Uuden aallon aviisit Uusi Aalto ja Pahkasika masinoivat 1980-luvun alussa utopistiselta tuntuneen kampanjan Keskiolut R-kioskeihin. Rokkarit Mato Valtonen ja Martti Syrjä kävivät peräti luovuttamassa kansanedustajille asiaan liittyvän adressin eduskuntatalolla.

Silloin täysin utopistiselta tuntunut ajatus tuli todeksi uuden alkoholilain myötä vuonna 1994. Tällöin tehtiin täysin käsittämättömästi mahdolliseksi se, että raavas ja täysikasvuinen veronmaksaja pystyi itse tienaamillaan omilla rahoillaan ostamaan kioskista pullon tai peräti kaksi keskiolutta.

      Kampanjajuliste vuodelta 1980

 

Nyt neljännesvuosisata myöhemmin olemme tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveysministeriön virkamiehet valmistelevat esitystä keskioluen kioskimyynnin rajoittamiseksi eli ovat ilmeisesti korjaamassa tuota aiemmin tehtyä suunnatonta virhearviointia ja käsittämättömällä tavalla yksilönvapauksia laajentanutta päätöstä.

Asiasta vastaava ministeri ei ole kuuleman mukaan vielä ilmaissut kantaansa asiassa – eli ei ole tätä kasarifiiliksissä tehtyä ideaa tyrmännytkään. Mikäli ministeri päätyy virkamiesten kannalle ja ryhtyy edistämään keskioluen myyntirajoituksia, niin tässä hänelle hieman kampanjamateriaalia.

 

Kunnanhallitus on päättänyt kokouksessaan 10.3.2014 seuraavasti liittyen asialistan kohtaan 66 ”Rajamäen terveysaseman hankesuunnitelman  hyväksyminen”:  Päätösesityksen toinen kappale poistetaan.

Tämä tarkoittaa, että kunnanhallitus ei hyväksynyt esittelijän ehdotusta siitä, että hankkeen jatkosuunnittelu keskeytetään vuoden 2014 loppuun odottamaan Keski- Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen tuloksia, valtuuston kantaa kuntaliitoksiin ja päätöksiä SOTE-uudistuksesta.

Hankesuunnitelman hyväksyy lopullisesti kunnanvaltuusto.

—————————————–

Pienten koulujen osalta yhden äänen marginaalit jatkuvat. Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle sekä Nummenpään että Suomiehen koulujen lakkauttamista äänestystuloksin 6-5. Äänestyksen hävinneet jättivät totuttuun tapaan eriävän mielipiteen päätökseen.

Eriävien mielipiteiden jättämisestä näyttää tulleen eräänlainen muoti-ilmiö Nurmijärven kunnallisessa päätöksenteossa. Kuntalain mukaisen eriävän mielipiteen merkitys on siinä, että näin eriävän mielipiteen esittäjä vapautuu vastuusta, jonka osallistuminen mahdollisesti lainvastaiseen tai virheellisessä järjestyksessä tehtyyn päätökseen saattaa aiheuttaa. Toki eriävän mielipiteen jättämisellä voi korostaa myös halua vapautua ns. poliittisestakin  vastuusta, mutta kun esim. valtuuston ja kunnanhallituksen pöytäkirjaan joka tapauksessa merkitään kunkin jäsenen äänestyskäyttäytyminen, niin eriävän mielipiteen jättäminen pelkästään imagosyistä ei ole mielestäni perusteltua. Päin vastoin – jatkuva mielipiteen eriyttäminen tylsyttää sen vähäisenkin terän tältä toimenpiteeltä ja mielenilmaisulta.

Itse olen kuudetta vuotta kestäneellä luottamushenkilötaipaleella jättänyt muistaakseni yhden eriävän mielipiteen. Kyse oli vuoden 2011 budjettivaltuuston kokouksesta, jota nimitin myös velkavaltuuston kokoukseksi. Laadimme Köpän Lassin kanssa eriävän mielipiteen valtuuston budjettipäätöksiin, jotka olivat mielestämme täysin Nurmijärven kuntastrategian vastaisia.

