Nykyinen kunnanjohtaja Kimmo Behm ja kunnanvaltuuston pj. Kallepekka Toivonen onnittelevat  valinnan johdosta.

Nurmijärven kunnanvaltuusto valitsi 20.12.2017 uudeksi kunnanjohtajaksi kansanedustaja Outi Mäkelän. Mäkelä ottaa viran vastaan keväällä 2018, kun vuodesta 1999 kuntaa luotsannut nykyinen kunnanjohtaja Kimmo Behm jää ansaitulle eläkkeelle.

Virkaa haki kaikkiaan 26 henkilöä, joista viimeisiin haastatteluihin valintaryhmä valitsi Mäkelän lisäksi Tarja Merosen, Anna Mäkelän ja Ilkka Ruudun. Joidenkin pettymykseksi ja ehkä hieman yllättäenkin Suomen suurimman maalaiskunnan johtavaa virkaa ei hakenut kukaan erityisen kokenut ja ansioitunut kuntajohtaja. Anna Mäkelällä oli takana noin 4,5 vuoden pesti Kittilän kunnanjohtajana – kunnan, joka on asukasluvultaan noin 15% Nurmijärveen verrattuna ja yhden kauden pesti vihreiden kaupunginvaltuutettuna alle 10000 asukkaan Kauniaisissa. Ilkka Ruutu vaikuttaa tällä hetkellä Nurmijärven kunnan teknisenä johtajana ja Tarja Merosen viimeisimmät työt ovat olleet HUSin johtotehtävissä. Outi Mäkelälläkään ei varsinaista kunnanjohtaja-kokemusta ole, mutta takana  peräti 12 vuoden kokemus Nurmijärven kunnanhallituksen puheenjohtajana ja 16 vuoden kokemus kunnanvaltuutettuna. Hakijakaartia arvioidessa ainakin itselleni oli selvää, että aiempi kunnanjohtajakokemus ei ole ratkaisevana tekijänä valinnassa.

Itse valintaprosessi oli avoin. Jo valintaryhmän muodostamisessa huomioitiin hyvin tasapuolisuus ja annettiin vaikutusmahdollisuus kaikille valtuustoryhmille. Valintaryhmään valittiin yksi edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä. Suurimmillakaan puolueilla ei ollut valintaryhmässä kuin yksi edustaja – tasavertaisena mm. Kristillisdemokraattien yhden valtuutetun valtuustoryhmän kanssa. Kärkiehdokkaat kävivät soveltuvuustesteissä, joiden tulokset eivät luonnollisesti ole julkisia. Valtuutetut haastattelivat kärkiehdokkaat pienryhmissä ja lisäksi pidettiin erikseen kaikille kuntalaisille avoin haastattelutilaisuus.

Pitkällisen valintaprosessin ja moninaisten haastattelujen jälkeen kunnanvaltuuston jäsenet tekivät kokonaisarvion hakijoista ja suorittivat 20.12. virkavaalin, joka päättyi tulokseen: O.Mäkelä 26 – A.Mäkelä 15 – I.Ruutu 10.

Koska Outi Mäkelä sai jo ensimmäisessä äänestyksessä yli puolet äänistä, hän tuli suoraan valituksi järjestyksessä neljänneksi Nurmijärven kunnanjohtajaksi – ja ensimmäisenä naisena kunnan johtavaan virkaan. Oli ilo ja kunnia olla mukana tekemässä tätä hyvää ja historiallista päätöstä.

Yksi ratkaisevista äänistä matkalla vaalipannuun.

 

 

Aloitimme lions-klubilaisten kanssa itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan perinteiseen joulukuun kuudennen päivän tapaan eli nostamalla Suomen lippu salkoon aamuyhdeksältä Seitsemän Veljeksen koululla. Sen jälkeen siirryttiin kirkolle, jossa sytytettiin kynttilät sankarihaudoille. Poikkeuksellisen tuosta sankarihaudoilla käynnistä teki paikalle kopsutelleen kaksi suomenhevosta, joilla oli suomenlippu-kuosiset satulahuovat.

