Tiistai 11.2.2014 on taas kokouspäivä – asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu vuoden toiseen kokoukseensa.

Vaihteeksi lista on vähintäänkin normaalin pituinen eli viime kertaisen kaltaista pikapalaveria ei ole luvassa.

Istunto aloitetaan lautakunnan toimintakertomuksella vuodelta 2013 ja sen päälle käsitellään käyttösuunnitelma kuluvalle vuodelle.

Toimintakertomuksesta voi todeta myönnettyjen rakennuslupien vähentyneen tasaisesti vuodesta 2010, jolloin lupia myönnettiin 382 kpl – viime vuonna enää 263 kpl. Vähennystä on ollut yli 30%. Aloitetuissa rakennustöissä vähennys on ollut vieläkin suurempaa eli 35% – rakentamisen aloituksia on laitettu jäihin.

Myönnetyissä omakotitalojen rakennusluvissa pudotus vuodesta 2010 vuoteen 2013 on dramaattinen – vuonna 2010 niitä myönnettiin 151 kpl ja viime vuonna vain 85 kpl. Omakotitalojenkin osalta näkyi viime vuonna normaalia enemmän varovaisuus rakentamisen aloituksissa.

Listalla on neljä kappaletta asemakaavamuutoksia, joista mielenkiintoisin lienee Asemakaavamuutos Klaukkalassa Kisakujan eteläpuolella. Vuonna 2006 vireille pantu asemakaavamuutos on nyt edennyt vaiheeseen, jossa luonnos tuodaan lautakuntaan hyväksyttäväksi.

Poikkeamisasioita listalla  on muutama ja rakennuslupahakemuksia kolme kappaletta. Klaukkalaan haetaan rakennuslupia lämpökeskukselle sekä kanoottien varastointi- ja korjaushallille, Kirkonkylään kahdelle rivitalolle.

Postista tuli myös painotuore “Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016”, jota jo ennätin velkaantumissuunnitelmaksikin tituleerata.

 

 

 

 

Hämmennyin keskiviikon paikallislehden avatessani ja neljää ensimmäistä sivua silmäillessäni. Kirjoitukset käsittelivät melkeinpä pelkästään Suomiehen kyläkoulua.

Hetken luulin lukevani Suomiehen Uutisia, mutta vilkaisu etusivulle vahvisti, että kyseessä oli vanha kunnon Nurmijärven Uutiset. Tai ei ehkä sittenkään vanha kunnon – en ole tainnut ennen yhtä heikkotasoista journalismia kyseisestä lehdestä lukea. Yhtä asenteelliseen ja kritiikittömään kirjoitukseen törmää harvoin edes mainosteksteissä.

Sama teema jatkui myös “Lukijan kynästä” -palstalla, jossa kunnanvaltuutettu Kp Toivonen analysoi pikkukoulujen lakkauttamisen taustoja tuttuun asiapitoiseen tapaansa. Toinen kirjoitus oli sitten hieman erilainen tyyliltään, mutta jätetään kommentointi tällä kertaa sikseen – en katsoisi Voice Kids -lauluskabojenkaan arvostelua millään tavalla järkeväksi.

Saapa nähdä tipahtaako seuraavaksi postiluukusta Nummenpään Uutiset – vai joko saamme nauttia perinteisestä lehden toimitustavasta mielipideuutisoinnin sijaan.

 

Nurmijärven kuntastrategiaa on tarkoitus päivittää. Osana strategian laadintaa pidetään asukastyöpajoja, joissa työpajojen osallistujia arvioivat viranhaltijajohdon ja poliittisen johdon tekemiä suunnitelmia ja tuovat toivottavasti uusia ideoita kunnan toiminnan kehittämiseksi.  Asiaan liittyen on jo yksi asukastyöpaja pidetty ja pari on vielä tulollaan.

Seuraava pidetään Kirkonkylällä valtuusto keskiviikkona 5.2.2014 klo 18.00–20.30. Aiheina ovat palvelut, hyvinvointi ja osallisuus.

