Tämä heppu ei ole kypsä uurnille.

Nykypäivän Verkkouutisissa väläytettiin ajatusta äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen. Perusteluna mainittiin mm. se, että 16-vuotias maksaa jo veroja ja on rikosoikeudellisessa vastuussa. Asiaperusteena esitettiin, että kun “16-vuotiaaseen kohdistuu yhteiskunnallisia velvollisuuksia, niin on outoa ja epätasa-arvoista, että vastaavasti nuorella ei ole oikeuksia”.

Toki äänioikeus lisäisi nuorten osallistumista yhteiskunnallisiin asioihin, mutta yhteiskunnallista vaikuttamista voi harjoittaa ja etenkin opetella muullakin tavalla kuin äänestämällä muutaman vuoden välein valtakunnallisissa vaaleissa.

Veronmaksuvelvollisuus tai rikosoikeudellinen vastuu ovat kyseenalaisia perusteita äänioikeusasiassa. Alaikäiset lapsetkin kun ovat verovelvollisia ja rikosoikeudellinenkin vastuu alkaa jo 15-vuotiaana. Tosin 20 ikävuoteen asti lainrikkojia kohdellaan nuorina rikoksentekijöinä.

Mikäli  eduskunta katsoisi 16-vuotiaan kypsäksi ja soveliaaksi käyttämään ehkäpä suurinta kansalaiselle annettavaa oikeutta, niin myös seuraavat ikärajat tulisi samalla asettaa pohdittavaksi: rahapelien salliminen alle 18-vuotiaille, avioliiton solmimisen ikäraja ja ajokortin saamisen ikäraja. Ainakin osa nuorista olisi varmasti äänioikeuden saatuaan penäämässä saman tien myös anniskeluikärajojen ja K-18 leffojen ikärajojen tiputtamista.

Mielestäni on kannustettavaa, että 16-vuotiaat voivat harjoitella ja aktivoitua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttamiseen oppilaitoksissa ja yhdistyksissä – ihan kuten tähänkin asti. Toiminta oppilaskunnissa, järjestöissä tai vaikkapa urheiluseurassa ja mielipiteensä julki tuominen esimerkiksi sosiaalisessa mediassa tai yleisönosastokirjoituksissa on huomattavasti tärkeämpää ja hedelmällisempää kuin äänestäminen parin vuoden välein. Se on hyvää treeniä ja kasvamista myös äänioikeuden käyttämistä varten – sitten 18-vuotiaana.

Tosiasia on lienee se, että tuossa iässä jengiä ihan oikeasti kiinnostaa enemmän äänestäminen Idolsissa ja Voice of Finlandissa kuin kunnallisvaaleissa. Ja onko se välttämättä niin katastrofaalinen asia – aikuisten askareita ehtii tehdä sitten aikuisenakin.

—————————————

Somessa käydyn keskustelun pohjalta täytyy vielä hieman päivittää tätä kirjoitelmaa.

Jäin fundeeramaan, että jos 16-vuotiaalle annetaan äänioikeus valtiollisissa vaaleissa esim. eduskuntavaaleissa, niin eikö samalla pitäisi antaa myös vaalikelpoisuus.

Kuinka moni on sitä mieltä, että 16-vuotias on kypsä ja sopiva toimimaan kansanedustajana Arkadianmäellä – siis lainsäätäjänä? Käsi ylös!

 

 

 

 

 

 

Nurmijärveläisiltä kysytään mielipidettä useista ajankohtaisista asioista tänä keväänä.

Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvitys pyytää nettikyselyn avulla vastauksia siihen, mihin ja millä tavalla kuntalaisten haluavat vaikuttaa kunnan toiminnassa. Vastaaminen kestää noin viisi minuuttia ja niitä hyödynnetään uuden kaupungin lähidemokratia- ja päätöksentekomallin suunnittelussa. Kyselyyn on linkki sekä Nurmijärven kunnan että Kuuman web-sivuilta. Ymmärrykseni mukaan kysely on avoin maaliskuun loppuun saakka.

