Tag: nurmijärven uutiset

Kuppikuntakirjoittelua

Tämän päivän Nurmijärven Uutisissa julkaistiin kirjoitukseni “Kuppikunnista ja taustaryhmistä”.

Muistuttelin minkälaisia ongelmia kuntatalouden kannalta voi syntyä, kun luottamushenkilöt ryhtyvät taustaryhmissä edistämään kaikkien osallisten ykköshankkeita. Investoinnit ja usein sitä kautta myös käyttökustannukset karkaavat käsistä.

Kirjoitukseni ydin oli kuitenkin tällä valtuustokaudella esiintynyt luottamushenkilöiden harrastama asioiden yksityiskohtainen valmistelu ja tähän liittyvä yksityiskohtaisten muutosesitysten tuominen suoraan toimielimen kokoukseen. Ja nimenomaan siten, että viranhaltijoilla ja ilmeisesti osalla luottamushenkilöitäkään ei aina ole ollut ennen kokousta tiedossa, mitä on tulossa. Mielestäni hyvään hallintoon ja päätöksentekoon kuuluu olennaisena osana se, että valmistelu tehdään viranhaltijatyönä virkavastuulla. Tällä valtuustokaudella on toimittu tavalla, jossa tuo vastuuraja on hämärtynyt. En ole ainoa luottamushenkilö, joka on asiaan noteeranut.

Odotin itse asiassa, että tarkastuslautakuntakin olisi kiinnittänyt asiaan huomiota – sen verran paljon eriäviä mielipiteitä viranhaltijat ovat joutuneet jättämään tehtyihin päätöksiin tällä valtuustokaudella. Kun ei, niin päätin nostaa asian esille ja sitä kautta toivottavasti myös julkiseen keskusteluun.

Tässä kirjoitukseni kokonaisuudessaan:

Kuppikunnista ja taustaryhmistä

Kunnanvaltuutettu Leni Niinimäki kirjoitti Nurmijärven Uutisissa yhtenäiskouluun liittyvistä kuppikunnista. En tiedä, miten kyseinen ”taustaryhmä” on muodostunut, mutta samanmielisiä luottamushenkilöitä on näköjään löytänyt toisensa ja he toimivat yhteisen tavoitteensa eteen. Yhteistyötä yli puoluerajojen on tehty aina, eikä siinä ole moitteen sijaa. Se on positiivista, että ryhmittymä on liikkeellä omilla nimillään.

Menneiltä vuosilta löytyy kuitenkin vastaavanlaisesta epävirallisesta taustaryhmätyöskentelystä varoittavampi esimerkki. Useampi henkilö on kertonut nähneensä 2010-luvun alun kassakaappisopimuksen, jolla valtuuston enemmistö sitoutui kannattamaan kolmea suurta investointihanketta. Ymmärtääkseni Klaukkalan monitoimitalo, Kirkonkylän urheilupuisto ja Rajamäen uimahallin laajennus kytkettiin varsin massiiviseksi paketiksi, jossa kaikki kompuksessa olleet saivat jotakin ja haja-asutusalue kaupan päälle ilmeisesti heille tärkeät kyläkoulut säästettyä. Valtuustossa on ehkä vieläkin tuohon ”taustaryhmään” kuuluneita  päättäjiä mukana. Olisi mielenkiintoista kuulla, mitä tuo kassakaappisopimus tarkalleen piti sisällänsä – huhuja sisällöstä liikkuu vieläkin. Silläkin kertaa tiukan kuntatalouden kannattajat jätettiin porukan ulkopuolelle. Ongelma näissä epävirallisissa, ilman kaikkien valtuustoryhmien avointa debattia ja vuoropuhelua tehtävissä operaatioissa on se, että kuntalaisten maksettavaksi tulevat kustannukset nousevat suuriksi. Kun täytetään kaikkien kompukseen osallistuvien toiveet ja tavoitteet, niin kustannukset jäävät toissijaiseksi tekijäksi.

Toivottavasti Klaukkalan minipalveluverkkoon liittyvästä päätöksenteosta ei synny samanlaista investointihysteriaa kuin reilut 10 vuotta sitten. Klaukkalan kouluinvestoinnit ovat jo yksistään todella massiivinen paketti – se ei tarvitse minkäänlaisia sivujuonteita kylkeensä.

Suurempana ongelmana nykyisessä kunnallisessa päätöksenteossamme näen kuitenkin nimenomaan tällä valtuustokaudella ilmenneen toisen ilmiön. Luottamushenkilöillä on oikeus ja velvollisuuskin haastaa ja kyseenalaistaa viranhaltijoiden esityksiä, jos näkevät sellaiseen olevan syytä. Perinteinen tapa on ollut, että asia palautetaan tällöin uudelleenvalmisteluun, jolloin viranhaltijoille ja esittelijälle kerrotaan, mitä tarkennuksia uudelleenvalmistelussa tulisi huomioida tai minkälaisilla linjauksilla uudelleenvalmistelu tulee tehdä. Näin varmistetaan, että valmistelu tehdään virkavastuulla ja sekä päättäjät, että kuntalaiset voivat  olla varmoja, että valmistelu kestää kriittisenkin tarkastelun.

