Yhdistyskiireitä

016

Kunnanvaltuusto ei kokoonnut 1,5 kuukauteen budjettivaltuuston jälkeen ja asemakaavoitus- ja rakennuslautakuntakin pitää kuukauden kokoustaukoa. Vaikka kunnallisissa luottamustoimissa on muutaman viikon tauko, niin alkutalvi on ollut kohtuullisen kiireinen.

Useamman vuoden tauon jälkeen palasin paikallisyhdistyksemme hallitukseen ja sen puheenjohtajaksi. Yhdistyksen hallituksen kokoukset, syyskokous ja “viran” mukanaan tuomat osallistumiset Kokoomuksen kunnallisjärjestön ja  Uudenmaan piirin kokouksiin ovat täyttäneet kalenterin iltaosastoa.

Kiireitä ovat lisänneet myös kahden aiemman Kokoomus-yhdistyksen sulauttaminen yhdeksi uudeksi yhdistykseksi. Nimenmuutos ja jäsenten kirjaaminen uuteen Kokoomus Nurmijärvi ry:een on nyt saatettu virallisesti päätökseen. Tuloksena syntyi kunnan suurin Kokoomus-yhdistys, jonka fokus on vahvasti koko kunnan kehittämisessä – taajamarajoista piittaamatta.

Viikonloppuna on Kokoomuksen Uudenmaan piirin syyskokous, johon puolenkymmenen muun KoNun jäsenen kanssa osallistun. Asialistalla on mm. uuden piirin puheenjohtajan valinta. Myös kunnallisjärjestön syyskokous on vielä edessä ennen vuoden vaihdetta.

Kun yhdistymis- ja syyskokouskiireet hellittävät, niin alkavat kuntavaalikiireet. Ehdokasasettelu on jo hyvässä vauhdissa, mutta mukaan ehtii vielä hyvin ilmoittautua. Mikäli on kiinnostusta kunnallispolitiikkaan, niin nyt siihen olisi mahdollisuus. Seuraava tilaisuus tulee vasta neljän vuoden päästä.

Jos vaikuttaminen oman kunnan asioihin kiinnostaa, niin ota yhteyttä.

 

 

 

Budjettivaltuusto 2016

IMG_2290

Juhani, Tuomas, Simeon, Aapo, Timo, Lauri ja Eero vai Donald, Donald, Donald, Donald, Donald, Donald ja Donald?

Keskiviikkona 9.11.2016 pidettiin Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, jossa hyväksyttiin mm. vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-19 taloussuunnitelma.

Media noteerasi samalta päivältä hieman paremmin USA:n presidentinvaalit, mutta niiden sivutuotteena Nurmijärvikin sai hieman näkyvyyttä. Joku vääräleuka kun huomasi kunnan vaakunan seitsemän takkutukan muistuttavan melkoisesti vaalit voittanutta tulevaa USA:n presidenttiä.

Nurmijärveläiseen tapaan budjettivaltuusto ei ollut tälläkään kertaa mikään pikarykäisy, vaan valtuustosalin jakkara kulutettiin liki 9 tunnin ajan. Näin vaikka itse talousarvion suhteen ei käyty kovinkaan pitkiä keskusteluja ja muutosesitysten määräkin oli kohtuullinen. Silti kävi mielessä, että onko järkeä kerätä budjettikokoukseen kovin paljon muita asioita. Nytkin listalla oli kaiken kaikkiaan parikymmentä asiakohtaa. Voisi olla paikallaan käsitellä ne erillisessä istunnossa ja edes hieman lyhentää budjettivaltuustoa.

Luottamus- ja toimihenkilöorganisaation uudistaminen vesittyi pitkästä ja vaiherikkaasta valmistelusta huolimatta. Käytännössä valtuusto otti aikalisän muutosten tekemiselle – nyt päätettiin vain pienistä muutoksista. Muutoksia olivat uuden konsernijaoston perustaminen, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan lakkauttamiset,  kunnanhallituksen henkilöstöjaoston lakkauttaminen ja kuntasuunnittelulautakunnan muuttaminen elinvoimalautakunnaksi, jonka jäsenmäärä tulee olemaan 11. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nimi muutettiin hyvinvointilautakunnaksi. Käytännössä isompi organisaatiouudistus jää uuden ensi vuonna valittavan kunnanvaltuuston päätettäväksi ja esittelijänä tullee toimimaan uusi kunnanjohtaja – ken hän sitten onkin.

Pieni hämmennys koettiin, kun myöhemmin talousarviota käsitellessä päätettiin äänestyksen jälkeen (23-25-2-1) lakkauttaa koulujen johtokunnat. Muutamaa pykälä aiemmin hyväksyttyyn organisaatiokaavioon, kun oli piirusteltu laatikko myös koulujen  johtokunnille. Itse ajattelin, että viimeksi tehty päätös on aina pätevämpi  ja sen mukaan jatkossa mennään.

Talousarvion osalta ei isoja muutoksia tehty. Perinteiseen tapaan SDP:n valtuustoryhmästä tuotiin tyrkylle pieniä vaalikampanjamaisia lisämäärärahaesityksiä  kyläavustajien toiminnan tukemiseen, liikuntaseura-avustusten kasvattamiseen. Näihin ehdotuksiin eivät muut lähteneet mukaan. Olisikin loputon suo ja tiukan budjettikurin loppu, jos jokainen valtuutettu ja ryhmä toisi demarien tapaan tällaisia jälkilypsyesityksiä budjettikokoukseen.

