Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 10.3.2014 seuraavasti liittyen asialistan kohtaan 66 “Rajamäen terveysaseman hankesuunnitelman hyväksyminen”: Päätösesityksen toinen kappale poistetaan.
Tämä tarkoittaa, että kunnanhallitus ei hyväksynyt esittelijän ehdotusta siitä, että hankkeen jatkosuunnittelu keskeytetään vuoden 2014 loppuun odottamaan Keski- Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen tuloksia, valtuuston kantaa kuntaliitoksiin ja päätöksiä SOTE-uudistuksesta.
Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kunnanvaltuusto.
—————————————–
Pienten koulujen osalta yhden äänen marginaalit jatkuvat. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle sekä Nummenpään että Suomiehen koulujen lakkauttamista äänestystuloksin 6-5. Äänestyksen hävinneet jättivät totuttuun tapaan eriävän mielipiteen päätökseen.
Eriävien mielipiteiden jättämisestä näyttää tulleen eräänlainen muoti-ilmiö Nurmijärven kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalain mukaisen eriävän mielipiteen merkitys on siinä, että näin eriävän mielipiteen esittäjä vapautuu vastuusta, jonka osallistuminen mahdollisesti lainvastaiseen tai virheellisessä järjestyksessä tehtyyn päätökseen saattaa aiheuttaa. Toki eriävän mielipiteen jättämisellä voi korostaa myös halua vapautua ns. poliittisestakin vastuusta, mutta kun esim. valtuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjaan joka tapauksessa merkitään kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen, niin eriävän mielipiteen jättäminen pelkästään imagosyistä ei ole mielestäni perusteltua. Päin vastoin – jatkuva mielipiteen eriyttäminen tylsyttää sen vähäisenkin terän tältä toimenpiteeltä ja mielenilmaisulta.
Itse olen kuudetta vuotta kestäneellä luottamushenkilötaipaleella jättänyt muistaakseni yhden eriävän mielipiteen. Kyse oli vuoden 2011 budjettivaltuuston kokouksesta, jota nimitin myös velkavaltuuston kokoukseksi. Laadimme Köpän Lassin kanssa eriävän mielipiteen valtuuston budjettipäätöksiin, jotka olivat mielestämme täysin Nurmijärven kuntastrategian vastaisia.
ARTO HÄGG 
Mielenkiintoinen muuten Outi Mäkelän sanamuotoilu FB:ssä tuosta TK:n siirto ehdotuksesta kun olivat torpanneet sen tuolla hallituksessa. Olis ehkä ollu parempikin tapa ilmaista tuo asia. Perustelut olisivat olleet ihan järkevät jos olisi ollut tarkoitus KASI kunnan kohdalla tehdä muutakin kuin harrastaa teatteria.
Mitäs veikkaat ensivuoden budjetista? Alkaako pitenemään budjettivääntöjen tuntimäärät?
Vuoden 2015 talonrakennuksen isommista investoinneista on ns. putkessa Rajamäen terveysasema, perhetukikeskus, pari päiväkotia, Karhunkorven koulu ja Klaukkalan monitoimitalo. En usko, että löytyy tahtoa noista karsimaan. Vuoden 2016 osalta pelkästään monitoimitalo melkein 40% talonrakennuksen budjetista. Siihen, kun laittaa päälle edellä mainittujen hankkeiden hännät, niin karsintamahdollisuudet ovat olemattomat. Perinteiseen tapaan useimpien hankkeiden budjetit paukkuvat vielä pitkiksi, joten eiköhän tässä pari vuotta säästöpotentiaalia ole jo menetetty tältä osin.
Teistä ja kunnallistekniikasta ei pystyne karsimaan, jos Klaukkalan keskustan hankkeet etenevät.
Toivottavasti budjettiväännöt pystytään tekemään ennen valtuustokäsittelyä. Jos vaikeat päätökset jäävät yön tunteihin, niin ne jää tekemättä.
Menopuoli siis aika lohduton mutta mitäs mieltä olet onko tulopuolella mitään valoa näkyvissä. Valtionosuudet tipahti parilla miljoonalla mutta tulikos sieltä vielä rahaa valtiolta korvaukseksi muita reittejä pitkin?
Pitää tässä vähän udella kun olet niitä harvoja joista kuulee muutenkin kuin vaalien alla….sorry vaan
Nurmijärven verotulojen positiivinen kehitys jaksaa joka vuosi yllättää. Kunta ennustaa sen edelleen kasvavan 3-5 % vuosittain. Kiinteistöveron tuotto nousee veropohjamuutosten vuoksi, mutta ne ovat ns. pähkinöitä. Valtionosuudet vähenevät.
Se on varmaa, että kunnallisvero tulee nousemaan – kuinka paljon ja kuinka nopeasti, se jää nähtäväksi. Tasaisen varmasti ollaan menossa 100% veroastetta kohdin :).
Ikävää on myös se, että vähentyvien valtionosuuksien kylkijäisinä valtion omat satsaukset Nurmijärvelle jäävät saamatta. Pääväylähankkeet eivät etene ilman kunnan panostusta, valtio ei rakenna yleisten teiden kevyen liikenteen väyliä. Seuraavaksi päästään rahoittamaan ilmeisesti metropolibyrokratiaa.