Puolivuotiskatsaus I/2023

Alkaa hieman lipsua, mutta pienellä viiveellä jälleen yhteenvetoa vuoden 2023 ensimmäisestä puolikkaasta. Näitä olen rustannut vuodesta 2009 saakka, joten kyseessä on ilmeisesti 29. puolivuotiskatsaus blogissani. Jos ei tiennyt Kalle Päätalo aloittaessaan Iijoki-sarjaansa, minkälainen määrä teoksia tulee, niin enpä minäkään kuvitellut vuoden 2009 alussa, että näitä sinänsä vaatimattomia puolivuotisraportteja tällainen määrä syntyisi.

Helmikuun 2023 kokouksessa jätin valtuustoaloitteen, jossa ehdotin, että Nurmijärven kunta selvittää ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia. Perustelin ehdotusta sillä, että FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot. Tuo aloite ei syntynyt hetken mielijohteesta. Olin keskustellut asiasta useaan kertaan viime keväällä edesmenneen nurmijärveläisen metsäalan asiantuntija Heikki Kiurun kanssa. Heikki kannusti vahvasti laatimaan kyseisen valtuustoaloitteen ja antoi asiantuntevaa apua, kun asiaan perehdyin.

Aloitteeseen ei ole tullut vielä vastausta. Allekirjoittaneeseen ei ole oltu myöskään yhteydessä, kuten valtuustoaloitteiden osalta kunnassa on tapana tehdä. Tosin edellinenkin aloitteeni on edelleen samassa tilassa. Kyseessä on aloitteeni yksityisteihin liittyen ja ehdotus selvittää Uotilan koulutien ja Sahamäentien tiekuntien kanssa, olisiko kyseisten yksityisteiden luovuttaminen kunnalle molempien osapuolien kannalta tavoiteltavaa. Tämä aloite on ollut valmisteltavana jo yli 2,5 vuotta, eikä senkään osalta kunnasta ole oltu yhteydessä aloitteen tekijään. Hieman kohtuutonta etenkin kun en varsinaisesti mikään aloitetehtailija ole vuosien varrella ollut. Oikeastaan päinvastoin – olen pitänyt rimaa varsin korkealla valtuustoaloitteiden laatimiselle.

Helmikuussa paikallislehti tiedusteli nurmijärveläisiltä aluevaltuutetuilta, miten sotekuluista voidaan säästää. Olin varsin pessimistinen 70 miljoonan säästötavoitteen toteutumiseta. Edellinen sosialistihallitushan väsäsi sote- ja aluehallintouudistuksen ja perusti valtakuntaan peräti 21 hyvinvointialuetta, joka tarkoittaa melkoista määrä uutta hallintoa ja suurta määrää päätöksentekijöitä. Kun kaikki hyvinvointialueet olivat jo lähtiessä rahoitusvajeessa, niin otaksuin, että jossakin vaiheessa järki ja realismi voittaa – ja hyvinvointialueiden määrää tullaan supistamaan. Nyt runsaat puoli vuotta myöhemmin olemme Keusoten toimien kanssa pitkälti samassa pisteessä – ainakin näin rivialuevaltuutetun ja kansalaisen näkökulmasta katsottuna. Elokuun loppuun mennessä Keusoten aluevaltuusto on kokoontunut kerrassaan kolme kertaa ja käsiteltävät asiat ovat olleet niissäkin aika lailla kortilla. HUSin järjestämisopimus, hyvinvointisuunnitelma ja edellisen kauden arviointikertomus taisivat olla alkuvuoden merkittävimmät lista-asiat aluevaltuustossa. Hallintosäännössä korostuu aluehallituksen rooli, joten se on avainasemassa Keusoten päätöksenteossa ja asioiden valmistelussa.

Jotakin on kuitenkin Keusostessa saatu aikaiseksikin. Aluehallitus lähetti hyvinvointialueohjelman luonnoksen kuntiin lausunnolle juuri kesälomakauden alussa. Nurmijärven kunnanhallitus antoi kokouksessaan 14.8.2023 kyseisestä asiakirjasta mm. seuraavan lausunnon.

Hyvinvointialueohjelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet ovat hyvät ja kannatettavat, mutta konkreettiset vaikutukset puuttuvat, mikä haastaa suunnitelmasta lausumista. Ohjelma on varsin yleisellä tasolla eikä ohjelmasta selviä, mihin palveluihin muutoksia ollaan suunnittelemassa ja millaisella sisällöllä.
Kunnat eivät ole päässeet osallistumaan ohjelman laadintaan hyvässä vuorovaikutuksessa hyvinvointialueen kanssa. Ohjelman jatkovalmistelussa konkreettiset vaikutukset tulee avata tarkemmalla tasolla ja ennen lopullista päätöksentekoa kuntien kanssa tulee järjestää neuvottelut palvelurakenteen muutoksista.
Lausuntoaikataulu on ollut tiukka ja ajoittunut kesälomakaudelle, jolloin lausunnon yhteinen
valmisteluaika on jäänyt liian lyhyeksi. Myös hyvinvointialueen päätöksenteko hyvinvointiohjelmasta tulee nopealla aikataululla ja kyseenalaista onkin, mikä on lausuntomenettelyn todellinen vaikuttavuus päätöksentekoon, mikäli lausuntoja ei ehditä perusteellisesti käymään läpi ennen päätöksentekoa.

Onhan tuo surullista luettavaa ja ymmärtääkseni palaute on ollut samanlaista myös muista hyvinvointialueen kunnista – tai jopa vielä ankeampaa.

Maaliskuussa järjestettiin vireille tulleesta Metsäkylän osayleiskaavasta asukastilaisuus Metsäkylän koululla. Kyseisen osayleiskaavan valmistelu etenee ja siihen liittyvän päätöksenteon yhteydessä tehdään merkittäviä linjauksia yleisestikin haja-asutusalueen rakentamiseen liittyen. Toki huomioiden se, että kunnan jokaisella osayleiskaava-alueella on omanlaisensa luonteenpiirteet ja ominaisuudet. Yhdellä sapluunalla ei voida tulevaisuudessakaan yleiskaavoja laatia. Kunnanhallitus teki aikanaan erinomaisen hyvän päätöksen, kun se edellytti osayleiskaavan rakennuspaikkojen tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä. Asiaa mallinnetaan esim. mallilla C, joka suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Mallissa C suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman. Toista ääripäätä edustaa malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta. Se antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Kuntalaisten ja erityisesti Metsäkylän asukkaiden kannattaa olla hereillä, kun vaihtoehtovertailut tulevat julkisiksi. Rakennuspaikkojen jakamiseen liittyy todella suuret taloudelliset intressit. Jos Nurmijärvellä tuotetaan lähivuosina osayleiskaavoituksella esim. 2000 uutta rakennuspaikkaa, niin se tarkoittaa käsittämätöntä 100 miljoonan euron arvonnousua niille tiloille/kiinteistöille, joille noita rakennuspaikkoja osoitetaan. Ja tuokin on laskettu varsin maltillisella 50.000 euron hinnalla rakennuspaikkaa kohti. Itse soisin, että tuollainen jättipotti jakaantuisi mahdollisimman monelle kiinteistölle ja sitä kautta myös realisoituisi tehokkaammin haja-asutuslueella rakentamiseksi.

