Jälleen on pihabongaus-viikonloppu! Pihabongaus-tapahtumassa tarkkaillaan tunnin ajan lintuja omalla pihalla tai muulla paikalla joko lauantaina 25.1. tai sunnuntaina 26.1. Pihabongaukseen voi osallistua kuka tahansa. Kyseessä ei ole kilpailu, joten havaittujen lintujen määrä ei ole ratkaisevaa. Osallistumismaksua ei ole, eikä ilmoittautumista tarvita.

Pihabongaukseen osallistuminen on helppoa:

– Tunnista tunnin aikana havaitsemasi lintulajit.
– Laske montako yksilöä kutakin lajia on enimmillään näkyvissä samaan aikaan (näin   vältät laskemasta samoja yksilöitä moneen kertaan).

– Ilmoita tunnistamasi lajit ja laskemasi maksimimäärät viimeistään 31.1.2014 web-sivun www.pihabongaus.fi kautta.

Pihabongaukseen osallistuneiden kesken arvotaan helmikuun lopussa mm. lintuaiheisia palkintoja.

Pihabongauksen päätarkoituksena on saada yleisö mukaan tarkkailemaan talvisia lintulaudan ja kotipihan lintuja sekä kiinnostumaan lähiluonnosta. Samalla kerätään arvokasta tietoa maamme talvisesta linnustosta. Pihabongauksen suojelijana toimii tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio.

Pihabongaus on järjestetty Suomessa tammikuun viimeisenä viikonloppuna vuodesta 2006. Vuoden 2013 Pihabongauksessa runsaat 19 000 ihmistä tarkkaili lintuja yli 12 000 pihalla. Yhteensä lintuja nähtiin satojatuhansia yksilöitä ja eri lintulajeja 92.

Nurmijärvellä bongaukseen osallistui viime vuonna 122 pihaa. Eri lintulajeja Nurmijärvellä on havaittu tasaisesti noin 30 – viime vuonna peräti 38. Omalla pihalla ennätys taitaa olla kymmenkunta eri lintulajia. Vuosivaihtelut ovat aika suuria – pakkastalvina laji- ja yksilömäärät tippuvat selvästi. Tänäkin vuonna voi tehdä tiukkaa tuo kymmenen lajia.

Leppoisaa bongausta ja kannattaa ottaa jälkikasvukin tunniksi hiljentymään luonnon ihmeiden ääreen ja opiskelemaan lintulajeja.

Lisäinfoa: www.pihabongaus.fi

 

Bongata voi vallan hyvin keittiön akkunasta käsin. Huomatkaa itse askartelemani keittön verhot, kun kyllästyin taannoin odottelemaan marimekkoja. Ne ilmaantuivat lopulta aika nopeasti tuon kyhäelmän tilalle.

——————————————————

28.1.2014 jälkikirjoitus: Eipä ollut kovin kaksinen tulos tämän vuotisessa bongauksessa. Havaintoja tuli vain viidestä lintulajista, vaikka tyrkyllä oli jo pitempään ollut monenlaista siementä, pähkinää, talipalloa ja ihrapötkylää.

Tunnin saldo: 3 harakkaa, 3 talitiaista, 1 fasaani, neljä naakkaa ja yksi korppi.

Keltasirkut, viherpeipot ja vihervarpuset ovat kadonneet totaalisesti eikä edes varpusia näkynyt. Hieman erikoisemmat tiaisetkin olivat tyystin poissa, vaikka sinitiaiset ja kuusitiaset ovat olleet vakiovieraita ja joskus on jopa pyrstötiaisia käynyt tontilla.

 

 

 

   Rajamäen lähde

Valtuustoaloitteeni Rajamäen tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä matkailu- ja elinkeinotoiminnassa sai mukavasti näkyvyyttä paikallislehdissä ja myös suoraa palautetta on tullut – ja pelkästään positiivista. Toivottavasti jotain myös realisoituu.

Aloitteenihan koski koko Rajamäen vanhaa tehdasyhdyskuntaa. Tehtaan alueen avautuminen ja muut alueen kohteet kuten ALKOn asuinalueen
arkkitehtuuri, Rajamäen lähde, kirkko, Rajamäen talo, tykkitornit ja ennen
kaikkea Altian tehdasmuseo voisivat oikein markkinoituna tuoda jonkun verran
kesävierailijoita kylällemme. Se antaisi hieman potkua paikallisille
yrityksille ja mahdollistaisi ehkä jonkun nuoren työllistämisenkin.

Toinen asia on tehdaskiinteistöjen hyödyntäminen. Monet
yrittäjät kaipaavat tiloja, joihin voisi löytyä Altian alueelta ratkaisu. Se
on tietysti täysin kiinteistönomistajan käsissä, mutta aloitteessani esitin
toivomuksen, että kunnan elinkeinotoimi toimisi jonkinlaisena veturina
asiassa.

Käppäilin viikonloppuna myös Rajamäen lähteellä. Sorsia oli melkoinen määrä, mutta lumen altakin näkyi alueen hieman lohduton nykytila. Vielä muutamia vuosia sitten lähde oli hyvin hoidettu – nyt jo hieman rempallaan. Facebookissa jo visioin, että olisikohan paikallaan ryhtyä kansalaistottelemattomaksi ja panna pystyyn talkoot lähteen jalankulkusillan korjaamiseksi. Onhan tuo tehdaskin vuosikymmenten aikana monella tapaa osallistunut ja tukenut kylän väen rientoja ja harrastuksia.