Viimeinen asukastyöpaja pidetään torstaina 13.2.2014 klo 18.00–20.30 Rajamäen yläasteen ja lukion ruokasalissa. Aiheina ovat kunnan vetovoima ja kilpailukyky.

Asukastyöpajoihin ovat tervetulleita kaikki kuntalaiset.

Työpajoihin voi ilmoittautua joko kunnan internet-sivuilla tai puhelimitse erikoissuunnittelija Risto Nikunlaaksolle (040 3174678). 60 nopeinta per työpaja mahtuu mukaan.

 

 

Kunnan luottamushenkilöt oli kutsuttu Suomiehen koululle keskustelu- ja kuulemistilaisuuteen. Onhan koulu nyt lakkauttamisuhan alla, kun kunnanvaltuusto veti määrärahat pois ensi lukuvuodelta.

Eniten ääneen pääsi sivistystoimen johtaja Tiina HIrvonen, joka vastaili ihailtavan tyynen rauhallisesti ja asiantuntemuksella kuulijoiden välillä kärkkäisiinkiin kysymyksiin. Myös kunnanjohtaja Behm pääsi kertomaan asian taustoista.

Paikalla olleiden luottamushenkilöiden enemmistö taisi olla koulujen puolesta äänestäneitä valtuutettuja. Vastakkaiselta puolelta eli määrärahojen poiston puoltajista taisi olla paikalla vain Kokoomus-kolmikko Hägg, Jalava ja Kopteff.

Uutta informaatiota tilaisuudessa ei juurikaan kuultu. Yllättävän paljon keskusteltiin Nukarin koulun asioista ja olosuhteista. Usea paikallaolija – selvimmin argumentoiden Keskustan Kallepekka Toivonen – toi esille mielipiteensä virkamiesten vuosia kestäneestä tarkoitushakuisesta koulun toimintatedellytysten heikentämisestä. Keskustelutilaisuudessa on toki sallittua tällaisiakin mielipiteitä julki tuoda.

Joitain epäselvyyksiä tuotiin julki liittyen viranhaltijoiden laatimiin selvityksiin alueen lasten lukumäärästä ja kotiosoitteista. Nämä asiat luvattiin selvittää.

Samoin keskusteltiin Suomiehen alueelle myönnetyistä suunnittelutarveratkaisuista ja rakennusluvista. Kuulimme, että maanomistajat olisivat kyllä valmiita maata myymään, mutta rakentamiseen ei saa lupia. Ainakin puheiden perusteella tilanne on toisenlainen kuin Nummenpäässä, jossa odottaa rakentamattomana yli 40 rakennuspaikkaa – siellä ei ole kysyntää tai myyntihaluja.

Maankäytöllisesti Suomies poikkeaa oleellisesti Nummenpäästä, joka on maakuntakaavassakin määritetty kyläksi. Nummenpäähän on puolestaan hyväksytty vuonna 1991 oikeusvaikutukseton osayleiskaavan. Kuntaan laaditun maankäytön kehityskuvan mukaisesti asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen ohjataan osayleiskaavoilla maaseudun kyläkeskuksiin. On täyttä utopiaa odottaa, että Suomieheen laadittaisiin jonkinlainen osayleiskaava tai että kunta rupeaisi hakemaan alueelle peräti asuntomessuja kuten keskustelutilaisuudessa esitettiin.

Pidin joulukuussa 2009 kunnanvaltuustossa puheen, jossa totesin katteettomiksi lupaukset siitä, että kyläkoulujen toiminnan jatkuminen tarkoittaisi automaattisesti myös sitä, että kyliin panostetaan ja niitä kehitetään jatkossa eri tavalla kuin nykyisin. Maankäytön suunnitelmiin yksittäisen koulun lakkauttamisella tai ylläpidolla ei ole välitöntä vaikutusta. Totesin jo 4-5 vuotta sitten, että tällaiset lupaukset esimerkiksi Suomiehen osalta ovat katteettomia ja antavat väärää informaatiota asukkaille. Näin myös kävi – koulu säilyi, mutta mikään ei ole muuttunut – ei valitettavasti edes oppilasmäärät.