Tällä valtuustokaudella on ollut useita tapauksia, joissa luottamushenkilöt ovat tuoneet todella pitkiä ja yksityiskohtaisia muutosesityksiä lautakunnan kokoukseen. Viranhaltijoilla ei ole juurikaan mahdollisuutta ottaa kantaa tai vastata tällaisiin täysin puun takaa tulleisiin muutosesityksiin. Otaksun, että ilman ennakkovaroitusta tulevien muutosesitysten tarkoitus onkin juuri se, että ne tulevat yllätyksenä. Mahdollisuus informoida sekä muita luottamushenkilöitä ja nimenomaan viranhaltijoita on kyllä olemassa. Luonteenomaista näille tapauksille on se, että niille on kuitenkin varmistettu vähintään yhden henkilön enemmistö etukäteen – siis eräänlaista taustaryhmätoimintaa tämäkin. Näissä tapauksissa osa lautakunnan jäsenistä ja viranhaltijat kuulevat yksityiskohtaisen ja hiotun muutosesityksen siis ensikertaa vasta kokouksessa. Päätöksen taustaselvitykset ja mahdolliset laskelmat jäävät vain taustaryhmän jäsenten – jos edes kaikkien heidänkään – tietoon. Seurauksena on se, että tällä valtuustokaudella viranhaltijat ja luottamushenkilöt ovat jättäneet poikkeuksellisen paljon eriäviä mielipiteitä tehtyihin päätöksiin. Viranhaltijoiden osalta tämä on enemmän kuin ymmärrettävää jo heidän oikeusturvansa vuoksi.

Kunnallisenkin päätöksenteon tulee kehittyä ja uudistua. Tällä valtuustokaudella olemme mielestäni ottaneet joissakin asioissa valitettavasti myös taka-askelia.  

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu KOK

Nurmijärven sote-palveluiden tulevaisuus

Nurmijärven Uutiset julkaisi mennä viikolla (10.2.2024) koko sivun artikkelin otsikolla “Millainen on Nurmijärven sote-palveluiden tulevaisuus?” Lehti oli kysynyt ennalta nurmijärveläisiltä aluevaltuutetuilta, miltä paikallisten palveluiden tulevaisuus näyttää. Olihan aluevaltuusto juuri käsitellyt palveluverkkosuunnitelman. Erityisesti pyydettiin näkemystä Kiljavan kuntoutussairaalan ja Rajamäen terveysaseman tulevaisuudesta.

Keusoten nurmijärviset aluehallitusjäsenet Behm, Kalliokoski, Niinimäki, Rousu, Räty ja Tapiolinna olivat muotoilleet yhteisen vastauksen. Minä ja muut vastailivat omin näkemyksin ja omin sanoin. Lehteen näistä yksittäisten aluevaltuutettujen vastauksista oli päätynyt minun lisäksi Riina Mattilan (kok) ja Anna-Liisa Lyytisen (kesk) näkemyksiä.

Nurkkarin artikkelissa mainittiin näkemykseni siitä, että Kiljavan kuntoutussairaalan osalta on tärkeää avata todelliset keskustelut ja neuvottelut kiinteistöyhtiö Kiljavan sairaala Oy:n ja Keusoten välillä. Kun neuvotteluja ei ole käyty, niin Keusoten palvelujen verkostosuunnitelman laskelmat Kiljavan osalta perustuvat osin olettamuuksiin. Artikkelista kävi ilmi myös arvioni, että kiinteistöyhtiö, jonka omistavat alueen asukkaat viiden kunnan välityksellä, on valmis tarkastelemaan niin vuokratasoa, laajuutta kuin myös sopimusehtoja. Kiljavan sairaalan jääminen tyhjilleen on alueen kunnille ja sitä kautta asukkaille taloudellisesti huonoin vaihtoehto. Tilat eivät varmasti ole kaikkein moderneimmat ja tehokkaimmat, mutta kansantaloudellisesti ja alueen asukkaiden kannalta on kestämätöntä, että toimivat tilat jätettäisiin tyhjille ja rakennettaisiin toisaalle uudet huomattavasti kalliimmat toimitilat. Olemme jo muissa hankkeissa todenneet, että uusien tilojen m2-vuokrat voivat olla liki kaksinkertaiset vanhempiin tiloihin nähden.

