiden yhden kirjoituksen viikossa.

Tämä kirjoitus on järjestyksessään 629. blogikirjoitukseni. Vaikka mukana on ollut varmasti viihteellisempää ja joutavaakin tarinointia, niin otaksun, että jotain olen pystynyt kertomaan Nurmijärven kunnallisesta päätöksenteosta kymmenen vuoden aikana. Matka on ollut pitkä – ja se jatkuu.

Viime vuoden kirjoituksia läpikäydessäni totesin, että kesällä jäi perinteinen puolivuotiskatsaus tekemättä. En yhtään ihmettele – vuosi oli poikkeuksellisen kiireinen ja tapahtumarikas. Kiirettä lisäsi myös se, että toimin sekä paikallisyhdistyksemme Kokoomus Nurmijärvi ry:n että  Kokoomuksen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.

Alkutalvi ja kevät meni pitkälti kuntavaalien parissa. Saimme ehdokaslistalle 43 kokoomuslaista. Nuoria olisi toki saanut listalla olla enemmän, mutta muuten saimme ehdokkaaksi monipuolisen ja edustavan joukon eri alojen nurmijärveläisiä. Menestys oli sen mukainen: Kokoomus säilytti asemansa Nurmijärven suurimpana kuntapuolueena ja lisäsi valtuutettujensa määrää yhdellä 15:een. Näissä vaaleissa teimme myös onnistuneen vaaliliiton RKP:n kanssa. Puheenjohtaja olin aiempaa enemmän mukana puolueen vaalitouhuissa ja mieleen jäivät erityisesti Rajamäen vaalipaneeli ja paikallaolo  YLEn televisioidussa puoluepäivässä Pasilassa.

Kirjoitin tuoreeltaan, että huomioiden minkälaiset valtuutettujen vaihtovaalit nämä olivat, niin täytyi olla tyytyväinen tulokseen ja äänimäärään 176. Kunnanvaltuustoonhan valittiin peräti 27 uutta valtuutettua eli yli puolet valtuustosta vaihtui. Pohdiskelin heti vaalien jälkeen, että odotukset omasta vaalituloksesta olivat epävarmat ennakkoäänien julkistamiseen asti. Etenkin vaalien viimeisinä viikkoina virisi poikkeuksellisen kova kylä- ja taajamakeskeinen kampanjointi. Sellainen suuntaus ja äänestyskäyttäytyminen on myrkkyä minunlaiselle ehdokkaalle, joka ei yksissäkään vaaleissa olisi oman asuinkulmansa äänillä päässyt läpi – ei viime keväänäkään. Laskeskelin tuolloin, että moni äänilistan kärkinimikin sai melkein 80% äänistään kotitaajamastaan, kun minulla tuo lukema jää perinteisesti alle 40 %:n. Äänet on aina haettava laajemmalta – niin viime keväänäkin. Sitäkin suurempi oli kiitos äänestäjille koko kunnan alueella. Kevään kuntavaaleissa jäi vain yksi äänestysalue näyttämään 0-saldoa osaltani – Metsäkylä. Erityisesti lämmitti Perttulasta tulleet 13 ääntä.

Vanha kunnanvaltuusto toimi toukokuun 2017 loppuun saakka. Nimenomaan toimi, vaikka joidenkin mielestä vanhan valtuuston olisi pitänyt heittäytyä jonkinlaiseksi jäähdyttelykerhoksi ja jättää kaikki merkittävimmät päätökset uudelle kunnanvaltuustolle. Vanhalla valtuustolla olisi pitänyt ikään kuin tipahtaa välittömästi lapaset maahan ja istuvien valtuutettujen jäädä vötkistelemään toimettomana muutamaksi kuukaudeksi. Näinhän ei tapahtunut vaan vanha valtuusto käytti vastuuntuntoisesti sille annettua valtaa ja päätti mm. ettei Nurmijärvi liity tässä vaiheessa HSL:ään. Kaikki eivät olleet sisäistäneet, että huhtikuussa pidettiin kuntavaalit – ei HSL-vaaleja.

Vanhan valtuuston viimeinen kokous pidettiin 31.5.2017. Istunnon päätteeksi hyvästeltiin ne valtuuston jättäneet valtuutetut, jotka eivät vaaleissa olleet ehdokkaina eli Petri Kalmi, Kaisa Suominen, Elli Aatela, Petra Sinisalo-Katajisto, Virpi Korhonen, Georg Kopteff ja Kaisu Paulanto. Muitakin toki valtuustosta jäi pois, muttei omasta tahdostaan.