Nurmijärvellä itsenäisyyden juhlavuosi on näkynyt jo alkuviikosta rakennusten moninaisina tapahtumina, rakennusten juhlavalaistuksina, ilotulituksina ja kunnantalon yöllisenä liputuksena.

Alkuviikosta Nurmijärvellä pidettiin kunnanjohtajaehdokkaiden julkinen haastattelutilaisuus, joka myös kunnan web-sivujen kautta videoitiin ja on nähtävillä. Tilaisuus oli nimenomaan kuntalaisille tarkoitettu – kunnanvaltuutetuillahan oli mahdollisuus haastatella ja esittää kysymyksiä ehdokkaille jo viikkoa aiemmin erillisessä haastattelutilaisuudessa. Toki joku valtuutettu käytti tilaisuutta hyväkseen ja esitti samoja kysymyksiä yleisönkin kuullen. Kunnanjohtajan valintakokous pidetään keskiviikkona 20.12. klo 18.00 alkaen. Oletettavasti suoraa lähetystä kunnan nettisivujen kautta seuraa ennätysyleisö.

Maanantaina sain tiedon myös valinnastani Keski-Uudenmaan Osuuspankin edustajistoon, joka on siis pankin ylin päättävä elin. Olin tehtävään ensi kertaa ehdolla ja tulin valituksi 72 äänellä. Mielenkiintoinen pesti kestää vuoteen 2021. Kiitokset äänestäjilleni.

Tiistai-iltana pidimme myös Kokoomuksen Nurmijärven paikallisyhdistyksen syyskokouksen, jossa luovuin yhdistyksen puheenjohtajuudesta. Yhdistyksen vetäjää on perinteisesti vaihdettu vuorovuosin. Jatkan ensi vuonna kuitenkin hallituksessa.

Rauhallista Itsenäisyyspäivää.

 

 

 

Nurmijärven kunnanvaltuuston kokous, jossa käsiteltiin myös vuoden 2018 talousarvio vietiin läpi reilussa 7 tunnissa.

Kokouksen väliajoilla istuttiin vielä kaksi kunnanhallituksenkin kokousta. Ensin Keski-Uudenmaan Sote-kuntayhtymän yllättävien hallintokustannusten vuoksi, jotka täytyi talousarvioon lisätä. Toinen istunto pidettiin verotulokertymän uudelleen arvioinnin vuoksi.

Asialistalla oli toki pitkä litania muitakin asiakohtia, mutta ne käsiteltiin pääosin joutuisasti pohjaesitysten mukaisesti. Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän järjestämis- ja tuottamissopimukseen liittyvästä ponsiesityksestä äänestettiin. Valtuusto päätti äänin 44-6-1tyhjä liittää päätökseen vastaavan ponsiesityksen kuin Tuusulassa oli tehty pari päivää sitten. Myös liikuntapaikkojen käyttömaksujen tarkistaminen alle 18-vuotiaiden osalta ja jäähalliseurojen avustushakemuksesta äänestettiin. Valtuusto päätti palauttaa asian uudelleen valmisteltavaksi.

Varsinainen talousarvio 2018 käsitteli meni tavanomaista vähäisemmillä muutosehdotuksilla. Joinain aiempina vuosinahan muutosesityksiä on ollut varsinainen nivaska eli kymmenittäin – tällä kertaa vain hieman toistakymmentä.

Tero Artelin vuonna 2016 tekemään seniorien uintiavustusaloitteeseen liittyvälle määrärahaesitys sai yleisen hyväksynnän, mutta jouduimme toteamaan, että asian valmistelu oli täysin samassa tilassa kuin vuosi sitten. Toden totta – vuosi sitten Artelin aloitetta käsitellessä päätettiin, että Rajamäen Uimahalli Oy:n avustuksen suuruuteen ja siihen liittyvään hinnoittelupolitiikkaan palataan vuoden 2018 talousarvion käsittelyn yhteydessä. Asia varmaan käsitellään uudelleen tämän valtuustokauden aikana ja etsitään toimiva ja joustava tapa tukea seniorien uintiharrastusta. Asian ympärille ei toivoisi minkäänlaista byrokraattista ja työllistävää tukisysteemiä ainakaan perustettavan.