Tilannehan on se, että aluevaltuuston tekemät linjaukset tarkoittavat, että kuntoutussairaalatoiminta jatkuu Kiljavalla joka tapauksessa jonkin aikaa nykyisen vuokrasopimuksen päättymisen jälkeenkin. Osapuolten olisi jo sen vuoksi syytä päästä sopimaan asioista. On myös mahdollista, että Keusote ei tule saamaan lainavaltuuksia korvaavaa uudisrakennusta varten. Ilman lainanottovaltuuksia korvaavan hankkeen ja tilan järjestäminen vaikeutuu oleellisesti. Tähänkin mahdollisuuteen tulee varautua ja tällöin Kiljavan kuntoutussairaalan jatko jossakin muodossa ja laajuudessa tulee varmasti käsiteltäväksi.

Palveluverkkosuunnitelmassa on todettu, että Klaukkalan sote-palvelujen turvaaminen ja kehittäminen on tärkeää eteläisen Nurmijärven asukkaiden kannalta. Tämä edellyttää uudisrakentamista ja lainanottovaltuuksia. Kun lainanottovaltuuksia ei todennäköisesti saada kaikkiin alueen hankkeisiin, niin pitäisin omituisena, jos esim. Kiljavan kuntoutussairaalan korvaava uudisrakennus ajaisi Klaukkalan sote-keskuksen ohi. Marssijärjestyksen tulee olla järkevä.

Rajamäen terveysaseman osalta totesin vastauksessani toivomuksen siitä, että kustannukset selvitetään tarkasti ja läpinäkyvästi. Rajamäen tilat ovat varsin uudet, tehokkaat, toimivat ja hyväkuntoiset. Lisäksi Rajamäen terveysaseman vuokra on erittäin edullinen Keusotelle. Tilavuokra on yksi halvimmista ellei jopa halvin koko hyvinvointialueella. Terveysaseman säilyttämisedellytykset ja taloudelliset vaikutukset tulee selvittää läpinäkyvästi ja perusteellisesti. Sillä on selvä funktio yhden Nurmijärven päätaajaman lähipalveluiden mahdollistajana. Esimerkiksi syntyvyys on Nurmijärvellä ja myös Rajamäellä seudullisesti hyvällä tasolla ja tämä tulee ottaa huomioon selvityksessä neuvolapalvelujen osalta, jotka tulee mielestäni säilyttää lähipalveluina.

Pelastustoimi unohdetaan usein, kun käsitellään hyvinvointialueen asioita. Taisin olla ainoa nurmijärveläinen aluevaltuutettu, joka otti vastauksessaan esille myös pelastustoimen. Nurmijärven Uutisiin olikin nostettu huoleni siitä, että myös hyvällä sijainnilla olevasta Kirkonkylän pelastusasemasta tulee saada ratkaisu – joko myynnillä hyvinvointialueelle tai pitkällä vuokrasopimuksella. Nykyinen sopimustilanne, jossa vuokralaisella on joidenkin kuukausien irtisanomisaika, on kestämätön kiinteistön omistajan kannalta. Kyseessä on erityiskiinteistö, jolle ei löydy muuta käyttöä. Jos hyvinvointialue ei osta kiinteistöä, niin sille on saatava järkevän pituinen vuokrasopimus, jotta kiinteistönomistajalla on mahdollisuus investoida rakennuksen korjauksiin ja ylläpitoon. 

Keusotella sadan miljoonan sopeutustarve

Nurmijärven Uutiset kysyi helmikuussa nurmijärveläisiltä aluevaltuutuilta, miten sotekuluista säästetään. Erityisesti pyydettiin näkemystä siitä, miten säästetään 70 miljoonaa euroa sotekuluista ja mistä säästöjä tulisi hakea. Vastauksia paikallislehti esitteli täyden sivun verran lauantain 25.2. numerossaan.

Hyvinvointialueen 69:stä aluevaltuutetusta 16 tulee Nurmijärveltä. Lehtiartikkelin perusteella näistä kymmenen aluevaltuutettua oli vastannut lehden kyselyyn. Lehti totesi, että etenkin kokoomuksen aluevaltuutetut nostivat esille valtakunnallisen hyvinvointialueiden rahoitusmallin, jota kuvataan Keski-Uudenmaan osalta epäoikeudenmukaiseksi. Luonnollisesti hallituspuolueiden aluevaltuuteut eivät kritiikkiä luomukseensa juurikaan tuoneet julki. Aluevaltuutettu Kimmo Behm (KOK) totesi, että taloudelliset resurssit ovat alimitoitettuja kaikkien hyvinvointialueiden osalta. Itse totesin, että rahoitusvaje on niin valtava, että lisärahoitusta tarvitaan tulevinakin vuosina ja lisäsin, että valtiovalta saisi säästöjä aikaan, jos hyvinvointialueiden järjettömän suurta määrää supistettaisiin.

Hallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen, jossa perustettiin hyvinvointialuita peräti 21 kappaletta. Melkoinen määrä turhaa hallintoa ja hillitön määrä päätöksentekijöitä. Keusoten rahoitus asukasta kohti on valitettavasti näiden 21 hyvinvointialueen joukossa yksi valtakunnan pienimmistä. Kun kaikki hyvinvointialueet ovat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksun, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan.

Kuin säästöjä on Keusotessakin saatava, niin totesin, että palveluverkkoakin tulee tarkastella. Painotin kuitenkin, että täytyy muistaa Keski-Uudenmaan väestön kasvavan jatkuvasti, jolloin palveluverkko tiivistyy automaattisesti koko ajan. Jokaista nykyistä terveysasemaa kohti tulee joka vuosi uusia asiakkaita. Tilanne on päinvastainen kuin muuttotappioalueilla, joissa on jatkuva kasvava paine keskittää ja vähentää toimipisteitä, jotta asiakaskunta pysyy järjellisenä toimipistettä kohden. Asiaa pitää katsoa myös alueen asukkaiden kannalta ja huomioida, että lähipalvelupisteen siirtäminen aiheuttaa välitöntä kustannusta osalle alueen asukkaista. Jos palvelupisteitä vähennetään, niin kulkemiset palveluiden äärelle maksetaan suoraan asukkaiden kukkarosta, eikä julkinen liikennekään Keusoten alueella ole kovin huippuunsa viritettyä.

Kaikki vastaukset eivät luonnollisestikaan lehteen mahtuneet. Omissa vastauksissani oli mainittu lisäksi, että Keusoten henkilöstövajeeseen on löydettävä ratkaisu ja henkilöstön vaihtuvuus on saatava minimoitua. Henkilöstön suuri vaihtuvuus ja vuokratyövoiman käyttö ei ole kustannustehokasta. Jatkuva uusien henkilöiden ja tuuraajien perehdyttäminen laskee tuottavuutta ja aiheutta ylimääräistä työtä, joka on pois tärkeimmästä eli asiakkaiden palvelemisesta. Valitettavasti hallituksen päätökset kiristyvine henkilöstömitoituksineen ovat itse asiassa vain pahentaneet tilannetta. Kiurun “muutaman tunnin hommasta” aiheutui vuosien mittainen henkilöstöpula ja tyhjien hoitopaikkojen näyttely. Luotiin osin keinotekoinen hoitajapula pahimpaan mahdolliseen ajankohtaan ja lukuisia uututtaan kiiltäviä hoitopaikkoja on tyhjillään, kun ei ole tekijöitä niiden ympärille.

Fundeerasin myös sitä, että palveluiden digitalisoinnilla on hehkutettu saatavan säästöjä ja toivoin näille odotuksille löytyvän katetta.

Jos meillä on kunnassa kova työ saada talous tasapainotettua, niin hyvinvointialueilla ongelma on vieläkin mittavampi. Kunnan osalta uskoa asian hoitamiseen löytyy, mutta osoittautuuko haaste aluehallinnon osalta ylitsepääsemättömäksi?

Lapsuus loppui Huvikumpuun

Nurmijärven Uutiset on kesän aikana julkaissut juttusarjaa “Minä lapsena”, jossa nurmijärveläiset henkilöt ovat kertoneet omasta lapsuudestaan. Mukana on ollut paikallispoliitikkoja ja muita enemmän tai vähemmän tuttuja henkilöitä.

Minultakin kysyttiin halukkuutta osallistua juttusarjaan ja innostuin vastaamaan myöntävästi kirjoittamaan muutaman rivin ns. lapsuusmuistoja. On aika vaativaa alle 2000 kirjoitusmerkkiin tiivistää kaikki lapsuusvuodet, mutta aika nasevan paketin sain aikaiseksi, jota toimituksen ei isommin tarvinnut muokkailla.

Nuoruusvuosia Huvikummussa ei varmaankaan ainakaan paikallislehden sivuilla tulla avaamaan.

Tässä tarina:

https://www.nurmijarvenuutiset.fi/paikalliset/4251663

Omistajaohjausta Keusoteen

keusote shot

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin kolumnin yllä olevalla otsikolla. Syytä ja ajankohtaa ei tarvitse kummemmin miettiä. Keusoten päätöksenteko ja etenkin päätösten valmistelu on koko kevään ollut suuren hämmennyksen ja keskustelun aihe.

Apotti-hankkeen valmistelu ja rivisotevaltuutettujen tiedonsaanti asiassa sai osittain kovaakin kritiikkiä. Pitkään valmisteltu ja johtavien viranhaltijoiden voimakkaasti ajama Apotti-yhdistyminen kariutui yhtymävaltuuston kokouksessa. Tämä oli varmasti jonkinlainen yllätys ja järkytys monelle hanketta ajaneelle. Kyseessä oli merkittävä päätös myös Nurmijärvelle – ei pelkästään talouden näkökulmasta. Nostin eräissä keskusteluissa esille ajatuksen kunnan omistajaohjauksen antamisesta asiassa kunnan luottamushenkilöille Keusoten päätöksentekoelimissä. Jos sote-luottamushenkilöillä tuntui faktojen saanti olleen ongelmallista, niin sitä se oli erityisesti minunlaiselle kuntapäättäjälle. Jätinkin epätietoisena ja epävarmana kunnanhallituksessa esityksen omistajaohjauksesta tekemättä.

