Ali-Tilkan tiedotustilaisuus joulukuussa 2013.  Photo: Arto Hägg, all rights released 

8.1.2014 pidettiin Keravalla Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttiin liittyvä keskustelutilaisuus. Polvitähystyksestä toipuvana käytin hyväksi mahdollisuutta seurata tapahtumaa netin välityksellä.

Nettisysteemissä tuntui olevan vielä parantamisen varaa: tilaisuudessa esitetty materiaali näkyi netissä ikävästi eri aikaan kuin puhuja ja ääni. Seuraaminen oli hiukan hankalaa. Systeemi oli kuitenkin kehittyneempi kuin Nurmijärven valtuustossa käytetty. Tässä näkyi reaaliajassa nettiseuraajien lukumäärä ja henkilöllisyyskin, jos halusi nimellään antaa ns. huutolaatikossa/shoutboxissa palautetta tai asioista keskustella. Paikalla oli tasaisesti n. 70-75 henkeä ja näistä minun lisäksi vain muutama ilmeisesti facen kautta omalla nimellään kirjautunut.   

Tilaisuudessa ei mielestäni tuotu esille juuri mitään uutta, jota ei olisi itse väliraportissa jo julki tuotu. Yleinen ilmapiiri ja muutamat yleisöpuheenvuorot ja -kommentit olivat kovinkin kriittisiä hankkeelle. Myöskään netissä käyty keskustelu oli melkeinpä täysin kriittistä. Itse innostuin jonkin verran kommentteja naputtelemaan. Nettikeskustelua ei kuitenkaan millään tavalla tilaisuudessa noteerattu.

Yhteenvetona toteaisin, että kohtuullisen mitäänsanomaton oli tämä tilaisuus. Selvitys on kesken ja mitään uutta siinä ei ole vielä esitetty. Eipä tästä sen enempää. Olen ko. raporttia jo viime vuoden puolella analysoinut.

——————————————————–

Facebookissa jo totesinkin, että minulla näyttää olevan myös lehtikuvaajan ominaisuuksia. Yllätyksekseni nimittäin huomasin, että 8.1.2014 Nurmijärven Uutisten sivulla 4 oleva kuva Ali-Tilkan kaavan yleisötilaisuudesta joulukuun alulta on minun ottama. Sellaisen aikanaan pyynnöstä kuntaan lähetin ja lupasin vapaasti käytettäväksi. Enpä arvannut että se vielä lehden sivuille päätyisi. 

Myös samaisella sivulla oleva Jussi Niinistön Viikon vieras -kirjoitus tuntui osittain kovin tutulta – ihan sanavalintoja myöten. Jussin kirjoitus käsitteli juuri edellä mainittua Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttia. Onneksi ehdin kirjoittaa asiasta omaan blogiini ensin – jo 28.12.2013, eipähän pääse kukaan väittämään minun lainailleen tai muokanneen kenenkään toisen raapustuksia. Toisaalta – jos asiaa kirjoittaa, niin tekstistä tulee väkisinkin hyvin pitkälle samankaltaista kuin tästä blogista voi lukea :). Mielelläni olen samaa mieltä fiksujen ihmisten kanssa.

Sisäkuvia oikeasta polvestani ennen höyläämistä ja fiilaamista:

Polven tähystysleikkaus Kampin Terveystalossa meni ilmeisesti hyvin. Köpöttely ainakin keppien kanssa käy jo hyvin. Olisi ollut kuulemma mahdollista itsekin seurata operaatiota puudutettuna monitorin kautta, mutta heikkohermoisena henkilönä valitsin nukutuksen ja vetelin operatsuunin ajan sikeitä. Jonkun sortin repeämä ja repaleinen kieleke polvikierukassa oli ja se poistettiin. Samalla kirurgi poisti muutakin iän tuomaa krääsää ja pani voiteluainetta polvilumpioon. Ensi viikolla pitäisi jo päästä työelämään ja tikit veks parin viikon päästä. Olipa helppo toimitus, jos mitään jälkivaivoja ei ilmaannu.

Eikä päivää ilman kunnallispoliittista polemiikkia. Valtuutettu Schildtin lausunto Nurmijärven Uutisten numerossa 4.-5.1. valtuustoryhmien puheenjohtajien haastattelussa vuoden 2014 tapahtumista “…, mutta Rajamäen terveyskeskus odottaa edelleen ratkaisua. Se kuuluu sote-selvitykseen ja sen aiheuttamiin ratkaisuihin.”  on aiheuttanut kohtuullisesti keskustelua ja kalabaliikkia.