Huhtikuun alussa käytiin eduskuntavaalit. Kokoomus oli Nurmijärvellä ykkönen 6234 äänellä, joka oli peräti 1865 ääntä enemmän kuin vuonna 2019. Perussuomalaisetkin kasvattivat äänimäärää yli 1500:lla ja kokonaissaldo oli 6071. Kolmanneksi tullut SDP:kin sai 700 äänen kasvun, mutta jäi selvästi kolmanneksi 4149 äänellä. Sekä Keskustan että Vihreiden tappio oli rumasti yli 1000 ääntä. Keskusta on taantunut Nurmijärvellä kaksissa viimeisissä eduskuntavaaleissa 4300 kannattajan puolueesta hieman yli 2000 äänen puolueeksi. Ikävintä oli se, että Nurmijärvi jäi näissä vaaleissa ilman omaa kansanedustajaa. Sellaista ei ole tapahtunut mies- tai naismuistiin. Sittemminhän valtakuntaan on saatu myös uusi Orpon johtama oikeistohallitus, joka on ryhtynyt toteuttamaan hallitusohjelmaa, joka poikkeaa varsin merkittävästi edellisen hallituksen velkavetoisesta hallitusohjelmasta. Roomaa ei rakennettu päivässä, mutta valtiontaloutemme rapautettiin yhdessä hallituskaudessa. Sen kuntoon saattaminen ei onnistu yhdessä hallituskaudessa, mutta olisi ollut anteeksiantamatonta, jos toimeen ei olisi nyt ryhdytty.

Toukokuussa totesin, että olen toiminut kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana yhtäjaksoisesti keväästä 2018. Päätin, että en asetu enää ehdolle kyseiseen tehtävään. Hieman yli viisi vuotta suurimman valtuustoryhmän puheenjohtajana oli mielenkiintoinen ja haastava pesti, josta suoriuduin ymmärtääkseni varsin hyvin. Jatkossa toimin valtuustosalissa rivivaltuutettuna – sen aseman tuomin eduin ja vapauksin. Kunnanhallituksessa toimin aiempaan tapaan seuraavat kaksi vuotta. Olisin toki ollut käytettävissä myös vapautuneeseen kunnanhallituksen puheenjohtajan pestiin, mutta valtuustoryhmämme päätyi toisenlaiseen ratkaisuun.

Alkuvuonna toimin myös ns. NUUKA-ohjausryhmän puheenjohtajana, kun etsimme ja haarukoimme 9 miljoonan euron sopeuttamsitoimenpiteitä kunnan talouden tasapainottamiseksi. Työ saatiin jokseenkin kunniallisesti maaliin ja vähäisin veronkorotusehdotuksin vasta vuodelle 2027. Valitettavasti heti ohjausryhmän saatua työnsä tulokset esitettyä, kunnanvirastolta viestitettiin, että on ns. ilmaantunut pari muuttujaa ja sopeuttamista onkin tullut 0,9 m€ lisää. Valtuusto päätti jatkaa ohjausryhmän toimintaa ja tuon 0,9 milj.euron sopeuttamisen parissa tehdään nyt työtä.

Yksityistieasioista on saatu joitakin päätöksiä. Kesäkuussa saimme tiedoksi Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomion koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi.

Lomien jälkeen saatiin puolestaan Helsingin hallinto-oikeudesta päätös 4403/2023, 9.8.2023 eli ratkaisut yksityistieasioihin liittyvistä kunnallisvalituksista valtuuston päätökseen § 46, 25.5.2022. Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset.

Vast’ikään on saatu siis kaksi oikeuden tuomiota, jotka ovat päätyneet kunnan kannalta myönteisesti. Luultavasti siitä huolimatta joiltakin tahoilta paheksutaan edelleen sitä, että “kunta käy oikeutta joitakin kuntalaisia vastaan”.

Merkittävien päätösten viikko

Kesäkuinen viikko #24 sisälsi monia merkittäviä ja mielenkiintoisia päätöksiä.

Keskiviikon ylimääräisessä kunnanhallituksen kokouksessa käsiteltiin Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittämistä. Pohjaesityksenä oli NUUKA-ohjausryhmän esitys sopeutustoimenpiteistä. Esityksessä todettiin kunnan talouden sopeutustarpeen olevan 9,0 milj. euroa vuosille 2023-2026. Ohjausryhmän esittämä keinovalikoiman säästövaikutukseksi oli arvioitu 6,7milj.euroa, joten verorahoituksen kautta katettavaksi jäi 2,2 milj.euroa. Ohjausryhmän esitys oli, että 0,2 veroprosenttiyksikön korotus tehtäisiin vasta vuonna 2027. Valitettavasti keskiviikon kunnanhallitukseen tuli uutena tietona se, että Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen osalta tulopuolta joudutaan pienentämään 1,2 milj. eurosta 0,3 milj. euroon. Tämä tarkoitti yllättäen 0,9 milj.euron vajetta NUUKA-ohjausryhmän 9 milj.euron sopeutusesitykseen. Helpointa olisi ollut tietysti aikaistaa ja veronkorotus ja tehdä se suurempana kuin tuo 0,2 prosenttiyksikköä. Tein kuitenkin esityksen, että asiassa ei mennä helpointa reittiä, vaan tuo yllättäen ja pyytämättä tullut 0,9 milj.€:n lisävaje käsitellään talousarvion yhteydessä. Äänestyksen jälkeen esitykseni myös hyväksyttiin.

Muuttuneen tilanteen vuoksi kunnanhallitus totesi, että NUUKA-ohjausryhmän on syytä jatkaa toimintaansa elokuussa, jotta loputkin sopeutustoimenpiteet voidaan käsitellä samalla järjestelmällisellä ja kaikki valtuutetut osallistavalla tavalla kuin tähänkin asti. Hetken jo luulin, että pestini ohjausryhmän puheenjohtajana olisi jo päättynyt – ei päättynyt.

Erityisesti alkuluokkatoiminnan lakkauttaminen oli nostattanut kiivastakin keskustelua ja mielipiteiden ilmaisuja – lehtikirjoituksia ja vetoomuksia sekä yksittäisiltä kuntalaisilta että eri yhteisöiltä ja järjestöiltä. Kannanottoja alkuluokkatoimintaan tuli matkan varrella sekä puolesta että vastaan, mutta ohjausryhmän esitys oli tältä osin yksiselitteinen: Alkuluokkatoiminnasta luovutaan asteittain. Tälle ohjausryhmän esitykselle oli saatu valtuustoryhmien tuki – muutenhan ohjausryhmä ei sitä olisi esittänyt. Asia kuitenkin keskustelutti myös kunnanhallituksessa. Päädyttiin kuitenkin vain tekemään tähän liittyen tekstimuutos: ”Alkuluokkatoiminnasta luopumiseen asteittain valmistellaan suunnitelma syksyn 2023 aikana. Alkuluokkatoiminnasta tuodaan syksyllä raportointi alasajon kustannusvaikutuksista ja vaikutukset opetuksen järjestämiseen kouluissa sekä tilojen riittävyydestä koko kunnassa. Arvioinnin jälkeen alkuluokan toimintaan liittyvä selvitys tuodaan luottamuselimiin tiedoksi/päätettäväksi syksyn aikana ennen talousarviokäsittelyä.” Mielestäni tuo kuuluu normaaliin päätöksentekoprosessiin, mutta ei sen kirjaaminen toki haitaksikaan ole. Ohjausryhmän esitys toimenpiteestä meni siis läpi ja sillä tavoitellaan 0,5 m€:n kustannussäästöä, joka on todella merkittävä summa talouden tasapainottamisen osalta.