 

 

 

 

Nurmijärven kunnanhallituksen 10.3.2014 kokouksen asialista on mielenkiintoinen. Suomiehen ja Nummenpään koulujen lakkauttamispäätökset ovat listalla. Kuulemiset eivät ole tuoneet uusia perusteita koulujen jatkamiselle. Suomiehen koulun osalta on tullut talven aika ilmi keittiön kiireellinen korjaustarve, joka maksaisi n. 50 kiloeuroa. Pohjaesityksenä on lakkauttamisen esittäminen valtuustolle. Mielenkiintoinen asiakohta on Rajamäen terveyskeskuksen hankesuunnitelman hyväksyminen. Pohjaesityksessä kunnanhallitus esittää valtuustolle Rajamäen terveysaseman hankesuunnitelmaksi hyväksyttäväksi vaihtoehdon, jossa toteutetaan uudisrakennus nykyisen terveysaseman viereiselle tontille. Pohjaesityksen jatkoteksti kuuluu kuitenkin seuraavasti: ”Edelleen kunnanhallitus esittää valtuustolle, että hankkeen jatkosuunnittelu keskeytetään vuoden 2014 loppuun. Hankkeen jatkosuunnittelusta päätetään sen jälkeen, kun valtuustolla on tiedossaan Keski- Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen tulokset, valtuuston kanta liitokseen, ja kunnes päätökset sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteellisista muutoksista (SOTE-uudistus) on tehty eduskunnassa.” Esittelevä viranhaltija siis härkäpäisesti ajaa läpi omaa näkemystään ja esittää hankkeen suunnittelun keskeyttämistä huolimatta siitä, että kunnanvaltuusto on vain muutama kuukausi sitten myöntänyt hankkeen suunnittelua varten vuodelle 2014 määrärahaa 150.000 euroa ja antanut näin viranhaltijoille yksiselitteisen komennon käynnistää hankkeen suunnittelu. Jos kunnanhallitus tuohon vipuun menee, niin viimeistään valtuustossa tästä nousee kalabaliikki. Listalta löytyy myös Klaukkalan monitoimitalon luonnosten hyväksyminen. Hanke etenee, vaikka hankesuunnitelmaa ei ole kunnanvaltuustossa hyväksytty – puhumattakaan talonrakennushankkeiden toteuttamisohjeen edellyttämiä vaikutuksia käyttötalouteen. Kiinteistön ylläpitokustannukset ja henkilöstön lisäyksestä aiheutuvat kustannukset ovat kunnanhallituksen papereissa Rajamäen terveyskeskuksen osalta hyvin tärkeitä ja niitä on edellytetty – monitoimitalon osalta näistä puutteista ei ole kirjattu puolta sanaa.

————————–

Kuluvalla viikolla ei ole varsinaisia luottamustoimia. Keskiviikkoiltana lupauduin vierailemaan Pajatiira-seuran vuosikokouksessa. Ilmeisesti Klaukkalan asemakaavahankkeet kiinnostavat seuran jäsenistöä.

x) 24.3.2014: Oli näköjään tuohon ensimmäiseen kappaleeseen tullut kirjoitusvirhe, jonka korjailin.

 

  Rakennuslehti uutisoi 28.2.2014

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontui tiistai-iltana 4.3.2014. Lista oli tällä kertaa kaavoituspainotteinen – rakennuslupa-asioita oli vain yksi eli kahden rivitalon lupahakemus Klaukkalan Ratsutilan alueelle. Kyseisellä alueella alkaa kaavatontit olla nyt rakennuslupien osalta aika lailla loppuun käytetty.

Tärkeimmät asemakaava-asiat olivat Rajamäen Uudenniityn kaavan ehdotus ja sen myötä samaan alueeseen liittyvän Metsolan asemakaavan ehdotuksen käsittely. Molemmat kaavahankkeet ovat olleet valmistelussa pitkälti viime vuosikymmeneltä.