————————

Klaukkalan suunnalla ovat eräät henkilöt aktivoituneet kritisoimaan Klaukkalantien asemakaavamuutoksen luonnosta. Erityisesti vastustusta ovat aiheuttaneet kaksi Klaukkalantien varteen sijoitettua 5-kerroksisen asuinrakennuksen tonttia. Osayleiskaavaluonnoksessa alue on merkitty pientalovaltaiseksi alueeksi. Kaavan laatija on tulkinnut, että kaksi kerrostaloa sijoitettuna pääväylän sopivat ko. alueelle, eikä lautakuntakaan ole asiaan puuttunut. Nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki antaa osallisille mahdollisuuden antaa asiasta oma mielipiteensä, joka sitten asianmukaisesti käsitellään.

Ikävintä tässä asiassa on se, että mahdolliset valitukset lykkäävät myös Kirkkotien risteyksen liikenneympyrän rakentamista.

—————————————

Kahden pienimmän kyläkoulun osaltakin keskustelu on jatkunut. Vaikka kunnanvaltuusto ei myöntänytkään määrärahoja koulujen käynnissä pitämiseen syyslukukaudelle 2014, niin varsinaiset lakkauttamispäätökset tulee vielä tehdä kunnanvaltuustossa erikseen keväällä 2014. Ennen päätöksentekoa asiasta tullaan kuulemaan oppilaita, huoltajia ja koulujen henkilökuntaa.

Itse koen, että vuosien varrella ko. kouluista on saatu aivan riittävästi tietoa ja viime vuonna tehty pienkouluselvitys oli riittävä, puolueeton ja asiallisesti laadittu. Hämmästyisin suuresti, jos valtuusto tekisi asiassa toisenlaisen päätöksen keväällä.

Pienkoulutyöryhmän raportti löytyy kunnan web-sivuilta. Mukana on myös kahden työryhmän jäsenen eriävä mielipide. Heidän mielestä kunnan olisi pitänyt jäädä odottelemaan kuntaliitosselvitysten tuloksia. Minkähänlaista ilosanomaa eriävän mielipiteen laatijat  sieltä luulevat saatavan? Siltä suunnalta ei ole odotettavissa kyläkouluille mitään tukea tai toivoa – ilmeisesti tavoite olikin taas saada päätöstä vetkuteltua muutama vuosi eteenpäin.

Linkki:

http://www.nurmijarvi.fi/ajankohtaista/3571/pienkoulutyoryhman_raportti_nummenpaan_ja_suomiehen_koulujen_tulevaisuudesta

 

 

 

 

 

 

Kunnan investointipäätösten yhteydessä pohditaan usein valtuutettujen asuintaajaman ja puoluetaustan merkityksestä päätöksentekoon.

Tutkiskelin joulukuun budjettivaltuuston äänestyslistoista tarkemmin eräitten julkisessakin keskustelussa olleiden päätösten osalta: pienet koulut, kevyen  liikenteen väylät, Kirkonkylän liikuntapuisto ja Klaukkalan monitoimitalo. Samalla tutkailin näiden päätösten osalta vaikutuksia myös kunnan taloudenpitoon ja velkaantumiseen. Etenkin puolueiden valtuustoryhmillä tuntuu olevan tarvetta ilmoittaa olevansa huolestunut taloustilanteesta ja velkaantumisesta ja ovatpa eräät ryhmät katsoneet asiakseen nimetä syyllisiäkin talousarvion paisumiseen ja velkaantumiseen – muista ryhmistä.

Analyysini ei ole tieteellisen tarkka, sillä jonkun valtuutetun asuinpaikka ei ole tarkalleen tiedossani ja joiltakin osin olen taajamien rajoja hieman soveltanut. Herusen olen sisällyttänyt Rajamäkeen ja Metsäkylän Klaukkalaan – näinhän monet valtuutetutkin ovat itsensä asemoineet. Puolueiden osalta en yhden hengen valtuustoryhmiä käsitellyt.

Pienet koulut – (kh:n pohjaesityksenä määrärahojen poisto Suomiehen ja Nummenpään pienkouluilta)

Kokoomus oli yhtä valtuutettua lukuun ottamatta pienten koulujen lakkauttamisen kannalla. Kaikki Vihreiden valtuutetut olivat lakkauttamisen kannalla. Keskusta oli 100 %:sti niiden säilyttämisen kannalla ja Perussuomalaisten ryhmässä oli miltei täydellinen halu säilyttää Suomiehen ja Nummenpään minikoulut – vain yksi PS-valtuutettu lipesi rivistä. Demareilla mielipiteet jakautuivat tasaisesti 5-6. Puoluekannalla näytti olevan selkeä vaikutus äänestyskäyttäytymiseen ja talouden kannalta tässä äänestyksessä alijäämää olivat kasvattamassa Keskusta ja Perussuomalaiset.