Keusoten palveluverkkosuunnitelman osalta asia on huomattavasti yksinkertaisempi. Keusoten viranhaltijoiden kaavailut ja esitykset ovat niin selkeästi kuntastrategian vastaisia, että näen kunnanhallituksen velvollisuudeksi ottaa asiaan kantaa nimenomaan omistajanohjauksen näkökulmasta. Tätä edellyttää jo kunnan hallintosääntö.

Kirjoitin tuon Nurmijärven Uutisten kolumnini ennen kuin Keusoten viranhaltijat yllättäin ilmoittivatkin vetävänsä terveysasemien lakkauttamiseen johtavat esityksensä pois kesän kokouksista. Kolumnini on Keusoten viranhaltijoiden “puihin menosta” huolimatta vähintään yhtä ajankohtainen kuin sitä kirjoittaessa. Kun kuntayhtymän asioiden valmistelu ja tiedottaminen on noin hallitsematonta ja impulsiivista, niin tarve  kuntien omistajaohjaukseen vain korostuu – myös palveluverkon osalta jatkossa.

Kuntayhtymä on vasta taipaleensa alkumetreillä ja toiminta-aikaa on takana vain vähäisesti. Sitäkin huolestuttavampaa on, että toimiva johto on lyhyen toimikautensa aikana epäonnistunut jo kahden ison asian valmistelussa. Tuleeko kolmatta?

Tässä Nurkkarin kolumnini kokonaisuudessaan:

 

Omistajaohjausta Keusoteen

Keusote kysyi kuntalaismielipidettä terveysasemaverkostosta. Palaute oli yksiselitteinen: 70% haluaa jatkaa nykyisellä mallilla. Toimipisteiden karsinta ei saanut juurikaan kannatusta. Tämä on jatkumoa aiemmille tuloksille. K-U:n kaupunkiselvityksessä kysyttiin: ”Mitkä palvelut on ehdottomasti oltava saatavissa lähimmistä taajamista?” 77 % vastasi: terveydenhoito, terveyskeskus, neuvolat. Ei ole epäselvyyttä, mitä palveluita kuntalaiset arvostavat ja odottavat.

Kuntastrategiassamme on pitkään korostettu päätaajamien kehittämistä ja palveluiden saatavuutta. Terveysasemaverkoston järkevyyttä on toki kyseenalaistettu, mutta Nurmijärvellä on tehty strategian mukaisia päätöksiä: panostettu terveydenhuollon lähipalveluihin ja vahvistettu päätaajamien vetovoimaa. Nämä ovat tietoisia valintoja ja kustannuksiin on samalla sitouduttu. Harkittu panostus näkyi myös kunnan teettämässä tutkimuksessa ”Kuntapalvelut vuonna 2018”. Tyytyväisyys palveluihin vv. 2012-18 oli parantunut eniten juuri terveysasemien ja hammashoidon osalta.

Terveysasemaverkoston karsimista perustellaan kustannushyödyillä, mutta faktoja keskittämisen vaikutuksista toimintakustannuksiin ei ole saatu. Myöskään tietoa muutosten edellyttämistä investointitarpeista ei ole. On vain oletus, että sähköisten palveluiden avulla voidaan lakkauttaa useita toimipisteitä. Tosin muistan, että vuosikymmen sitten tehty vertailu osoitti, että terveystoimen kustannukset per asukas olivat korkeimmat niissä KUUMA-kunnissa, joissa palvelut oli keskitetty – ei hajautetun mallin Tuusulassa tai Nurmijärvellä. Toisaalta väestönkasvu ”tiivistää” palveluverkkoa Nurmijärvellä päivä päivältä. 

Keusoten Apotti-päätöksenteon yhteydessä nostin esille kysymyksen kunnan omistajaohjauksen käytöstä. Lopulta jätin ehdotuksen tekemättä. Eräät kunnathan antoivat sotevaltuutetuille asiassa äänestysohjeistusta.  Jos Keusoten palveluverkkoesitys on ristiriidassa Nurmijärven kuntastrategian ja tehtyjen terveysasemiin liittyvien valintojen kanssa, niin kunnan tulee asiassa käyttää omistajaohjausta ja sitouttaa sote-valtuutetut äänestämään kunnassa tehtyjen linjauksien mukaan.

Ulkopuoliset tekijät eivät saa johtaa vastakkainasetteluun kunnan sisällä. Nurmijärvellä tulee olla asiassa vain yksi linja. Se, jota on johdonmukaisesti toteutettu tähänkin asti. 