Maiju Tapiolinnalla (PS) oli kolme hyvinvointitoimialaan liittyvää lisämäärärahaesitys, joille valtuuston enemmistö ei äänestysten jälkeenkään lämmennyt. Näiden kuluvaikutus vuodelle 2018 olisi ollut 562.000 euroa.

Rousun (SDP) 15.000 euron vuosittainen määrärahaesitys osa-aikaisen työntekijän kokoaikaistamiseksi nimikkeen pakolaisohjaaja/maahanmuuttopalvelut sen sijaan hyväksyttiin niukasti äänin 24-26-1poissa. Äänestin määrärahan lisäämistä vastaan.

Tekstilisäyksistä harvemmin äänestetään, mutta lukioasiassa siihenkin kyettiin. Tapiolinna esitti, että lukion hankesuunnittelun aikana selvitetään myös Hyvinkään kaupungissa käynnissä olevan Hangonsillan lukiohankkeen vaikutus Nurmijärvelle. Edes hieman muutettuna esitys ei kaikille valtuutetuille kelvannut, vaan sitä pidettiin tarpeettomana. Kunnanhallitushan teki asiassa lokakuussa yksimielisen päätöksen jatkaa hankesuunnitteluvaihetta ja mahdollista ideakilpailua siten, että hanke- ja investointipäätös on tehtävissä vuoden 2019 talousarviokäsittelyn yhteydessä. Kuten Outi Mäkelä nyt kunnanvaltuustossa totesi: olemassa olevassa hankesuunnitelmassa tarveselvitys ja käyttäjätarpeiden selvitys oli käsitelty varsin vähäisesti. Itse kiinnitin kunnanhallituskäsittelyn yhteydessä huomiota siihen, että hankkeen kokonaiskustannustarkasteluissa oli käytetty muiden korvattavien investointihankkeiden osalta eri kustannusarviosummia kuin voimassaolevassa vuoden 2017 tavoitearviokirjassa, vaikka hankesuunnitelmassa erheellisesti annetaan ymmärtää, että luvut olisivat investointiohjelmasta. Erityisen ongelmalliseksi näin tässä velkaantumistilanteessa sen, että lukiohanke aikaistaisi useilla vuosilla investointeja yli 10 miljoonalla eurolla. Toisin sanoen isot investoinnit, jotka uusi lukio korvaisi, on ajoitettu kaukaisuuteen suunnittelujakson ulkopuolelle vuoden 2022 jälkeiselle ajalle. Tätäkään ei oltu selkeästi esille tuotu lautakuntakäsittelyssä tai esille nostettu hankesuunnitelmassa. Äänestyksen jälkeen edellä mainittu teksti lisättiin. Saamme ensi vuoden keväällä toivottavasti hyvän jatkojalostetun hankesuunnitelman päätöksenteon tueksi. Ehkä olisi syytä myös muutama luottamushenkilö hanketyöryhmään nimetä – sopii miettiä.

Johannes Haapalaisen luomumaitomääräraha sai taakseen vain 17 kannattajaa, joten kouluissa ja päiväkodeissa maitotinki hoidetaan perinteisellä tavalla ensi vuonnakin.

Tapiolinnan määrärahaesitys lasten ja nuorten päihteidenkäytön ennaltaehkäisyyn koettiin hyväksi ja tärkeäksi. Ehdotus muutettiin kuitenkin ponsiesitykseksi. Tavoitteena on luoda mahdollisuudet nopeaan reagointiin, avun ja resurssien saamiseen nimenomaan äkillisissä kriisitilanteissa. Tahtoa on, joten asia varmasti etenee.

Keskustan valtuustoryhmän määrärahaesitys 100.000 euroa kullekin kolmelle seuraavalle vuodelle katujen ja teiden kunnossapitoon hyväksyttiin.