Klaukkalan Kisakujan kaavamuutos jouduttiin käsittelemään lautakunnassa uudelleen viime kertaisen käsittelyvirheen vuoksi. Toinen Klaukkalan kaava-asia oli Ali-Tilkan asemakaava, jota lautakunta käsitteli ns. neuvotteluversiona maankäyttösopimusneuvottelujen pohjaksi. Ja kolmas Klaukkalan kaava-aihe oli Teollisuustien asemakaavamuutos, joka kävi aiemmin kierroksella kunnanvaltuustossa asti.

Lisäksi listalla oli mm. kaavoituskatsaus ja Herusten rakennuskiellon jatkaminen.

Mitä päätettiin – se selviää, kun pöytäkirja on tarkastettu ja julkipantu.

———–

Rajamäen uimahallin peruskorjaus- ja laajennushankekin näyttää etenevän. Uimahallin nettisivuilla http://rajamaen-uh.fi/peruskorjaus-ja-laajennushankkeen-rakentamisen-vaiheistusaikataulu/ on esillä hankkeen rakentamisen vaiheistusaikataulu. Sen mukaan rakennustyöt jatkuvat 17.3.2014. Vaiheistusaikataulun perusteella näyttää siltä, että halli on suljettuna aiempaa pidemmän ajan. Aikataulun mukaan halli on täysin suljettuna 26.5.-19.12.2014. Uima-altaat näyttäisivät olevat pois käytöstä vielä pitemmän ajan eli 26.5.2014 – 13.3.2015 eli yli 10 kuukautta. Toivottavasti pitkä kiinniolo ja rajoitetun käytön aika ei vaikuta kovin suuresti yhtiön taloustilanteeseen.

Hanke näyttää saaneen huomiota ja palstatilaa rakennusalan ammattijulkaisussa Rakennuslehdessä. Otsikko hehkuttaa ”Rajamäen uimahallista korjataan Suomen energiapihein”. Tällä ei tarkoiteta tuota 10 kuukauden jaksoa, jolloin uimahalli ei ole käytössä, vaan rakennuksen ja toimintojen saneerauksen jälkeistä energiatehokkuutta. Toivottavasti suunnitelmat onnistuvat ja tavoitteet saavutetaan.

 

 

Tiistai-illan 25.2. Rajamäen keskustan katusuunnitelman esittelytilaisuus keräsi kohtuullisen määrän kuntalaisia yläasteen ruokalaan.

Katusuunnitelman laatinut Rambollin edustaja esitteli suunnitelmaluonnosta ja paikalla olleet kunnavirkamiehet antoivat informaatiota omalta osaltaan.

Esitetty luonnos käsitti taajaman keskeisen risteysalueen ja siihen liittyvien katujen lähiosuuden: Kiljavantie-Tykkimäentie-Patruunantie-Keskusraitti. Rajamäentielle asti suunnitelma ei ulotu.

Alakoulun viriselle katuosuuksille oli fiksusti suunniteltu oppilaiden jättö- ja noutopaikat. Niille on aamu- ja iltatunteina käyttöä.

Kritiikkiä sen sijaan aiheutti suunnittelijan visiointi siitä, että Rajamäen keskusta-alueelle määrättäisiin aikarajoitettuja paikoitusalueita. Rajamäellä on tuskin tarvetta rajoittaa kenenkään paikoitusta kahdeksi tai neljäksi tunniksi – etenkään, kun kunnassa ei ole ketään valvomassa asiaa.

Keskustelua oli myös Kiljavantielle tulevista liittymistä. Nythän Kirjastosta Apteekkiin ja edelleen huoltoasemalle menevä autoilija joutuu koukkaamaan joka kerta erikseen Kiljavantien kautta. Alueelle penättiin tonttien sisäisiä liikenneyhteyksiä. Ongelma onkin juuri siinä, että kyseessä ovat erilliset tontit – ne eivät sisällä tällä hetkellä katualueita. Kyseisen korttelin sisällä on kaavassa ainoastaan kevyen liikenteen väyliä. Se onkin mielestäni perusteltua – kevyt liikenne ja jalankulku saadaan  erotettua ajoneuvoliikenteestä ja risteää mahdollisimman vähän katujen kanssa.