Myös alueellisesti näkyi selvä trendi. Kirkonkylän ja Rajamäen valtuutetut olivat tasaisesti puolesta ja vastaan, mutta urbaaneimmassa taajamassa Klaukkalassa enemmistö oli koulujen lakkauttamisen kannalla. Vastaavasti haja-asutusalueen ja pienempien kylien valtuutetut olivat  enimmäkseen säilyttämisen kannalla.

Yleisten teiden kevyen liikenteen väylät (lisämäärärahaesitys vastoin kh:n pohjaesitystä)

Kahdella ryhmällä oli selkeä linjanveto asiassa. Vihreät olivat 100 %:sti myöntämässä lisämäärärahaa valtion vastuulle kuuluvien yleisten teiden kevyen liikenteen väylien rakentamiseen. Yhtä lukuun ottamatta perussuomalaiset olivat pohjaesityksen kannalla eli lisämäärärahaa vastaan. Kokoomuksessa, Keskustassa ja SDP:ssä enemmistö oli lisämäärärahaa vastaan, mutta myös kannattajia löytyi kosolti – selkeää linjaa ei ollut. Vihreät olivat tässä äänestyksessä kasvattamassa talouden alijäämää.

Alueellisesti asiassa ei ollut havaittavissa minkäänlaista johdonmukaisuutta. Jokaisessa kolmessa päätaajamassa ja myös muilla alueilla äänet menivät yllätyksellisesti melkeinpä tasan puolesta ja vastaan.

Kirkonkylän liikuntapuisto (vastaesityksenä hankkeen lykkääminen)

Tässä hankkeessa olen tarkastellut vain ensimmäistä äänestystä pukutilojen ja huoltorakennuksen osalta. Tämä äänestys ratkaisi hankkeen etenemisen.

Hankeen eteenpäin viemisen kannalla alkuperäisen kunnanhallituksen esityksen mukaisesti olivat 100%:sti SDP ja Perussuomalaiset. Keskustassa vain kaksi valtuutettua äänesti pohjaesitystä vastaan. Selkeimmin investoinnin lykkäämisen ja investointiohjelman tasapainottamisen kannalla olivat Kokoomus (13 pohjaesitystä vastaan ja 1 puolesta) ja Vihreät (4 pohjaesitystä vastaan, 1 puolesta ja 1 vaiti). Tässä äänestyksessä talouden ja investointien tasapainottamista vastaan äänestivät siis SDP:n, Perussuomalaisten ja Keskustan valtuutetut.

Alueittain tarkasteltuna Kirkonkylästä löytyi enemmän liikuntapuiston kannattajia kuin vastustajia. Rajamäellä kannat menivät aika lailla 50-50, mutta Klaukkalan valtuutettujen enemmistö oli Kirkonkylän liikuntapuisto vastaan. Muilta alueilta löytyi ymmärrystä ja kannatusta hankkeelle kattavasti. Tässä äänestyksessä näytti olevan hieman vastakkainasettelua Kirkonkylän ja Klaukkalan välillä.

Monitoimitalo (vastaesityksenä hankkeen lykkääminen)

Vihreiden ryhmä oli 100 %:sti kunnanhallituksen esityksen puolesta Klaukkalaan rakennettavan monitoimitalon äänestyksessä. Myös Kokoomuksesta annettiin hankkeelle vahva tuki – vain valtuutettu Hägg oli lykkäämisesityksen kannalla. Keskustassa ja SDP:ssä mielipiteet jakautuivat aika tasan puolesta ja vastaan. Selkeimmin hanketta vastustivat perussuomalaiset – vain yksi valtuutettu oli pohjaesityksen kannalla. Tässä äänestyksessä talouden ja investointien tasapainottamista vastaan äänestivät erityisesti Vihreiden ja Kokoomuksen valtuutetut.

Valtuutettujen asuinpaikka näkyi äänestyksessä. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta Klaukkalan valtuutetut äänestivät kh:n pohjaesityksen puolesta. Muilta alueilta alkuperäisen aikataulun ja lykkäämisen kannattajia löytyi suunnilleen yhtä paljon.

Yhteenvedon ja johtopäätökset voi noista jokainen vetää itse tykönään.

   Pyysivät kirjoittamaan ja minähän kirjoitin.

Perinteiseen tapaan vedän muutamalla rivillä yhteen viime vuoden jälkipuoliskon kiihkeimmät ja sykähdyttävimmät  tapahtumat. Alustuksena hieman palautumaa vanhempiinkin tapahtumiin.

ASRAn puheenjohtajuuden myötä aktiivisuuteni, tekemiseni ja kirjoitukseni suuntautuivat jo vuoden alusta aika paljon kaavoitusasioihin. Pyrin osallistumaan jokaiseen kaavahankkeista pidettyyn yleisö- ja tiedotustilaisuuteen. Näistä ensimmäinen koski Klaukkalan osayleiskaavaa.

Vuoden alusta lähtien myös kuntaselvitys- ja kuntarakenneasiat ovat olleet kiinnostuksen kohteena. Raportteja ja selvityksiä on tullut luettua enemmän kuin tarpeeksi vuoden aikana.

Keskustelu ja kiihkoilukin Rajamäen terveysaseman puolesta alkoi keväällä 2013. Minunkin kantaa perättiin ihan henkilökohtaisesti paikallislehden yleisöosastolla. Taustalla oli kunnassa työn alla ollut palveluverkkosuunnitelma, josta ilmeisesti tihkui tietoa jo ennen julkaisua.