Torstaina saimme tiedon, että tasavaltaan on syntymässä kokoomuksen johdolla oikeistohallitus. KOK, PS, RKP ja KD -puheenjohtajat ilmoittivat saavuttaneensa yhteisymmärryksen hallitusohjelmasta. Perjantaina julkaistiin myös yli 200 -sivuinen hallitusohjelma. Sen mitä ehdin hallitusohjelmaa tutkailla, niin se sisälsi monia hyviä ja tarpeellisia uudistuksia ja niin ikään välttämättömiä säästötoimenpiteitä, jotka kirpaisevat varmasti aikaa useaa kansalaista. Mediassa hallitusohjelmaa kuvailtiin mm. kaikkien aikojen oikeistolaisimmaksi hallitusohjelmaksi. Se on varsin luonnollista, koska tuleva hallitus on selkeästi oikeistohallitus – aivan vaalituloksen mukaisesti. Edellinen hallitus oli puolestaan selkeästi vasemmistohallitus – ilmeisesti vasemmistolaisin koskaan tai ainakin pitkään aikaan. Sen hallitusohjelma oli vasemmistolainen. Uudella oikeistohallituksella onkin epäkiitollinen tehtävä reivata tasavalta uudelle kurssille järjettömän velkavetoisuuden jälkeen. Tiedossa on varmasti äänekästä arvostelua, kun valtakuntaa ohjataan kestävämmälle taloudenpidolle ja kansalaisille luodaan turvallisempaa kotimaata. Molempien osalta toimiin ryhdyttiin aivan viime hetkillä. Jos edelliset neljä vuotta oltaisiin toimittu hieman vastuullisemmin, niin muutostarve ei olisi näin suuri.

Kotikuntaan Nurmijärvelle saatiin torstaina tieto Itä-Uudenmaan käräjäoikeuden tuomiosta koskien Nurmijärven Kirkkotien tiekunnan päätöksiä käyttömaksun asettamisesta Nurmijärven Linja Oy:lle. Käräjäoikeus katsoi reitin 3 liikenteen olevan tieosakkaiden liikennettä, eikä ulkopuolista liikennettä. Käräjäoikeuden tuomiolla tiekunnan päätökset käyttöluvan myöntämisestä ja käyttömaksun perimisestä julistettiin pätemättömiksi. Myös tiekunnan päätökset hylätä enemmälti näitä koskeneet oikaisuvaatimukset julistettiin pätemättömiksi. Selkeä päätös.

Ensi viikolla on viimeiset kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston kokoukset ennen kesätaukoa.

Tinki täysi ryhmyrin pestissä

Valtuustovuoden viimeinen kokous pidettiin 31.5.2023. Nykyisinhän valtuustovuosi vaihtuu kesken kalenterivuoden – kesän kynnyksellä.

Valtuuston listalla oli siten kaksivuotisten luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen eli kunnanvaltuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen valinnat. Äänestyksiä ei valtuustosalissa tarvittu tälläkään kertaa. Asioita oli käsitelty puolueiden kunnallisjärjestöissä ja viime kädessä valtuustoryhmissä. Jonkinlaista kierrätystä tapahtui eli Riina Mattila valittiin valtuuston 1. varapj:ksi. Kunnanhallitukseen ja sen pj:ksi valittiin Virpi Räty, joka kerran aiemminkin on noussut tehtävään kesken valtuustokauden. Tällä kertaa syynä oli Petri Vaulamon hieman yllättäväkin luopuminen puheenjohtajuudesta jo kahden vuoden jälkeen. Perussuomalaiset ja SDP vaihtoivat hallituksen mies- ja naispaikkoja viime vaalien jälkeen sovitulla tavalla, joten PS:stä nousi hallitukseen Markku Vierelä ja SDP:stä Jenni Sandberg. Muilta osin valtuuston puheenjohtajisto ja kunnanhallitus jatkoivat aiemmalla kokoonpanolla.

Omalta osaltani kyseessä oli viimeinen valtuuston kokous kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minut valittiin ns. ryhmyriksi keväällä 2018, joten toimin tehtävässä hieman yli viisi vuotta. Totesin, että en ole enää käytettävissä kyseiseen pestiin, vaikka se on mitä mielenkiintoisin tehtävä. Ei vähiten sen vuoksi, että siinä pääsee kontaktoimaan säännöllisesti muiden valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Kokoomuksen valtuustoryhmässä ei minun aikana ole kolmea vuotta pidempiä jaksoja ryhmänvetäjillä ollut, joten ajattelin, että nyt oli korkea aika vaihtaa henkilöä.

Ryhmän puheenjohtajan yhtenä vakiotehtävänä on pitää ryhmäpuhe tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä, joten seuraava puhe jäi minun osalta viimeiseksi sellaiseksi. Hieman oli haikeutta ilmassa ja tunnustan , että valtuustokamraattien spontaanit aplodit puheen lopuksi lämmittivät mieltä.

Arvoisa pj, kj, muut kuulijat

Kahtena vuotena peräkkäin olen joutunut toteamaan KOK-ryhmän tilinpäätökseen liittyvässä ryhmäpuheessa, että poikkeuksellisesta vuodesta syntyy poikkeuksellinen tilinpäätös. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Kunnanjohtajan sanoin – vuosi 2022 oli vitsauksien vuosi. On erinomaista, että vitsauksien keskelläkin kunta pystyi tekemään positiivisen ja tavoitetta paremman tuloksen.

Yhtenä positiivisen tuloksen mahdollistajana oli verotulojen kasvu kaikilla osa-alueilla – niin kunnallis-, yhteisö- kuin kiinteistöverojen osalta. Ansiotulokertymä on kehittyi myönteisesti ja työttömyys väheni viime vuonna.

Kunnan väkiluvun kasvu jäi selkeästi alle valtuuston strategiaan kirjaamasta 1,5 % kasvutavoitteesta. Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman päivitystyössä tarkasteltiinkin tuota kasvutavoitetta ja esitettiin kysymys, mikä on kasvun hinta Nurmijärvelle. Ehkä viime vuonna toteutunut alle 1 %:n kasvu oli talouden kannalta jopa positiivinen asia. Tämä on relevantti kysymys jatkossakin. Kannattanee aika ajoin tarkastella kuinka paljon, miten ja missä kunnan on järkevää kasvaa.

Tämänkin tilinpäätöksen yhteydessä on syytä katsoa enemmän eteen- kuin taaksepäin. Viime vuodelta siirtyi merkittäviä investointeja tuleville vuosille ja näiden lisäksi ilmeni uusia suuria ja todella kiireellisiä investointitarpeita erityisesti koulujen osalta. Kyse on kunnan kannalta todella merkittävästä investointimäärästä ja tässä tilanteessa on tärkeää tarkastella investointeja myös kokonaisuutena yksittäisten rakennusten ja osaoptimoinnin sijaan.