Toisessa kuntalaiskyselyssä Nurmijärven kunta selvittää asukkaiden kokemuksia hyvinvoinnista, palvelutarpeista ja kunnallisista palveluista. Kuntalaisilla on näin mahdollisuus vaikuttaa kunnan päätöksentekoon antamalla tietoa omasta hyvinvoinnistaan ja kokemuksistaan. Kyselyn tavoitteena on muodostaa mahdollisimman realistinen ja oikea kuva asukkaiden hyvinvoinnista sekä siihen liittyvistä palvelujen kehittämistarpeista.  Kysely sulkeutuu 31.3.2014.

Ja kun alkuun on päästy, niin palautetta kysytään  myös Kivenkyydistä. Kyselyllä kerätään tietoa, jotta Kivenkyydin toimintaa voidaan kehittää vastaamaan paremmin kuntalaisten tarpeisiin. Kysely on avoinna kunnan web-sivuilla ja vastauksia voi antaa 28.3.2014 saakka.

Lisäksi on ajalla 20.-27.3.2014 avautumassa kunnan teettämä kysely Kirkonkylän ja Rajamäen liityntäpysäköinnistä. Kyselyllä kartoitetaan liityntäpysäköintipaikkojen käyttöä liityntäliikenteessä. Kyselyyn voi vastata 20.3. alkaen ositteessa www.strafica.fi/extra/liityntapysakointitutkimus .

——————————-

Perinteinen Nurmijärven ympäristöpalkinto jää ilmeisesti tänä vuonna jakamatta. Sellaisen johtopäätöksen voi vetää Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan julkaisemasta kuulutuksesta, jossa haetaan ehdokkaita Keski-Uudenmaan ympäristöpalkinnon 2014 saajaksi. Nurmijärvihän liittyi vuosi sitten K-U:n ympäristökeskukseen ja samalla kunnan oma ympäristölautakunta  lakkautettiin. Ympäristölautakunta, jossa olin itsekin neljä vuotta jäsenenä jakoi keväisin Nurmijärven ympäristöpalkinnon tunnustukseksi ansiokkaasta toiminnasta ympäristöasioissa.  Nyt tämä perinne näyttää katkeavan Nurmijärven osalta.

Jokainen voi tykönään fundeerata kiinnostaako tämä uusi, koko Keski-Uudenmaan kattava palkinto, samalla tavalla kuin aiempi kunnan oma palkinto. Oma arvioni on, että alkuperäinen paikallista toimintaa korostava ja lähellä kuntalaisia oleva lähestymistapa katoaa. Uuden palkinnon idea katoaa jonnekin Mäntsälän suuntaan ja pois mielenkiintosektorista, kun Mäntsälä ei ole mielessäin. Nurmijärveläisessä paikallismediassakaan koko Keski-Uuttamaan kattava lähestymistapa tuskin kiinnostaa entiseen tapaan ja aiempi vuosittainen takuuvarma palstatila nurmijärvisiltä osaajilta ja ympäristötyön tekijöiltä jää saamatta.

Kyseessähän on pienimuotinen etiäinen tilanteesta, jossa tuleva Keski-Uudenmaan kaupunki olisi olemassa. Ainakin tämän pienen esimerkin perusteella ajatukset ja ennustukset paikallisen identiteetin ja vaikutusmahdollisuuksien heikkenemisestä suurkunnassa näyttäisivät toteutuvan.

Mikäänhän ei tietysti estä sitä, että jokin aktiivinen nurmijärveläinen toimija ottaa vastuulleen vanhan perinteen ja elvyttää kunnan oman ympäristöpalkinnon jakamisen vuosittain tai edes jollakin pidemmällä aikavälillä?

—————————

Edellistä kirjoitellessani tein myös sen havainnon, että en ole vuoteen perehtynyt Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan päätöksiin, vaikka muuten seuraan säännöllisesti kunnan luottamuselinten päätöksentekoa Nurmijärven kunnan www-sivuilta. K-U:n ympäristölautakunnan esityslistoihin ja pöytäkirjoihin kunnan sivuilta ei ole linkkiä – ainakaan “Esityslistat ja pöytäkirjat” -sivulla. Mistään muualta niitä kuntalainen tuskin osaa hakeakaaan ja moni vaivautuu siirtymään erikseen  Kuuma-sivuille, jossa ne ilmeisesti ovat.