Edelliseen viitaten olinkin tänään enemmän kuin hämmästynyt, kun George Kopteffimme ilmoitti tilaisuudessa, että suunnitteilla on saada Suomiehelle virallinen kylästatus, joka mahdollistaisi jonkin sortin kaavoituksen alueelle ja rakentamisen vauhtiin. En ymmärrä, mistä löytyy katetta tuollaiseen informaatioon. Suomiestä ei ole noteerattu millään tavalla maakuntakaavassa, eikä kunnan kaavoitusohjelmassa ole alueen osayleiskaavasta puolta tavua.

————-

Huomenna kokoontuu kunnanvaltuusto. Luvassa on kohtuullisen lyhyt matinea. Isoin asia lienee lausunnon antaminen Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen väliraportista. Tuttuun tapaan suorana 29.1. klo 18.00 kunnantalolta: http://www.nurmijarvi.fi

Jälleen on pihabongaus-viikonloppu! Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 25.1. tai sunnuntaina 26.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Kyseessä ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. Osallistumismaksua ei ole, eikä ilmoittautumista tarvita.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

– Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.
– Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin   vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

– Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 31.1.2014 web-sivun www.pihabongaus.fi kautta.

Pihabongaukseen osallistuneiden kesken arvotaan helmikuun lopussa mm. lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Pihabongaus on järjestetty Suomessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006. Vuoden 2013 Pihabongauksessa runsaat 19 000 ihmistä tarkkaili lintuja yli 12 000 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin satojatuhansia yksilöitä ja eri lintulajeja 92.

Nurmijärvellä bongaukseen osallistui viime vuonna 122 pihaa. Eri lintulajeja Nurmijärvellä on havaittu tasaisesti noin 30 – viime vuonna peräti 38. Omalla pihalla ennätys taitaa olla kymmenkunta eri lintulajia. Vuosivaihtelut ovat aika suuria – pakkastalvina laji- ja yksilömäärät tippuvat selvästi. Tänäkin vuonna voi tehdä tiukkaa tuo kymmenen lajia.

Leppoisaa bongausta ja kannattaa ottaa jälkikasvukin tunniksi hiljentymään luonnon ihmeiden ääreen ja opiskelemaan lintulajeja.

Lisäinfoa: www.pihabongaus.fi

 

Bongata voi vallan hyvin keittiön akkunasta käsin. Huomatkaa itse askartelemani keittön verhot, kun kyllästyin taannoin odottelemaan marimekkoja. Ne ilmaantuivat lopulta aika nopeasti tuon kyhäelmän tilalle.

——————————————————

28.1.2014 jälkikirjoitus: Eipä ollut kovin kaksinen tulos tämän vuotisessa bongauksessa. Havaintoja tuli vain viidestä lintulajista, vaikka tyrkyllä oli jo pitempään ollut monenlaista siementä, pähkinää, talipalloa ja ihrapötkylää.

Tunnin saldo: 3 harakkaa, 3 talitiaista, 1 fasaani, neljä naakkaa ja yksi korppi.

Keltasirkut, viherpeipot ja vihervarpuset ovat kadonneet totaalisesti eikä edes varpusia näkynyt. Hieman erikoisemmat tiaisetkin olivat tyystin poissa, vaikka sinitiaiset ja kuusitiaset ovat olleet vakiovieraita ja joskus on jopa pyrstötiaisia käynyt tontilla.

 

 

 

   Rajamäen lähde

Valtuustoaloitteeni Rajamäen tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä matkailu- ja elinkeinotoiminnassa sai mukavasti näkyvyyttä paikallislehdissä ja myös suoraa palautetta on tullut – ja pelkästään positiivista. Toivottavasti jotain myös realisoituu.