Eniten keskustelua ja kysymyksiä herätti autopaikoitusalueitten määrä. Useampi paikalla olija rohkeni epäillä suunnittelijan ja virkaihmisten antamaa infoa siitä, että autopaikat lisääntyvät suunnitelman johdosta. Epäuskon syynä oli erityisesti se, että nykyisen R-kioskin ja Caprin edessä oleva aukio on muutettu torialueeksi, jossa on vain kahdella reuna-alueella vinopaikoitusta. Samoin yläasteen ja lukion nykyisestä yläparkista on katusuunnitelmassa osa varattu torialueeksi. Suunnitttelija informoi, että yläparkin torialuetta voi käyttää myös paikoituskäyttöön. Se lienee tarpeen ihan päivittäistarpeisiinkin, koska yläparkin perimmäinen osa on lähinnä sisäänkäyntiä ja yleisesti odotus- ja pudotuspaikkana. Samoin oletan, että myös inva-paikat tulisi olla mahdollisimman lähellä pääsisäänkäyntiä – ei torialueen ulkopuolella. Näen torialuetta hyödynnettävyyden ehkä vain erityistilaisuuksia varten. Rajakaaren alapuolelle oli suunnitelmassa lisätty uusi paikoitusalue. Asia on juuri niin tärkeä kuin paikallaolijat totesivat. Vaikka Kylänpään alueen palvelut ehkä hajauttavat hieman likkennemääriä, niin lisääntyvä asukasluku ja uimahallin lisääntyvät kävijämäärät aihettavat lisäpainetta nykyisille riittämättömille paikoitusalueille.

Suunnitelman toteuttamiselle on tarvetta ja tilausta.

Valtuutetuista paikalla oli allekirjoittaneen lisäksi ainakin Mäkelä, Manner ja Arteli. Mäkelä korosti, että katusuunnitelmassa tulee huomioida Kylänpään alueen kaavoituksen tuomat muutokset. Kylänpään asemakaavahan on luonnosvaiheessa tällä hetkellä ja ehdotus tuotaneen lautakuntaan tämän vuoden aikana.

 

 

 

 

 

Rajamäen keskustan katusuunnitelmien esittelytilaisuus pidetään Rajamäen yläasteen ja lukion ruokalassa tiistaina 25.2.2014 klo 18-20.

Kunta on laatimassa Rajamäen keskustan kaduista, toreista, puistoista ja pysäköintialueista suunnitelmia ja asiaan liittyen pidetään nyt lyhyt esittelytilaisuus. Kutsun mukaan esittelyn jälkeen happening jatkuu avoimien ovien periaatteella eli ilmeisesti veronmaksajat pääsevät tutustumaan luonnoksiin ja keskustelemaan viranhaltijoiden kanssa.

Toinen avoimien ovien tilaisuus on torstaina 27.2. klo 12-16 Woimalassa eli työllistymisen monipalvelukeskuksessa Kauppanummentie 1:ssä Kirkonkylällä – Nurmijärven Sähkön kiinteistö on kysymyksessä. Kutsun mukaan kahvia on tarjolla ja käsitöitä ja askartelun tuotoksia myynnissä.

Ovet ovat selällään samassa mestassa myös16-17, jolloin Woimalassa pidetään avoin sosiaali- ja terveystolaan keskustelutilaisuus. Aiheena on kutsun mukaan ”talouden vaikutus sote-palveluihin, kansalaisen ajanvaraus ja Woimalan toiminta.

 

Blogin hiljaiselo selittyy vuotuisella talvilomalla, joka vierähti jälleen kerran Syötteen mökillä. Sitä itseään eli lunta oli ainakin talviurheilutarpeisiin riittävästi. Joka päivä tuli käytyä joko ladulla tai rinteessä. Puolitoista kuukautta sitten operoitu polvi ei hidastanut menoa. Ainakaan minun kohdalla ei toteutunut se julkisuudessa esitetty arvio, että puolet polvi- ja lonkkaleikkauksista ovat turhia.