Vuoden 2017 tuloveroprosentti päätettiin pitää entisellään eli 19,50. Taloussuunnitelmassa on huomioitu 0,5 prosentin veron korotus vuodelle 2018. Sekin huomioiden kaikki lähivuodet tulevat olemaan alijäämäisiä eli kunnan käyttömenot ja investointien poistot ovat suuremmat kuin tulot. Kolme edellistä vuotta olemme tehneet nollatulosta tai parin miljoonan euron tappiota, mutta tänä vuonna alijäämän on ennustettu olevan noin 4,6 milj.euroa. Nyt vahvistettu vuoden 2017 tavoitearvio päätyy jo noin 5 miljoonan alijäämään ja myös kahdelle seuraavalle vuodelle on luvassa – veronkorotuksesta huolimatta – 4,5 ja 2,7 milj.euron persnetot. Jotakin mullistavaa täytyy tapahtua, jotta tuolta veronkorotukselta voitaisiin välttyä. Jo nyt eräät valtuutetut kaavailivat tuon korotuksen poisjättämistä taloussuunnitelmasta. Jos kuusi peräkkäistä vuotta näyttää tappiota, niin mielestäni täytyy tunnustaa korotuksen tarve – tai sitten samalla esittää yksilöidysti, mistä vastaava säästö tai korvaava tulo saadaan revittyä.

Kävin puhujapöntössä kritisoimassa investointihankkeiden käyttökustannusten määrittelyä ja raportointia. Asiasta olen aiemminkin kirjoittanut ja kyselytunnilla tekemäni huomautukset olivat johtaneet siihen, että talousarviokirjaan oli muutettu eräiden hankkeiden käyttökustannusarvioita. Monitoimitalon osalta muutos oli varsin radikaali: 1.052.000 euroa/vuosi oli muuttunut 408.000 euroksi/vuosi. Esitin myös pyynnön, että jatkossa hankkeista esitettäisiin sekä käyttötalousvaikutukset että tulosvaikutukset per vuosi ja nämä tehtäisiin samalla  systematiikalla hankkeen alusta ihan käyttövaiheeseen saakka.

SDP:n ryhmä esitti 350.000 euron lisämäärärahaa Heinojan kunnallistekniikan rakentamisen vauhdittamiseen. Sarkastisesti totesin, että hanke on todella ajankohtainen. Ilman demarivaltuutetun kunnanhallituksessa vuosi sitten esittämää ja hyväksyttyä täysin turhaa kaavaluonnoksen palauttamista, valtuusto olisi pystynyt vahvistamaan Heinojan asemakaavan juuri tässä samassa kokouksessa. Nyt kaavaprosessi on viivästynyt 8-9 kuukautta ja se tullee lainvoimaiseksi syksyllä 2017. On epätodennäköistä, että kunnallistekniikan suunnittelu, katusuunnitelmien hyväksyttäminen ja urakkakilpailutukset saadaan vietyä siten, että rakentamaan päästään täydellä voimalla – jos lainkaan – vuonna 2017. Jos jostakin päästään jotain nakertelmaan, niin siihen ei tarvita tuollaista lisämäärärahaa. Näin myös valtuusto asiasta päätti äänin 38-12-0-1. Sen verran kiihkeää keskustelu asiasta oli, että joku totesi, että yhden salimikrofonin sijasta tarvittaisiin kaksi – toinen Peltoselle ja toinen Häggille. Puhun silloin, kun siihen on tarvetta – ja tarvittaessa vaikka kolme kertaa. Sitähän varten meidät on valtuustoon valittu.

 

Kunnanvaltuusto päätti viimeinkin lakkauttaa Suomiehen ja Nummenpään alle 20 koululaisen koulut. Tätähän yritettiin jo muutama vuosi sitten, mutta varsinaisia lakkautuspäätöksiä ei tehty, vaikka sama valtuusto oli aiemmin vienyt niiden pyörittämiseltä määrärahat vuoden 2013 budjettikokouksessa niukasti äänin 26-25.  Muutamassa kuukaudessa jotkut olivat muuttaneet mielipiteensä ja joku oli tullut johtopäätökseen, että ei ole asiasta mitään mieltä. Niinpä kun  vuoden 2014 alussa äänestettiin Nummenpään koulun lakkauttamisesta, se päätettiinkin äänin 25-26 säilyttää. Myös Suomiehen koulu päätettiin tuolloin säilyttää niukimmalla mahdollisella tavalla eli äänin 25-25 (yksi vaiti) puheenjohtaja Kalmin äänen ratkaistessa. Viime keskiviikkona koulujen puolesta puhujia ei enää valtuustosalissa ollut – lakkautuspäätökset tehtiin yksimielisesti.

 

018    Puhuja puhujapöntössä.

 

 

 

 

 

Oulu Comics 2016 eli visiitti valkeaan kaupunkiin

15025187_10154567029491877_6068755705220750635_o

Miehet mustissa  J.A.Mäki ja herra Hööki signeeravat.     Kuva: T.Kokkila

Männä viikonloppuna tuli käytyä synnyinkaupunki Oulussa ja viidensillä Oulun sarjakuvafestivaaleilla.

Perjantai-iltana ehdittiin nippa nappa Ilpo Koskelan 35-vuotisjuhlanäyttelyn avajaisiin. Oululaisen sarjakuvaneuvoksen retrospektiivinen näyttely on avoinna Valveessa 27.11. saakka.

Lauantaina astuin festivaalilavalle sarjakuvataiteilija, kuvataiteilija, rokkimies Jyrki Mäen kanssa. Pikakomennuksena varavaramiehenä haastatteluaktin suoritti Timo Kokkila – Peräsmiehen “isä” ja monella tapaa ansioitunut sarjakuva-aktiivi.