Tämä oli ounasteltavissa ja ihmettelin julkilausumaa itsekin. Kyseessä ei ole Kokoomus-ryhmän näkemys asiasta, vaikka sellaisenkin käsityksen lehtiartikkelista voi saada. Myöskään kunnanvaltuustossa palveluverkkoa terveyspalveluiden osalta käsiteltäessä ei terveysasemien lukumäärää ja sijaintia sidottu mihinkään selvitystyöhön. Kunnanvaltuusto linjasi itsenäisesti ja yksimielisesti, että Nurmijärvellä terveysasemat säilytetään kaikissa kolmessa päätaajamassa. Tämän päätöksen mukaan laadittiin myös ensi vuoden talousarvio ja seuraavien vuosien taloussuunnitelma.

Itse asiassa sivusin 28.12.2013 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttia ruotineessa blogi-kirjoituksessani tätä samaa asiaa. Totesin, että väliraportti ei ainakaan minulle antanut ahaa-elämystä tai perusteluja kahdeksan kunnan yhteen liittämiselle. Sen sijaan totesin, että Keski-Uudenmaan Kaupunki tasapäistäisi kaikki alueet – vastoin raportissa mainittua jaloa tavoitetta siitä, että “lähipalvelut tulee järjestää lähelle asukasta kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen”. Itsenäisenä kuntana nurmijärveläisillä on mahdollisuus panostaa arvostamiinsa lähiterveyspalveluihin nyt valtuustossa päätetyllä tavalla. Itsenäinen kunta on tehnyt itsenäisen päätöksen, eikä sen toimeenpano jää odottamaan mitään selvityksiä.

En siis yhdy edellä mainittuun NU:ssa esitettyyn yhden henkilön esittämään näkemykseen Rajamäen terveysaseman tilanteesta.

   Tonnikeiju hölmöilee Monacossa.

Tätä vuotta, jonka keskeiset teemat tulevat ilmeisesti olemaan kuntaselvitykset ja kuntaliitokset.

Omalla kohdalla vuosi alkaa tavallista verkkaisemmin. Pitkään vihoitellut oikea polvi on tarkoitus operoida huomenna tiistai-aamuna ja siitä seuraa ilmeisesti hieman “pakkolomaa”. Polvi on liikunnallisia harrastuksiakin haitannut sen verran, että elopaino on noussut kriittisiin lukemiin. Pitkä viikonloppu Loppiaisen alla Nizzan ja Monacon lihapatojen ääressä täräytti lukemat melkein 0,1 tonniin, joten nyt on edessä myös tiukka painonpudotus. Ajattelin sulattaa kropasta noin 30 voipaketillista ennen golf-kauden avauslyöntiä. Saman operaation tein keväällä 2010. Silloin tipautin ennätyspainostani  n. 98 kg massat lukemiin 81,8 kg. Parissa kolmessa kuukaudessa lähti siis n. 16 kg ylimääräistä, joskin viimeiset grammat olivat aika tiukassa. Toivottavasti golf-kauden avaus ei siirry syksyyn…

Reissun jälkeen kotona odotti mm. uusin Nurmijärven Uutiset, jossa oli poikkeuksellisen paljon kunta-asiaa. Valtuustoryhmien puheenjohtajia oli haastateltu ja valtaosa asetti tavoitteeksi kunnan pitämisen itsenäisenä jatkossakin. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisen pakkoliitospaketin ministeri Virkkunen kaivaa pyhien jälkeen pakastimestaan ja kuinka kylmää herkkua on tarjolla pääkaupunkiseudulle jatkossa.

NU:sta sai myös todeta, että ideoimistani valtuustokokousten videoinneista on ollut jotain konkreettistakin hyötyä. Valtuutettu Mäkelä pystyi nauhoituksella osoittamaan, että lehden aiempi uutisointi hänen salibandyvastaisuudesta oli virheellinen ja lehti teki asiasta oikaisun.