Kuntamme talouden vaikeimmat vuodet ovat valitettavasti vasta edessäpäin – ei vähiten edellä mainittujen jätti-investointien vuoksi. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää tehdä NUUKA-ohjelman päivitykseen liittyvät päätökset vähintään ohjausryhmän ehdottamalla tasolla. Pari vuotta sitten talouden tervehdyttämistoimenpiteet valitettavasti vesittyivät merkittävästi tässä samaisessa salissa. Tällä kertaa siihen ei ole varaa. Tilinpäätösaineistosta on nähtävissä, että viime vuodelle sovituista NUUKA-säästöistä jäi toteutumatta liki 30%. Se osoittaa, että tehdyistä toimenpiteistä ja henkilöstön sitoutumisesta huolimatta tehtävä on vaikea ja säästöt realisoituvat usein viiveellä. Jatkossa tehtävä vaikeutuu entisestään.

Todettakoon tässä yhteydessä, että veronkorotukset ovat Kokoomus-ryhmälle se viimeinen keino talouden tasapainottamiseksi.

Tilinpäätöksen yhteydessä ei voi olla huomioimatta kunnan henkilöstöä. Mennyt vuosi oli työmarkkinoilla vilkasta ja kilpailu osaavasta henkilöstöstä ehkä poikkeuksellisenkin kiihkeää monella alalla – näin myös kunnissa. Nurmijärvelläkin henkilöstön vaihtuvuus kasvoi viime vuonna. Kuntamme oli kuitenkin edelleen haluttu ja kiinnostava työnantaja ja työpaikka. Tyytyväisyydellä voi todeta myös sen, että viime vuosina kunta on pystynyt tarjoamaan mahdollisuuksia urakehitykseen ja tehtävämuutoksiin omalle henkilöstölle. Työntekijöiden jaksamiseen ja pysyvyyteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Toimitaan siten, että viime vuoden sairauspoissaolojen kasvu oli väliaikainen ilmiö ja saamme asian paremmalle tasolle.

Onnistunut ja valtakunnallisesti palkittu rekrytointikampanjamme #ilmiöntekijät toi kuntaa positiivisesti ja laajasti esille. Myös me luottamushenkilöt voimme ottaa mallia kunnan työntekijöiden positiivisesta toiminnasta ja viestinnästä. Vähäiselläkin yrittämisellä kykenemme viestimään Nurmijärvestä positiivisesti – epäkohtien ja ongelmien luettelemisen sijaan. Me luottamushenkilöt olemme monella tapaa kuntaviestinnän eturivissä ja voimme tuoda perustellusti ja ylpeydellä esille upeaa kotikuntaamme.

Kokoomus-ryhmän puolesta kiitän kunnan työntekijöitä jaksamisesta ja erinomaisesta työssä viime vuonna.

Kiitokset myös muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä. Kehitetään kuntaa jatkossakin kokonaisuutena ja tasapuolisesti. Muistetaan, että himottuja ja haluttuja asuinpaikkoja ei ole kunnan sisällä yhtä tai kahta, vaan sellaisia on meillä jokaisella omamme – niin taajamissa kuin kylissäkin.

Tämä oli omalta osaltani viimeinen ryhmäpuheeni kokoomus-ryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut ryhmyrinä nyt kuudetta vuotta ja tänään on viimeinen päivä siinä toimessa. Katsoin, että se on riittävä jakso omalta osaltani, enkä ollut käytettävissä seuraavalle valtuustokaudelle. Kiitän kokoomus-ryhmää minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta menneinä vuosina. Erityisen lämpimät kiitokseni muiden valtuustoryhmien puheenjohtajille vuosien varrelta lukuisista hyvässä hengessä käydyistä keskusteluista ja kokouksista. Riikka, Harri, Sami, Hannu, Maiju, Ina ja kaikki muut – kiitos.

Metsäkylän osayleiskaavatilaisuus

Torstai-iltana 9.3.2023 järjestettiin Metsäkylän koululla asukastilaisuus Metsäkylän osayleiskaavaan liittyen. Paikalla oli odotusten mukaisesti salin täydeltä kuntalaisia ja maanomistajia – myös useita luottamushenkilöitä. Viranhaltijoista paikalla olivat kunnanjohtaja Outi Mäkelä, tekninen johtaja Juha Oksanen, yleiskaavapäällikkö Anita Pihala ja myös yleiskaavoituksen muuta henkilöstöä.

Toista sataa paikalla ollutta saivat tietoa vast’ikään vireille tulleen Metsäkylän osayleiskaavan aluerajauksesta, kuntalaiskyselystä, uudesta Nurmijärvi-mallista ja siihen liittyvästä rakentamispaikkojen jakamismenettelyn uudistamisesta.

Esitetty aluerajaus nostatti yleisössä heti spontaania liikehdintää ja mielenilmauksia. Elinvoimalautakuntahan oli pannut tämän osayleiskaavan vireille kokouksessaan 19.1.2023 siten, että lännessä kaava-alue rajoittuu Perttulan, pohjoisessa Kirkonkylän, idässä Palojoen ja etelässä Klaukkalan osayleiskaavan rajaan. Näin alueeksi oli muodostunut pitkulainen noin 12 neliökilometrin alue, joka ulottuu Hongisojantien ja Kirkonkylän entisen järven laitamilta Klaukkalan kehätien tuntumaan ja idässä osin moottoritien itäpuolelle. Kritiikkiä aiheutti erityisesti se, että Metsäkylän VPK:n ympäristö oli jätetty alueen ulkopuolelle, samoin kuin Metsäkyläntien varsi pohjoiselta osaaltaan. Kartoissahan tämä alue on nimetty Klaukkalan Metsäkyläksi. Monelle paikallaolijalle oli yllätys, että keskeinen osa Metsäkylää kuuluu tälläkin hetkellä Klaukkalan osayleiskaava-alueeseen. Klaukkalan osayleiskaavahan on varsin tuore ja se on saanut lainvoiman vuonna 2017. Tuon osayleiskaavan valmistelun ja hyväksymisen yhteydessä ei kuitenkaan kritiikkiä ollut tullut siitä, että kaavaan oli sisällytetty merkittävä osa Metsäkylän alueesta – ilmeisesti osana Klaukkalan kehätien vaikutusaluetta, moottoritien liittymäaluetta ja Mäyränkallioon kaavailtua työpaikka-aluetta. Kuntalaiset eivät valitettavasti aina reagoi kaava-asioihin ajoissa – oli sitten kyseessä asemakaava tai osayleiskaava. Kaavaprosessit ovat kuitenkin pitkäkestoisia vuosien hankkeita ja niistä tiedotetaan laajasti, joten mahdollisuuksia on, jos kiinnostusta riittää.