Huhtikuun valtuustoseminaarissa saatiinkin esimakua ko. suunnitelmasta ja voitiin alkaa varautua jälleen kerran kiihkeään keskusteluun terveyskeskuksista ja minikouluista. Kesäkuun alussa Nurmijärven Uutisten pääkirjoituksessa siteerattiinkin sitten lausuntojani Nummenpään ja Suomiehen koulujen lakkauttamisesta. Keskustelu asiasta kävi välillä aika kuumana lehdissä ja somessa .

Asemakaavahankkeiden yleisötilaisuudet jatkuivat: Ali-Tilkka, Järvimaa, Kylänpää. Altian kaavamuutos eteni ja merkittävä maankäyttösopimus Rajamäellä Altian ja kunnan välillä solmittiin. Rajamäentien risteysalueen ja Kylänpään alueen kehittäminen alkoi käydä mahdolliseksi näiden toimenpiteiden johdosta.

Kesäkuussa alkoi kunnanhallituksessa omituinen ja systemaattinen sekoilu Klaukkalantien liikennealueen asemakaavamuutosluonnoksen suhteen. Kunnanhallitus päätti palauttaa kaavaluonnoksen uudelleen käsiteltäväksi lautakuntaamme. Perustelut olivat kryptiset – niitä ei ole tähän päivään mennessä kukaan pystynyt älyllisesti perustelemaan. Sama juonikuvio toistui loppuvuodesta, kun luonnos viimein hyväksyttiin kunnanhallituksessa – tosin omituisella lisäkommentilla, että ASRAn täytyy selvittää kaavaluonnoksessa esitettyjen Klaukkalantien liikenneturvallisuutta parantavien hankkeiden kustannusvaikutus kunnan kannalta – aika monen ymmärryksen mukaan asia kuuluisi Tekniselle lautakunnalle, joka asiaa koskevan liikenneselvityksenkin oli laatinut. Kyseinen liikenneturvallisuutta koskeva selvitys meni ihan sukkana ilman kryptisiä lisäkommentteja kyllä kunnanhallituksesta läpi. Kaavaa selvitellään edelleen, eikä se ole edennyt tuota luonnosta pidemmälle, vaikka tavoite oli saada se eteenpäin ripeästi, jotta Klaukkalantien ja Kirkkotien vaarallisen risteyksen kiertoliittymän rakentaminen olisi saatu pikaisesti käyntiin. Nykyisessä liittymässä venttaillessa Haikalan ja Mäntysalon asukkaat voivat kaikessa rauhassa pohtia, mitä kunnanhallitus on miettinyt, kun on edellä mainitut Handolinin esitykset hyväksynyt. Usealta taholta saamani tiedon mukaan syy edellä mainittuihin kiemuroihin ja hankkeen viivästyttämiselle on ollut se, että eräät henkilöt eivät halua Ropakontien risteykseen liikennevaloja! Hallelujaa, anna mun kaikki kestää!

Elokuussa tuore Nurmijärvi Tänään -lehti kirjoitti Nurmijärven bloggaavista kunnallispolitiikoista – olin päässyt hevijuuserilistalla ihan paalupaikalle.

Kunnanhallitus päätti jatkaa valtuuston kokousten videointia. Suorien lähetyksen katsojamäärät netissä olivat aiemmin olleet 127 – 324 ja nauhoitteiden 119 – 378. Kokonaiskatsojamäärät olivat siis olleet 325 – 651 per videointi.

3.9.2013 Nokian matkapuheimet myytiin Microsoftille. Markkinat kiittivät ja Nokian  osakekurssi on pysynyt huomattavasti korkeammalla tasolla tähän päivän asti. Piensijoittaja kiitti toimenpiteestä.

Syksyllä Osuuspankki ilmoitti lopettavansa Rajamäen konttorin. En pitänyt – otin yhteyttä Lammille.

Syyskuussa jatkoin Klaukkalan liikenne- ja kaavoitusasioiden tuumailua julkisuudessa. Tällä kertaa kirjoitin paikallislehteen otsikolla ”Ohikulkutiettömyyden vaikutukset”. Loppuvuodesta tarvetta Klaukkalantien kehittämiseksi käsiteltiin usealla eri foorumilla.

Lokakuussa alettiin ounastella, että vuoden 2013 painuu budjetoituakin pahemmin pakkaselle. Samaan aikaan oli nähtävissä, että vuosikausia jatkunut investointikiima ei ottanut loppuakseen. Päinvastoin – vanhat hankkeet pysyivät toive- tai vaatimuslistalla ja uusia ilmaantui. Välttämätöntä tarvetta oli kuulemma mm. monitoimitalolle ja salibandyhallille.

Marraskuun valtuustossa kritisoin investointien heikkoa hankesuunnittelua. Toin julki sen tosiasian ja huolen, että kolmessa viimeisimmässä kokouksessaan kunnanvaltuusto oli myöntänyt lisämäärärahoja investointihankkeille liki miljoonan euron arvosta, kun talousarvioon varatut määrärahat on ylitetty.