Tässä linkityksessä olisi parantamisen varaa.

 

Uuden aallon aviisit Uusi Aalto ja Pahkasika masinoivat 1980-luvun alussa utopistiselta tuntuneen kampanjan Keskiolut R-kioskeihin. Rokkarit Mato Valtonen ja Martti Syrjä kävivät peräti luovuttamassa kansanedustajille asiaan liittyvän adressin eduskuntatalolla.

Silloin täysin utopistiselta tuntunut ajatus tuli todeksi uuden alkoholilain myötä vuonna 1994. Tällöin tehtiin täysin käsittämättömästi mahdolliseksi se, että raavas ja täysikasvuinen veronmaksaja pystyi itse tienaamillaan omilla rahoillaan ostamaan kioskista pullon tai peräti kaksi keskiolutta.

      Kampanjajuliste vuodelta 1980

 

Nyt neljännesvuosisata myöhemmin olemme tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet valmistelevat esitystä keskioluen kioskimyynnin rajoittamiseksi eli ovat ilmeisesti korjaamassa tuota aiemmin tehtyä suunnatonta virhearviointia ja käsittämättömällä tavalla yksilönvapauksia laajentanutta päätöstä.

Asiasta vastaava ministeri ei ole kuuleman mukaan vielä ilmaissut kantaansa asiassa – eli ei ole tätä kasarifiiliksissä tehtyä ideaa tyrmännytkään. Mikäli ministeri päätyy virkamiesten kannalle ja ryhtyy edistämään keskioluen myyntirajoituksia, niin tässä hänelle hieman kampanjamateriaalia.

 

Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 10.3.2014 seuraavasti liittyen asialistan kohtaan 66 “Rajamäen terveysaseman hankesuunnitelman  hyväksyminen”:  Päätösesityksen toinen kappale poistetaan.

Tämä tarkoittaa, että kunnanhallitus ei hyväksynyt esittelijän ehdotusta siitä, että hankkeen jatkosuunnittelu keskeytetään vuoden 2014 loppuun odottamaan Keski- Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen tuloksia, valtuuston kantaa kuntaliitoksiin ja päätöksiä SOTE-uudistuksesta.

Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kunnanvaltuusto.

—————————————–

Pienten koulujen osalta yhden äänen marginaalit jatkuvat. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle sekä Nummenpään että Suomiehen koulujen lakkauttamista äänestystuloksin 6-5. Äänestyksen hävinneet jättivät totuttuun tapaan eriävän mielipiteen päätökseen.

Eriävien mielipiteiden jättämisestä näyttää tulleen eräänlainen muoti-ilmiö Nurmijärven kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalain mukaisen eriävän mielipiteen merkitys on siinä, että näin eriävän mielipiteen esittäjä vapautuu vastuusta, jonka osallistuminen mahdollisesti lainvastaiseen tai virheellisessä järjestyksessä tehtyyn päätökseen saattaa aiheuttaa. Toki eriävän mielipiteen jättämisellä voi korostaa myös halua vapautua ns. poliittisestakin  vastuusta, mutta kun esim. valtuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjaan joka tapauksessa merkitään kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen, niin eriävän mielipiteen jättäminen pelkästään imagosyistä ei ole mielestäni perusteltua. Päin vastoin – jatkuva mielipiteen eriyttäminen tylsyttää sen vähäisenkin terän tältä toimenpiteeltä ja mielenilmaisulta.

Itse olen kuudetta vuotta kestäneellä luottamushenkilötaipaleella jättänyt muistaakseni yhden eriävän mielipiteen. Kyse oli vuoden 2011 budjettivaltuuston kokouksesta, jota nimitin myös velkavaltuuston kokoukseksi. Laadimme Köpän Lassin kanssa eriävän mielipiteen valtuuston budjettipäätöksiin, jotka olivat mielestämme täysin Nurmijärven kuntastrategian vastaisia.