Aloitteenihan koski koko Rajamäen vanhaa tehdasyhdyskuntaa. Tehtaan alueen avautuminen ja muut alueen kohteet kuten ALKOn asuinalueen
arkkitehtuuri, Rajamäen lähde, kirkko, Rajamäen talo, tykkitornit ja ennen
kaikkea Altian tehdasmuseo voisivat oikein markkinoituna tuoda jonkun verran
kesävierailijoita kylällemme. Se antaisi hieman potkua paikallisille
yrityksille ja mahdollistaisi ehkä jonkun nuoren työllistämisenkin.

Toinen asia on tehdaskiinteistöjen hyödyntäminen. Monet
yrittäjät kaipaavat tiloja, joihin voisi löytyä Altian alueelta ratkaisu. Se
on tietysti täysin kiinteistönomistajan käsissä, mutta aloitteessani esitin
toivomuksen, että kunnan elinkeinotoimi toimisi jonkinlaisena veturina
asiassa.

Käppäilin viikonloppuna myös Rajamäen lähteellä. Sorsia oli melkoinen määrä, mutta lumen altakin näkyi alueen hieman lohduton nykytila. Vielä muutamia vuosia sitten lähde oli hyvin hoidettu – nyt jo hieman rempallaan. Facebookissa jo visioin, että olisikohan paikallaan ryhtyä kansalaistottelemattomaksi ja panna pystyyn talkoot lähteen jalankulkusillan korjaamiseksi. Onhan tuo tehdaskin vuosikymmenten aikana monella tapaa osallistunut ja tukenut kylän väen rientoja ja harrastuksia.

————————

Klaukkalan suunnalla ovat eräät henkilöt aktivoituneet kritisoimaan Klaukkalantien asemakaavamuutoksen luonnosta. Erityisesti vastustusta ovat aiheuttaneet kaksi Klaukkalantien varteen sijoitettua 5-kerroksisen asuinrakennuksen tonttia. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Kaavan laatija on tulkinnut, että kaksi kerrostaloa sijoitettuna pääväylän sopivat ko. alueelle, eikä lautakuntakaan ole asiaan puuttunut. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki antaa osallisille mahdollisuuden antaa asiasta oma mielipiteensä, joka sitten asianmukaisesti käsitellään.

Ikävintä tässä asiassa on se, että mahdolliset valitukset lykkäävät myös Kirkkotien risteyksen liikenneympyrän rakentamista.

—————————————

Kahden pienimmän kyläkoulun osaltakin keskustelu on jatkunut. Vaikka kunnanvaltuusto ei myöntänytkään määrärahoja koulujen käynnissä pitämiseen syyslukukaudelle 2014, niin varsinaiset lakkauttamispäätökset tulee vielä tehdä kunnanvaltuustossa erikseen keväällä 2014. Ennen päätöksentekoa asiasta tullaan kuulemaan oppilaita, huoltajia ja koulujen henkilökuntaa.

Itse koen, että vuosien varrella ko. kouluista on saatu aivan riittävästi tietoa ja viime vuonna tehty pienkouluselvitys oli riittävä, puolueeton ja asiallisesti laadittu. Hämmästyisin suuresti, jos valtuusto tekisi asiassa toisenlaisen päätöksen keväällä.

Pienkoulutyöryhmän raportti löytyy kunnan web-sivuilta. Mukana on myös kahden työryhmän jäsenen eriävä mielipide. Heidän mielestä kunnan olisi pitänyt jäädä odottelemaan kuntaliitosselvitysten tuloksia. Minkähänlaista ilosanomaa eriävän mielipiteen laatijat  sieltä luulevat saatavan? Siltä suunnalta ei ole odotettavissa kyläkouluille mitään tukea tai toivoa – ilmeisesti tavoite olikin taas saada päätöstä vetkuteltua muutama vuosi eteenpäin.

Linkki:

http://www.nurmijarvi.fi/ajankohtaista/3571/pienkoulutyoryhman_raportti_nummenpaan_ja_suomiehen_koulujen_tulevaisuudesta

 

 

 

 

 

 

Kunnan investointipäätösten yhteydessä pohditaan usein valtuutettujen asuintaajaman ja puoluetaustan merkityksestä päätöksentekoon.