Joulukuussa esiteltiin valtuustolla vuoden 2014 talousarvio ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2016. Toteamukseni ”vuoden 2014 talousarviosta  ja velkaantumissuunnitelmasta vuosille 2015-2016” kertonee kaiken fiiliksistä.

8,5 tuntia kestänyt budjettivaltuusto pidettiin Joulun alla. Tuloksena  oli melkeinpä pahin mahdollinen eli velan ottoa lisätiin kuta kuinkin vastuuttomasti. Kunta joutuu seuraavan kolmen vuoden aikana ottamaan lisää lainaa yli miljoona euroa. Lainamäärä nousee 3900 euroon per asukas. Kyläkoulusille ei myönnetty määrärahaa syyslukukaudelle 2014, joten niillä on edessä lakkautus. Se olikin ainoita kuluja hillitseviä päätöksiä siinä kokouksessa.

Tein vuoden viimeisessä kokouksessa valtuustoaloitteen Rajamäen vanhan tehdasyhdyskunnan hyödyntämisestä elinkeinotoiminnassa.   

Vuoden päätteeksi saimme ihmeteltäväksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraportin. Sen lukemisesta ei juuri viisastunut.

Vuosi vaihtui 31.12.2013 klo 24.00

 

 Vanha tislaamo – nykyinen museo

Kylläpäs oli tiistain ASRAn kokous kiihkeä – ei tunnelmaltaan vaan kestoltaan. Pienen vitkastelun ja ylimääräisten keskustelujenkin jälkeen nuijin kokouksen päättyneeksi 41 minuutissa. Taisi olla lyhyin lautakunnan kokous johon olen osallistunut.

Tällaisten kokousten yhteyteen olisi asiallista ottaa niitä koulutus- ja infoasioita, joita joskus pidetään – huomattavasti raskaampienkin kokousten yhteydessä.

Altian Rajamäen tehdasalueen portit ovat auenneet tällä viikolla ja sen läpi pääsee ajamaan Valta-Akselilta Patruunantielle – tai tarvittaessa toisin päin. Nurmijärven Uutiset kirjoittivat pienen jutun asiaa koskevasta valtuustoaloitteestani: http://www.nurmijarvenuutiset.fi/artikkeli/273831-vanhan-tehdasalueen-hyodyntamisesta-aloite

 

 

Vuoden 2014 ensimmäinen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous pidetään tiistai-iltana 14.1.

Vuosi alkaa tässä suhteessa leppoisasti, sillä asialista on poikkeuksellisen lyhyt. Listalta löytyy kolme rakennuslupahakemusta eli pari kerrostaloa Klaukkalan Pikimetsään ja yksi teollisuusrakennus Ilvesvuoreen.

Asemakaavoituksen uusi hakemuskäytäntö on listalla, samoin kuin pari poikkeamislupahakemusta. Kokouksen lopussa ovat perinteiset viranhaltijoiden päätöspöytäkirjat, ilmoitusasiat ja kehitys- ja keskusteluasiat.

Viikonloppuun mennessä voisinkin sitten rustata perinteisen puolivuotiskatsauksen II/2013. Voisi samalla kevyesti analysoida, kuinka budjettivaltuuston investointiäänestyksissä näkyi valtuutettujen puolue- ja taajamataustat.

————————–

Koipi on jo kohtuullisessa kunnossa. Maanantaina hivuttaudun työpaikalle ja tikkien poistoa on ohjelmassa perjantaina.

Elopainon pudotus etenee suunnitelman mukaan tai jopa hieman etunojassa. Kuudessa päivässä on kadonnut noin neljä voipaketillista ylimääräistä. Tavoite on sulatella kropasta 30 voipaketillista eli 15 kg löysiä pois maaliskuun loppuun mennessä. Saapa nähdä miten vauhti kiihtyy, kun polvi antaa myöten hieman enemmän irrotella.

 

 

 

                                                                         Ali-Tilkan tiedotustilaisuus joulukuussa 2013.  Photo: Arto Hägg, all rights released 

8.1.2014 pidettiin Keravalla Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttiin liittyvä keskustelutilaisuus. Polvitähystyksestä toipuvana käytin hyväksi mahdollisuutta seurata tapahtumaa netin välityksellä.

Nettisysteemissä tuntui olevan vielä parantamisen varaa: tilaisuudessa esitetty materiaali näkyi netissä ikävästi eri aikaan kuin puhuja ja ääni. Seuraaminen oli hiukan hankalaa. Systeemi oli kuitenkin kehittyneempi kuin Nurmijärven valtuustossa käytetty. Tässä näkyi reaaliajassa nettiseuraajien lukumäärä ja henkilöllisyyskin, jos halusi nimellään antaa ns. huutolaatikossa/shoutboxissa palautetta tai asioista keskustella. Paikalla oli tasaisesti n. 70-75 henkeä ja näistä minun lisäksi vain muutama ilmeisesti facen kautta omalla nimellään kirjautunut.   

Tilaisuudessa ei mielestäni tuotu esille juuri mitään uutta, jota ei olisi itse väliraportissa jo julki tuotu. Yleinen ilmapiiri ja muutamat yleisöpuheenvuorot ja -kommentit olivat kovinkin kriittisiä hankkeelle. Myöskään netissä käyty keskustelu oli melkeinpä täysin kriittistä. Itse innostuin jonkin verran kommentteja naputtelemaan. Nettikeskustelua ei kuitenkaan millään tavalla tilaisuudessa noteerattu.