Muutamia mielenkiintoisia luentoja tuli kuunneltua ja useita sarjakuvatuttavuuksia solmittua.

Tällaisen tekstin olin väsännyt festarijulkaisuun tuohon haastatteluun liittyen. Tulkoon nyt tähän tallennettua:

70-luvun alussa Paulaharjun kansakoulun 2. luokalleni tuli uusi oppilas. Muut natiaiset olimme kuluneesti sanottuna vaahtosammuttimen kokoisia. Uusi luokkakaveri Jyrki Mäki oli jo silloin kaappikellokokoa.

Istuimme Jyrkin kanssa takapulpeteissa – ja piirsimme. Ihailin hänen pyöreällä tyylillä piirtämiä pistoolimiehiä. Paperin kulutus oli huomattavaa. Itse rustasin äitimuorin töistä tuomien makulatuuripapereiden kääntöpuolille 64-sivuisiä lännensarjakuvalehtiä. Jyrki piirusteli vimmalla oman äitinsä tuomiin makkarakäärepapereihin.

Piirtämisen ohella kunnostauduimme välitunnilla erikoisessa kamppailulajissa. Jyrki jykevänä kaverina toimi ratsuna ja minä olin köykäisempänä reppuselässä. Parit iskivät yhteen ja olimme kutakuinkin voittamattomia. Nykyään tuollaiset välituntireipastelut on varmaan asetuksella kielletty.

Nelosluokan jälkeen tiet erkanivat. Minä menin Tuiraan oppikouluun ja Jyrki johonkin toiseen suuntaan. Suurinta osaa noista kansakoulun luokkakavereista en 70-luvun alun jälkeen ole tavannut lainkaan. Jyrkin tekemisiä Radiopuhelimissa ja Huutajissa toki pystyi seuraamaan, mutta jälleennäkemisen koimme vasta 2011 Helsingin kirjamessuilla, kun hänen esikoissarjakuvateoksensa ilmestyi.

Omalta osaltani käänteentekevä ja loppuelämääni vaikuttanut kädenojennus tapahtui Olhavan Teboililla kesällä 1981. Tartuin silloin Pahkasika-lehden hempeäkantiseen nro 9:ään. Se oli ihastusta ensi selailulla. Seuraavana vuonna julkaistiin ensimmäiset tekeleeni Pahkasiassa ja sitä riemua riitti julkaisun loppumetreille vuoteen 2000. Mukana olin Pitkänokilla myös vuoden 2015 joukkorahoitus-Pahkiksessa.

Pahkasikaan tein alussa sekalaisia teksti/kuva-juttuja, irrallisia strippejä ja muutamia sivun mittaisia erillissarjiksia. Piirsin myös muihinjulkaisuihin mm. silloisen työnantajani henkilöstölehteen. Pitempien ja työläämpien sarjakuvien laatiminen ei luonnistanut. Päätoimittaja Paretskoi kiteytti asian kutakuinkin näin: ”Hyvä mies, lopeta sarjakuvien piirtäminen ja ryhdy käsikirjoittajaksi. Piirustuksesi ovat korkeintaan maakuntatasoa, mutta jutut menevät heittämällä lehteen, kun hankin niille pätevän piirtäjän.” Teinkin sitten puolikymmentä Peräsmies-käsikirjoitusta, jotka hahmon luoja Timo Kokkila piirsi Pahkikseen.

Paretskoin isällisestä ohjauksesta huolimatta en luopunut piirtämisestä, mutta keskityin Pitkänokkiin ja ne Pahkikseenkin kelpasivat. Pahkasika oli Pitkänokille luonteva julkaisukanava. Lehden lopettamisen jälkeen piirtämiseni meni jäihin liki 10 vuodeksi. Uuden startin Pitkänokat saivat, kun ryhdyin kuntavaaliehdokkaaksi 2008 ja ryhdyin piirtämään strippejä säännöllisesti web-sivuilleni. Vuoden 2016 alussa niitä oli kertynyt liki 400 kappaletta ja kun tuli tieto mittavasta Pahkasika 40 vuotta –näyttelystä, niin kasasin Pitkänokasta 64-sivuisen strippikokoelman, jonka julkaisin näyttelyn aattona.

Monitoimitalon koukerot ja eurot

valtuusto

Kunnanjohtaja Kimmo Behm on tuonut esille tyytymättömyytensä tapaan, jolla Klaukkalan monitoimitalohanketta on viety eteenpäin. Hän viittaa mm. esivuokrasopimuksiin, joita ei oltu viety lainkaan sivistyslautakuntaan, vaan ne oli hoidettu teknisessä lautakunnassa. Samaa asia kritisoitiin sivistyslautakunnan suunnasta viime keväänä, kun sille tuotiin päätettäväksi esitys lisäavustuksen myöntämisestä kolmelle paikalliselle opistolle monitoimitalon vuokrakustannuksiin vuosille 2017-20121. Tuolloin kävi ilmi, että kaksi kunnan viranhaltijaa oli allekirjoittanut teknisen lautakunnan nimissä esisopimukset, jossa kunta sitoutui kyseisiin lisäavustuksiin. Jos avustuksia ei olisi myönnetty, niin nuo kolme monitoimitalon pääkäyttäjää olisivat voineet irtisanoutua jo rakenteilla olevasta hankkeesta. Otaksun, että sivistyslautakunnalla oli kumileimasinmainen tunnetila.