Tutkiskelin joulukuun budjettivaltuuston äänestyslistoista tarkemmin eräitten julkisessakin keskustelussa olleiden päätösten osalta: pienet koulut, kevyen  liikenteen väylät, Kirkonkylän liikuntapuisto ja Klaukkalan monitoimitalo. Samalla tutkailin näiden päätösten osalta vaikutuksia myös kunnan taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Etenkin puolueiden valtuustoryhmillä tuntuu olevan tarvetta ilmoittaa olevansa huolestunut taloustilanteesta ja velkaantumisesta ja ovatpa eräät ryhmät katsoneet asiakseen nimetä syyllisiäkin talousarvion paisumiseen ja velkaantumiseen – muista ryhmistä.

Analyysini ei ole tieteellisen tarkka, sillä jonkun valtuutetun asuinpaikka ei ole tarkalleen tiedossani ja joiltakin osin olen taajamien rajoja hieman soveltanut. Herusen olen sisällyttänyt Rajamäkeen ja Metsäkylän Klaukkalaan – näinhän monet valtuutetutkin ovat itsensä asemoineet. Puolueiden osalta en yhden hengen valtuustoryhmiä käsitellyt.

Pienet koulut – (kh:n pohjaesityksenä määrärahojen poisto Suomiehen ja Nummenpään pienkouluilta)

Kokoomus oli yhtä valtuutettua lukuun ottamatta pienten koulujen lakkauttamisen kannalla. Kaikki Vihreiden valtuutetut olivat lakkauttamisen kannalla. Keskusta oli 100 %:sti niiden säilyttämisen kannalla ja Perussuomalaisten ryhmässä oli miltei täydellinen halu säilyttää Suomiehen ja Nummenpään minikoulut – vain yksi PS-valtuutettu lipesi rivistä. Demareilla mielipiteet jakautuivat tasaisesti 5-6. Puoluekannalla näytti olevan selkeä vaikutus äänestyskäyttäytymiseen ja talouden kannalta tässä äänestyksessä alijäämää olivat kasvattamassa Keskusta ja Perussuomalaiset.

Myös alueellisesti näkyi selvä trendi. Kirkonkylän ja Rajamäen valtuutetut olivat tasaisesti puolesta ja vastaan, mutta urbaaneimmassa taajamassa Klaukkalassa enemmistö oli koulujen lakkauttamisen kannalla. Vastaavasti haja-asutusalueen ja pienempien kylien valtuutetut olivat  enimmäkseen säilyttämisen kannalla.

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylät (lisämäärärahaesitys vastoin kh:n pohjaesitystä)

Kahdella ryhmällä oli selkeä linjanveto asiassa. Vihreät olivat 100 %:sti myöntämässä lisämäärärahaa valtion vastuulle kuuluvien yleisten teiden kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Yhtä lukuun ottamatta perussuomalaiset olivat pohjaesityksen kannalla eli lisämäärärahaa vastaan. Kokoomuksessa, Keskustassa ja SDP:ssä enemmistö oli lisämäärärahaa vastaan, mutta myös kannattajia löytyi kosolti – selkeää linjaa ei ollut. Vihreät olivat tässä äänestyksessä kasvattamassa talouden alijäämää.

Alueellisesti asiassa ei ollut havaittavissa minkäänlaista johdonmukaisuutta. Jokaisessa kolmessa päätaajamassa ja myös muilla alueilla äänet menivät yllätyksellisesti melkeinpä tasan puolesta ja vastaan.

Kirkonkylän liikuntapuisto (vastaesityksenä hankkeen lykkääminen)

Tässä hankkeessa olen tarkastellut vain ensimmäistä äänestystä pukutilojen ja huoltorakennuksen osalta. Tämä äänestys ratkaisi hankkeen etenemisen.