Yhteenvetona toteaisin, että kohtuullisen mitäänsanomaton oli tämä tilaisuus. Selvitys on kesken ja mitään uutta siinä ei ole vielä esitetty. Eipä tästä sen enempää. Olen ko. raporttia jo viime vuoden puolella analysoinut.

——————————————————–

Facebookissa jo totesinkin, että minulla näyttää olevan myös lehtikuvaajan ominaisuuksia. Yllätyksekseni nimittäin huomasin, että 8.1.2014 Nurmijärven Uutisten sivulla 4 oleva kuva Ali-Tilkan kaavan yleisötilaisuudesta joulukuun alulta on minun ottama. Sellaisen aikanaan pyynnöstä kuntaan lähetin ja lupasin vapaasti käytettäväksi. Enpä arvannut että se vielä lehden sivuille päätyisi. 

Myös samaisella sivulla oleva Jussi Niinistön Viikon vieras -kirjoitus tuntui osittain kovin tutulta – ihan sanavalintoja myöten. Jussin kirjoitus käsitteli juuri edellä mainittua Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttia. Onneksi ehdin kirjoittaa asiasta omaan blogiini ensin – jo 28.12.2013, eipähän pääse kukaan väittämään minun lainailleen tai muokanneen kenenkään toisen raapustuksia. Toisaalta – jos asiaa kirjoittaa, niin tekstistä tulee väkisinkin hyvin pitkälle samankaltaista kuin tästä blogista voi lukea :). Mielelläni olen samaa mieltä fiksujen ihmisten kanssa.

 

 

Sisäkuvia oikeasta polvestani ennen höyläämistä ja fiilaamista:

Polven tähystysleikkaus Kampin Terveystalossa meni ilmeisesti hyvin. Köpöttely ainakin keppien kanssa käy jo hyvin. Olisi ollut kuulemma mahdollista itsekin seurata operaatiota puudutettuna monitorin kautta, mutta heikkohermoisena henkilönä valitsin nukutuksen ja vetelin operatsuunin ajan sikeitä. Jonkun sortin repeämä ja repaleinen kieleke polvikierukassa oli ja se poistettiin. Samalla kirurgi poisti muutakin iän tuomaa krääsää ja pani voiteluainetta polvilumpioon. Ensi viikolla pitäisi jo päästä työelämään ja tikit veks parin viikon päästä. Olipa helppo toimitus, jos mitään jälkivaivoja ei ilmaannu.

Eikä päivää ilman kunnallispoliittista polemiikkia. Valtuutettu Schildtin lausunto Nurmijärven Uutisten numerossa 4.-5.1. valtuustoryhmien puheenjohtajien haastattelussa vuoden 2014 tapahtumista ”…, mutta Rajamäen terveyskeskus odottaa edelleen ratkaisua. Se kuuluu sote-selvitykseen ja sen aiheuttamiin ratkaisuihin.”  on aiheuttanut kohtuullisesti keskustelua ja kalabaliikkia.

Tämä oli ounasteltavissa ja ihmettelin julkilausumaa itsekin. Kyseessä ei ole Kokoomus-ryhmän näkemys asiasta, vaikka sellaisenkin käsityksen lehtiartikkelista voi saada. Myöskään kunnanvaltuustossa palveluverkkoa terveyspalveluiden osalta käsiteltäessä ei terveysasemien lukumäärää ja sijaintia sidottu mihinkään selvitystyöhön. Kunnanvaltuusto linjasi itsenäisesti ja yksimielisesti, että Nurmijärvellä terveysasemat säilytetään kaikissa kolmessa päätaajamassa. Tämän päätöksen mukaan laadittiin myös ensi vuoden talousarvio ja seuraavien vuosien taloussuunnitelma.

Itse asiassa sivusin 28.12.2013 Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttia ruotineessa blogi-kirjoituksessani tätä samaa asiaa. Totesin, että väliraportti ei ainakaan minulle antanut ahaa-elämystä tai perusteluja kahdeksan kunnan yhteen liittämiselle. Sen sijaan totesin, että Keski-Uudenmaan Kaupunki tasapäistäisi kaikki alueet – vastoin raportissa mainittua jaloa tavoitetta siitä, että ”lähipalvelut tulee järjestää lähelle asukasta kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen”. Itsenäisenä kuntana nurmijärveläisillä on mahdollisuus panostaa arvostamiinsa lähiterveyspalveluihin nyt valtuustossa päätetyllä tavalla. Itsenäinen kunta on tehnyt itsenäisen päätöksen, eikä sen toimeenpano jää odottamaan mitään selvityksiä.

En siis yhdy edellä mainittuun NU:ssa esitettyyn yhden henkilön esittämään näkemykseen Rajamäen terveysaseman tilanteesta.

   Tonnikeiju hölmöilee Monacossa.

Tätä vuotta, jonka keskeiset teemat tulevat ilmeisesti olemaan kuntaselvitykset ja kuntaliitokset.