Samassa asemassa olimme kunnanvaltuustossa tämän vuoden toukokuussa. Tosin valtuustolla on kyllä ollut jo aiemmin tiedossa, että opistot ovat vaatineet lisätukia nouseviin vuokrakustannuksiin. Siitä, että esisopimuksissa olisi niihin jo sitouduttu, ei ollut tietoa.

Ja jotta sopimuskuvio olisi vieläkin sekavampi, niin esisopimuksenkin mukaan varsinaiset vuokrasopimukset olisi pitänyt allekirjoittaa jo ennen rakennustöiden alkamista. Nyt taloa rakennettiin hyvää vauhtia, eikä vuokrasopimuksissa ollut nimiä – eihän niitä lisäavustuksiakaan oltu myönnetty.

Se, että kirjoitin esisopimuksen allekirjoitetun teknisen lautakunnan nimissä, tarkoittaa sitä, että saamieni tietojen ja pöytäkirjojenkaan mukaan itse sopimustekstiä ja kyseisisä opistoille myönnettyjä exit-mahdollisuuksia ei ole käsitelty teknisessä lautakunnassa.

Tuossa kunnanvaltuuston toukokuun kokouksessa SDP:n valtuustoryhmä esittikin asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi siten, että asia käsiteltäisiin talousarviokäsittelyn yhteydessä. Jos demarien esitys olisi mennyt läpi, niin lisäavustuksia käsiteltäisiin vasta reilun viikon päästä marraskuun valtuustossa.

Meillä olisi aika erikoinen tilanne: Monitoimitalo olisi harjakorkeudessa ja juhlapuheet pidetty, mutta luultavasti yhtään vuokrasopimusta ei olisi vielä allekirjoitettu. Periaatteessa yksi tai kaikki opistot olisivat voineet jo purkaa esisopimukset – ja kunnalla toistakymmentä miljoonaa maksava rakennus käsissään.

Kunnanjohtaja Behm heitti paikallislehdessä ilmoille ajatuksen siitä, olisiko tarkoituksenmukaista kunnallistaa koko “hoito”, kun se rakennetaan muutamalle yksityiselle yhteisölle. Ajatus ei sinänsä ole uusi. Kunnanjohtaja esitti jo aiemmin tänä keväänä kunnanhallitukselle, että selvitetään em. opistojen kunnallistamisen hyödyt ja haitat vuoden 2017 maaliskuun loppuun mennessä. Kunnanhallitus oli asiasta eri mieltä.

Tällä hetkellä on kuitenkin valmistumassa sisäinen raportti monitoimitalon käyttäjien ja muiden avustusten saajista. Demarien Juha Peltonenhan totesi keväällä, että kyllä monitoimitaloon olisi ollut tulijoita ovista ja ikkunoista, jos olisi ilmoitettu, että kunta maksaa kaikkien kulut ja vuokrat.

Nurmijärven vuoden 2017 talousarvioesitystä läpikäydessäni kiinnitin huomiota siihen, että monitoimitalon käyttötalousvaikutuksiksi on nyt arvioitu 1.052.750 € vuodessa. Tuntui oudon suurelta. Tarkistin asian – vuoden 2016 talousarviossa käyttötalousvaikutuksiksi ilmoitettiin 842.750 € vuodessa. Yhden vuoden aikana vuosikustannukset ovat nousseet 210.000 euroa eli huimat 24 %.

Kaivelin sitten hankkeen alkuperäisiä päätösasiakirjoja. Kaksi vuotta sitten – tarkalleen 12.11.2014- kunnanvaltuusto sai tiedokseen monitoimitalon luonnossuunnitelmat ja hankkeen kustannusselvityksen. Silloin kunnanvaltuutetuille infottiin kustannuksista seuraavasti: “Tällä hetkellä käytössä olevan laskelman mukaan monitoimitalon kokonaisvaikutukset kunnan talouteen ovat 250 000 – 270 000 euroa vuodessa. Summaa voidaan pitää varsin maltillisena verrattuna eräisiin muihin käynnissä oleviin hankkeisiin. Monitoimitalohankkeen taloutta on tarkasteltu poikkeuksellisen kattavasti.”

Summa oli kaksi vuotta sitten todella maltillinen. Nyt kaksi vuotta myöhemmin se on kasvanut noin 800.000 eurolla – siis nelinkertaistunut.

Alkuperäistä esitystä on ryyditetty rinta rottingilla, että “Monitoimitalohankkeen taloutta on tarkasteltu poikkeuksellisen kattavasti.” Niin – todella poikkeuksellisesti. Kymmenessä vuodessa käyttökulujen lisäys tulee siis olemaan 8 miljoonaa euroa, kun vertaa sitä tietoon, joka valtuutetuille oli annettu päätöksentekoa varten.

Pakkohan tästä on taas pyytää selvitystä. Ei ole valitettavasti ensimmäinen kerta.

Osavuosikatsaus II ja talousarvioesitys 2017

008

Kävin hakemassa Nurmijärven kunnantalolta kuluvan vuoden osavuosikatsaus II:n eli tilanteen elokuun loppuun saakka  ja esityksen talousarvioksi 2017 / taloussuunnitelmaksi 2018-2019. Yhteensä 340 sivua ripeää ilta- ja viikonloppulukemista.

Osavuosikatsauksessa ennustetaan kuluvan vuoden tuloksen olevan 0,65 milj.euroa budjetoitua parempi, mutta päätyvän silti 4,6 milj.euroa alijäämäiseksi eli kansankielellä ns. persnettoa tehdään tuon verran. Tämän vuoden budjettihan oltiin viritetty jo lähtiessä peräti 5,3 milj.euroa alijäämäiseksi.

