Budjettivaltuusto 2016

IMG_2290

Juhani, Tuomas, Simeon, Aapo, Timo, Lauri ja Eero vai Donald, Donald, Donald, Donald, Donald, Donald ja Donald?

Keskiviikkona 9.11.2016 pidettiin Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, jossa hyväksyttiin mm. vuoden 2017 talousarvio ja vuosien 2018-19 taloussuunnitelma.

Media noteerasi samalta päivältä hieman paremmin USA:n presidentinvaalit, mutta niiden sivutuotteena Nurmijärvikin sai hieman näkyvyyttä. Joku vääräleuka kun huomasi kunnan vaakunan seitsemän takkutukan muistuttavan melkoisesti vaalit voittanutta tulevaa USA:n presidenttiä.

Nurmijärveläiseen tapaan budjettivaltuusto ei ollut tälläkään kertaa mikään pikarykäisy, vaan valtuustosalin jakkara kulutettiin liki 9 tunnin ajan. Näin vaikka itse talousarvion suhteen ei käyty kovinkaan pitkiä keskusteluja ja muutosesitysten määräkin oli kohtuullinen. Silti kävi mielessä, että onko järkeä kerätä budjettikokoukseen kovin paljon muita asioita. Nytkin listalla oli kaiken kaikkiaan parikymmentä asiakohtaa. Voisi olla paikallaan käsitellä ne erillisessä istunnossa ja edes hieman lyhentää budjettivaltuustoa.

Luottamus- ja toimihenkilöorganisaation uudistaminen vesittyi pitkästä ja vaiherikkaasta valmistelusta huolimatta. Käytännössä valtuusto otti aikalisän muutosten tekemiselle – nyt päätettiin vain pienistä muutoksista. Muutoksia olivat uuden konsernijaoston perustaminen, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan lakkauttamiset,  kunnanhallituksen henkilöstöjaoston lakkauttaminen ja kuntasuunnittelulautakunnan muuttaminen elinvoimalautakunnaksi, jonka jäsenmäärä tulee olemaan 11. Sosiaali- ja terveyslautakunnan nimi muutettiin hyvinvointilautakunnaksi. Käytännössä isompi organisaatiouudistus jää uuden ensi vuonna valittavan kunnanvaltuuston päätettäväksi ja esittelijänä tullee toimimaan uusi kunnanjohtaja – ken hän sitten onkin.

Pieni hämmennys koettiin, kun myöhemmin talousarviota käsitellessä päätettiin äänestyksen jälkeen (23-25-2-1) lakkauttaa koulujen johtokunnat. Muutamaa pykälä aiemmin hyväksyttyyn organisaatiokaavioon, kun oli piirusteltu laatikko myös koulujen  johtokunnille. Itse ajattelin, että viimeksi tehty päätös on aina pätevämpi  ja sen mukaan jatkossa mennään.

Talousarvion osalta ei isoja muutoksia tehty. Perinteiseen tapaan SDP:n valtuustoryhmästä tuotiin tyrkylle pieniä vaalikampanjamaisia lisämäärärahaesityksiä  kyläavustajien toiminnan tukemiseen, liikuntaseura-avustusten kasvattamiseen. Näihin ehdotuksiin eivät muut lähteneet mukaan. Olisikin loputon suo ja tiukan budjettikurin loppu, jos jokainen valtuutettu ja ryhmä toisi demarien tapaan tällaisia jälkilypsyesityksiä budjettikokoukseen.