Hankeen eteenpäin viemisen kannalla alkuperäisen kunnanhallituksen esityksen mukaisesti olivat 100%:sti SDP ja Perussuomalaiset. Keskustassa vain kaksi valtuutettua äänesti pohjaesitystä vastaan. Selkeimmin investoinnin lykkäämisen ja investointiohjelman tasapainottamisen kannalla olivat Kokoomus (13 pohjaesitystä vastaan ja 1 puolesta) ja Vihreät (4 pohjaesitystä vastaan, 1 puolesta ja 1 vaiti). Tässä äänestyksessä talouden ja investointien tasapainottamista vastaan äänestivät siis SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan valtuutetut.

Alueittain tarkasteltuna Kirkonkylästä löytyi enemmän liikuntapuiston kannattajia kuin vastustajia. Rajamäellä kannat menivät aika lailla 50-50, mutta Klaukkalan valtuutettujen enemmistö oli Kirkonkylän liikuntapuisto vastaan. Muilta alueilta löytyi ymmärrystä ja kannatusta hankkeelle kattavasti. Tässä äänestyksessä näytti olevan hieman vastakkainasettelua Kirkonkylän ja Klaukkalan välillä.

Monitoimitalo (vastaesityksenä hankkeen lykkääminen)

Vihreiden ryhmä oli 100 %:sti kunnanhallituksen esityksen puolesta Klaukkalaan rakennettavan monitoimitalon äänestyksessä. Myös Kokoomuksesta annettiin hankkeelle vahva tuki – vain valtuutettu Hägg oli lykkäämisesityksen kannalla. Keskustassa ja SDP:ssä mielipiteet jakautuivat aika tasan puolesta ja vastaan. Selkeimmin hanketta vastustivat perussuomalaiset – vain yksi valtuutettu oli pohjaesityksen kannalla. Tässä äänestyksessä talouden ja investointien tasapainottamista vastaan äänestivät erityisesti Vihreiden ja Kokoomuksen valtuutetut.

Valtuutettujen asuinpaikka näkyi äänestyksessä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Klaukkalan valtuutetut äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta. Muilta alueilta alkuperäisen aikataulun ja lykkäämisen kannattajia löytyi suunnilleen yhtä paljon.

Yhteenvedon ja johtopäätökset voi noista jokainen vetää itse tykönään.

   Pyysivät kirjoittamaan ja minähän kirjoitin.

Perinteiseen tapaan vedän muutamalla rivillä yhteen viime vuoden jälkipuoliskon kiihkeimmät ja sykähdyttävimmät  tapahtumat. Alustuksena hieman palautumaa vanhempiinkin tapahtumiin.

ASRAn puheenjohtajuuden myötä aktiivisuuteni, tekemiseni ja kirjoitukseni suuntautuivat jo vuoden alusta aika paljon kaavoitusasioihin. Pyrin osallistumaan jokaiseen kaavahankkeista pidettyyn yleisö- ja tiedotustilaisuuteen. Näistä ensimmäinen koski Klaukkalan osayleiskaavaa.

Vuoden alusta lähtien myös kuntaselvitys- ja kuntarakenneasiat ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Raportteja ja selvityksiä on tullut luettua enemmän kuin tarpeeksi vuoden aikana.

Keskustelu ja kiihkoilukin Rajamäen terveysaseman puolesta alkoi keväällä 2013. Minunkin kantaa perättiin ihan henkilökohtaisesti paikallislehden yleisöosastolla. Taustalla oli kunnassa työn alla ollut palveluverkkosuunnitelma, josta ilmeisesti tihkui tietoa jo ennen julkaisua.

Huhtikuun valtuustoseminaarissa saatiinkin esimakua ko. suunnitelmasta ja voitiin alkaa varautua jälleen kerran kiihkeään keskusteluun terveyskeskuksista ja minikouluista. Kesäkuun alussa Nurmijärven Uutisten pääkirjoituksessa siteerattiinkin sitten lausuntojani Nummenpään ja Suomiehen koulujen lakkauttamisesta. Keskustelu asiasta kävi välillä aika kuumana lehdissä ja somessa .

