Torstai-ilta vierähti kuntastrategian päivittämiseen liittyvässä asukastyöpajassa Rajamäen Kuntolassa. Paikalla oli parikymmentä illan teemasta “Nurmijärven vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen” kiinnostunutta.
Kyseessä oli Kylänpään asemakaavan tiedotustilaisuuden kaltainen interaktiivinen tilaisuus, jossa pöytäkunnittain pohdittiin yrittäjyyteen ja asumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja nykytilannetta.
Keskustelussa nousivat esille vetovoimatekijänä Nurmijärven luonto – ei niinkään maaseutumaisuus. Yrittäjät kaipailivat joustavaa tonttitarjontaa etenkin Klaukkalaan, jossa on eniten työvoimaa tarjolla. Yritystonttien tulisi olla kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan monipuolisia. Kaivattiin myös joustavia ja muunneltavia toimitiloja – eräänlaisia “verstashotelleja”, joiden tilat olisivat muunneltavissa tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Monipuolisuutta toivottiin myös asuinrakennustonteilta. Useasta suusta todettiin, että kuntaa ja tonttitarjontaa tulee kehittää tasaisesti kolmessa päätaajamassa.
Kevyen liikenteen verkoston kehittämisestä puhuttiin, joskin todettiin myös sen kuuluvan valtion vastuulle ja kunnan resurssien olevan rajalliset. Taajamien välimatkat ovat kohtuullisen pitkät ja rakentamista riittäisi. Kuntahan satsaa nykyisin vuosittain puolisen miljoonaa euroa kaava-alueiden ulkopuolisiin kevyen liikenteen väyliin, joiden rakentaminen kuuluisi valtiolle.
Itse totesin, että yrittämisen kannalta kaksi oleellista asia ovat:
1.Työpaikka-alueiden kaavoitus: Mielestäni tilanne on hyvä ja paranee entisestään vuoteen 2020 mennessä. Meillä on useita kaavoitettuja työpaikka-alueita, joilla on vieläpä hieman erilainen luonne. Ilvesvuoressa on runsaasti uutta ja monipuolista tonttitarjontaa ja sen pohjoisosaan on vireillä toinenkin laajennusosa. Karhunkorvessa on raskaan teollisuuden alue. Ketunpesässä on logistiikan tarpeita palveleva yritysalue. Klaukkalan Mäyränkallioon on tulossa suureen tarpeeseen kunnan eteläosaa palveleva työpaikka-alue Järvihaan alueen ollessa jo loppuun rakennettu. Matkun ja etenkin Altian uusi kaava-alue antavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää Rajamäen elinkeinotoimintaa.
2. Asukasmäärän kehittyminen, joka mahdollistaa palveluelinkeinojen kehittymisen: Etenkin Kirkonkylässä ja Rajamäellä väestönkasvu on ainoa keino lisätä paikallista kysyntää ja ostovoimaa. Tässäkin olemme hyvällä tiellä. Klaukkalaan on vireillä useita isoja asuinrakennuskaavoja, joilla mahdollistetaan kasvu ja sitä kautta palveluiden tarjonta ja kysyntä. Kirkonkylässä on pantu vireille Heinojan uusi kaava-alue ja Rajamäessä on työn alla kaksi merkittävää asemakaavaa – Kylänpää ja Uudenniityn alue. Mikäli asuintontteja kyetään tarjoamaan kohtuuhintaan monipuolisesti ja veroäyri pidetään kohtuullisena tiukalla talouden pidolla, niin kunnalla on hyvät edellytykset kasvattaa asukasmäärää ja sitä kautta parantaa palveluita päätaajamissa.
Totesinkin, että tämän kehityskulun voi romuttaa erityisesti yksi asia, joka pitää ottaa myös kunnan strategiassa kärkiasiaksi – liikenneväylien kehittäminen. Mikäli tieverkostoon ei saada parannusta nopeasti, niin se tekee tyhjiksi odotukset ja tehdyt satsaukset mm. kaavoitukseen. Moni jakoi huoleni asiassa.
Mieltä lämmitti erityisesti Altian alueen kehittämisestä käyty keskustelu ja ideointi alueen hyödyntämisestä esim. paikallisten maataloustuotteiden kauppapaikkana. Ravintoloitsija Ellen Hinttala korosti Altian alueen erityisluonnetta ja pohdiskeli sen tarjoavan samanlaisia mahdollisuuksia kuin Fiskarsin ruukkialue. Alueella nähtiin olevan potentiaalia monenlaiseen yritystoimintaan ja sen olevan paikka, jolla voisi olla suurempaakin – ulkopaikkakuntalaisiakin kiinnostavaa – vetovoimaa. Keskustelussa tuotiin esille paljon samoja ajatuksia ja argumentteja, joita esitin viime vuonna tekemässäni valtuustoaloitteessa. Kuulimme viranhaltijoilta, että asiaa on ryhdytty edistämään. Tyydytyksellä fundeerasin, että aloitteeni ei ehkä tulekaan valtuustoon saatesanoilla “Ei aiheuta toimenpiteitä”, vaan sillä on mahdollisuuksia konkretisoitua todellisiksi teoiksi.
Kunnan imagosta ja vetovoimatekijöistä keskusteltiin myös. Rajamäen tehdasalueen omaleimaisuus ja monipuolisuus nousi tässäkin keskustelussa esille. Sen todettiin olevan sellainen erikoisuus, jonka varaan voisi Nurmijärven markkinointia kehitellä. Itse iloitsin ääneen sitä, että kukaan ei maininnut sanallakaan Aleksi Kiveä tai ehdottanut A.Kivi-teemapuistoa kunnan keihäänkärkituotteeksi.
Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja onnistunut. Paikalla oli runsaasti viranhaltijoita mm. kunnanjohtaja Behm. Saimme myös ensi tuntumaa uuteen elinkeinojohtaja Seppo Pietariseen.
Seuraavaksi kunnanvaltuusto ryhtyy päivittämään kuntastrategiaa ja saa siihen työhön evästykseksi kolmesta asukastyöpajasta saadun kuntalaispalautteen.
ARTO HÄGG 