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Maankäytön kehityskuva päivitettävä

IMG_2770.jpg

Kirjoitin Nurmijärven Uutisiin 15.5.2019 kolumnin kohta kymmenenvuotta sitten Nurmijärvelle laaditusta maankäytön kehityskuvasta.

Silloin päätaajamien kasvutavoitteita viritettiin tappiin. Otaksun, että ainakin osin ajatuksena oli osoittaa ja korvamerkitä kovaa kasvua tietyille alueille – ja saada selkänojaa kunnan panostuksille ja suunnitelmille näihin taajamiin.

Nyt liki 10 vuotta myöhemmin on todettavissa, että kasvutavoitteet eivät ole toteutuneet lainkaan halutulla ja tavoitetulla tavalla. Itse asiassa edes Tilastokeskuksen huomattavasti varovaisempia ja realistuisempia ennusteita ei ole saavutettu. Olisi aika tutkailla kriittisesti asetettuja tavoitteita ja linjauksia.

Alla kolumnini kokonaisuudessaan korjattuna ja täsmennettynä parilla selventävällä sanalla. Kunnna tavoite oli kasvun osalta liki kaksinkertainen Tilastokeskukseen ennsuteeseen nähden – ei koko kunnan väestöluvun osalta.

 

Maankäytön kehityskuva on päivitettävä

Nurmijärven kunnanvaltuusto määritti keväällä 2011 kunnan maankäytön suuret linjat ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopisteet vuoteen 2040 saakka. Tämä ”Nurmijärven maankäytön kehityskuva 2040” täyttää siis nyt kahdeksan vuotta. Olisi syytä ja korkea aika tarkastella ja päivittää tätä keskeistä maankäyttöön, asumiseen ja kehittämiseen liittyvää kunnan tahdonilmaisua, joka toimii lähtökohtana myös seudullisessa suunnittelussa.

Voimassa olevassa maankäytön kehityskuvassa linjataan, että kunnan kasvua ohjataan määrätietoisesti yhdyskuntarakennetta eheyttäen vahvistamaan taajamien vetovoimaisuutta ja joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä. Kehityskuvassa on määritetty myös kunnan eri osa-alueiden väestö- ja työpaikkasuunnitteet. Vuonna 2011 kuntapäättäjät olivat varsin optimistia Nurmijärven väestönkasvun suhteen ja väkilukutavoitteeksi asetettiin peräti 60000 asukasta vuonna 2040. Suurin kasvutavoite merkittiin Klaukkalaan ja kahdelle muullekin päätaajamalle yli 60 %:n kasvutavoitteet. Haja-asutusalueen tavoite asetettiin huomattavasti alemmas 14 prosenttiin.

Tuo 60000 asukkaan tavoite oli kasvun osalta liki kaksi kertaa enemmän kuin Tilastokeskuksen ennuste Nurmijärvelle. Tilastokeskuksen arvio asukasluvusta vuonna 2040 oli vajaa 52000 asukasta. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana väestönkasvumme ei kuitenkaan ole ollut edes Tilastokeskuksen ennusteen mukaista. Kunnan omasta väestötavoitteesta emme ole saavuttaneet puoliakaan. Vuonna 2020 tulemme olemaan viisi vuotta eli liki 3000 asukasta omia tavoitteitamme jäljessä.

Maankäytön kehityskuva ohjaa osaltaan myös asemakaavoitusta ja eri alueiden talotyyppejä. Korkean kasvun alueille Klaukkalaan ja Kirkonkylään on määritetty tällä hetkellä tavoitteeksi, että uudesta asuntotuotannosta on 40% kerrostaloasuntoja ja yhtiömuotoista pientalotuotantoakin 35%,  omakotiasutusta vain 25%. 

Maankäytön kehityskuva on tärkeä pitkän tähtäimen maankäytön ja asumisen linjaus. Koska kahdeksan vuotta sitten tehdyt arviot ja tavoitteet ovat osoittautuneet ylioptimistisiksi, asiakirja tulisi kunnassa uudelleen tarkastella ja päivittää. Tällä hetkellä kunnassa päivitetään palveluverkkosuunnitelmaa ja selvitetään maaseutualueiden osayleiskaavojen laadinnan uudistamista sekä kyläyleiskaavojen laadintaa. Maankäytön kehityskuvan päivitys sopisi hyvin näiden jatkumoksi.  

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Nurmijärven Sähkö ja Vesi-liikelaitos yhteen

NU_20190119.png

Nurmijärven Uutisten viikonloppujulkaisun 19.-20.1. Viikon vieras -palstalla julkaistiin kirjoitukseni liittyen mahdollisuuteen yhdistää Vesi-liikelaitos ja Nurmijärven Sähkö Oy. Moni on jo ilmoittanut kannattavansa ajatustani eli vähintään asian selvittämistä.