Mielestäni suurin ongelmamme on se, että me valtuutetut emme ole juurikaan mitään vastaan ja samalla olemme monimyötämielisongelmaisia. Olemme niin kulttuuri-, taide-, jääkiekko-, ringette-, pesäpallo-, uima-, jalkapallo-, tanssi- ja ties mitä myönteisiä, että investoinneissa ei ole ollut useaan vuoteen mitään tolkkua. Mutta tätähän olen jo vatkannut ilmeisesti kyllästymiseen saakka. Otetaan tähän kuitenkin “toiveuusintana” kirjoitukseni yli viiden vuoden takaa joulukuun 14. päivältä vuonna 2008 eli hiukan ennen kuin aloitin kunnanvaltuutetun taipaleeni. Nurmijärven Uutiset oli otsikoinut kirjoitukseni osuvasti “Velkataakkaa ei pidä kasvattaa uusilla jättihankkeilla“.

Valtuutettu Matti Vanhanen esitti Viikon vieras -palstalla perusteluja Klaukkalan uimahallihankkeen nopealle käynnistämiselle. On aiheellista tuoda julki myös muita näkökantoja asiassa.

Uimahalli on erinomaisesti kaikille ikäryhmille palveluja tuottava laitos ja Klaukkalan uimahallille on kiistaton tarve. Tämän olen tuonut aiemminkin julki – kuten myös sen, että mahdollisen hankkeen rahoitus on mielestäni järjestettävä siten, ettei synny ylivoimaista painetta veroäyrin nostoon.

Laskusuhdanteen aikana kunnan ei tule säästää itseään kuoliaaksi, vaan investointeja tulee jatkaa harkitusti. Rakentamisen panoshinnat tulevat laskemaan ja kunnan tulee hyödyntää tilanne. Investoinnit on järkevää kohdistaa välttämättömiin infra- ja talonrakennushankkeisiin, peruskorjauksiin sekä hankkeisiin, joilla edistetään kunnan elinkeinotoimintaa. Energiataloudelliset perusparannukset ovat investointeja, joilla voidaan tavoitella jopa tuottoja pitkällä aikavälillä. Uusi uimahalli olisi kunnalle jättihanke – investoinnin arvo olisi enemmän kuin kunnan normaalin vuoden kaikki talonrakennusinvestoinnit. Se söisi useammallekin vuodelle budjetoituna valtaosan talonrakennushankkeiden määrärahoista. On huomioitava, että investointien pitäminen laskusuhdanteen aikana nykyiselläkin tasolla tulee edellyttämään lainarahoitusta.

Olemme viime vuosina nauttineet historiallisen hyvästä taloussuhdanteesta ja pitkästä nousukaudesta. Näinä loistavinakin kasvun vuosina kunnan velkamäärä asukasta kohden on noussut vuoden 2002 tasosta alle 900 euro/asukas yli kaksinkertaiseksi. Velkaa asukasta kohden on jo liki 2000 euroa. Näinä kaikkina talouden huippuvuosina velkaa on kyetty lyhentämään vain viime vuonna. Voimakkaan noususuhdanteenkaan aikana ei siis kyetty lyhentämään vanhoja velkoja eikä varautumaan tuleviin huonoihin aikoihin – päinvastoin velkaannuttiin entistä enemmän.

Vuoden 2009 budjetti on laadittu optimistisen 5,9 % verotulojen kasvun ja lisälainanoton varaan. Laskusuhdanne tullee vaikuttamaan myös kertaluonteisten tulojen kuten tonttimyynnin heikkenemiseen. Pidän todennäköisenä, että ensi vuoden budjetin tulopuoli pettää ja tuleva valtuusto joutuu tuoreeltaan joko kululeikkauksiin tai lisäämään lainanottoa entisestään. Kunta elää siis yli varojensa jo perusinvestoinneilla ja vielä kohtuullisen hyvässä tulotilanteessa.

Näissä olosuhteissa ja edellä mainitut tosiasiat huomioiden en näe vastuulliseksi päätöksenteoksi kasvattaa uusilla jätti-investoinneilla kunnan velkataakkaa ja lisätä tulevien vuosien lainanlyhennyksiä, lainanhoitokuluja ja investoinneista aiheutuvia ylläpito- ja käyttökustannuksia.