Tämän loman erikoisuus oli visiitti Syötteen Eräpalveluiden husky-tarhalla, jossa oli yli 90 vetohaluista koiraa. Kävimme pienen rekiretken hurauttamassa ja jälleen kerran täytyi taivastella huskyjen vetohaluja ja -kykyjä. Hurjia tyyppejä ja toisaalta uskomattoman säyseitä.

Lunta jäi kämpän katolle varmaan toista metriä eli ainakin yksi lumenpudotus keikka täytyy vielä Pudasjärvelle heittää.

Kotiin tullessa ihmetystä ja hämmennystä aiheutti Nurmijärvi Tänään -lehdessä ollut uutinen Nurmijärven Sähkö Oy:n rakennushankkeiden kilpailutuksista. Lehtitietojen mukaan yhtiön toimitusjohtaja on tilannut yhtiön hallituksen puheenjohtaja Markku Schildtin  liikeyritykseltä rakennushankkeen valvonta- ja projektipäällikköpalveluita ilman kilpailutusta.   Ylimääräisen tilintarkastuksen seurauksena tilintarkastajat antoivat toimitusjohtajalle kehotuksen noudattaa jatkossa parempaa hallintotapaa, kun yhtiön lähipiiriin kuuluvien henkilöiden kanssa tehdään sopimuksia.

Asiasta enempää tietämättä totean, että kaikki mikä täyttää lain kirjaimen, ei välttämättä ole fiksua tai edes moraalisesti hyväksyttävää. En kaipaa Nurmijärvelle tämän kaltaista poliittista kulttuuria ja toimintatapoja. Etenkin johtavassa asemassa olevien luottamushenkilöiden tulisi mielestäni pidättäytyä tämän kaltaisista sopimuksista, vaikka eivät olisi itse aloitteellisia. Niin kovaa kiirettä tai suurta hätää ei voi rakennushankkeessa olla, ettei ammattilaisia löydy kuin yhtiön luottamushenkilöistä. Tähänkin tehtävään olisi saatu parissa päivässä tarjouksia yhtiön ulkopuolisilta ammattilaisilta.

Tämä siis lehtiartikkelin pohjalta fundeerattuna. Ehkä ja toivottavasti saamme lisätietoja ja hyviä selityksiä myöhemmin asianomaisilta.

Torstai-ilta vierähti kuntastrategian päivittämiseen liittyvässä asukastyöpajassa Rajamäen Kuntolassa. Paikalla oli parikymmentä illan teemasta ”Nurmijärven vetovoiman ja kilpailukyvyn kehittäminen” kiinnostunutta.

Kyseessä oli Kylänpään asemakaavan tiedotustilaisuuden kaltainen interaktiivinen tilaisuus, jossa pöytäkunnittain pohdittiin yrittäjyyteen ja asumiseen liittyviä mahdollisuuksia ja nykytilannetta.

Keskustelussa nousivat esille vetovoimatekijänä Nurmijärven luonto – ei niinkään maaseutumaisuus. Yrittäjät kaipailivat joustavaa tonttitarjontaa etenkin Klaukkalaan, jossa on eniten työvoimaa tarjolla. Yritystonttien tulisi olla kooltaan ja käyttötarkoitukseltaan monipuolisia. Kaivattiin myös joustavia ja muunneltavia toimitiloja – eräänlaisia ”verstashotelleja”, joiden tilat olisivat muunneltavissa tilanteen ja tarpeen mukaisesti. Monipuolisuutta toivottiin myös asuinrakennustonteilta. Useasta suusta todettiin, että kuntaa ja tonttitarjontaa tulee kehittää tasaisesti kolmessa päätaajamassa.

Kevyen liikenteen verkoston kehittämisestä puhuttiin, joskin todettiin myös sen kuuluvan valtion vastuulle ja kunnan resurssien olevan rajalliset. Taajamien välimatkat ovat kohtuullisen pitkät ja rakentamista riittäisi. Kuntahan satsaa nykyisin vuosittain puolisen miljoonaa euroa kaava-alueiden ulkopuolisiin kevyen liikenteen väyliin, joiden rakentaminen kuuluisi valtiolle.