Tuloveroprosentti pidettiin nykyisellään. Vuodelle 2019 taloussuunnitelmassa on 0,5 prosenttiyksikön korotus tuloveroon.

Kiinteistövero päätettiin pitää nykyisellään, koska valtakunnan hallitus pyörsi päätöksensä pakollisista kiinteistöverojen alarajan nostamisesta.

Ja sen toisen ylimääräisen kunnanhallituksen kokouksen pitämisen syynä oli kokonaisveroennusteen tarkastelu tilanteessa, jossa kunnalle oli tullut yllätyksenä sote-kuntayhtymän satojen tuhansien hallintokulut ja tiedossa oli mm. päätös ennakoidun kiinteistöveron noston tekemättä jättämisestä. Kunnanhallitus toikin valtuustoon korjatun esityksen, jossa kokonaisvero tuloja korotettiin hieman yli miljoonalla eurolla.

Taustatietona voi todeta, että kuluvan vuoden tavoitearviossa verotuloiksi on asetettu 178,9 milj.euroa. Lokakuun osavuosikatsauksessa vuoden verotuloiksi ennustettiin jo 181,0 milj.euroa eli tälle vuodelle ennusteet ovat olleet vähintään yli 2 milj.euroa toteutumaa pienemmät. Vähintään, koska uskon, että 2017 tilinpäätöksessä pääsemme toteamaan tuota 181 miljoonaakin isommat toteutumat. Perinteisesti verotulobudjetointi on etenkin noususuhdanteessa ollut aliarvioitua. Nyt vahvassa talouden noususuhdanteessa voidaan olettaa hyväksytyn aiempaa realistisempi verokertymä. Tämän totesi myös valtuutettu, joka olisi halunnut pitää luvut entisellään.

Kokonaisuudessaan vuoden 2018 talousarvio on kuitenkin alijäämäinen -2.7 milj.euroa. Vuosi 2018 näyttää tuloveronkorotuksen siivittämänä 2,8 milj.euroa plussaa, mutta vuosi 2020 olisi jälleen negatiivinen -0,7 milj.euroa. Etenkin kasvavat investointien poistot alkavat vahvasti nakertaa tulosta tulevina vuosina.

Investoinnit tosiaan kasvattavat velkamäärän vuoteen 2020 mennessä tasoon 223 milj.euroa , joka yli 5100 euroa per asukas. Se on hurja luku ja tulevina vuosina on investoinnit saatava poikimaan nopeasti myös tuottoja: maanmyyntituottoja, yhteisöverotuottoja ja uusien asukkaiden verotuloja.

Kun tuohon  yhtälöön lisää tiukan talouskurin ja investointitason järkeistämisen, niin kunta pärjää taloudellisesti jatkossakin.

Uskoa tulevaisuuteen lisää todella poikkeuksellinen havainto tämän illan budjettivaltuustosta – talousarvioon ei tehty yhtä ainutta investointiesitystä.

Tuosta on hyvä jatkaa.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

         Red Machine -juomaa.

Osallistuin Helsingin seudun kehittämistä käsittelevään maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-seminaariin Kirkkonummen Långvikissä.

Aamupalalla nappasin vahingossa lasillisen Venäjän lätkäjoukkueen porkkanamehua. Tuumasin, että ei ainakaan energiat lopu kesken session.

Osallistujia oli pitkälti toistasataa  – mm. kehyskuntien kuntajohtajia ja seudun johtavia virkamiehiä ja luottamushenkilöitä. Seminaarin avaajina ja alustajina kuultiin ja nähtiin mm. HSL:n Suvi Rihtniemi, MAL-neuvottelukunnan pj. toimialajohtaja Mikko Aho Helsingin kaupungilta ja nurmijärveläisillekin tuttu Merja Vikman-Kanerva, joka on Uudenmaan liitossa maakuntakaavoituksesta vastaava aluesuunnittelun johtaja. Panelisteina lavalla olivat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, HSL:n hallituksen pj. Tatu Rauhamäki ja Ari Oksanen Sipoosta. Kaiken kaikkiaan paikalla oli erinomaisesti tietämystä, osaamista ja päätäntävaltaa liittyen seudun MAL-asioiden kehittämiseen.