Vuoden 2017 tuloveroprosentti päätettiin pitää entisellään eli 19,50. Taloussuunnitelmassa on huomioitu 0,5 prosentin veron korotus vuodelle 2018. Sekin huomioiden kaikki lähivuodet tulevat olemaan alijäämäisiä eli kunnan käyttömenot ja investointien poistot ovat suuremmat kuin tulot. Kolme edellistä vuotta olemme tehneet nollatulosta tai parin miljoonan euron tappiota, mutta tänä vuonna alijäämän on ennustettu olevan noin 4,6 milj.euroa. Nyt vahvistettu vuoden 2017 tavoitearvio päätyy jo noin 5 miljoonan alijäämään ja myös kahdelle seuraavalle vuodelle on luvassa – veronkorotuksesta huolimatta – 4,5 ja 2,7 milj.euron persnetot. Jotakin mullistavaa täytyy tapahtua, jotta tuolta veronkorotukselta voitaisiin välttyä. Jo nyt eräät valtuutetut kaavailivat tuon korotuksen poisjättämistä taloussuunnitelmasta. Jos kuusi peräkkäistä vuotta näyttää tappiota, niin mielestäni täytyy tunnustaa korotuksen tarve – tai sitten samalla esittää yksilöidysti, mistä vastaava säästö tai korvaava tulo saadaan revittyä.

Kävin puhujapöntössä kritisoimassa investointihankkeiden käyttökustannusten määrittelyä ja raportointia. Asiasta olen aiemminkin kirjoittanut ja kyselytunnilla tekemäni huomautukset olivat johtaneet siihen, että talousarviokirjaan oli muutettu eräiden hankkeiden käyttökustannusarvioita. Monitoimitalon osalta muutos oli varsin radikaali: 1.052.000 euroa/vuosi oli muuttunut 408.000 euroksi/vuosi. Esitin myös pyynnön, että jatkossa hankkeista esitettäisiin sekä käyttötalousvaikutukset että tulosvaikutukset per vuosi ja nämä tehtäisiin samalla  systematiikalla hankkeen alusta ihan käyttövaiheeseen saakka.

SDP:n ryhmä esitti 350.000 euron lisämäärärahaa Heinojan kunnallistekniikan rakentamisen vauhdittamiseen. Sarkastisesti totesin, että hanke on todella ajankohtainen. Ilman demarivaltuutetun kunnanhallituksessa vuosi sitten esittämää ja hyväksyttyä täysin turhaa kaavaluonnoksen palauttamista, valtuusto olisi pystynyt vahvistamaan Heinojan asemakaavan juuri tässä samassa kokouksessa. Nyt kaavaprosessi on viivästynyt 8-9 kuukautta ja se tullee lainvoimaiseksi syksyllä 2017. On epätodennäköistä, että kunnallistekniikan suunnittelu, katusuunnitelmien hyväksyttäminen ja urakkakilpailutukset saadaan vietyä siten, että rakentamaan päästään täydellä voimalla – jos lainkaan – vuonna 2017. Jos jostakin päästään jotain nakertelmaan, niin siihen ei tarvita tuollaista lisämäärärahaa. Näin myös valtuusto asiasta päätti äänin 38-12-0-1. Sen verran kiihkeää keskustelu asiasta oli, että joku totesi, että yhden salimikrofonin sijasta tarvittaisiin kaksi – toinen Peltoselle ja toinen Häggille. Puhun silloin, kun siihen on tarvetta – ja tarvittaessa vaikka kolme kertaa. Sitähän varten meidät on valtuustoon valittu.

 

Kunnanvaltuusto päätti viimeinkin lakkauttaa Suomiehen ja Nummenpään alle 20 koululaisen koulut. Tätähän yritettiin jo muutama vuosi sitten, mutta varsinaisia lakkautuspäätöksiä ei tehty, vaikka sama valtuusto oli aiemmin vienyt niiden pyörittämiseltä määrärahat vuoden 2013 budjettikokouksessa niukasti äänin 26-25.  Muutamassa kuukaudessa jotkut olivat muuttaneet mielipiteensä ja joku oli tullut johtopäätökseen, että ei ole asiasta mitään mieltä. Niinpä kun  vuoden 2014 alussa äänestettiin Nummenpään koulun lakkauttamisesta, se päätettiinkin äänin 25-26 säilyttää. Myös Suomiehen koulu päätettiin tuolloin säilyttää niukimmalla mahdollisella tavalla eli äänin 25-25 (yksi vaiti) puheenjohtaja Kalmin äänen ratkaistessa. Viime keskiviikkona koulujen puolesta puhujia ei enää valtuustosalissa ollut – lakkautuspäätökset tehtiin yksimielisesti.