Tässä kokonaisuutena kirjoitukseni:

Vuosituhannen vaihteessa Nurmijärvellä selvitettiin kunnan vesilaitoksen myymistä kunnan omistamalle sähkölaitokselle. Selvitykset johtivat lopulta kunnanhallituksen esitykseen asiassa. Ehdotus eteni vuonna 2003 kunnanvaltuustoon, joka äänesti asiasta. Tuolloin organisaatioiden ja toimintojen yhdistäminen kaatui kunnanvaltuustossa äänin 22-28. Vesilaitos siis jatkoi kunnallisena liikelaitoksena ja Nurmijärven Sähkö Oy kunnan täysin omistamana energiayhtiönä. Tilanne on edelleen sama, joskin lainsäädännön muutosten edellyttämällä tavalla Nurmijärven Sähkö on verkkoliiketoimintansa eriyttänyt erilliseksi yhtiöksi.

Mielestäni nyt olisi aika ottaa uudelleen tarkemmin selvitettäväksi, minkälaisia toiminnallisia ja taloudellisia hyötyjä Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen ja Nurmijärven Sähkön yhdistämisellä olisi mahdollista saavuttaa. Näitä todettiin jo edellisessä selvityksessä olevan merkittävästi. Oleellista on, että myynnillä ja yhdistämisellä pystyttäisiin optimoimaan kunnan omaisuuden tuottoja ja tulosta. Sekä Vesi-liikelaitos että Nurmijärven Sähkö tulevat investoimaan merkittävästi eri hankkeisiin lähivuosina ja edellä mainittu järjestely toisi kuntakonsernille taloudellista hyötyä.      

Lähialueella Mäntsälässä on muutama vuosi sitten saatettu loppuun järjestely, jonka tuloksena syntyi Nivos-konserni, johon on keskitetty kunnan energia-, vesi- ja nettipalvelut. Vastaavia hankkeita on aiemmin toteutettu mm. Seinäjoella, Rovaniemellä ja Lappeenrannassa.

Näin kannattaisi toimia Nurmijärvelläkin. Energia- ja vesihuolto säilyisi edelleen kunnan omissa vakaissa, osaavissa käsissä ja se tapahtuisi kuntakonsernin kannalta taloudellisesti nykyistä järkevämmällä ja tehokkaammalla tavalla.

 

Arto Hägg

kunnanvaltuutettu ja kunnanhallituksen jäsen (KOK)

Nurmijärven Sähkö Oy:n hallituksen jäsen

 

 

 

Puolivuotiskatsaus I/2018

IMG_0015

Perinteiseen tapaan katsaus menneeseen puolivuotiskauteen eli vuoden 2018 alkupuoliskoon.

Kaiken kaikkiaan toiminta kunnanhallituksessa piti miehen ja mielen kiireisenä etenkin, kun toimin myös kunnanhallituksen edustajana asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa – tosin vain läsnäolo- ja puheoikeudella.

—————-

Vuoden alun mielenkiintoisin – joskaan ei jännittävin – tapahtuma oli presidentinvaalit. Harrastin kampanjointia Sauli Niinistön joukoissa muiden mukana, jonka valinta ei liene ollut kenellekään epäselvää.

Merkille pantavaa oli Huhtasaaren kunnioitettava 6,9 %:n kannatus – etenkin kun ajattelee, että ulkopolitiikan johtoon pyrittiin parin rukousaamiaisen kokemuksella.

Väyrysen 6,2%:n kannatus oli yllätys. Vai oliko sittenkään? Jo neljännesvuosisata sitten – vuonna 1994 – Pahkasian päätoimittaja Paretskoi kirjoitti profetiaalisesti, että kun Väyrystä ei älytty valita presidentiksi aikoinaan, niin “hän on kehissä riemunamme ainakin vuoteen 2018 saakka – kenties jopa vuoteen 2024 saakka”. Mutta kyllähän tuo 6,2 prosenttia oli kova tulos ja ansaitsee hatun noston.

Vanhasen 4,1%:n kannatus oli melkoinen mahalasku. Nämähän olivat Vanhaselle henkilökohtaisesti tärkeimmät vaalit. Hän ilmoitti ennen vaaleja, että pitkän uran jälkeen palikat ajattelussa olivat loksahtaneet paikoilleen ja halusi tätä valistustehtävää toteuttaa. Jotakin meni auttamattomasti pieleen. Puolentoista vuoden kampanjoinnin ja satojen tilaisuuksien tuloksena äänimäärä laski edellisvaalien 561000 äänestä tasoon 122000. Kotikunnassaan Nurmijärvelläkin Matti oli vasta sijalla neljä 6,6 %:n kannatuksella. Ikävintä ehdokkaan ja puolueen kannalta lienee se, että tulos oli näin vaatimaton senkin jälkeen, kun oltiin vedottu vahvasti Keskustan omiin aktiivijäseniin. Vanhasen numero oli 4 myös loppusijoituksen ja kannatusprosentin osalta – ja ei liene kovin kaukana myöskään kouluarvosanalla arvioituna.