Joka tapauksessa nyt todettiin viranhaltijoidenkin lausumana, että kyseisen alueen siirtäminen Klaukkalan osayleiskaavasta Metsäkylän osayleiskaavaan otetaan tutkintaan ja harkintaan. Juuri tällaisia huomioita ja kuulemisia vartenhan näitä asukastilaisuuksia järjestetään ja niillä voi siis olla todellisia vaikutuksia valmisteluun ja lopputulokseen. Se mitä olen luottamushenkilönä joidenkin muiden päättäjien kanssa keskustellut, niin oletan, että tämä aluerajauksen muutos myös tullaan tekemään.

Jokaisella paikallaolijalla oli mahdollisuus kertoa mielipiteensä, kun salissa kierrätettiin mikrofonia. Huoli kyläkoulun säilymisestä tuli puheenvuoroissa korostetusti esille. Myös kevyenliikenteen väylien tarpeellisuudesta keskusteltiin, vaikka toisaalta niiden rakentaminen todettiin valtion eli ELY:n vastuulla olevaksi. Muutamissa puheenvuoroissa toivottiin erittäin voimallista ja vapaata uutta rakentamista. Olipa kuntalaiskyselyn kautta saaatu toive jopa 4000 uudesta rakennuspaikasta alueelle. Arvioni mukaan enemmistö kuitenkin toivoi maltillisempaa uutta rakentamista ja Metsäkylän perinteisen kylämäisen luonteen huomioimista ja säilyttämistä. Koulun huomioon ottaminen ja rakentamisen keskittäminen sen läheisyyteen tuotiin myös esille, jolloin saataisiin turvallisia koulumatkoja ja vältyttäisiin koulukuljetuksilta. Tuotiin julki myös mielipide, että koulukuljetukset eivät ole ongelma, eikä markittävä kustannus.

Viranhaltijat esittelivät myös, miten ja minkälaisia vaihtoehtoja tutkitaan osayleiskaavan rakentamispaikkojen jakamisessa. Päätimme taannoin kunnanhallituksessa, että rakennuspaikkojen määräytymistä – minkä kokoisille tiloille ja miten maantieteellisesti – testataan kolmella erilaisella mallilla. Malli A, joka perustuu edullisuusvyöhykkeisiin suosien esim. tiestön ja koulun läheisyyttä sekä kyläkeskusta antaisi rakennuspaikkoja selvästi enemmän myös pienille kiinteistöille ja tiloille eli useampi maanomistaja saisi rakennuspaikkoja. Malli B, joka on taannoisen kaavakehittämistyöryhmän loppuraportin mukainen, suosisi myös pienempiä tiloja, mutta ei samassa määrin kuin malli A. Ero johtuu siitä, että malli A:ssa nykyinen toteutunut rakentaminen huomioitaisiin tarkastelussa. Malli B olisi muuten sama kuin A, muua siinä ei huomioitaisi nykyisiä rakennuksia. Malli C suosisi selkeästi isoja tiloja, koska rakennuspaikat jaettaisiin suoraan tilojen pinta-alojen mukaan. Suuret tilat saisivat valtaosan rakennuspaikoista ja pienimmät tilat jäisivät kokonaan ilman verrattuna malleihin A ja B. Malli C:n ongelmana näen myös sen, että siinä 5 hehtaaria rakennuskelvotonta suota antaisi tasan saman määrän rakennusmahdollisuuksia kuin 5 ha erinomaista rakennusmaata kyläkeskuksen kupeessa. Tämä hajauttaisi rakentamista kauemmas kyläkeskuksesta ja koulusta, joka on vastoin strategiaammekin kirjattua tavoitetta kehittää nimenomaan kyläkeskuksia. Sinänsä jokainen malli antaisi aivan yhtä monta rakennuspaikkaa. Mallien välillä on vain se ero, että kuinka monelle ja minkä kokoiselle tilalle nämä rakennuspaikat annetaan.

Kunnanhallitus teki aikanaan hyvän päätöksen, kun se edellytti tarkastelun tehtäväksi useammalla mallilla. Seuraavassa vaiheessa kuntalaisilla onkin mahdollisuus konkreettisesti nähdä, miten rakennuspaikat jakautuisivat kussakin mallissa, minkälaista ympäristöä ne muodostaisivat ja miten erilailla ne kohtelevat joitain yksittäisiä tiloja tai kiinteistöjä.

Kunnan nettisivuilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä liittyen Metsäkylän osayleiskaavaan. Linkki kyselyyyn on tässä:

Kysely Metsäkylän osayleiskaavasta 17.2.-20.3.2023

Kysely on siis avoinna 20.3.2023 saakka.

Tämän hetkinen osayleiskaavatilanne Nurmijärvellä. Metsäkylässä on voimassa tällä hetkellä oikeusvaikutukseton kyläosayleiskaava vuodelta 1992. Alustavassa hahmotelmassa uuden osayleiskaavan raja rajoittuisi kuvan mukaisesti Klaukkalan vuodelta 2017 olevaan osayleiskaavaan. Tähän rajanvetoon on odotettavissa muutos siten, että Klaukkalan Metsäkylän alue siirretään Metsäkylän osayleiskaavfa-alueeseen. Kartta napattu kunnan sivustolta.

Vuosikatsaus 2022

14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.

Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.

Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.

Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.

Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:

Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.

Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.

Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.

Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.

Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.

Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.

Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.

Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.

Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.

Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.

Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.

Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.

Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.

Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.

Osayleiskaavoituksen uudistaminen etenee vihdoinkin

Kunnanhallituksen päätöksellä 29.11.2022 otettiin iso askel haja-asutusalueen yleiskaavoituksen kehittämisessä Nurmijärvellä.

Useamman vuoden työn tuloksena asia saatiin kunnanhallitukseen päätösasiaksi ja siitä tehtiin selkeät ja yksimieliset päätökset. Kokoukseen osallistuivat hallituksen puheenjohtaja Vaulamon lisäksi kaikki hallituksen varsinaiset jäsenet ja puheoikeudella valtuuston puheenjohtajistosta Toivonen ja Lakee.

Viimeisen vuoden aikana erityisesti osayleiskaavojen rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärästä on ollut keskustelua, eikä siitä oltu päästy yhteisymmärrykseen. Oma mielipiteeni on ollut, että kaikille osayleiskaava-alueille ei voi määrittää yhtä tiukkaa kasvutavoitetta ja rakentamispaikkamäärää, vaan niitä tulee tarkastella kussakin osayleiskaavassa erikseen. Jokainen yleiskaava-alue kun on omanlaisensa ja niillä on omat erityispiirteensä. Siitä, että rakentamisen määrää tulee kasvattaa merkittävästikin, on puolestaan ollut koko ajan täysi yksimielisyys. Toinen paljon keskustelua herättänyt asia on ollut rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaate ja siitä onkin laadittu useita malleja. Kaikissa malleissa käytetään kuitenkin samaa rakentamisen määrää. Kyse on siitä, miten ja mihin nuo rakentamispaikat jakautuvat osayleiskaavan alueella ja minkä kokoiset tilat/kiinteistöt niitä saavat. Rakentamismahdollisuuksia saavien tilojen koko eroaa merkittävästi eri malleissa. Osa suosii suuria tiloja, kun toisessa ääripäässä pienempien tilojen osuus kasvaa. Pohjaesityksessä ehdotettiin vireille pantavaksi Metsäkylän osayleiskaava ja siinä tarkasteltavaksi viittä eri mallia.