 

 

 

 

Nurmijärven kunnanhallituksen 10.3.2014 kokouksen asialista on mielenkiintoinen. Suomiehen ja Nummenpään koulujen lakkauttamispäätökset ovat listalla. Kuulemiset eivät ole tuoneet uusia perusteita koulujen jatkamiselle. Suomiehen koulun osalta on tullut talven aika ilmi keittiön kiireellinen korjaustarve, joka maksaisi n. 50 kiloeuroa. Pohjaesityksenä on lakkauttamisen esittäminen valtuustolle. Mielenkiintoinen asiakohta on Rajamäen terveyskeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen. Pohjaesityksessä kunnanhallitus esittää valtuustolle Rajamäen terveysaseman hankesuunnitelmaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdon, jossa toteutetaan uudisrakennus nykyisen terveysaseman viereiselle tontille. Pohjaesityksen jatkoteksti kuuluu kuitenkin seuraavasti: “Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hankkeen jatkosuunnittelu keskeytetään vuoden 2014 loppuun. Hankkeen jatkosuunnittelusta päätetään sen jälkeen, kun valtuustolla on tiedossaan Keski- Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen tulokset, valtuuston kanta liitokseen, ja kunnes päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisista muutoksista (SOTE-uudistus) on tehty eduskunnassa.” Esittelevä viranhaltija siis härkäpäisesti ajaa läpi omaa näkemystään ja esittää hankkeen suunnittelun keskeyttämistä huolimatta siitä, että kunnanvaltuusto on vain muutama kuukausi sitten myöntänyt hankkeen suunnittelua varten vuodelle 2014 määrärahaa 150.000 euroa ja antanut näin viranhaltijoille yksiselitteisen komennon käynnistää hankkeen suunnittelu. Jos kunnanhallitus tuohon vipuun menee, niin viimeistään valtuustossa tästä nousee kalabaliikki. Listalta löytyy myös Klaukkalan monitoimitalon luonnosten hyväksyminen. Hanke etenee, vaikka hankesuunnitelmaa ei ole kunnanvaltuustossa hyväksytty – puhumattakaan talonrakennushankkeiden toteuttamisohjeen edellyttämiä vaikutuksia käyttötalouteen. Kiinteistön ylläpitokustannukset ja henkilöstön lisäyksestä aiheutuvat kustannukset ovat kunnanhallituksen papereissa Rajamäen terveyskeskuksen osalta hyvin tärkeitä ja niitä on edellytetty – monitoimitalon osalta näistä puutteista ei ole kirjattu puolta sanaa.

————————–

Kuluvalla viikolla ei ole varsinaisia luottamustoimia. Keskiviikkoiltana lupauduin vierailemaan Pajatiira-seuran vuosikokouksessa. Ilmeisesti Klaukkalan asemakaavahankkeet kiinnostavat seuran jäsenistöä.

x) 24.3.2014: Oli näköjään tuohon ensimmäiseen kappaleeseen tullut kirjoitusvirhe, jonka korjailin.

 

  Rakennuslehti uutisoi 28.2.2014

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontui tiistai-iltana 4.3.2014. Lista oli tällä kertaa kaavoituspainotteinen – rakennuslupa-asioita oli vain yksi eli kahden rivitalon lupahakemus Klaukkalan Ratsutilan alueelle. Kyseisellä alueella alkaa kaavatontit olla nyt rakennuslupien osalta aika lailla loppuun käytetty.

Tärkeimmät asemakaava-asiat olivat Rajamäen Uudenniityn kaavan ehdotus ja sen myötä samaan alueeseen liittyvän Metsolan asemakaavan ehdotuksen käsittely. Molemmat kaavahankkeet ovat olleet valmistelussa pitkälti viime vuosikymmeneltä.