Iso osa ajasta käytettiin pohdintoihin pienemmissä ryhmissä seudun kehittämisen tavoitteista, taloudesta ja resursseista, toimintaympäristön muutoksesta ja maankäytön asumisen ja liikenteen toimenpiteistä vuosiin 2030 ja 2050 mennessä. Paljon asiaa, paljon mielipiteitä.

Tässä joitakin irrallisia omia muistiinpanoja ja huomioita seminaarista:

• Yhdessä tekeminen ja yhteistyö korostui.
• Yhteinen näkemys siitä, että Helsingin seutu on koko valtakunnan kehityksen ja elinvoimaisuuden kannalta avainasemassa – ja tämän tulisi näkyä myös valtiovallan panostuksessa. Todettiin, että pohjoismaisissa verrokkikaupungeissa valtiovalta tukee metropolien liikennehankkeita Suomea enemmän.
• Vuoden 2030 asunnoista on 85% jo tehty. Minne ne puuttuvat 15% rakennetaan?
• Ympäristöministeriön Matti Vatilo totesi, että oleellista on liikenneinfran – erityisesti joukkoliikenneinvestointien – täysimääräinen hyödyntäminen. Samaa olen Nurmijärven osalta budjettivalmistelussa korostanut – kun Klaukkalan ohikulkutiehen ja sen liittymäväyliin kerran satsataan kunnankin puolesta kymmeniä miljoonia euroja, niin alueet on saatava mahdollisimman pian hyödyksi ja tuotoiksi. Sen on oltava  fokuksena tulevina vuosina.
• Nopea kirjaus ja huomio oman kunnan ulkopuolella käyvien osuudesta työvoimasta: Tuusula 71%, Nurmijärvi  65% ja Vantaa 55%! Edes korkea työpaikkaomavaraisuus ei takaa pendelöinnin vähyyttä.  Vantaallakin työpaikkaomavaraisuus on yli 100%. Silti yli puolet käy työssä oman kaupungin ulkopuolella.
• Kuntien mahdollisuudet osallistua infrahankkeiden rahoittamiseen edes velkarahoituksella heikentyvät oleellisesti, jos/kun sote-uudistus vie puolet kuntien liikevaihdosta.
• Taustamateriaalina esitellyissä kartoissa tarkasteltiin mm. alueiden saavutettavuuden suhdetta niiden asumisen tehokkuuteen. Kiinnitin huomiota siihen, että Klaukkalan alue – etenkin sen itäosa oli esitetty alueena, jossa olisi huomattavasti kasvupotentiaalia ja se on alihyödynnetty verrattuna sen sijaintiin ja saavutettavuuteen. Kuitenkin samaan aikaan välittömästi kuntarajan toisella puolen Vantaalla laajat alueet olivat valkoisena ja keltaisena – merkityksettömiä alueita. Kun kerran  Helsingin seutua tulee käsitellä kokonaisuutena ja yhteistä hyvää tavoitellen, tulisi juuri tällaisiin raja-alueisiin kiinnittää eritystä huomiota. Klaukkalan kehittämiselle olisi ensi arvoisen tärkeää, että välittömästi kuntarajan toisella puolellakin tehtäisiin toimenpiteitä – pieniäkin, jotka edesauttaisivat todettujen alihyödynnettyjen alueiden kehittämistä. Klaukkalan kohdalla tämä tarkoittaa erityisesti Klaukkalantien itäosan ja valtatie 3:n lisäkaistoja. Vastaavia ongelmakohtia on varmasti muuallakin kehyskuntien ja Vantaan ja Espoon rajoilla.
• Vuoden 2025 tilanteessa valtatie 3:n kehittäminen välillä Kehä III – Klaukkala on tärkeydessä (kehittämistarve) 9. sijalla. Hankkeista, joille ei ole osoitettu nyt toimenpiteitä, se on kolmannella sijalla. Väylän kehitystarvetta perustellaan erityisesti joukkoliikenteen kilpailukyvyn parantamisella ja ruuhkautuvuudella.