Jo ennen kokousta oli tiedossa, että asiassa tullaan tekemään muutosesitys ja näin tapahtui Maijalan toimesta. Kun myös muuta muutoshalukkuutta esiintyi pohjaesitystä kohtaan, niin kunnanhallitus piti puolen tunnin neuvottelutauon, jossa löydettiin yhteisymmärrys ja lopputulema, jonka kaikki hallituksen jäsenet olivat valmiit hyväksymään:

Rakentamismahdollisuuksien kokonaismääräosayleiskaavan suunnittelualueella johdetaan strategian väestötavoitteesta.

Laaditaan Metsäkylän osayleiskaavaluonnos, jossa mallinnetaan vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteita malleilla B, C ja D, joista malli D on kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukainen, kaikissa vaihtoehdoissa on sama rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä. Lisäksi taulukko liitetään päätökseen.

Rakentamismahdollisuuksien kokonaismäärä asetetaan tulevissa osayleiskaavoissa arviolta noin 1,5-2-kertaiseksi kasvutavoitteeseen nähden. Pinta-aloina käytetään niitä kiinteistöjä, jotka ovat voimassa kulloisenkin osayleiskaavan vireille tulon ajankohtana.

Luovutaan emätilaperiaatteesta.

Osayleiskaavan alueella sovelletaan vyöhykemallia siten, että jokaisen kiinteistön tulee pääsääntöisesti sijoittaa uusi asuinrakentaminen kiinteistön edullisimmalle vyöhykkeelle.

Osayleiskaavaprosessin eri vaiheissa kunnanhallitus seuraa etenemistä.

Olen tosi tyytyväinen siihen, että osayleiskaavoituksen ja haja-asutusalueen rakentamisen uudistaminen pääsee nyt etenemään ja kunnanvirastolla konkreettisesti edistämään osayleiskaavoitusta uudella tavalla. Jakoperusteita mallinnetaan ja verrataan kolmella eri mallilla, jolloin varmistetaan asiallinen ja kuntalaisille tasapuolinen käsittely isossa uudistuksessa. Emätilaperiaatteesta luopuminen on viimein kirjattu päätöksenä. Siihen, että yksi malleista (D) perustuu täysin kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraporttiin, on mielestäni hyvä asia – sitä valmisteltiin pitkään ja hartaasti aikanaan. Uskon, että prosessin tuloksena syntyvä uusi järjestelmä on tasapuolinen kaikkia maanomistajia kohtaan ja vastaa myös tavoitteeseen, että rakentamista ohjataan erityisesti yhdyskuntarakenteen kannalta edullisille paikoille kuten kyliin ja kyläkoulujen ympäristöön.

Kunnanhallitus teki tärkeässä ja mielipiteitäkin jakaneessa asiassa hyvän päätöksen. Erityisen hienon päätöksestä tekee se, että se tehtiin lopulta yhteisymmärryksessä ja yksimielisesti. Sillä on arvoa jatkoa ajatellen.

Talousarvioesitys 2023

Nurmijärven kunnanhallitus käsitteli hieman yli kuuden tunnin kokouksessaan talousarvioesitystä vuodelle 2023 ja taloussuunnitelmaa vuosille 2023-2025. Viime vuosien tapaan käsittely ja päätökset saatiin pakettiin jo yhdessä venytetyssä kokouksessa eikä varapäivää tarvittu. Puhetta johti varsinaisen pj:n poissa ollessa mallikkaasti kunnanhallituksen 1. varapj. Riikka Raekannas.

Ennen talousarvioehdotusta käsiteltiin nippu valtuustoaloitteita, joista yksi eli valtuustoaloite “Lukion sijainnin merkitys tulevaisuuden kunnan elinvoimalle osana Kirkonkylän taajamaa” jo hieman sivusi talousarvioesitystäkin. Aloitteessa käsiteltiin uuden lukion rakentamista NYKin tontille Kirkonkylään. Kunnanhallitus ei nähnyt aihetta ryhtyä toimenpiteisiin aloitteen osalta. Aloitteessa todettiin mm., että kunnan päätöksillä omien palvelujensa sijoittumisella vaikutetaan kunnan elinvoimaan ja että Kirkonkylän taajamakeskustan kannalta Nurmijärven lukion sijaintipäätös on merkityksellinen ratkaisu 50-100 vuoden aikaperspektiivillä. Olisin toivonut samanlaista filosofointia silloin, kun Rajamäen lukio päätettiin lakkauttaa.

Lopputulemana käyttötalouteen tuli lisäystä vain 35.000 euroa. Investoinneista karsittiin 500.000 euroa, kun Maiju Tapiolinnan esitys varikon peruskorjauksen ja laajennuksen määrärahan pienentämisestä 500.000 euroon hyväksyttiin yksimielisesti. Kuten jo viime vuonna vastaavassa tilanteessa totesin – niukkuutta on helppo ja nopea jakaa.

Talousarvioesitykseen tehtiin myös muutamia tekstimuutoksia. Omalta kohdaltani tärkein liittyi kunnan strategisiin mittareihin ja strategian vuositavoitteisiin. Kuntastrategiassa on kirjattu toimenpiteeksi “Lisäämme rakentamismahdollisuuksia haja-asutusalueelle painottaen kyliin ja näiden läheisyyteen rakentamista”. Tein ehdotuksen, että tavoitteisiin lisätään teksti “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Perustelin ehdotustani sillä, että näin saataisiin keväällä 2021 julkaistulle ja erittäin hyvän vastaanoton saaneelle kaavatyöryhmän yksimieliselle loppuraportille selkeä ja yksiselitteinen status. Loppuraportti on toki käsitelty kunnanhallituksessa ja tuotu tiedoksi kunnanvaltuustolle, mutta tällä kirjauksella loppuraportille annettaisiin talousarviokirjassa selkeä status toimintaa ohjaavana dokumenttina. Ehdotus hyväksyttiin äänin 5-6. Olen todella tyytyväinen, että työryhmän pitkä ja ansiokas työ sai näin ansaitsemansa arvon ja muuttuu toimenpiteiksi.

Strategian tavoitteisiin hyväksyttiin yksimielisesti myös Leni Niinimäen ja Harri Lepolahden ehdottamat tekstimuutokset.

Riina Mattilan esitys Klaukkalan Urheilupuiston koulun uudishankkeen suunnittelun aikaistamisesta vuosille 2023–2024 ja rakentamisen vuosille 2025–2026 sekä samalla Kirkonkylän NYKin hankkeen siirtämisestä vastaavasti myöhemmäksi kaatui äänin 6-5. Asia päätettiin siis pohjaesityksen mukaisesti, jonka kannalla olin itsekin. Kunnassa edistetään tällä hetkellä kolmea poikkeuksellisen suurta kouluhanketta: Rajamäen kampusta, NYKin lukiohanketta ja Urheilupuiston koulua. Jokaisessa kohteessa on ollut ongelmia. Pahin tilanne on Rajamäellä, jossa koulukiinteistö on ollut käyttökiellossa ja vanerit ikkunoissa jo melkein kolme vuotta ja hanke onkin edennyt jo urakkatarjousvaiheeseen. NYKin lukiohanke on ollut jo tämän vuoden talousarviossa ja investointiohjelmassa ennen Urheilupuiston koulua, joten NYKin kaavamuutosprosessi ja suunnittelu ovat suunnitellulla tavalla pidemmällä kuin Urheilupuiston hanke. En näe järkeväksi vaihtaa kyseisten hankkeiden toteutusjärjestystä yks kaks lennossa. Kaikki kolme hanketta etenevät tällä hetkellä, mutta kaikkia kyetä samaan aikaan ja samassa tahdissa hoitamaan.