Kunta ei siis taloudellisessa huippusuhdanteessakaan pystynyt pitämään tulo-meno-rakennetta positiivisena tai edes tasapainossa. On hyvin vaikea nähdä tulevaisuudessa sellaista taloustilanteen kehitystä, jonka varaan velanottoa voitaisiin kasvattaa. Toivon hartaasti, että taloustilanne muuttuu viime vuosiakin hurjempaan talouskasvuun. Tällöin kunta saavuttaisi taloustilanteen, jossa se ei velkaantuisi lisää. Siitäkin on vielä pitkä matka tilanteeseen, jossa kyettäisiin lyhentämään vanhaa velkaa – uusista velkainvestoinneista puhumattakaan.

Vain vastuullinen ja hyvä taloudenpito antaa kuntapäättäjille mahdollisuuden toteuttaa kuntalaisille tärkeitä ja tarpeellisia hankkeita – puhutaan sitten terveydenhuollosta, nuorisotyöstä tai uimahallihankkeista. Toivon, että päättäjät tuntevat vastuunsa kuntatalouden tasapainottamisessa ja tekevät päätöksiä, jotka mahdollistavat näiden hankkeiden toteuttamisen tulevina vuosina.

Omasta puolestani asian käsittely jatkuu aikanaan kunnanvaltuustossa.

Rauhallista Joulun Aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta.

Arto Hägg, tuleva kunnanvaltuutettu (kok)

Ja kuinkas sitten kävikään….

Vuotta 2013 on jäljellä pari tuntia. On aika ja mahdollisuus vetää kulunutta vuotta yhteen parilla rivillä – se perinteinen osavuosikatsaus Nurmijärven kunnallispolitiikasta tulee sitten pienellä viiveellä.

Useiden muiden kunnallispoliitikkojen tapaan lupasin viime vaaleissa pitää aktiivisesti yllä web-sivujani ja informoida tekemisistäni ja ajatuksistani. Jokainen voi käydä katsomassa minkälaisella taajuudella kollegat ovat päivitelleet sivujaan. Omasta puolestani voin todeta, että blogi-kirjoituksia tein tasan 92 kappaletta eli melkeinpä kaksi kertaa viikossa. Joukossa on toki muutama “Hauskaa Wappua” tai “Hurmoksellista Pääsiäistä” -tyyppinen kirjoitus, mutta pääosin ajatuksella kirjoitettuja juttuja ja pääosin Nurmijärven asioista. Kirjotukset on nimenomaan ajatuksella – ei ajan kanssa – kirjoitettuja. Tapani on kirjoittaa nopeasti ja kiivaasti, vaikka asiat ehkä ovatkin muhineet hieman kauemmin mielessä.

Piirustus- ja Pitkänokka-puuhastelut ovat jääneet tänä vuonna hieman vähemmälle. Täytyy myöntää, että ideoita ei ole syntynyt entiseen tapaan ja ehkä rimakin on noussut hieman korkeammalle. Aika moni ajatus on jäänyt muistilehtiöön ja siinä haalistunut käyttökelvottomaksi. Piirtelen edelleen, kun sellainen päivä sattuu kohdalle. Tämän vuoden viimeisen raapustin oikein vanhoja perinteitä kunnioittaen tänään: sutaistu, sovinistinen, typerä, lapsellinen ja toivottavasti itseironinen. Löytyy muiden raapustusten tapaan: https://artohagg.fi/Pitk%C3%A4nokka.php

Kävijöitä sekä web-sivuillani että blogissani on ollut ihan kohtuullisesti. Kokonaiskävijämäärää en osaa tarkalleen sanoa, koska nuo systeemit toimivat hieman erikseen, mutta parhaimmillaan sivuilla on käynyt useampi sata henkilöä päivässä ja jokaisena vuoden päivänä ainakin joku. Ajattelinkin jatkaa ensi vuonna samalla systeemillä. Hellitän tahtia sitten, kun kukaan ei jorinoitani ja raapustuksiani käy tutkailemassa.

Palautetta saisi toki tulla enemmänkin, mutta kiitos siitä vähäisestäkin. Onhan noita parempiakin keskustelufoorumeita.

Kiitoksia kuluneesta vuodesta. Palataan asiaan ensi vuonna.

Näinä sateisen harmaina sydäntalven päivinä voi perehtyä esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttiin. Jos ei siis ole parempaa tekemistä – luultavasti olisi minullakin ollut.