Asemakaavahankkeiden yleisötilaisuudet jatkuivat: Ali-Tilkka, Järvimaa, Kylänpää. Altian kaavamuutos eteni ja merkittävä maankäyttösopimus Rajamäellä Altian ja kunnan välillä solmittiin. Rajamäentien risteysalueen ja Kylänpään alueen kehittäminen alkoi käydä mahdolliseksi näiden toimenpiteiden johdosta.

Kesäkuussa alkoi kunnanhallituksessa omituinen ja systemaattinen sekoilu Klaukkalantien liikennealueen asemakaavamuutosluonnoksen suhteen. Kunnanhallitus päätti palauttaa kaavaluonnoksen uudelleen käsiteltäväksi lautakuntaamme. Perustelut olivat kryptiset – niitä ei ole tähän päivään mennessä kukaan pystynyt älyllisesti perustelemaan. Sama juonikuvio toistui loppuvuodesta, kun luonnos viimein hyväksyttiin kunnanhallituksessa – tosin omituisella lisäkommentilla, että ASRAn täytyy selvittää kaavaluonnoksessa esitettyjen Klaukkalantien liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden kustannusvaikutus kunnan kannalta – aika monen ymmärryksen mukaan asia kuuluisi Tekniselle lautakunnalle, joka asiaa koskevan liikenneselvityksenkin oli laatinut. Kyseinen liikenneturvallisuutta koskeva selvitys meni ihan sukkana ilman kryptisiä lisäkommentteja kyllä kunnanhallituksesta läpi. Kaavaa selvitellään edelleen, eikä se ole edennyt tuota luonnosta pidemmälle, vaikka tavoite oli saada se eteenpäin ripeästi, jotta Klaukkalantien ja Kirkkotien vaarallisen risteyksen kiertoliittymän rakentaminen olisi saatu pikaisesti käyntiin. Nykyisessä liittymässä venttaillessa Haikalan ja Mäntysalon asukkaat voivat kaikessa rauhassa pohtia, mitä kunnanhallitus on miettinyt, kun on edellä mainitut Handolinin esitykset hyväksynyt. Usealta taholta saamani tiedon mukaan syy edellä mainittuihin kiemuroihin ja hankkeen viivästyttämiselle on ollut se, että eräät henkilöt eivät halua Ropakontien risteykseen liikennevaloja! Hallelujaa, anna mun kaikki kestää!

Elokuussa tuore Nurmijärvi Tänään -lehti kirjoitti Nurmijärven bloggaavista kunnallispolitiikoista – olin päässyt hevijuuserilistalla ihan paalupaikalle.

Kunnanhallitus päätti jatkaa valtuuston kokousten videointia. Suorien lähetyksen katsojamäärät netissä olivat aiemmin olleet 127 – 324 ja nauhoitteiden 119 – 378. Kokonaiskatsojamäärät olivat siis olleet 325 – 651 per videointi.

3.9.2013 Nokian matkapuheimet myytiin Microsoftille. Markkinat kiittivät ja Nokian  osakekurssi on pysynyt huomattavasti korkeammalla tasolla tähän päivän asti. Piensijoittaja kiitti toimenpiteestä.

Syksyllä Osuuspankki ilmoitti lopettavansa Rajamäen konttorin. En pitänyt – otin yhteyttä Lammille.

Syyskuussa jatkoin Klaukkalan liikenne- ja kaavoitusasioiden tuumailua julkisuudessa. Tällä kertaa kirjoitin paikallislehteen otsikolla “Ohikulkutiettömyyden vaikutukset”. Loppuvuodesta tarvetta Klaukkalantien kehittämiseksi käsiteltiin usealla eri foorumilla.

Lokakuussa alettiin ounastella, että vuoden 2013 painuu budjetoituakin pahemmin pakkaselle. Samaan aikaan oli nähtävissä, että vuosikausia jatkunut investointikiima ei ottanut loppuakseen. Päinvastoin – vanhat hankkeet pysyivät toive- tai vaatimuslistalla ja uusia ilmaantui. Välttämätöntä tarvetta oli kuulemma mm. monitoimitalolle ja salibandyhallille.