IMG_3789

Tuossa vanhan valtuuston viimeisessä kokouksessa käsiteltiin ELY-keskuksen pyyntö myöntää Nurmijärvelle 26 uutta kuntapaikkaa kiintiöpakolaisille ja turvapaikanhakijoille. PS:n valtuustoryhmä teki vastustavan esityksen, ettei paikkoja myönnettäisi. Äänestin aikoinaan – vuonna 2014 – sen puolesta, että kuntaan otetaan historiallisesti ensimmäiset 27 kiintiöpakolaista vuosina 2015-16. Jo alkuvuodesta 2016 valtio ehdotti Nurmijärvelle uutta 100 turvapaikanhakijan ja kiintiöpakolaisen ottamista. Tällöinkin kannatin kunnanhallituksen pohjaesitystä ja olin päättämässä 73 uuden kuntapaikan myöntämisestä. Nyt käytin oikeuttani kieltäytyä tarjouksesta ja äänestin 14 muun valtuutetun kanssa ehdotusta vastaan – ja hävisimme. Kirjoitin tuolloin, että mielestäni tulisi ennen seuraavia pakolaiserien ottoa selvittää, miten jo Nurmijärvelle otetut pakolaiset ovat kotoutuneet ja miten prosessi kunnassa toimii. Päätökseeni vaikutti myös se, että kunnalla ei ole minkäänlaista puheoikeutta tai vaikutusmahdollisuutta siihen, kuinka paljon valtio sijoittaa kuntaan turvapaikanhakijoita. Tämä nähtiin vuosien 2015-16 aikana, kun kuntaan avattiin vastaanottokeskus turvapaikanhakijalle. Tätä prosessia ja sen vaikutuksia kunta joutui katsomaan sivusta. Toivoin, että jatkossa päätöksentekoon on käytettävissä arvioita ja todellista tietoa kuntaan jo otettujen turvapaikanhakijoiden ja kiintiöpakolaisten kotoutumisesta.

Vaalien jälkeen Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut väliaikaiseksi ryhmän puheen johtajaksi. Tämä tarkoitti käytännössä sitä, että suurimman puolueen ryhmyrinä käynnistin ja vedin vaalien jälkeiset luottamuspaikkaneuvottelut puolueiden välillä. Mielestäni neuvottelut vietiin läpi sivistyneesti ja hyvässä hengessä. Ainoastaan SDP:n ryhmä kritisoi niitä ja demariryhmän puheenjohtaja hämmästyttävästi kirjoitti asiasta kolumnin paikallislehteen jo neuvottelujen aikana. Toisaalta hämmästyttävää ei ollut se, että asialla olivat demarit – ehkä se oli jopa odotettavissa. Aikanaan kirjoitin Nurkkariin oman – ja useimpien muiden – näkemyksen tapahtumien kulusta.

NU_20170701

Uusi kunnanvaltuusto nimitti minut kunnanhallituksen jäseneksi, jolloin jätin asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajan tehtävät.  Jatkossa osallistun ASRAn kokouksiin kunnanhallituksen edustajana – en päätöksentekijänä. Nurmijärven Sähkön hallituksessa sain myös jatkokauden.

Elokuun lopun valtuuston kokouksen alussa valtuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen ilmoitti syyn muuttuneeseen valtuustosalin istumajärjestykseen. Kimmo Kakko ja Tero Arteli ilmoittivat eronneensa Perussuomalaisten valtuustoryhmästä ja perustaneensa uuden kahden hengen valtuustoryhmän – SMP-ryhmän.

Tuossa samassa elokuun kokouksessa käytin poikkeuksellisesti puheenvuoron asialistan kohdassa “Ilmoitusasiat”. Valtuutetuille oli toimitettu tiedoksi asiakirja “Kiintiöpakolaisten kotoutumisen arviointi Nurmijärvellä”. Asiapaperiin tuli niin paljon reunahuomautuksia ja kysymysmerkkejä, että esitin toiveen siitä, että kotoutumisen arviointi otetaan pikaisesti eri ote ja ryhdytään todellisen ja kunnollisen analyysin laatimiseen. Muistutin, että kunnanvaltuuston aiempi päätös edellyttää, että hyvissä ajoin ennen seuraavaa kiintiöpakolaiserää tulee ensimmäisestä vastaanottoerästä laatia kotouttamisprosessin arviointi. Valtuusto hyväksyi yksimielisesti asian kirjattavaksi pöytäkirjaan. Kuten puheessani totesin: “Kunnollinen arviointi jo tässä vaiheessa on kunnan, kuntalaisten ja myös kiintiöpakolaisten etu. Nähty löysä teksti, johon ei oltu edes tekijää kirjattu, ei palvele asiaa.”

Marraskuussa osallistuin Helsingin seudun kehittämistä käsittelevään maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-seminaariin Kirkkonummen Långvikissä. Mielenkiintoinen päivä, jossa pohdittiin koko Helsingin seudun kehittämisen tavoitteita, taloutta ja resursseja, toimintaympäristön muutosta ja maankäytön asumisen ja liikenteen toimenpiteitä vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Paljon asiaa, paljon mielipiteitä – ja pitkälle tähdäten. Nämä fundeeraukset vaikuttavat seuraavan sukupolven arkeen ja työhön.