Eipä tuosta kerta lukemalla löytänyt kovinkaan vankkoja perusteluja kaikkien kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan yhteenpakottamiseen.

Joiltakin osin väliraportti arvioi perustellusti  suuruuden ekonomian kautta saatavia säästöjä. Näin esimerkiksi henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. Enimmäkseen raportti kuitenkin tarjoaa spekulatiivisia arvioita mahdollisista hyödyistä tai jopa yrittää kääntää selvät heikkoudet ja haasteet erinomaisiksi mahdollisuuksiksi.

Taannoin kunnantalolla kuntaselvitysryhmän kuulemistilaisuudessa toin esille harhaoppisen käsitykseni, että mielestäni kuntien välinen kilpailu on tervettä ja se toimii alueen kehityksen moottorina. Tämä ajatus on näköjään auennut myös raportin laatijoille. Raportissa mainitaan, että yksittäisten kuntien kilpailu ei joissain tapauksissa edistä koko alueen etua – pääsääntöisesti se on eduksi. Miksikähän tuokin piti ikään kuin negaation kautta todeta – ihmettelen?

Väliraportti toteaa, että ikääntymisen tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Aivan yhtä hyvin voisi todeta, että se on sitä myös jokaiselle nykyiselle yksittäiselle kunnalle. Jos jotkut kunnat Suomessa ovat valmiita ottamaan vastaan nämä haasteet, niin ne ovat juuri taloudellisesti Suomen terävintä huippua olevat kehyskunnat. Suuruuden ekonomia ei ole ainakaan tähän mennessä toiminut pk-seudun isojen – velkavetoisten – suurkaupunkien kohdalla. Millä perusteella voidaan olettaa Keski-Uudenmaan kaupungin muodostuvan tehokkaammaksi, toimivammaksi ja vähemmän byrokraattiseksi suurkaupungiksi? Ja millaisen ajan se ottaisi, kun lähtökohtana on 8-kertainen organisaatio, 8-kertaisesti erilaiset hallintojärjestelmät ja 8-kertaisesti vaikeampi yhdyskuntarakenne?

Väliraportti viittaa useassa kohdassa nimenomaan yksittäisten kuntien sopeutumistarpeisiin. Myös yhdistyneellä kunnalla tulisi olemaan samat sopeutumistoimet edessään. Mitään erinomaista perustelua, että ko. toimenpiteet onnistuisivat suurkunnassa paremmin, väliraportti ei mielestäni tuo esille.

Kouluverkoston osalta raportti korostaa suurten kouluyksiköiden tehottomuutta. Kuitenkaan perimmäisiä syitä ei tuoda esille. Tämä vaatisi ehdottomasti kunta- ja koulukohtaista analysointia. Ovatko syynä ehkä 50-60-luvuilla rakennetut suuret koulut, joiden käyttö- ja ylläpitokulut, energiatehokkuus ja mitoitukset ovat ongelmallisia? Vaiko suurten kouluyksiöiden yhteyteen integroidut muut toiminnot? Tässäkin kohtaa väliraportti operoi liian yleisellä tasolla. Pienten koulujen kohdalla on joku raportin tekoon osallistunut saanut äänensä kuuluviin ja niiden osalta on todettu olevan tärkeää koulukohtainen tarkastelu – näinhän juuri toimittiin Nurmijärvelläkin kahden pienimmän koulun määrärahojen poistamisen kohdalla.

Terveyspalveluiden osalta on todettu, että “suoraa laskennallista pelkästään terveysasemaverkon tiheyteen pohjautuvaa laskentamallia on vaikea toteuttaa.” Säästölaskelmissa onkin käytetty metodia, jossa hypoteettiset säästöt on saatu laskemalla uudet kustannukset käyttämällä tehokkaan Järvenpään kustannuksia per asukas. Tämä on sikäli omituista, että Nurmijärvellä juuri laskettiin Rajamäen terveyskeskuksen lakkauttamisella saatavia säästöjä ja ne olivat aivan mikkihiiri-luokkaa. Kun ymmärtääkseni Nurmijärven vanhus- ja terveydenhuoltokulut ovat kuta kuinkin samalla tasolla kuin Järvenpään, niin mikähän tällä momentilla se säästöpotentiaali on näin Nurmijärven horisontista katsottuna? Ei kovin analyyttistä.