Klaukkalan Kisakujan kaavamuutos jouduttiin käsittelemään lautakunnassa uudelleen viime kertaisen käsittelyvirheen vuoksi. Toinen Klaukkalan kaava-asia oli Ali-Tilkan asemakaava, jota lautakunta käsitteli ns. neuvotteluversiona maankäyttösopimusneuvottelujen pohjaksi. Ja kolmas Klaukkalan kaava-aihe oli Teollisuustien asemakaavamuutos, joka kävi aiemmin kierroksella kunnanvaltuustossa asti.

Lisäksi listalla oli mm. kaavoituskatsaus ja Herusten rakennuskiellon jatkaminen.

Mitä päätettiin – se selviää, kun pöytäkirja on tarkastettu ja julkipantu.

———–

Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushankekin näyttää etenevän. Uimahallin nettisivuilla http://rajamaen-uh.fi/peruskorjaus-ja-laajennushankkeen-rakentamisen-vaiheistusaikataulu/ on esillä hankkeen rakentamisen vaiheistusaikataulu. Sen mukaan rakennustyöt jatkuvat 17.3.2014. Vaiheistusaikataulun perusteella näyttää siltä, että halli on suljettuna aiempaa pidemmän ajan. Aikataulun mukaan halli on täysin suljettuna 26.5.-19.12.2014. Uima-altaat näyttäisivät olevat pois käytöstä vielä pitemmän ajan eli 26.5.2014 – 13.3.2015 eli yli 10 kuukautta. Toivottavasti pitkä kiinniolo ja rajoitetun käytön aika ei vaikuta kovin suuresti yhtiön taloustilanteeseen.

Hanke näyttää saaneen huomiota ja palstatilaa rakennusalan ammattijulkaisussa Rakennuslehdessä. Otsikko hehkuttaa “Rajamäen uimahallista korjataan Suomen energiapihein”. Tällä ei tarkoiteta tuota 10 kuukauden jaksoa, jolloin uimahalli ei ole käytössä, vaan rakennuksen ja toimintojen saneerauksen jälkeistä energiatehokkuutta. Toivottavasti suunnitelmat onnistuvat ja tavoitteet saavutetaan.

 

 

Tiistai-illan 25.2. Rajamäen keskustan katusuunnitelman esittelytilaisuus keräsi kohtuullisen määrän kuntalaisia yläasteen ruokalaan.

Katusuunnitelman laatinut Rambollin edustaja esitteli suunnitelmaluonnosta ja paikalla olleet kunnavirkamiehet antoivat informaatiota omalta osaltaan.

Esitetty luonnos käsitti taajaman keskeisen risteysalueen ja siihen liittyvien katujen lähiosuuden: Kiljavantie-Tykkimäentie-Patruunantie-Keskusraitti. Rajamäentielle asti suunnitelma ei ulotu.

Alakoulun viriselle katuosuuksille oli fiksusti suunniteltu oppilaiden jättö- ja noutopaikat. Niille on aamu- ja iltatunteina käyttöä.

Kritiikkiä sen sijaan aiheutti suunnittelijan visiointi siitä, että Rajamäen keskusta-alueelle määrättäisiin aikarajoitettuja paikoitusalueita. Rajamäellä on tuskin tarvetta rajoittaa kenenkään paikoitusta kahdeksi tai neljäksi tunniksi – etenkään, kun kunnassa ei ole ketään valvomassa asiaa.

Keskustelua oli myös Kiljavantielle tulevista liittymistä. Nythän Kirjastosta Apteekkiin ja edelleen huoltoasemalle menevä autoilija joutuu koukkaamaan joka kerta erikseen Kiljavantien kautta. Alueelle penättiin tonttien sisäisiä liikenneyhteyksiä. Ongelma onkin juuri siinä, että kyseessä ovat erilliset tontit – ne eivät sisällä tällä hetkellä katualueita. Kyseisen korttelin sisällä on kaavassa ainoastaan kevyen liikenteen väyliä. Se onkin mielestäni perusteltua – kevyt liikenne ja jalankulku saadaan  erotettua ajoneuvoliikenteestä ja risteää mahdollisimman vähän katujen kanssa.