Sen verran äänestyksiä kunnanhallituksessa oli, että todennäköisesti saamme niitä myös kunnanvaltuuston talousarviokäsittelyssä.

Uusi valtuustokausi

Kesäkausi on auttamattomasti takana ja syyskauden luottamustoimetkin alkaneet. Kunnanhallitus on jo pariin kertaan kokoontunut ja kunnanvaltuustokin kertaalleen. Valtuuston kyselytunnin yhteydessä myös kokoomuksen valtuustoryhmä piti alkavan valtuustokauden ensimmäisen ryhmäkokouksen. Nykyäänhän kuntavaalit pidetään joka neljäs kevät, joten valtuustokausi alkaa aina kesällä. Kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi edellisen kauden puheenjohtajiston jatkokaudelle, joten jatkan nyt viidettä vuotta valtuustoryhmän puheenjohtajana eli ryhmyrinä.

Elokuun viimeisenä päivänä kokoontuu ensimmäistä kertaa Keski-Uudenmaan pelastuslautakunta, jossa olen jäsenenä. Lautakunnan puheenjohtajana toimii kokoomuksen Mika Kasonen Vantaalta, joka valittiin juuri eduskuntavaaliehdokkaaksi kevään vaaleihin. Omalta osaltani tein jo keväällä päätöksen olla asettumatta ehdolle. Sitä vastoin olen jäsenenä piirin ek-vaalien ehdokasasettelua valmistelevassa komiteassa, joka valmistelee ehdotuksen kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaista Uudellamaalla. Hyvä rosteri ollaan saamassa vaaleihin.

Kesällä poliittista ilmatilaa ja mediaa on hallinnut ennennäkemätön pääministerin vapaa-ajanviettoon liittyvä uutisointi ja keskustelu. Lyhyesti voinee todeta, että sitä saa, mitä tilaa. Asiaa pyöriteltäneen ensi kevääseen saakka. Sen verran koomisia piirteitä asiassa riitti, että innostuin pitkästä aikaa rustaamaan Pitkänokka-strippejä melkeinpä liukuhihnalta, mutta aikansa kutakin – siirrytään seuraaviin aiheisiin.

Viime syksynä tuli hankittua kesämökki Puumalasta Saimaan rannalta ja siellä on tullut vietettyä melkeinpä kaikki vapaa-aika tänä keväänä ja kesänä. Saimaa oli jostain syystä jäänyt aiemmin syrjään kotimaan reissuilla. Toissa kesänä ajelin Pistohiekan ja Saimaan Lietveden maisematien kautta.
Olin kerralla myyty ja edessä oli kesäpaikan hankinta. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en hankkinut kesäpaikkaa sieltä jo vuosikymmeniä sitten. Tästä syystä jäi pitkästä aikaa väliin myös Rajamäen kyläpäivät. Istuin samaan aikaan Saimaan rannalla laiturin nokassa. Puolen yön aikaan pääsin ihmettelemään poikkeuksellisen komeita elokuisia revontulia, joista oheinen kuvakin on. En muista Etelä-Suomessa yhtä komeita nähneeni.

Kunnanhallitus lausui jätehuoltomääräyksistä

Nurmijärven kunnanhallituksella on varsin vilkas lopputalvi ja alkukevät. Kokouksia tulee kertymään kolmen kuukauden aikana peräti 10 kappaletta – siis melkein kerta viikossa. Asiaa tuntuu nykyisin riittävän ja kokoukset kestävät pääsääntöisesti yli kolme tuntia – usein jopa reilusti yli viisi tuntia. Usein sanotaan, että luottamustoimien kokouspalkkioilla ei pääse rikastumaan. Se on varmasti totta, mutta tällä tahdilla ei kyllä pääse köyhtymäänkään, vaikka kokouspalkkiot Nurmijärvelläkin ovat varsin maltillisia suuriin kaupunkeihin ja hyvinvointialueen luottamuspalkkioihin verrattuna.

Vaikka – tai ehkä juuri sen takia – , että kunnanhallituksessa käsitellään ja tehdään päätöksiä rivakkaan tahtiin, niin paikallisaviisissa jää moni kuntalaisia koskettava asia huomioimatta. Maanantaina 7.3. käsittelimme lausunnon antamista jätelautakunta Kolmenkierron ehdotuksesta jätehuoltomääräysten päivittämiseksi. Jätelautakunta Kolmenkierron nykyiset jätehuoltomääräykset ovat vuodelta 2020 ja niihin on tullut päivitystarpeita jätelain ja -asetuksen uudistuksesta johtuen.

Nykyisin biojätteen erilliskeräysvelvoite koskee kaikkia vähintään viiden asunnon kiinteistöjä – siis esimerkiksi tuon kokoisia rivitaloyhtiöitä. Uuden jäteasetuksen perusteella biojätteen erilliskeräysvelvoite laajenee koskemaan yli 10 000 asukkaan taajamissa myös kaikkia 1-4 huoneiston asuinkiinteistöjä – siis esimerkiksi omakoti- ja paritaloja. Ehdotuksessa tämä biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöillä on kiristetty koskemaan kiinteistöjä kaikissa yli 5 000 asukkaan taajamissa. Tuo kriteerien kiristys tarkoittaisi Nurmijärvellä – ja varmasti monissa muissakin naapurikunnissa – biojätteen pakollisen keräysvelvoitealueen moninkertaistumista. Nurmijärvellä se tarkoittaisi varmuudella keräysvelvoitetta ainakin Kirkonkylän, Rajamäen ja Herusten alueilla, vaikka jäteasetuksen perusteella se ei olisi tarpeen. Taajamatulkinnasta riippuen velvoite voisi ulottua myös Klaukkalan ympäristöön Lintumetsään ja Lepsämään.

En katsonut tarpeelliseksi kiristää omakoti- ja paritaloasukkaiden jätehuoltovelvoitteita esitetyllä tavalla ja tein ehdotuksen, että lausuntoon lisättäisiiin kunnan kantana, että ehdotuksesta poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa ja mentäisiin jäteasetuksen mukaan. Esitystäni kannattivat Tapiolinna, Mustonen, Kalliokoski ja Maijala. Kunnahallitus hyväksyi esitykseni äänin 2-9. Vihreiden Pispala ja SDP:n Lepolahti olivat biojätteen keräysvelvoitteen laajentamisen kannalla.

Toivottavasti Jätelautakunta Kolmenkierrossakin noteerataan Nurmijärven kunnan kanta ja pientaloasukkaita ei rasiteta jätehuoltokustannuksilla enempää kuin laki ja asetus edellyttävät. Kustannuksiahan ei kertyisi pelkästään kasvavista jätehuoltomaksuista, vaan se edellyttäisi jopa yhden hengen omakotitaloudelta muitakin toimia. Meidänkin pikkuruiseen jätekatokseen jouduttaisiin rakentamaan erillinen biojäte-elintasolaajennussiipi.