Maankäytön ja asumisen osalta raportti arvioi nykytilan olevan huonon tai välttävän välillä. Samaan aikaan todetaan, että alueen kunnissa on hyvä ja kohtuuhintainen asuntotonttivaranto. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan se, että nykyisiä kuntaraja-alueita ei kyetä hyödyntämään ja yhdyskuntarakenne kehittyy epätaloudellisesti. Kun tätäkin väitettä tarkastelee nurmijärvisin puusilmin, niin jää ihmettelemään, että mihinkä meidän olisi pitänyt kaavoittaa asuntoja ja työpaikka-alueita – Nummenpään kaalipelloille ja Palojoelle vasten Tuusulan korpiako? Ainakin Nurmijärvellä kaavoitus on kohdistunut aika lailla niille alueille, joissa se on liikenteellisesti järkevää. Ehkäpä raportin tässäkin osassa on jälleen kyseessä ns. “iso kuva” ja ongelmat ovat jossain Keravan-Tuusulan-Järvenpään rajaseuduilla. Joka tapauksessa raportin mukaan kyseessä on varsinainen vitsaus ja tällä kriteerillä kaikki kunnat olisi samaan kasaan saatettava.

Äänestysaktiivisuuden lasku on koettu ongelmaksi, mutta epäselväksi jää, onko raportin laatijoista kukaan sellaisessa harhauskossa, että se nousisi suurkunnassa. Suorastaan sekopäiseksi raportti menee todetessaan suurkunnan olevan haasteellinen demokratian ja osallistumisen näkökulmasta, mutta tarjoavan samalla “tuhannen taalan paikan kehittää aitoa osallistumista.” Ilmeisesti jonkun mielestä tulisi olemaan lähidemokratian riemuvoitto, kun nykyisten itsenäisten kuntien alueille perustettaisiin kunnanosavaltuustot tai -lautakunnat ja näille annettaisiin jonkinlainen puuhastelumääräraha. 

Uudelle kaupungille on jo visiotakin rustattu ja lueteltu pitkä litania kilpailuetuja. Yhtä lukuunottamatta jokaisen noista luetelluista kilpailueduista voi sellaisenaan yhdistää nykyiseenkiin Nurmijärveen – ja varmaan muihinkin Keski-Uudenmaan kuntiin. Ainoastaan viimeinen – “Kansainvälisen kokoluokan kaupunki” – ei oikein nykymeininkiin istu. Tosin ei se tuleva Keski-Uudenmaan kaupunkikaan kenenkään Keski-Eurooppalaisen city-ihmisen silmin kovin urbaanilta yhteiskunnalta vaikuta. Kokeilkaa vaikka itse menemällä puhumaan saksaa Lahelan pelloille – keskelle tulevaa uutta kansainvälistä kaupunkia.

Väliraportissa häiritsee se, että osa taulukoista ja luvuista on esitetty ilman kunnollisia selityksiä ja yksiköitä. On vaikea arvioida lukuja ja taulukoita, kun ei tiedä onko kyseessä eurot, tuhannet eutot, miljoonat eurot, eurot per asukas vai kenties ruplat. Toivottavasti lopullinen raportti on selkeämpi tässä suhteessa.

Väliraportissa on esitetty täysin puhtaalta pöydältä tehty palveluverkko kaikkien kahdeksan kunnan alueelle kolmena eri vaihtoehtona. Eli vaihtoehdot on laadittu lähtökohdasta, jossa ei ole huomioitu mitään nykyisiä laitoksia, rakennuksia ja “rasitteita”. Tämä tuo hyvin esille mahdolliset sopeuttamis- ja säästövaihtoehdot – aina kaikkein tehokkaintakin vaihtoehtoa myöten, jossa Nurmijärvellä olisi yksi terveyskeskus ja kaksi yläkoulua ja sen lisäksi pari erillistä alakoulua. Kaikki vaihtoehdot ja ratkaisut ovat kuitenkin tehtävissä myös nykyisellä kuntarakenteella. Kenellekään ei liene epäselvää se, että jotakin on myös tehtävä – ja mahdollisimman pian nykyisen investointikiiman hellitettyä.