• Esitettyjen kriteerien (ilmeisesti asukasluku) perusteella Nurmijärvellä ei ole yhtään keskustaajamaa – ei vuonna 2030 eikä vuonna 2050, mutta vuonna 2050 sellainen löytyy jo Kivistöstä, jonka asukasluku siis painaa nopeasti ohi mm. Klaukkalan.
• 50 prosentin päästövähennystavoite vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä kohdistunee rajusti yksityisautoiluun. Tietullit ja monenlainen yksityisautoilun vaikeuttaminen ovat varmasti työkalupakissa. Fundeerasin, että sähkö- ja biokaasuautoihin siirtyminen auttaa tähän pulmaan, mutta liikenteen ongelmiin niillä ei ole mitään vaikutusta.

Päivän päätteeksi kirjailija Juha Itkonen tarinoi elinympäristöstä ja onnellisuudesta asukkaan näkökulmasta. Tuntui viihtyvän Arabianrannassa ja näytti elinvoimaiselta ja onnelliselta.

Hyvä sessio.

Työ jatkuu ja MAL 2019 suunnitelma aikanaan tältä pohjalta valmistuu.

 

Nurmijärven kunnanhallituksen seuraavan kokouksen lista näyttää runsaan puoleiselta. Tässä muutamia poimintoja.

Klaukkalan Pietarinmäen pohjoispuolella oleva 28 hehtaarin rakentamattoman tilan osto 606.000 eurolla. Neliöhintaa raakamaalle tulisi siis hieman yli 2 euroa. Vaikka suurin osa alueesta on osayleiskaavassa osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi, on noinkin suuren alueen hankkiminen kannatettavaa tulevan ohikulkutien vaikutusalueelta. Kymmenien miljoonien eurojen panostus ohikulkutien väylähankkeisiin on saatava tuottamaan myös taloudellista hyötyä kunnalle mahdollisimman nopeasti. Kunnan maanomistus mahdollistaa nopean asemakaavoituksen. Turhan usein yksityisten maanomistajien kanssa käydyt maankäyttösopimusneuvottelut ovat viivyttäneet vuosikausia järkeviä ja tarpeellisia asemakaavahankkeita.

Myös Sääksjärven ranta-alueen  noin 26 hehtaarin alueen ostaminen Metsähallitukselta hintaan 535.000 euroa on listalla. Alueeseen kuuluvat Sääksen uimaranta ja Röykän uimapaikka.

Kotolahden rantaa Sääksin ostoalueella.

Lausuntoja ja vastineita annetaan useita mm. Rajamäen enduromoottoripyörien harjoitusradasta ja Vaasan hallinto-oikeudelle Röykän Tulppaani-kiinteistön ympäristölupaan.

Luontolahja 100-vuotiaan Suomen kunniaksi palaa uudelleen kunnanhallituksen käsittelyyn. Mahdollinen aloitteen hylkäämisen aiheuttama hypoteettinen kielteinen julkisuus on jo ulosmitattu satakertaisesti verrattuna asian tosiasialliseen merkitykseen. Jos luontolahja uudelleenkäsittelyn jälkeen hyväksytään, niin kunnalle jää sentään symboliikka.

Ilvesvuoren alueelta on listalla Schenkerin laajennusalueen varauksen osittainen (3 ha) jatkoaika. Kuntahan on aiemmin myöntänyt yli kuudeksi vuodeksi varauksen yli 9 hehtaarin laajennusalueelle, mutta se ei ole realisoitunut rakentamiseksi, vaikka alueen kunnallistekniikka on ollut valmiiksi rakennettu.

Varausaluetta Ilvesvuoressa syksyltä 2015. Ihmeempää äksöniä ei tontilla ole sen jälkeenkään ollut.