SDP ei heittänyt kehään puolueen puheenjohtajaa, vaan uhrasi tappion alttarille Haataisen, joka sai perin vaatimattoman 3,3%:n kannatuksen. Aikamoinen kasa ammattiyhdistysten varoja tuonkin tuloksen saamiseksi todennäköisesti uhrattiin.

——————–

Keväällä 2018 julkaistiin Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi sarjakuva-albumi “101 sarjakuvaa Suomesta”. Mukana oli teoksessa oli nimensä mukaisesti yksi ja vuosi sivu 101:ltä suomalaiselta sarjakuvailijalta. Oma sivuni ja vuoteni teoksessa oli 1999.

IMG_5244

——————–

Nurmijärvellä keskeisimpiä päätöksiä olivat kunnan uuden toimintaorganisaation päättäminen, jota uusi kunnanjohtaja ryhtyi tarmokkaasti viemään eteenpäin ensi toiminaan.

Media ja yksittäiset toimijatkin hokivat mantramaisesti Nurmijärven vetovoiman hiipumisesta ja Nurmijärvi-ilmiön lässähtämisestä. Panin asiassa ns. kampoihin ja kritisoin näitä tulkintoja. Kunnan asemakaavavaranto on hyvässä ellei erinomaisessa kunnossa verrattuna naapurikuntiin ja ok-tontteja on luovutettu enemmän kuin seudun muissa kehyskunnissa, eikä rakennuslupien määrän kasvukaan anna odottaa väestökasvun muuttumista negatiiviseksi. Toukokuun lopun ennakkotietojen mukaan väestönkasvu onkin ollut reippaasti yli 200 henkeä eli 0,5%. Koko vuoden osalta kasvuprosentti tullee olemaan hieman alle prosentin luokkaa. Hallittua kasvua sanoisin.

Kunnanjohtaja Kimmo Behmille pidettiin läksijäiset Kirkonkylän Ahjolassa 26.4.2018. Paikalla oli lukuisia nykyisiä ja muutama aiempienkin vuosien luottamushenkilö, lähiseudun kaupunginjohtajia ja kunnan johtavia viranhaltijoita. Kimmon pitkä – 19 vuoden – pesti kunnanjohtajana päättyi lopullisesti vappuaattona. Siinä ajassa oli moni luottamushenkilö tippunut kyydistä – läksijäisissäkin oli enää muutama kunnanvaltuutettu, joka on saman taipaleen kuntapäättäjänä taivaltanut.

——————-

Kesäkuun alussa kirjoitun Nurmijärven Uutisten “Viikon vieras” -palstalla kunnan uudesta lukiohankkeesta. Totesin kannattavani yhteisen lukion rehtorin viran perustamista ja näin myös kunnanhallituksessa päätimme.

Lukiohankkeen osalta toivoin viime vuotisen päätöksen mukaisesti parempia ja tarkempia selvityksiä ja laskelmia erityisesti kokonaisinvestointien osalta. Toin esille myös vaihtoehdon, että hankesuunnitelmassa tulisi huomioida mahdollisuus toteuttaa hanke myös vaiheittain, jotta pitkään odotettu ja tarpeellinen kirjaston saneeraus ja laajennus voitaisiin toteuttaa erillisenä hankkeena, mikäli lukiohanke edelleen viivästyy.

Sittemmin ehdotukseni kuuluu saaneen positiivista vastakaikua.

IMG_5675

———————

Kesäkuun puolivälissä osallistuin Kokoomuksen puoluekokoukseen Turussa. Valitsimme Petteri Orpon jatkamaan puolueen puheenjohtajana ja kolme varapuheenjohtajaa: Häkkänen, Grahn-Laasonen ja Talvitie. Puoluevaltuuston puheenjohtajaäänestys oli äärimmäisen tiukka ja sen voitti Aura Salla.

Omalta kohtaa oli merkityksellistä valintani puoluevaltuustoon vv. 2018-2020. Puoluevaltuustohan on puolueen korkein päättävä elin puoluekokousten välillä. Ensimmäinen kokouksemme tulee olemaan syyskuussa.

IMG_5713

———————

Nurmijärven vuoden tilinpäätös 2017 hyväksyttiin poikkeuksellisesti vasta juhannusviikolla. Sinänsä positiivisesta tilinpäätöksestä huolimatta pidin kunnanvaltuustossa kohtuullisen ankaran ryhmäpuheen ja muistutin kunnan rajusta velkaantumisasteesta ja investointien hillitsemisen tarpeesta.

———————-

Tästä jatkamme elokuussa.