Aluevaalia ja osayleiskaavaa

Aluevaalien ennakkoäänestyksen aktiivisuus oli Keski-Uudellamaalla alhainen 21,2 %. Hyvinvointialueen isommista kunnista villkainta oli oli Nurmijärvellä (22,6%) ja hiljaisinta Hyvinkäällä (18,0%). Järvenpää, Mäntsälä ja Tuusula ennakkoäänestivät tasaisesti noin 22,2 prosenttisesti.

Äänestysaktiivisuus ei tuon mukaan nouse kovinkaan korkealle. Viime vuoden kunnallisvaaleissa Keski-Uudenmaan isoissa kunnissa ennakkoäänestysprosentti vaihteli 28:sta 31:een ja kuntavaalien lopulliseksi äänestysprosentiksi tuli 50-55.

Vuoden 2019 eduskuntavaaleissa Uudenmaan ennakkoäänestyysaktiivisuus oli 36,6% ja lopullinen äänestysprosentti 73,3.

Kun ennakkoäänestysvilkkaus on laskenut aiemmista vaaleista peräti 10-15 prosenttiyksikköä, niin 40 %:n äänestysaktiivisuuden saavuttamisessa näyttää olevan tekemistä. Toki sunnuntaina 23.1. on vielä mahdollisuus vaikuttaa asiaan, mutta esim. viime vuoden vaaleissa äänestettiin ennakkoon enemmän kuin varsinaisena vaalipäivänä.

Jos äänestysaktiivisuus jää 40 prosentin tuntumaan tai painuu jopa sen alle, niin voi perustellusti kysyä, olivatko aluevaalit onnistunut prosessi ja osoittiko alhainen äänestysaktiivisuus kansalaisten mielipidettä laajemminkin hallituksen hyvinvointialue- ja soteuudistuksesta.

Onhan meillä edelleen korona kyläilemässä, mutta jotenkin väsyneeltä tuntuu kaikkea tapahtunutta ja tapahtumatonta perustella sillä. Toki näin tullaan tekemään – se on varmaa.

Vielä sellainen huomio, että ennakkoäänien perusteella saa sellaisen mielikuvan, että mieskansalaiset ja -oletetut eivät koe sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen asioita omikseen. Ennakkoäänistä noin 55 % on naisilta ja vain 45 % miehiltä. Huomattava ero, vaikka hyvinvointialueen talous ja palvelut koskevat jokaista – sukupuoleen katsomatta. Miesten on syytä ryhdistäytyä vaalipäivänä ja käydä vetämässä sininen viiva – menee se sitten miehelle tai naiselle.

Nurmijärven kunnanhallitus kokoontui 17.1. maanantaina. Kunta jo informoikin tehdyistä päätöksistä. Paikallislehti ei, vaikka muutama kohtuullisen merkittävä ja kiinnostavakin päätös tehtiin.

Kirkonkylän osayleiskaava oli kunnanhallituksessa hyväksyttävänä. Itseäni kiinnosti yksityistiejupakassa paljon esillä olleen Kirkkotien status Kirkonkylän osayleiskaavassa. Toki asiaan olisi ollut hyvä puuttua jo kaavan luonnosvaiheessa, mutta itsekin huomasin vasta viime vuoden tammikuussa Maankäyttö- ja rakennuslain 92§:ssä olevan kirjauksen, joka antaa kunnalle yksipuolisen oikeuden korvauksetta panna kuntoon yksityistie ja luovuttaa se yleiseen liikenteeseen – kunhan vain kyseinen yksityistie on merkitty kaavaan liikenneväylänä.

Kun tuon pykälän bongasin, niin tein vuosi sitten välittömästi valtuustoaloitteen. Ajatuksenani oli, että voitaisiin pikaisesti selvittää minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Meillähän on prosessissa parikin osayleiskaavaa.

Aloitteestani ei ole kuulunut vuoteen mitään. Kukaan ei ole ottanut yhteyttä aloitteen laatijaan, vaikka tällaista menettelytapaa on useaan otteeseen suositeltu. Niinpä tuota MRL 92 pykälääkään ei Kirkonkylän osayleiskaavaehdotuksessa oltu huomioitu. Toki joku kuntalainen oli ilmeisesti aloitteeni noteerannut, koska Kirkonkylän osayleiskaavasta oli jätetty muistutus, jossa edellytettiin Kirkkotien tiealue merkittäväksi osayleiskaavaan liikennealueeksi välillä Ojakkalantie – Järventaustantie eli kyse on juuri tuosta mahdollisuudesta, jonka toin aloitteessani esille.

Kaiken lisäksi kunnanhallitus viime vuoden lopulla käytti juuri Kirkkotien tuon osan vaikutusalueella etuosto-oikeutta metsäkiinteistöön ja osoitti kunnalla olevan maankäytöllisiä suunnitelmia ja tavoitteita alueella. Katsoin, että kunnan kannalta olisi järkevää merkitä Kirkkotie liikenneväyläksi siltä osin, kun se sijaitsee osayleiskaavan alueella. Merkintä ei maksa, eikä velvoita kuntaa mihinkään, mutta oikeuttaisi kunta asettamaan tien yleiselle liikenteelle halutessaan ja olosuhteiden mahdollisesti muuttuessa. Niinpä tein kunnnahallituksessa sen mukaisen esityksen ja sain siihen kannatuksen Tapiolinnalta, Vaulamolta ja Mustoselta. Itse oletin, että muutos olisi sen verran vähäinen, ettei se aiheuttaisi viivästystä kaavaprosessiin.

Tämän jälkeen kuitenkin Kalliokoski esitti Mustosen ja Raekannaksen kannattamana Kirkonkylän osayleiskaavan palauttamista valmisteluun siten, että kaavaan tulisi ottaa mukaan myös Karhunkorven itäpuolinen alue. Palauttaminen hyväksyttiin yksimielisesti, joka tarkoitti puolestaan sitä, että minun kannatettu esitys raukesi. Olisi tuntunut hölmöltä, että olisin joutunut tekemään oman esitykseni uudestaan, kun asia olisi aikanaan palautunut kunnanhallitukseen, joten ehdotin, että kaavan jatkovalmistelussa tulee huomioida, että “Kirkkotie merkitään osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Peruste: Kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella.” Tämän ohjeistuksen kunnanhallitus hnyväksyi yksimielisesti.

Toinen huomionarvoinen päätös oli kuukausitolkulla vatkattu ja veivattu Rajamäen kampuksen toteutusmalli. Aiemminhan esityksenä oli elinkaarimalli, mutta useiden kokouksien ja kuulemisien jälkeen esittelijä muutti esityksensä siten, että toteutusmalliksi määritettiin KVR-urakka. Kunnanhallitus hyväksyi esityksen yksimielisesti. Kun valtuusto vielä ensi viikolla asian siunaa, niin hanke pääsee viimeinkin etenemään.

Tag: nurmijärven kunnanhallitus