Verotulojen ennakoidaan ylittyvän budjetoidusta, korkomenojen alittuvan huomattavasti ja poistojen jäädessä miljoonan verran ennakoitua pienemmäksi johtuen investointien siirtymisestä. Vastaavasti perhe- ja sosiaalikulut ylittyvät 1,15 milj.euroa ja erikoissairaanhoidon kulut jälleen kerran – nyt peräti 1,3 milj.euroa.

Lainamäärän ennustetaan kasvavan kuluvana vuonna 608 €/asukas olevan vuoden lopulla 3271 €/asukas.

Talousarviostahan päätetään  kunnanvaltuustossa jo 9.11.2016, joten turhan paljon aikaa sen läpikäymiseen ei tällä kertaa ole. Talousarvio- ja taloussuunnitelmaesitys on kohtuullisen karua luettavaa. Seuraavat kolme vuotta ovat esityksessä kaikki alijäämäisiä eli aiempien vuosien ylijäämää nakerretaan 12 miljoonan euron edestä.

Lainamäärä tulee esityksen mukaan lähes kaksinkertaistumaan ollen vuoden 2019 lopulla noin 213 milj.euroa. Se tarkoittaa liki 4900 € per asukas.

Investoinnit pysyvät kohtuullisen korkealla tasolla erityisesti tieverkon rakentamiskustannusten vuoksi. Klaukkalan tieverkko ja ohikulkutiehen liittyvät kunnan investoinnit syövät merkittävän osan investointibudjetista. Investointimäärät ovat sellaisella tasolla, että uusia hankkeita ei soisi vedeltävän tai työnneltävän listalle mistään päin pitäjää.

 

 

 

 

 

 

 

Pitkänokka Oulun Sarjakuvafestivaaleilla

Synnyinkaupungissani Oulussa pidetään viidennet sarjakuvafestivaalit 3.-6.11.2016.
Lauantaina  5.11. klo 16.30 Kulttuurikeskus Valveen festivaaliravintolan lavalle istahtavat kansakoulukaverit Jyrki Mäki ja Arto Hägg jorisemaan yhteisestä ohikiitäneestä menneisyydestään ja tuoreista sarjakuvateoksistaan.
J.A. Mäki tunnetaan monipuolisesta ja pitkästä taiteilijaurastaan mm. Radiopuhelimet -yhtyeen sanoittajana ja vokalistina, Huutajista, kuvataiteesta ja sarjakuvistaan.
Rokkitähden kanssa lavalle könyävän toisen henkilön meriittilista kulttuurin alalla on vaatimattomampi.
Sarjakuvailijat on mahdollisuus tavata hieman aikaisemmin nokikkain ja pitkänokikkain  klo 16.00-16.30 Valveessa Oulun Sarjakuvakeskuksessa, jossa nämä myös signeeravat tekeleitään päivän hintaan. Olisihan se hienoa, jos paikalle ilmaantuisi muutama muukin 70-luvun alun alakoululainen Paulaharjun kansakoulusta. Ja allekirjoittaneen tapaa luultavasti Leskisestä hieman  illemmalla. Saa tulla moikkaamaan.
Ote ohjelmasta:
oulucom_04
Linkki festarisivuille: http://www.oulucomics.com/festival/16/

ASRA 11.10.2016 eli Heinojan kaavan toinen tuleminen

015

Nurmijärven asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan ensi tiistain lista jatkaa viime aikojen minimalistista suuntausta. Listalla on yksi purkamiskehotus, kaksi asemakaava-asiaa ja yksi poikkeamispäätös. Mikäli tilanne jatkuu samanlaisena jatkossakin, niin pelkokuvat organisaatiouudistuksen yhteydessä muodostuvan kaavoituksen superlautakunnan ylipitkistä asialistoista ovat turhia.

Heinojan asemakaava tulee nyt melkein vuoden hiljaiselon jälkeen lautakuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Kunnanhallitushan päätti äänestyksen jälkeen tammikuussa 2016 palauttaa lautakunnan vuonna 2015 hyväksymän kaavaluonnoksen uudelleen valmisteltavaksi. Palautusta vastustivat kh:ssa Schildt, Sivula ja Toivonen. Muut 7 palautuksen puolesta. Vaulamo poissa.

Saatesanoiksi maitojunalla lautakuntaan palautettuun luonnokseen kirjattiin SDP:n Juha Peltosen esityksestä, että “Raalantien ja Rajamäentien välisen uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle lisätään. Raalantietä lähinnä olevan liikenneympyrän siirtoa etelämmäksi selvitetään. Uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Lisäksi laaditaan kaavarunkotasoinen suunnitelma uudesta tielinjauksesta Rajamäentielle asti.”

Nyt 10 kuukauden uurastuksen jälkeen meillä on päivitetty kaavaluonnosehdotus käsittelyssä. Päivitykset ja tarkistukset eivät kuitenkaan liity kunnanhallituksen kommentteihin, vaan ne ovat allekirjoittaneen ja Sami Virtasen esityksiä, jotka lautakunta yksimielisesti hyväksyi ja kehotti ottamaan huomioon seuraavassa vaiheessa.