Itse totesin, että yrittämisen kannalta kaksi oleellista asia ovat:

1.Työpaikka-alueiden kaavoitus: Mielestäni tilanne on hyvä ja paranee entisestään vuoteen 2020 mennessä. Meillä on useita kaavoitettuja työpaikka-alueita, joilla on vieläpä hieman erilainen luonne. Ilvesvuoressa on runsaasti uutta ja monipuolista tonttitarjontaa ja sen pohjoisosaan on vireillä toinenkin laajennusosa. Karhunkorvessa on raskaan teollisuuden alue. Ketunpesässä on logistiikan tarpeita palveleva yritysalue. Klaukkalan Mäyränkallioon on tulossa suureen tarpeeseen kunnan eteläosaa palveleva työpaikka-alue Järvihaan alueen ollessa  jo loppuun rakennettu. Matkun ja etenkin Altian uusi kaava-alue antavat erinomaisen mahdollisuuden kehittää Rajamäen elinkeinotoimintaa.

2. Asukasmäärän kehittyminen, joka mahdollistaa palveluelinkeinojen kehittymisen: Etenkin Kirkonkylässä ja Rajamäellä väestönkasvu on ainoa keino lisätä paikallista kysyntää ja ostovoimaa. Tässäkin olemme hyvällä tiellä. Klaukkalaan on vireillä useita isoja asuinrakennuskaavoja, joilla mahdollistetaan kasvu ja sitä kautta palveluiden tarjonta ja kysyntä. Kirkonkylässä on pantu vireille Heinojan uusi kaava-alue ja Rajamäessä on työn alla kaksi merkittävää asemakaavaa – Kylänpää ja Uudenniityn alue. Mikäli asuintontteja kyetään tarjoamaan kohtuuhintaan monipuolisesti ja veroäyri pidetään kohtuullisena tiukalla talouden pidolla, niin kunnalla on hyvät edellytykset kasvattaa asukasmäärää ja sitä kautta parantaa palveluita päätaajamissa.

Totesinkin, että tämän kehityskulun voi romuttaa erityisesti yksi asia, joka pitää ottaa myös kunnan strategiassa kärkiasiaksi – liikenneväylien kehittäminen. Mikäli tieverkostoon ei saada parannusta nopeasti, niin se tekee tyhjiksi odotukset ja tehdyt satsaukset mm. kaavoitukseen. Moni jakoi huoleni asiassa.

Mieltä lämmitti erityisesti Altian alueen kehittämisestä käyty keskustelu ja ideointi alueen hyödyntämisestä esim. paikallisten maataloustuotteiden kauppapaikkana. Ravintoloitsija Ellen Hinttala korosti Altian alueen erityisluonnetta ja pohdiskeli sen tarjoavan samanlaisia mahdollisuuksia kuin Fiskarsin ruukkialue. Alueella nähtiin olevan potentiaalia monenlaiseen yritystoimintaan ja sen olevan paikka, jolla voisi olla suurempaakin – ulkopaikkakuntalaisiakin kiinnostavaa – vetovoimaa. Keskustelussa tuotiin esille paljon samoja ajatuksia ja argumentteja, joita esitin viime vuonna tekemässäni valtuustoaloitteessa. Kuulimme viranhaltijoilta, että asiaa on ryhdytty edistämään. Tyydytyksellä fundeerasin, että aloitteeni ei ehkä tulekaan valtuustoon saatesanoilla ”Ei aiheuta toimenpiteitä”, vaan sillä on mahdollisuuksia konkretisoitua todellisiksi teoiksi.

Kunnan imagosta ja vetovoimatekijöistä keskusteltiin myös. Rajamäen tehdasalueen omaleimaisuus ja monipuolisuus nousi tässäkin keskustelussa esille. Sen todettiin olevan sellainen erikoisuus, jonka varaan voisi Nurmijärven markkinointia kehitellä. Itse iloitsin ääneen sitä, että kukaan ei maininnut sanallakaan Aleksi Kiveä tai ehdottanut A.Kivi-teemapuistoa kunnan keihäänkärkituotteeksi.

Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja onnistunut. Paikalla oli runsaasti viranhaltijoita mm. kunnanjohtaja Behm. Saimme myös ensi tuntumaa uuteen elinkeinojohtaja Seppo Pietariseen.

Seuraavaksi kunnanvaltuusto ryhtyy päivittämään kuntastrategiaa ja saa siihen työhön evästykseksi kolmesta asukastyöpajasta saadun kuntalaispalautteen.

 

Tiistai 11.2.2014 on taas kokouspäivä – asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu vuoden toiseen kokoukseensa.

Vaihteeksi lista on vähintäänkin normaalin pituinen eli viime kertaisen kaltaista pikapalaveria ei ole luvassa.

Istunto aloitetaan lautakunnan toimintakertomuksella vuodelta 2013 ja sen päälle käsitellään käyttösuunnitelma kuluvalle vuodelle.

Toimintakertomuksesta voi todeta myönnettyjen rakennuslupien vähentyneen tasaisesti vuodesta 2010, jolloin lupia myönnettiin 382 kpl – viime vuonna enää 263 kpl. Vähennystä on ollut yli 30%. Aloitetuissa rakennustöissä vähennys on ollut vieläkin suurempaa eli 35% – rakentamisen aloituksia on laitettu jäihin.

Myönnetyissä omakotitalojen rakennusluvissa pudotus vuodesta 2010 vuoteen 2013 on dramaattinen – vuonna 2010 niitä myönnettiin 151 kpl ja viime vuonna vain 85 kpl. Omakotitalojenkin osalta näkyi viime vuonna normaalia enemmän varovaisuus rakentamisen aloituksissa.

Listalla on neljä kappaletta asemakaavamuutoksia, joista mielenkiintoisin lienee Asemakaavamuutos Klaukkalassa Kisakujan eteläpuolella. Vuonna 2006 vireille pantu asemakaavamuutos on nyt edennyt vaiheeseen, jossa luonnos tuodaan lautakuntaan hyväksyttäväksi.

Poikkeamisasioita listalla  on muutama ja rakennuslupahakemuksia kolme kappaletta. Klaukkalaan haetaan rakennuslupia lämpökeskukselle sekä kanoottien varastointi- ja korjaushallille, Kirkonkylään kahdelle rivitalolle.

Postista tuli myös painotuore ”Talousarvio 2014 ja taloussuunnitelma 2015 ja 2016”, jota jo ennätin velkaantumissuunnitelmaksikin tituleerata.

 

 

 

 

Hämmennyin keskiviikon paikallislehden avatessani ja neljää ensimmäistä sivua silmäillessäni. Kirjoitukset käsittelivät melkeinpä pelkästään Suomiehen kyläkoulua.

Hetken luulin lukevani Suomiehen Uutisia, mutta vilkaisu etusivulle vahvisti, että kyseessä oli vanha kunnon Nurmijärven Uutiset. Tai ei ehkä sittenkään vanha kunnon – en ole tainnut ennen yhtä heikkotasoista journalismia kyseisestä lehdestä lukea. Yhtä asenteelliseen ja kritiikittömään kirjoitukseen törmää harvoin edes mainosteksteissä.

Sama teema jatkui myös ”Lukijan kynästä” -palstalla, jossa kunnanvaltuutettu Kp Toivonen analysoi pikkukoulujen lakkauttamisen taustoja tuttuun asiapitoiseen tapaansa. Toinen kirjoitus oli sitten hieman erilainen tyyliltään, mutta jätetään kommentointi tällä kertaa sikseen – en katsoisi Voice Kids -lauluskabojenkaan arvostelua millään tavalla järkeväksi.

Saapa nähdä tipahtaako seuraavaksi postiluukusta Nummenpään Uutiset – vai joko saamme nauttia perinteisestä lehden toimitustavasta mielipideuutisoinnin sijaan.