Eniten keskustelua ja kysymyksiä herätti autopaikoitusalueitten määrä. Useampi paikalla olija rohkeni epäillä suunnittelijan ja virkaihmisten antamaa infoa siitä, että autopaikat lisääntyvät suunnitelman johdosta. Epäuskon syynä oli erityisesti se, että nykyisen R-kioskin ja Caprin edessä oleva aukio on muutettu torialueeksi, jossa on vain kahdella reuna-alueella vinopaikoitusta. Samoin yläasteen ja lukion nykyisestä yläparkista on katusuunnitelmassa osa varattu torialueeksi. Suunnitttelija informoi, että yläparkin torialuetta voi käyttää myös paikoituskäyttöön. Se lienee tarpeen ihan päivittäistarpeisiinkin, koska yläparkin perimmäinen osa on lähinnä sisäänkäyntiä ja yleisesti odotus- ja pudotuspaikkana. Samoin oletan, että myös inva-paikat tulisi olla mahdollisimman lähellä pääsisäänkäyntiä – ei torialueen ulkopuolella. Näen torialuetta hyödynnettävyyden ehkä vain erityistilaisuuksia varten. Rajakaaren alapuolelle oli suunnitelmassa lisätty uusi paikoitusalue. Asia on juuri niin tärkeä kuin paikallaolijat totesivat. Vaikka Kylänpään alueen palvelut ehkä hajauttavat hieman likkennemääriä, niin lisääntyvä asukasluku ja uimahallin lisääntyvät kävijämäärät aihettavat lisäpainetta nykyisille riittämättömille paikoitusalueille.

Suunnitelman toteuttamiselle on tarvetta ja tilausta.

Valtuutetuista paikalla oli allekirjoittaneen lisäksi ainakin Mäkelä, Manner ja Arteli. Mäkelä korosti, että katusuunnitelmassa tulee huomioida Kylänpään alueen kaavoituksen tuomat muutokset. Kylänpään asemakaavahan on luonnosvaiheessa tällä hetkellä ja ehdotus tuotaneen lautakuntaan tämän vuoden aikana.

 

 

 

 

 

Rajamäen keskustan katusuunnitelmien esittelytilaisuus pidetään Rajamäen yläasteen ja lukion ruokalassa tiistaina 25.2.2014 klo 18-20.

Kunta on laatimassa Rajamäen keskustan kaduista, toreista, puistoista ja pysäköintialueista suunnitelmia ja asiaan liittyen pidetään nyt lyhyt esittelytilaisuus. Kutsun mukaan esittelyn jälkeen happening jatkuu avoimien ovien periaatteella eli ilmeisesti veronmaksajat pääsevät tutustumaan luonnoksiin ja keskustelemaan viranhaltijoiden kanssa.

Toinen avoimien ovien tilaisuus on torstaina 27.2. klo 12-16 Woimalassa eli työllistymisen monipalvelukeskuksessa Kauppanummentie 1:ssä Kirkonkylällä – Nurmijärven Sähkön kiinteistö on kysymyksessä. Kutsun mukaan kahvia on tarjolla ja käsitöitä ja askartelun tuotoksia myynnissä.

Ovet ovat selällään samassa mestassa myös16-17, jolloin Woimalassa pidetään avoin sosiaali- ja terveystolaan keskustelutilaisuus. Aiheena on kutsun mukaan “talouden vaikutus sote-palveluihin, kansalaisen ajanvaraus ja Woimalan toiminta.

 

Blogin hiljaiselo selittyy vuotuisella talvilomalla, joka vierähti jälleen kerran Syötteen mökillä. Sitä itseään eli lunta oli ainakin talviurheilutarpeisiin riittävästi. Joka päivä tuli käytyä joko ladulla tai rinteessä. Puolitoista kuukautta sitten operoitu polvi ei hidastanut menoa. Ainakaan minun kohdalla ei toteutunut se julkisuudessa esitetty arvio, että puolet polvi- ja lonkkaleikkauksista ovat turhia.

Tämän loman erikoisuus oli visiitti Syötteen Eräpalveluiden husky-tarhalla, jossa oli yli 90 vetohaluista koiraa. Kävimme pienen rekiretken hurauttamassa ja jälleen kerran täytyi taivastella huskyjen vetohaluja ja -kykyjä. Hurjia tyyppejä ja toisaalta uskomattoman säyseitä.