Marraskuun valtuustossa kritisoin investointien heikkoa hankesuunnittelua. Toin julki sen tosiasian ja huolen, että kolmessa viimeisimmässä kokouksessaan kunnanvaltuusto oli myöntänyt lisämäärärahoja investointihankkeille liki miljoonan euron arvosta, kun talousarvioon varatut määrärahat on ylitetty.

Joulukuussa esiteltiin valtuustolla vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016. Toteamukseni “vuoden 2014 talousarviosta  ja velkaantumissuunnitelmasta vuosille 2015-2016” kertonee kaiken fiiliksistä.

8,5 tuntia kestänyt budjettivaltuusto pidettiin Joulun alla. Tuloksena  oli melkeinpä pahin mahdollinen eli velan ottoa lisätiin kuta kuinkin vastuuttomasti. Kunta joutuu seuraavan kolmen vuoden aikana ottamaan lisää lainaa yli miljoona euroa. Lainamäärä nousee 3900 euroon per asukas. Kyläkoulusille ei myönnetty määrärahaa syyslukukaudelle 2014, joten niillä on edessä lakkautus. Se olikin ainoita kuluja hillitseviä päätöksiä siinä kokouksessa.

Tein vuoden viimeisessä kokouksessa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa.   

Vuoden päätteeksi saimme ihmeteltäväksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraportin. Sen lukemisesta ei juuri viisastunut.

Vuosi vaihtui 31.12.2013 klo 24.00

 

 Vanha tislaamo – nykyinen museo

Kylläpäs oli tiistain ASRAn kokous kiihkeä – ei tunnelmaltaan vaan kestoltaan. Pienen vitkastelun ja ylimääräisten keskustelujenkin jälkeen nuijin kokouksen päättyneeksi 41 minuutissa. Taisi olla lyhyin lautakunnan kokous johon olen osallistunut.

Tällaisten kokousten yhteyteen olisi asiallista ottaa niitä koulutus- ja infoasioita, joita joskus pidetään – huomattavasti raskaampienkin kokousten yhteydessä.

Altian Rajamäen tehdasalueen portit ovat auenneet tällä viikolla ja sen läpi pääsee ajamaan Valta-Akselilta Patruunantielle – tai tarvittaessa toisin päin. Nurmijärven Uutiset kirjoittivat pienen jutun asiaa koskevasta valtuustoaloitteestani: http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/273831-vanhan-tehdasalueen-hyodyntamisesta-aloite

 

 

Vuoden 2014 ensimmäinen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous pidetään tiistai-iltana 14.1.

Vuosi alkaa tässä suhteessa leppoisasti, sillä asialista on poikkeuksellisen lyhyt. Listalta löytyy kolme rakennuslupahakemusta eli pari kerrostaloa Klaukkalan Pikimetsään ja yksi teollisuusrakennus Ilvesvuoreen.

Asemakaavoituksen uusi hakemuskäytäntö on listalla, samoin kuin pari poikkeamislupahakemusta. Kokouksen lopussa ovat perinteiset viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat, ilmoitusasiat ja kehitys- ja keskusteluasiat.

Viikonloppuun mennessä voisinkin sitten rustata perinteisen puolivuotiskatsauksen II/2013. Voisi samalla kevyesti analysoida, kuinka budjettivaltuuston investointiäänestyksissä näkyi valtuutettujen puolue- ja taajamataustat.

————————–

Koipi on jo kohtuullisessa kunnossa. Maanantaina hivuttaudun työpaikalle ja tikkien poistoa on ohjelmassa perjantaina.

Elopainon pudotus etenee suunnitelman mukaan tai jopa hieman etunojassa. Kuudessa päivässä on kadonnut noin neljä voipaketillista ylimääräistä. Tavoite on sulatella kropasta 30 voipaketillista eli 15 kg löysiä pois maaliskuun loppuun mennessä. Saapa nähdä miten vauhti kiihtyy, kun polvi antaa myöten hieman enemmän irrotella.