Marraskuun budjettivaltuusto päätti, että vuoden 2018 talousarvio on alijäämäinen -2.7 milj.euroa. Etenkin kasvavat investointien poistot alkavat vahvasti nakertaa tulosta tulevina vuosina, vaikka mahdollisella veronkorotuksella saataisiin ylijäämäinen tulos vuodelle 2019. Investoinnit tosiaan näyttävät kasvattavan velkamäärän vuoteen 2020 mennessä tasoon 223 milj.euroa, joka yli 5100 euroa per asukas. Hurja luku ja korostin, että tulevina vuosina on investoinnit saatava poikimaan nopeasti myös tuottoja: maanmyyntituottoja, yhteisöverotuottoja ja uusien asukkaiden verotuloja. Uskoani tulevaisuuteen lisäsi todella poikkeuksellinen havainto budjettivaltuustosta – talousarvioon ei tehty yhtä ainutta investointiesitystä.

Vuoden viimeinen valtuuston kokous Joulun alla oli odotettu ja koko syksyn valmisteltu. Olihan listalla uuden kunnanjohtajan valinta Nurmijärvelle. Virkavaali on sen verran tuore asia, että riittänee toteamus, että pitkällisen valintaprosessin ja moninaisten haastattelujen jälkeen kunnanvaltuuston jäsenet tekivät kokonaisarvion hakijoista ja suorittivat 20.12. virkavaalin, joka päättyi tulokseen: Outi Mäkelä 26 – Anna Mäkelä 15 – Ilkka Ruutu 10.

Vuoden 2017 valtuustotyöskentelyn analysointia hieman häiritsee valtuuston vaihtuminen toukokuun jälkeen. Jälkimmäisellä puoliskolla valtuustosalissa istui yli puolet täysin uusia luottamushenkilöitä ja monilla näyttää olevan vielä sisäänajovaihe menossa. Hyvin harva tohti vielä puolivuotiskaudella ääntänsä avata ja vielä harvempi puhujapönttöön kavuta. Neitsytpuhe on vielä aika monella pitämättä. Itse yritin olla kohtuullisen aktiivinen ja aukaista suuni, kun siihen oli aihetta, mutta pitää puheet kohtuullisen ja suositusten mittaisina. Eräiden valtuutettujen osalta puheiden pituuksista alkoi kuulua jo pientä napinaakin – eikä syyttä. Kun valtuutettu toteaa sanovansa asiasta “muutaman sanan” ja tämä lauseenmuodostus kestää 5 minuuttia 52 sekuntia, niin joku voi perustellusti toivoa, että valtuutettu pidättäytyy pitämästä ihan kunnon valtuustopuhetta.

Yksittäisenä tapahtumana vuoden varrelta jäi mieleen Altian tehdasmuseon avajaiset huhtikuussa 2017.Vuosikymmenet suljettuna ollut hieno museo avattiin kaikelle kansalle ja sain kutsun avajaisiin. Olihan muutaman vuoden takainen valtuustoaloitteeni ollut alkusysäys sille, että kunta ryhtyi edistämään asiaa. Kerrankin sai tuta kohtuullisen nopeasti ja konkreettisesti, että luottamustoimissa pystyy saamaan jotain konkreettista aikaiseksi. Ja mikä parasta – museo on auki myös vuoden 2018 kesällä.

IMG_3761

————–

Siviilipuolelta jäi erityisesti mieleen kesälomareissu Vienan Karjalaan: Paanajärvelle, Uhtualle ja Vuokkiniemeen. Tästä kirjoitin heinäkuussa pienen 3-osaisen matkakertomuksen blogiini.

Kulttuuriosastolla merkittävää oli  Pitkänokka -sarjakuvanäyttelyni Oulussa. Tarkemmin sanoen kulttuurikeskus Valvessa sijaitsevassa Oulun sarjakuvakeskuksessa ja sen pienessä sarjakuvagalleriassa. Näyttely oli avoinna 9.9.-5.10.2017 ja kävijöitä ilmeisen kohtuullisesti ainakin vieraskirjan perusteella. Näytillä oli sarjakuvatrippejäni ja hieman muutakin rekvisiittaa.

IMG_4581

Kuin jatkoksi tuolle omalle näyttelylleni, osallistuin loppuvuonna myös Oulun Taidemuseossa joulukuun alussa avattuun “101 sarjakuvaa Suomesta” -näyttelyyn. Mukana on 101:n suomalaisen sarjakuvantekijän toteuttama sivu kustakin Suomen itsenäisyyden vuodesta. Minulle suotiin vuosi 1999 ja tekele on näyttelyssä muiden mukana 8.1.2018 saakka. Myöhemmin tänä vuonna noista 101:stä sarjakuvasivusta julkaistaan myös erillinen sarjakuva-albumi. Vuosi 1999 siis mukana siinäkin.

IMG_4842

Jatkamme tästä.

 

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.