Raportti korostaa, että “lähipalvelut tulee järjestää lähelle asukasta kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen”. Kuulostaa katteettomalta korulauseelta. En usko, että tuo onnistuu Keski-Uudenmaan kaupungin kokoisessa kunnassa, jossa veronmaksajien tasapuolisen kohtelun vuoksi myös lähipalvelut on tasapäistettävä. En usko, että keski-uusmaalaiset ovat valmiit maksamaan siitä, että nurmijärveläiset arvostavat muita enemmän lähiterveyspalveluita – ja kustantamaan jatkossakin jokaiseen nurmijärveläiseen päätaajamaan oman terveysaseman. Juuri tuostahan tuossa korulauseessa on kysymys.

Mielenkiintoiseksi selvitystilanteen tekee se, että valtiovalta on käskenyt tehdä selvityksen myös kombinaatiosta Tuusula+Kerava+Sipoo+Kirkkonummi+Vihti+pk-seudun kaupungit. Tämä sen takia, että Vantaa ja Helsinki jäivät ulos muista selvityksistä. Nurmijärvi on tuossa jaossa katsottu olevan Helsingin seutuun kuulumaton alue, joka tuossa skenaariossa ilmeisesti pilkottaisiin tai pakkonaitettaisiin Hyvinkään kanssa. 

Eli ei vielä vakuuttanut tämä väliraportti, johon kunta antaa vastineen ensi vuoden alkupuolella. Jäämme odottamaan lopullista raporttia, jonka on määrä valmistua kesään 2014 mennessä.

    Joulukomiikkaa Pahkiksesta vuodelta 1993.

Perhe vahvistettuna vävykokelaalla aloittaa Joulun vieton. Luvassa on perinteistä kinkun mussutusta ja kohtuullisen kohtuuttoman runsas kalapöytä – useamman sortin mätiä, smetanaa, sipulia ja blinejä täytyy olla. Tuota voisi vauhdittaa iisalmelaisella oluella ja italialisella punaviinillä.

Ensin kuitenkin käydään kotipihan puilla lämmitetyssä saunassa.

Joulukuusi on haettu Essin kanssa jo sunnuntaina ja kaunis luontokappale on jo pilattu ripustelemassa siihen monenlaista joulukoristetta. Kuusen alla on muutama paketti. Ne olen tottunut avaamaan tasan klo 18.00 jo 50 vuoden ajan – niin tänäkin vuonna.

Tänä vuonna en lähettänyt joulukortteja. Hyvää Joulua ja rauhallista loppu vuotta kaikille.

Pikainen yhteenveto 18.12.2013 Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksesta. Paremmalla ajalla ja äänestyslistojen julkaisun jälkeen hieman myöhemmin ehkä tarkempaa analyysia siitä minkälaista äänestyskäyttäytymistä kokouksessa harrastettiin.

Tässä tuoreita huomioita 8,5 tuntia kestäneestä kokouksesta.

– Aloitetaan ns. isosta kuvasta ja koko touhun lopputulemasta. Menoja ja investointeja ei kyetty karsimaan. Kunta joutuu seuraavan kolmen vuoden aikana ottamaan lisää lainaa yli miljoona euroa. Lainamäärä nousee 3900 euroon per asukas. Iso pettymys minulle.

– Kotihoidontuen kuntalisää ei lasketa. Äänestystulos oli täpärä 26-25.

– Rajamäen terveysaseman määrärahoja aikaistettiin. Rakennus olisi valmis vuonna 2016. Hölmöytenä asiassa on se, että luottamushenkilöt saavat hankesuunnitelman käyttöönsä nyt vuoden loppuun mennessä. Olisi ollut suotavaa, että se olisi ollut käytettävissä jo päätöksenteossa.

– 12 miljoonan euron monitoimitalo-hanke etenee kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli määrärahaa on 0,8 milj.euroa jo ensi vuodelle. Olin siirtämisen kannalla, jotta lähimmät vuodet olisi saatu hieman tasapainoisemmiksi. Äänestystulos oli 33-17-1tyhjä.

– Nummenpään ja Suomiehen koulujen määrärahat poistettiin pohjaesityksen mukaisesti äänin 26-25. Tämä tarkoittaa, että opetustoiminta päättyy keväällä 2014.

– Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnit jatkuvat ensi vuonna eli sekä pukutilat, huoltorakennus ja tekojäälaitteisto hankitaan. Investointi näille on 1,2 milj.euroa plus jäänhoitokone. Äänestystulos oli rakennuksen osalta 29-21-1vaiti. Vastustin välitöntä investointia rakennuksiin. Sen jälkeen äänestettiin vielä erikseen laitteistoista. Totesin itse, että kun kerran rakennuksiin päätettiin investoida, niin olisi hölmöä jättää laitteet hankkimatta. Useimmat olivat samaa mieltä kanssani ja äänestystulos oli huomattavasti selvempi jälkimmäisessä äänestyksessä.

– Teiden kunnossapitoon lisättiin yksimielisesti 100-125000 euroa per vuosi.

Huomattavan usea äänestys meni todella tiukille ja ratkesi vain yhden äänen erolla. Pikaisesti arvioisin, että selkeitä 100 %:n ryhmäpäätöksiä oli vain muutama. Puolueiden sisälläkin äänet jakautuivat aika lailla eri äänestyksissä. On todella vaikea uskoa, että tuolta pohjalta olisi ollut neuvoteltavissa minkäänlaisia ryhmien välisiä konsensus-päätöksiä. Tuskin olisin itsekään taipunut minkäänlaiseen “pakettiratkaisuun” ellei sen lähtökohtana olisi ollut talouden tasapainottaminen ja investointien yksimielinen leikkaus. Kun neuvottelujen lähtökohta on se, että eri ryhmät ja yksittäiset henkilötkin haluavat etupäässä varmistaa itselle mieluisten hankkeiden etenemisen, niin  lopputulos on juuri nyt nähdyn kaltainen – paljon äänestyksiä ja rahaa palaa.

Kuten jo FB:ssä totesin – eiköhän tässä ollut hyvä todiste siitä, että päätökset tehdään jossain muualla kuin kabineteissa.

Kokous on nähtävissä lähipäivinä kunnan web-sivuilla www.nurmijarvi.fi

Alkava viikko on luottamustoimien kannalta aika kiireinen.

Maanantai-ilta menee kunnantalolla valtuuston kyselytunnin merkeissä. Kyselytuntihan on valtuuston ja viranhaltijoiden välinen suljettu tilaisuus, jossa valtuutetuilla on mahdollisuus esittää johtaville viranhaltijoille kysymyksiä seuraavan kunnanvaltuuston esityslistalla olevista asioista. Myös muista ajankohtaisista asioista on mahdollisuus pyytää selvityksiä tilaisuudessa. Ideana on se, että valtuutetuilla on mahdollisuus saada haluamaansa ja tarvittavaa lisäinformaatiota ja selvityksiä ennen valtuustossa tapahtuvaa päätöksentekoa. Kyselytunnilla on myös mahdollisuus esittää saatepuheenvuoroja, mikäli on aikeissa jättää valtuustoaloite tulevassa kunnanvaltuuston kokouksessa. Perinteiseen tapaan maanantai-ilta jatkuu kyselytunnin jälkeen  ryhmäpalaverilla.  

Tiistai-iltana on vuorossa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous, joka pidetään poikkeuksellisesti Pikku Paronissa Rajamäen Tykkitorninmäellä. Asialistalla mm. Kirkonkylän Heinojan asemakaavahankkeen vireille pano. Kyseessä on täysin uuden asuinalueen kaavoitushanke Kirkonkylän itäpuolelle. Näillä näkymin alueelle kaavoitetaan pientaloalue 1000-2000 asukkaalle.

Keskiviikkona valtuusto kokoontuu kokoukseen jo klo 15.00. Päivän pääteema on vuosien 2014-2016 talousarvion ja taloussuunnitelman ja siihen liittyvien investointihankkeiden hyväksyminen. Odotettavissa on pitkähkö ilta ja äänestyksiä etenkin investointihankkeista on odotettavissa. Kokous on nähtävissä Nurmijärven kunnan web-sivuilla suorana lähetyksenä ja myöhemmin videotallenteena.

Perinteiset Rajamäen Joulumyyjäiset pidetään sunnuntaina 15.12.2013 klo 12-14 Kuntolassa.

Paikalla pöytineen on sekä kansalaisjärjestöjä että koululuokkia. Perinteiseen tapaan tarjolla on varmasti leivonnaisia, villavetimiä ja ilmeisesti myös lintulautavekottimia.

Lions-leidit tyrkyttävät lämmintä glögiä ja myös arpajaisia on luvassa.