Kunnanhallituksen kommentit eivät ole käytännössä johtaneet mihinkään muuhun kuin ajan ja rahan palamiseen. Selvityksiä on toki käskystä tehty – ja päädytty melko lailla samoihin johtopäätöksiin, jotka kirjoitin blogiini välittömästi  kunnanhallituksen palautuspäätöksestä kuultuani 20.1.2016. Näin raapustin tuolloin:

“Ohikulkuyhteys on jo nyt suunnitelmassa ja mielestäni sellaisessa muodossa, että se ei aiheuta ongelmaa uuden asuinalueen sisäiselle liikenteelle.  Kunnanhallituksen vonkaama kiertoliittymän siirtokin on todellista hienosäätöä, koska kiertoliittymän eteläpuolella on luonnonsuojelukohde rajoittamassa siirtoa. Tuokin tutkailu olisi voitu aivan hyvin tehdä seuraavassa valmisteluvaiheessa – ei missään nimessä sellainen asia, että vaatisi luonnosvaiheen jatkamista.

Korneinta tuossa Peltosen esityksessä ja kunnanhallituksen päätöksessä on loppukaneetti, että uusi valmistelu ei saa myöhentää hankkeen tavoiteaikataulua. Esitys – etenkin, jos kiertoliittymän sijaintia muutetaan – tarkoittanee sitä, että Kattilamäentien linjausta joudutaan muuttamaan. Tämä johtaa siihen, että kaava-alueen eteläosaan suunniteltu AP eli asuinpientalojen korttelialue pienenee, eikä enää soveltune ko. tarkoitukseen. Ja jos Kattilamäentietä siirretään edes sijaansa etelämmäs, niin se aiheuttaa dominoefektin pohjoispuolisille tonteille eli koko kaava menee uusiksi siltä osin.

Tämä kaikki pitäisi tehdä samassa ajassa kuin on alun perin aikataulutettu. Hallelujaa!”

Viranhaltijat ovat nyt myös kalkuloineet kunnanhallituksen edellyttämän “läpiajoliikennettä houkuttelevan tielinjauksen” aiheuttamia lisäkustannuksia. Ne aiheuttaisivat peräti 2,2 milj.euroa lisäkustannuksia tai saamatta jääviä tonttituottoja. Syynä mm. tuo tuoreeltaan arvioimani AP-korttelialueen häviäminen.

Tielinjauksiakin on karkealla tasolla tutkittu, vaikka ne eivät edes sisälly kaavoitettuun alueeseen. Niissäkin tutkielmissa on päädytty alkuperäiseen linjaukseen. Yksi merkittävä peruste valinnalle on ollut se, että tavoitteena on se, että liikennettä suunnitellaan alueen ehdoilla – ei siten, että kaava-aluetta suunnitellaan liikenteen ehdoilla. Selvitysten mukaan alueen kokoojakadun tärkein tehtävä on välittää liikennettä alueelle ja sen halki uusille laajennusalueille.

Kaavahankkeen viivästymisen suhteen myönnän olleeni väärässä. Arvioin viiveen olevan noin 4 kk  luokkaa. Se tulee olemaan 2-3  kertaa enemmän eli Heinojan kaavan vahvistuminen viivästyy vähintään vuodella alkuperäisestä aikataulusta.

Asiakohta on sillä tavalla mielenkiintoinen ja poikkeuksellinen, että lautakuntaan tuodaan esitys, jota ei ole tehty kunnanhallituksen nimenomaan edellyttämällä tavalla eli lisäämällä tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle. En usko, että lautakunnassa tuottaa ongelmia hyväksyä nyt esitettävä luonnos, joka on tässä suhteessa muuttumaton. Meneekö se läpi myöhemmin kunnanhallituksessa jää nähtäväksi. Voihan olla, että kh tekee päätöksen palauttaa asia toisenkin kerran lautakuntaan saatteella: uskokaa nyt, että uuden tielinjauksen houkuttelevuutta läpiajoliikenteelle tulee lisätä, vaikka se maksaa 2,2 miljoonaa euroa ja on yleisten aluesuunnittelun tavoitteiden vastaista.

Toinen kaavamuutosasia on Haikalan pohjoispuolelle sijoittuva ja ohikulkutien rakentamiseen liittyvä. Siinä kumotaan nykyistä asemakaava-aluetta ohikulkutien linjauksen alta ja mahdollistetaan Kirkkotien muutokset.

Syksyn lukulistalla on Kuuban matkaoppaiden, Kinnusen Lopotin ja Mentulan Jääkauden lisäksi Tasapainoitettu esitys talousarvioksi 2017 ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2018-2019.

Valtuusto 28.9.2016

Ukaasi.jpg

Tässä pienellä viiveellä muutama rivi Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksesta 28.9.2016. Jäi rapsaamatta, kun pinnalla oli myös Kokoomus-yhdistysten yhdistymisasiaa, ministerivierailu ja oma ilmoittautuminen kevään kuntavaaleihin.

Kisakujan asemakaavamuutos hyväksyttiin ilman puheita. Näin kymmenisen vuotta pyöritelty kaavamuutos on saavuttamassa päätepisteen – ellei sitten siitä valiteta. Ympäristön asukkaat eivät ole olleet esitettyyn ratkaisuun tyytyväisiä.

Päätimme perustaa Nurmijärven Työterveys Oy:n, joka tuottaa jatkossa kunnan järjestämisvastuulla olevat palvelut ja markkinaehtoiset työterveyspalvelut.

Kokoomusvaltuutettu Hanna Suomelle myönnettiin ero paikkakunnalta muuton vuoksi ja valtuustoon nousi 1. varavaltuutettu Pasi Miettinen Klaukkalan Alueen Kokoomuksesta.