Omalla kohdalla vuosi alkaa tavallista verkkaisemmin. Pitkään vihoitellut oikea polvi on tarkoitus operoida huomenna tiistai-aamuna ja siitä seuraa ilmeisesti hieman ”pakkolomaa”. Polvi on liikunnallisia harrastuksiakin haitannut sen verran, että elopaino on noussut kriittisiin lukemiin. Pitkä viikonloppu Loppiaisen alla Nizzan ja Monacon lihapatojen ääressä täräytti lukemat melkein 0,1 tonniin, joten nyt on edessä myös tiukka painonpudotus. Ajattelin sulattaa kropasta noin 30 voipaketillista ennen golf-kauden avauslyöntiä. Saman operaation tein keväällä 2010. Silloin tipautin ennätyspainostani  n. 98 kg massat lukemiin 81,8 kg. Parissa kolmessa kuukaudessa lähti siis n. 16 kg ylimääräistä, joskin viimeiset grammat olivat aika tiukassa. Toivottavasti golf-kauden avaus ei siirry syksyyn…

Reissun jälkeen kotona odotti mm. uusin Nurmijärven Uutiset, jossa oli poikkeuksellisen paljon kunta-asiaa. Valtuustoryhmien puheenjohtajia oli haastateltu ja valtaosa asetti tavoitteeksi kunnan pitämisen itsenäisenä jatkossakin. Onkin mielenkiintoista nähdä minkälaisen pakkoliitospaketin ministeri Virkkunen kaivaa pyhien jälkeen pakastimestaan ja kuinka kylmää herkkua on tarjolla pääkaupunkiseudulle jatkossa.

NU:sta sai myös todeta, että ideoimistani valtuustokokousten videoinneista on ollut jotain konkreettistakin hyötyä. Valtuutettu Mäkelä pystyi nauhoituksella osoittamaan, että lehden aiempi uutisointi hänen salibandyvastaisuudesta oli virheellinen ja lehti teki asiasta oikaisun.

Mielestäni suurin ongelmamme on se, että me valtuutetut emme ole juurikaan mitään vastaan ja samalla olemme monimyötämielisongelmaisia. Olemme niin kulttuuri-, taide-, jääkiekko-, ringette-, pesäpallo-, uima-, jalkapallo-, tanssi- ja ties mitä myönteisiä, että investoinneissa ei ole ollut useaan vuoteen mitään tolkkua. Mutta tätähän olen jo vatkannut ilmeisesti kyllästymiseen saakka. Otetaan tähän kuitenkin ”toiveuusintana” kirjoitukseni yli viiden vuoden takaa joulukuun 14. päivältä vuonna 2008 eli hiukan ennen kuin aloitin kunnanvaltuutetun taipaleeni. Nurmijärven Uutiset oli otsikoinut kirjoitukseni osuvasti ”Velkataakkaa ei pidä kasvattaa uusilla jättihankkeilla”.

Valtuutettu Matti Vanhanen esitti Viikon vieras -palstalla perusteluja Klaukkalan uimahallihankkeen nopealle käynnistämiselle. On aiheellista tuoda julki myös muita näkökantoja asiassa.

Uimahalli on erinomaisesti kaikille ikäryhmille palveluja tuottava laitos ja Klaukkalan uimahallille on kiistaton tarve. Tämän olen tuonut aiemminkin julki – kuten myös sen, että mahdollisen hankkeen rahoitus on mielestäni järjestettävä siten, ettei synny ylivoimaista painetta veroäyrin nostoon.

Laskusuhdanteen aikana kunnan ei tule säästää itseään kuoliaaksi, vaan investointeja tulee jatkaa harkitusti. Rakentamisen panoshinnat tulevat laskemaan ja kunnan tulee hyödyntää tilanne. Investoinnit on järkevää kohdistaa välttämättömiin infra- ja talonrakennushankkeisiin, peruskorjauksiin sekä hankkeisiin, joilla edistetään kunnan elinkeinotoimintaa. Energiataloudelliset perusparannukset ovat investointeja, joilla voidaan tavoitella jopa tuottoja pitkällä aikavälillä. Uusi uimahalli olisi kunnalle jättihanke – investoinnin arvo olisi enemmän kuin kunnan normaalin vuoden kaikki talonrakennusinvestoinnit. Se söisi useammallekin vuodelle budjetoituna valtaosan talonrakennushankkeiden määrärahoista. On huomioitava, että investointien pitäminen laskusuhdanteen aikana nykyiselläkin tasolla tulee edellyttämään lainarahoitusta.

Olemme viime vuosina nauttineet historiallisen hyvästä taloussuhdanteesta ja pitkästä nousukaudesta. Näinä loistavinakin kasvun vuosina kunnan velkamäärä asukasta kohden on noussut vuoden 2002 tasosta alle 900 euro/asukas yli kaksinkertaiseksi. Velkaa asukasta kohden on jo liki 2000 euroa. Näinä kaikkina talouden huippuvuosina velkaa on kyetty lyhentämään vain viime vuonna. Voimakkaan noususuhdanteenkaan aikana ei siis kyetty lyhentämään vanhoja velkoja eikä varautumaan tuleviin huonoihin aikoihin – päinvastoin velkaannuttiin entistä enemmän.