Lunta jäi kämpän katolle varmaan toista metriä eli ainakin yksi lumenpudotus keikka täytyy vielä Pudasjärvelle heittää.

Kotiin tullessa ihmetystä ja hämmennystä aiheutti Nurmijärvi Tänään -lehdessä ollut uutinen Nurmijärven Sähkö Oy:n rakennushankkeiden kilpailutuksista. Lehtitietojen mukaan yhtiön toimitusjohtaja on tilannut yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Schildtin  liikeyritykseltä rakennushankkeen valvonta- ja projektipäällikköpalveluita ilman kilpailutusta.   Ylimääräisen tilintarkastuksen seurauksena tilintarkastajat antoivat toimitusjohtajalle kehotuksen noudattaa jatkossa parempaa hallintotapaa, kun yhtiön lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa tehdään sopimuksia.

Asiasta enempää tietämättä totean, että kaikki mikä täyttää lain kirjaimen, ei välttämättä ole fiksua tai edes moraalisesti hyväksyttävää. En kaipaa Nurmijärvelle tämän kaltaista poliittista kulttuuria ja toimintatapoja. Etenkin johtavassa asemassa olevien luottamushenkilöiden tulisi mielestäni pidättäytyä tämän kaltaisista sopimuksista, vaikka eivät olisi itse aloitteellisia. Niin kovaa kiirettä tai suurta hätää ei voi rakennushankkeessa olla, ettei ammattilaisia löydy kuin yhtiön luottamushenkilöistä. Tähänkin tehtävään olisi saatu parissa päivässä tarjouksia yhtiön ulkopuolisilta ammattilaisilta.

Tämä siis lehtiartikkelin pohjalta fundeerattuna. Ehkä ja toivottavasti saamme lisätietoja ja hyviä selityksiä myöhemmin asianomaisilta.

Torstai-ilta vierähti kuntastrategian päivittämiseen liittyvässä asukastyöpajassa Rajamäen Kuntolassa. Paikalla oli parikymmentä illan teemasta “Nurmijärven vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen” kiinnostunutta.

Kyseessä oli Kylänpään asemakaavan tiedotustilaisuuden kaltainen interaktiivinen tilaisuus, jossa pöytäkunnittain pohdittiin yrittäjyyteen ja asumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja nykytilannetta.

Keskustelussa nousivat esille vetovoimatekijänä Nurmijärven luonto – ei niinkään maaseutumaisuus. Yrittäjät kaipailivat joustavaa tonttitarjontaa etenkin Klaukkalaan, jossa on eniten työvoimaa tarjolla. Yritystonttien tulisi olla kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan monipuolisia. Kaivattiin myös joustavia ja muunneltavia toimitiloja – eräänlaisia “verstashotelleja”, joiden tilat olisivat muunneltavissa tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Monipuolisuutta toivottiin myös asuinrakennustonteilta. Useasta suusta todettiin, että kuntaa ja tonttitarjontaa tulee kehittää tasaisesti kolmessa päätaajamassa.

Kevyen liikenteen verkoston kehittämisestä puhuttiin, joskin todettiin myös sen kuuluvan valtion vastuulle ja kunnan resurssien olevan rajalliset. Taajamien välimatkat ovat kohtuullisen pitkät ja rakentamista riittäisi. Kuntahan satsaa nykyisin vuosittain puolisen miljoonaa euroa kaava-alueiden ulkopuolisiin kevyen liikenteen väyliin, joiden rakentaminen kuuluisi valtiolle.