 

018    Puhuja puhujapöntössä.

 

 

 

 

 

4 thoughts on “Budjettivaltuusto 2016

  1. Koskas kunnassa aletaan tekemään jotakin että tuo ylenmääräinen rahan pumppaaminen uimahallille loppuu? Ei taida oikein sopia kohta edes kilpailulakien sisään tuo touhu.

  2. Uimahalliyhtiön hallitus on asettanut tavoitteen, että vuonna 2020 yhtiö ei enää tarvitse käyttötalouteen rahaa omistajalta eli Nurmijärven kunnalta. Varmaan ensi vuonna jo nähdään kuinka realistinen tuo tavoite on. Tällä hetkellähän yhtiö elää ikään kuin kädestä suuhun.

    Aikoinaan kannatin pienempää laajennusta. Jo senkin vuoksi, että sen vaihtoehdon laskelmat näyttivät todella hyviltä läyttötalouden kannalta. Pienemmällä laajennuksella arvioitiin päästävän tilanteeseen, jossa kunnan toimintatukea ei olisi enää tarvittu lainkaan.

    Valtuusto kuitenkin päätti investoida enemmän ja eri tyyppiseen laajennushankkeeseen, joten sen kanssa on elettävä. Se täytyy sanoa, että kävijämäärän kasvu kyllä näkyy kylällä ja toivottavasti tuo kuntaan muuta hyvää.

    Sekin täytyy muistaa, että kunnassa on lukuisia liikuntapaikkoja, joiden “toimintatuesta” kunta vastaa 100 prosenttisesti. Esimerkiksi Kirkonkylän liikuntapuiston ja sen tekojääradan käyttö- ja hoitokustannukset menevät täysin kunnan ja kuntalaisten piikkiin. Sekin ihan OK, joskin jääkauden ulkopuolella käyttöaste taitaa olla aika matala. Jokuhan voisi joutessaan laskea paljonko liikuntapaikkojen kustannukset ja tuet ovat vuodessa per käyttäjä. Uimahallin osalta se on ilmeisesti noin 1 euro/käyttäjä/vuosi.

  3. Uimahalli onkin osakeyhtiö pohjainen toisin kuin nuo muut mainitsemasi. Yhtiö myöskin toimii erittäin kilpailluilla markkinoilla eli kuntosali bisneksessä. Yhtiö yhdistää myös hinnoittelussaan uimahalli toiminnan kuntosaliin mitä taasen kunta tukee rahallisesti. Mitäköhän kilpailuviranomaiset sanoisi jos joku lähialueiden yrittäjä vetäisi herneen nenäänsä?

  4. Ainakin kunnanvaltuustolle on informoitu, että muut kuin uintipalvelut pitää pystyä rahoittamaan tulorahoituksella. Kunnan tuki kohdistuisi siten vain uintiin. Miten tuo toteutuu ja on todennettavissa onkin sitten toinen asia. Asiaan voi parhaiten perehtyä ja puuttua, kun käsitellään kuluvan vuoden tilinpäätöstä ja tarkastuskertomusta. Tarkastuslautakunnankin asiaa varmaan pitäisi tarkastella osana normaaleja tehtäviään.

    Kilpailukysymys lienee tarkistettu ja tutkittu moneenkin kertaan. Taitaa melkein jokaisessa kunnassa olla kunnan järjestämiä maksullisia kuntosalipalveluita. Naapurikunnassa Espossakin ymmärtääkseni toistakymmentä. Ja yleensä monitoimi- ja uimahallien yhteyteen sellainen kytketään.

    Sinänsä mielenkiintoinen kysymys tuo kilpailutilanne. Liikuntalaki velvoittaa kuntaa tarjoamaan liikuntapalveluita ja rakentamaan sekä ylläpitämään liikuntapaikkoja. Tämähän voi tarkoittaa esimerkiksi kaikille ilmaisen tenniskentän rakentamisen. Jos joku rakentaa viereen maksullisen tenniskentän, niin se ei ole kunnan synti.

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google photo

You are commenting using your Google account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

Connecting to %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.