Saimme sosiaali- ja terveyslautakunnan vastineen valtuustoponteen liittyen perhetukikeskuksen kustannusselvitykseen. Asiasta käytiin keskustelua – erityisesti SDP:n Juha Peltonen kritisoi, ettei ollut saanut pyynnöstä huolimatta ajoissa kustannus- ja säästölaskelmia kunnan oman perhetukikeskuksen osalta. Peltonen mainitsi salissa, että viimeinkin oli tullut arvio noin 800.000 euron vuotuisista säästöistä. Asiaan palattaneen talousarviokäsittelyssä. Se täytyy todeta, että jos museoviranomaiset eivät olisi ottaneet Kiljavan rakennuksien sisätilojen muutoksiin rajusti suojelevaa linjausta, niin perhetukikeskus luultavasti toimisi tälläkin hetkellä Kiljavan sairaalan alueella.

Ilmoitusasioissa totesimme Helsingin seudun MLA-sopimuksen 2016-2019 allekirjoitetuksi ja Ympäristöministeriön kiitokset sopimuksen valmisteluun ja myötävaikuttamiseen osallistuneita.

Kaivoin esille Nurmijärven Uutisten noin vuoden takaisen uutisen otsikolla “Valtuusto antoi ukaasin valtiolle”. Tuota MAL-aiesopimusta nimittäin käsiteltiin noin vuosi sitten Nurmijärven kunnanvaltuustossa. Olin kärkevimpänä kritisoimassa  toteutuneiden ja valmisteltavana olevan MAL-sopimusten yksipuolisuutta: kunta toimii ja toteuttaa asemakaavoitusta ja asuntorakentamista sopimuksen mukaisesti, mutta valtion puolesta sitoumukset ovat vain lupauksia ja hyväntahdon osoituksia. Ehdotuksestani valtuusto päätti lisätä maankäytön toteutusohjelmaan ukaasin, että Nurmijärvi ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen asuntotuotantomääriin, jos valtio ei edistä seudun väylähankkeita, erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä.

Lisäys tehtiin äänin 44-7, peltoslaisten äänestäessä ehdotustani vastaan. Yllä olevasta lehtileikkeestä voi todeta, että demarien Peltosen mielestä lisäyksellä ei ollut juuri painoarvoa, kun “valtion puolella tuskin Nurmijärven budjettikirjoja luetaan”.

Onneksi kuitenkin kunnan viranhaltijat lukevat kunnan budjettikirjoja ja noudattavat korkeimman päättävän elimen tekemiä päätöksiä. Sain taannoin suoraa positiivista palautetta kunnan johtavilta viranhaltijoilta, että tuollaisen päätöksen – tai ukaasin kuten paikallislehti sitä nimitti – kanssa, oli erinomaisen hyvä lähteä neuvottelemaan MAL-aiesopimuksen yksityiskohdista ja vaatimuksesta saada Klaukkalan ohikulkutie valtion investointiohjemaan. Ja muistaakseni tuo “ukaasi” myös lehdistössä jollakin tapaa noteerattiin.

Ja sinne se lopulta saatiin, kunnan kansanedustajien ja kunnan johdon varmasti edistäessä asiaa täysin voimin.

Nyttemminhän ohikulkutiehankkeesta on jälleen kerran valitettu ja rakentaminen siirtyy vähintään puolella vuodella. Oikeusvaltiossa oikeutta voi vaatia, eikä maksa paljon – ainakaan valittajalle.

 

 

Kuntavaalit 2017 – Osallistumisilmoitus

013

Jätin viime viikolla yhdistyksen syyskokouksessa suostumukseni kuntavaaleihin 2017.

Edessä ovat siis kolmannet kunnalliset vaalit kohdallani. Jo ensimmäisten vaalien 123 ääntä toivat paikan Nurmijärven kunnanvaltuustossa ja tuolloin kokeiluluontoiset superlautakuntapaikat eli jäsenyyden sekä asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa että myös ympäristölautakunnassa.

Vuoden 2012 kuntavaaleissa sain valtuustopaikan 187 äänellä ja hoidettavakseni myös asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan puheenjohtajuuden. Sittemminhän istuvan valtuuston toimikautta on kuntalain uudistuksen yhteydessä jatkettu toukokuulle 2017.

Vaaleihin lähtiessä olen antanut yleensä muutaman vaalilupauksen – etupäässä itselleni:

  • Otan vastaan luottamustehtäviä vain sen verran, että pystyn ne kunnialla hoitamaan: Näin on käynyt – poissaolotilastoissa ei näy nimeäni ja varahenkilöitä ei ole tarvinnut hätyytellä paikalle.
  • En vierasta valtuustosalin puhujapönttöä: En ole ollut äänessä jokaisessa kokouksessa, mutta tarpeen tullen olen sanottavani käynyt rykäisemässä. Puhujapönttö on tullut tutuksi.
  • Kirjoitan ajatuksistani paikallisaviisiin muulloinkin kuin kuukautta ennen vaaleja: Kahdeksan vuoden ajan olen paikallislehtiin eräänkin rivin rustannut mm. kunnan rakennushankkeista, palveluverkkoselvityksestä, investointihankkeista, kyläkoulusista, väylähankkeista, tonttikokoasiasta – joidenkin mielestä varmaan enemmänkin kuin tarpeeksi.
  • Pidän web-sivujani yllä ja kirjoitan blogiini säännöllisesti muulloinkin kuin vaalien yhteydessä: Niinpä. Näillä blogisivuilla olen kirjoittanut etupäässä Nurmijärven asioista ja kunnallispolitiikasta aktiivisesti syksystä 2008 lähtien – varmaan ainakin 500 kirjoitusta. Otaksun, että web-sivujeni ja blogini elinkaari on hieman pitempi kuin kuntavaaliehdokkailla keskimäärin.