Itse totesin, että yrittämisen kannalta kaksi oleellista asia ovat:

1.Työpaikka-alueiden kaavoitus: Mielestäni tilanne on hyvä ja paranee entisestään vuoteen 2020 mennessä. Meillä on useita kaavoitettuja työpaikka-alueita, joilla on vieläpä hieman erilainen luonne. Ilvesvuoressa on runsaasti uutta ja monipuolista tonttitarjontaa ja sen pohjoisosaan on vireillä toinenkin laajennusosa. Karhunkorvessa on raskaan teollisuuden alue. Ketunpesässä on logistiikan tarpeita palveleva yritysalue. Klaukkalan Mäyränkallioon on tulossa suureen tarpeeseen kunnan eteläosaa palveleva työpaikka-alue Järvihaan alueen ollessa  jo loppuun rakennettu. Matkun ja etenkin Altian uusi kaava-alue antavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää Rajamäen elinkeinotoimintaa.

2. Asukasmäärän kehittyminen, joka mahdollistaa palveluelinkeinojen kehittymisen: Etenkin Kirkonkylässä ja Rajamäellä väestönkasvu on ainoa keino lisätä paikallista kysyntää ja ostovoimaa. Tässäkin olemme hyvällä tiellä. Klaukkalaan on vireillä useita isoja asuinrakennuskaavoja, joilla mahdollistetaan kasvu ja sitä kautta palveluiden tarjonta ja kysyntä. Kirkonkylässä on pantu vireille Heinojan uusi kaava-alue ja Rajamäessä on työn alla kaksi merkittävää asemakaavaa – Kylänpää ja Uudenniityn alue. Mikäli asuintontteja kyetään tarjoamaan kohtuuhintaan monipuolisesti ja veroäyri pidetään kohtuullisena tiukalla talouden pidolla, niin kunnalla on hyvät edellytykset kasvattaa asukasmäärää ja sitä kautta parantaa palveluita päätaajamissa.

Totesinkin, että tämän kehityskulun voi romuttaa erityisesti yksi asia, joka pitää ottaa myös kunnan strategiassa kärkiasiaksi – liikenneväylien kehittäminen. Mikäli tieverkostoon ei saada parannusta nopeasti, niin se tekee tyhjiksi odotukset ja tehdyt satsaukset mm. kaavoitukseen. Moni jakoi huoleni asiassa.

Mieltä lämmitti erityisesti Altian alueen kehittämisestä käyty keskustelu ja ideointi alueen hyödyntämisestä esim. paikallisten maataloustuotteiden kauppapaikkana. Ravintoloitsija Ellen Hinttala korosti Altian alueen erityisluonnetta ja pohdiskeli sen tarjoavan samanlaisia mahdollisuuksia kuin Fiskarsin ruukkialue. Alueella nähtiin olevan potentiaalia monenlaiseen yritystoimintaan ja sen olevan paikka, jolla voisi olla suurempaakin – ulkopaikkakuntalaisiakin kiinnostavaa – vetovoimaa. Keskustelussa tuotiin esille paljon samoja ajatuksia ja argumentteja, joita esitin viime vuonna tekemässäni valtuustoaloitteessa. Kuulimme viranhaltijoilta, että asiaa on ryhdytty edistämään. Tyydytyksellä fundeerasin, että aloitteeni ei ehkä tulekaan valtuustoon saatesanoilla “Ei aiheuta toimenpiteitä”, vaan sillä on mahdollisuuksia konkretisoitua todellisiksi teoiksi.

Kunnan imagosta ja vetovoimatekijöistä keskusteltiin myös. Rajamäen tehdasalueen omaleimaisuus ja monipuolisuus nousi tässäkin keskustelussa esille. Sen todettiin olevan sellainen erikoisuus, jonka varaan voisi Nurmijärven markkinointia kehitellä. Itse iloitsin ääneen sitä, että kukaan ei maininnut sanallakaan Aleksi Kiveä tai ehdottanut A.Kivi-teemapuistoa kunnan keihäänkärkituotteeksi.

Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja onnistunut. Paikalla oli runsaasti viranhaltijoita mm. kunnanjohtaja Behm. Saimme myös ensi tuntumaa uuteen elinkeinojohtaja Seppo Pietariseen.

Seuraavaksi kunnanvaltuusto ryhtyy päivittämään kuntastrategiaa ja saa siihen työhön evästykseksi kolmesta asukastyöpajasta saadun kuntalaispalautteen.