Vuoden 2009 budjetti on laadittu optimistisen 5,9 % verotulojen kasvun ja lisälainanoton varaan. Laskusuhdanne tullee vaikuttamaan myös kertaluonteisten tulojen kuten tonttimyynnin heikkenemiseen. Pidän todennäköisenä, että ensi vuoden budjetin tulopuoli pettää ja tuleva valtuusto joutuu tuoreeltaan joko kululeikkauksiin tai lisäämään lainanottoa entisestään. Kunta elää siis yli varojensa jo perusinvestoinneilla ja vielä kohtuullisen hyvässä tulotilanteessa.

Näissä olosuhteissa ja edellä mainitut tosiasiat huomioiden en näe vastuulliseksi päätöksenteoksi kasvattaa uusilla jätti-investoinneilla kunnan velkataakkaa ja lisätä tulevien vuosien lainanlyhennyksiä, lainanhoitokuluja ja investoinneista aiheutuvia ylläpito- ja käyttökustannuksia.

Kunta ei siis taloudellisessa huippusuhdanteessakaan pystynyt pitämään tulo-meno-rakennetta positiivisena tai edes tasapainossa. On hyvin vaikea nähdä tulevaisuudessa sellaista taloustilanteen kehitystä, jonka varaan velanottoa voitaisiin kasvattaa. Toivon hartaasti, että taloustilanne muuttuu viime vuosiakin hurjempaan talouskasvuun. Tällöin kunta saavuttaisi taloustilanteen, jossa se ei velkaantuisi lisää. Siitäkin on vielä pitkä matka tilanteeseen, jossa kyettäisiin lyhentämään vanhaa velkaa – uusista velkainvestoinneista puhumattakaan.

Vain vastuullinen ja hyvä taloudenpito antaa kuntapäättäjille mahdollisuuden toteuttaa kuntalaisille tärkeitä ja tarpeellisia hankkeita – puhutaan sitten terveydenhuollosta, nuorisotyöstä tai uimahallihankkeista. Toivon, että päättäjät tuntevat vastuunsa kuntatalouden tasapainottamisessa ja tekevät päätöksiä, jotka mahdollistavat näiden hankkeiden toteuttamisen tulevina vuosina.

Omasta puolestani asian käsittely jatkuu aikanaan kunnanvaltuustossa.

Rauhallista Joulun Aikaa ja Hyvää Uutta Vuotta.

Arto Hägg, tuleva kunnanvaltuutettu (kok)

Ja kuinkas sitten kävikään….

 

Vuotta 2013 on jäljellä pari tuntia. On aika ja mahdollisuus vetää kulunutta vuotta yhteen parilla rivillä – se perinteinen osavuosikatsaus Nurmijärven kunnallispolitiikasta tulee sitten pienellä viiveellä.

Useiden muiden kunnallispoliitikkojen tapaan lupasin viime vaaleissa pitää aktiivisesti yllä web-sivujani ja informoida tekemisistäni ja ajatuksistani. Jokainen voi käydä katsomassa minkälaisella taajuudella kollegat ovat päivitelleet sivujaan. Omasta puolestani voin todeta, että blogi-kirjoituksia tein tasan 92 kappaletta eli melkeinpä kaksi kertaa viikossa. Joukossa on toki muutama ”Hauskaa Wappua” tai ”Hurmoksellista Pääsiäistä” -tyyppinen kirjoitus, mutta pääosin ajatuksella kirjoitettuja juttuja ja pääosin Nurmijärven asioista. Kirjotukset on nimenomaan ajatuksella – ei ajan kanssa – kirjoitettuja. Tapani on kirjoittaa nopeasti ja kiivaasti, vaikka asiat ehkä ovatkin muhineet hieman kauemmin mielessä.

Piirustus- ja Pitkänokka-puuhastelut ovat jääneet tänä vuonna hieman vähemmälle. Täytyy myöntää, että ideoita ei ole syntynyt entiseen tapaan ja ehkä rimakin on noussut hieman korkeammalle. Aika moni ajatus on jäänyt muistilehtiöön ja siinä haalistunut käyttökelvottomaksi. Piirtelen edelleen, kun sellainen päivä sattuu kohdalle. Tämän vuoden viimeisen raapustin oikein vanhoja perinteitä kunnioittaen tänään: sutaistu, sovinistinen, typerä, lapsellinen ja toivottavasti itseironinen. Löytyy muiden raapustusten tapaan: https://artohagg.fi/Pitk%C3%A4nokka.php

Kävijöitä sekä web-sivuillani että blogissani on ollut ihan kohtuullisesti. Kokonaiskävijämäärää en osaa tarkalleen sanoa, koska nuo systeemit toimivat hieman erikseen, mutta parhaimmillaan sivuilla on käynyt useampi sata henkilöä päivässä ja jokaisena vuoden päivänä ainakin joku. Ajattelinkin jatkaa ensi vuonna samalla systeemillä. Hellitän tahtia sitten, kun kukaan ei jorinoitani ja raapustuksiani käy tutkailemassa.

Palautetta saisi toki tulla enemmänkin, mutta kiitos siitä vähäisestäkin. Onhan noita parempiakin keskustelufoorumeita.

Kiitoksia kuluneesta vuodesta. Palataan asiaan ensi vuonna.