 

 

 

 

 

Vapaana virtaava Vantaa – muutakin kuin symboliikkaa.

Ennen kunnanvaltuuston loppuvuoden kahta isoa kokousta – kunnanjohtajan valintakokousta ja budjettivaltuustoa, kokoustetaan ensi viikolla lyhyemmän kaavan mukaan.

Valtuuston 25.10. listalla on kerrostalotonttien luovuttaminen Krannilasta ja  tarkastuslautakunnan arviointikertomus. Päätetään myös kunnanhenkilöstön palkitsemisesta ylimääräisellä kannustepalkkiolla ja käsitellään osavuosikatsaus II tammi-elokuulta 2017, joka näyttää yli 5 miljoonan euron alijäämäisen tavoitearvion kääntyneen tulosennusteessa jo lievästi ylijäämäiseksi.  Palkkakulut ovat alittumassa ja verotulot ylittymässä. Kun vielä poistotkin jäävät budjetoitua pienemmiksi, niin positiivinen tulos näyttää mahdolliselta.

Otaksuttavasti asialistan neljännestä kohdasta “Nurmijärven kunnan luontolahja satavuotiaalle Suomelle” nousee keskustelluin asia. Tarja Haarasen valtuustoaloitteen pohjalta on viranhaltija ehdottanut, että kunta suojelee Lallinsuolta reilun 3 hehtaarin kokoisen palstan 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. Elinvoimalautakunta ei erityisemmin lämmennyt ajatukselle ja linjasi yksimielisesti, että kunnan lahjoitus on mahdollinen, mikäli aluetta saadaan laajennetuksi. Noin 40:ntä maanomistajaa kuultiinkin asiasta, mutta ajatus ei saanut juurikaan vastakaikua. Kuusi maanomistajaa vastasi kyselyyn ja vain kolme suhtautui asiaan myönteisesti – nämäkin alle hehtaarin kokoisten palstojen omistajia.

Lallinsuon pohjoisesta osasta, jossa kunnan suopalsta sijaitsee, kaksi suurta maanomistajaa oli kielteisellä kannalla. Kunnanhallitus päätyi asiassa Elinvoimalautakunnan kanssa samalle kannalle eli hylkäsi esityksen – alueen laajentamiseenhan ei ollut maanomistajilla kiinnostusta.

Lallinsuo on arvioitu monipuoliseksi suokokonaisuudeksi. Erityisesti sen eteläisessä osassa on todettu olevan hienoa luonnontilaista lehtokorpea. Pohjoisosa, jossa kunnan kolmen hehtaarin palsta sijaitsee ei samoja erityispiirteitä ole ja kun tuo kunnan palsta käsittää vain 3 prosenttia Lallinsuosta, niin hankkeen puuhahenkilötkin ovat luonnehtineet lahjaa ennen kaikkea symboliseksi. Sitä – tai korkeintaan sitä – se olisikin. Luontoihmisenä olisin toivonut, että kunta olisi löytänyt ja ideoinut satavuotislahjaksi jotain merkittävämpää ja näkyvämpää. Valitettavasti kunnan omistuksessa ei merkittävämpää suojeltavaa kohdetta näyttänyt löytyvän.

Tärkeämpää kuin symboliset eleet on se, miten kunta jokapäiväisessä toiminnassaan ja päätöksenteossaan toimii. Mielestäni Nurmijärven kunta on toiminut vastuullisesti ja aktiivisesti ympäristöasioissa – niin kaava-asioissa kuin erityiskohteissa esim. pohjavesien suojelussa tai vesistökohteissa kuten Sääksjärvellä, Valkjärvellä ja Vantaanjoella. Näistä teoista soisi kirjoitettavan samalla tavalla aukeaman artikkeleja ja mielipidekirjoituksia kuin yhdestä symbolisesta hankkeesta.

Lopullisen päätöksen asiassa tekee siis keskiviikkona 25.10. Nurmijärven kunnanvaltuusto.