Kuntavaalit ovat 9.4.2017. Mielenkiintoisen niistä tekee se, että tulevan kunnanvaltuuston rooli ja toimivalta tulee sote-uudistuksen myötä olemaan huomattavasti vähäisempi kuin aiemmin. On mielenkiintoista nähdä riittääkö vaaleihin ehdokkaita entiseen tapaan, kun tehtäväkenttä kaventuu ja sote-asiat siirtyvät kunnallisen päätöksenteon ulkopuolelle. Itselleni tärkeät ja tutut asiat kuten kaavoitus, maankäyttö ja liikenneväylät nousevat entistä keskeisempään rooliin kuntataloudessa ja päätöksenteossa.

Sekä ehdokasnumeroni että äänimäärät suurenivat viime vaaleissa. Kolmannen koitoksen osalta lukuja pääsee ihmettelemään vasta ensi keväänä. Siihen saakka ne ovat täysi mysteerio. Sen olen kahdeksan vuoden aikana oppinut, että istuvan valtuutetun tulee tehdä seuraava vaalikampanjansa jo kuluvan valtuustokauden eli toimimalla ne neljä vuotta mahdollisimman aktiivisesti ja lupaustensa mukaisesti. Ei innostumalla  kirjoittamaan paikallislehtiin juuri ennen vaaleja tai herättämällä vuosikausia uinuvina olleet nettisivunsa uuteen kukoistukseen.

Kokoomus Nurmijärvi ry

ministeri01p

         Kuva: Mia Lagström / Nurmijärven Uutiset

Paikallisten Kokoomus-yhdistysten kutsumana kunnantalon valtuustosalissa vieraili 22.9.2016 opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen. Hän alusti yleisötilaisuutta kertomalla oman vastuualueensa tuoreista asioista mm. valtion budjettiin liittyen. Yllätykseksi ministeri kertoi Nurmijärven olevan hänelle hyvinkin tuttu paikkakunta mm. sukulaissuhteiden ansiosta.

Mieleen jäi ministerin maininnat siitä, että varhaiskasvatus todellakin mielletään nykyään kasvatuksellisena tekijänä lapsen näkökulmasta, eikä vain vanhempien näkökulmasta päivähoitoasiana. Grahn-Laasonen totesi, että varhaiskasvatukseen osallistuneilla lapsilla on tutkitusti helpompi koulupolku edessään ja varhaiskasvatus on merkittävä tekijä myöhempien ikävuosien syrjäytymisen ehkäisemisessä. Uskon tuohon.

Peruskoulutukseen liittyen ministeri kertoi 90 milj.euron satsauksesta opettajien täydennyskoulutukseen uutta opetussuunnitelmaa tukemaan ja mm. mahdollistamaan tutor-opettajamallista peruskouluissa.

Paikallaolijoilta riitti koko visiitin ajaksi asiallisia ja asiantuntevia kysymyksiä. Hiljaisia hetkiä ei ollut.

Tilaisuuden lopuksi ojensin Sannille muistoksi Pohjois-Nurmijärven Kokoomus ry:n 50-vuotisjuhlakirjan. Tuumin myös ääneen, että opetus- ja kulttuuriministerin toimenkuvana kuulunee myös alakulttuuri ja ilmoitin luovuttavani hänelle Pitkänokka-strippialbumini, joka sitten vietiin kirjaimellisesti käsistäni.

Hyvä tilaisuus oli.

—

Yleisötilaisuudenpäätteeksi pidettiin Pohjois-Nurmijärven Kokoomus ry:n syyskokous, jonka asialistalla oli pari poikkeuksellista – jopa historiallista- asiakohtaa.

Yhdistys päätti muuttaa nimekseen Kokoomus Nurmijärvi ry:n ja muutti sääntönsä sen mukaisesti. Näiden muutosten tarkoituksena on mahdollistaa ko. yhdistyksen ja Kirkonkylällä toimivan Nurmijärven Kokoomus ry:n toiminta. Käytännössä nykyiset yhdistykset siis yhdistyvät uudeksi Kokoomus Nurmijärvi ry:ksi ja yhtenen toiminta alkaa välittömästi.

Olen toiminut Nurmijärven kunnallispolitiikassa ja Kokoomuksessa vuodesta 2008. Koko sen ajan on Pohjois-Nurmijärvellä ja Kirkonkylällä keskusteltu ja pidetty järkevänä yhdistää nämä kaksi Kokoomus-yhdistystä. Ainakaan minulle ei tältä suunnalta ei ole löytynyt yhdistymiselle vastustajia. Tänä keväänä nostimme asian viimeisen kerran ja lopullisesti pöydälle – ja toteutimme yhdistymisen rivakasti ja määrätietoisesti. Lähdemme omalta osaltamme ensi vuoden kuntavaaleihin entistä leveämmin hartioin ja paremmin resurssein ja näytämme esimerkkiä siitä, miten ns. kyläpolitikoinnille laitetaan kapuloita rattaisiin.

Allekirjoittanut valittiin uuden yhdistyksen ensimmäiseksi puheenjohtajaksi. Hallitukseen valittiin lisäksi Marjukka Bruun-Vartia, Kristiina Hakala, Markku Jalava, Jyrki Laamanen, Seija Martelius, Hilkka Ruusuvirta, Tero Salomaa, Mika Saloranta ja Matti Valkonen. Hallituksen työskentelyyn osallistuu kutsuttuna myös vaalipäällikkö Kari Suomela. 

Kiitän luottamuksesta, vaikka en itse oma ykkösehdokkaani puheenjohtajaksi ollutkaan. Toimeen on kuitenkin helppo ryhtyä, kun hallituksessa on monipuolista kokemusta, näkemystä ja osaamista.