Näinä sateisen harmaina sydäntalven päivinä voi perehtyä esimerkiksi Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen väliraporttiin. Jos ei siis ole parempaa tekemistä – luultavasti olisi minullakin ollut.

Eipä tuosta kerta lukemalla löytänyt kovinkaan vankkoja perusteluja kaikkien kahdeksan Keski-Uudenmaan kunnan yhteenpakottamiseen.

Joiltakin osin väliraportti arvioi perustellusti  suuruuden ekonomian kautta saatavia säästöjä. Näin esimerkiksi henkilöstö- ja talouspalveluiden osalta. Enimmäkseen raportti kuitenkin tarjoaa spekulatiivisia arvioita mahdollisista hyödyistä tai jopa yrittää kääntää selvät heikkoudet ja haasteet erinomaisiksi mahdollisuuksiksi.

Taannoin kunnantalolla kuntaselvitysryhmän kuulemistilaisuudessa toin esille harhaoppisen käsitykseni, että mielestäni kuntien välinen kilpailu on tervettä ja se toimii alueen kehityksen moottorina. Tämä ajatus on näköjään auennut myös raportin laatijoille. Raportissa mainitaan, että yksittäisten kuntien kilpailu ei joissain tapauksissa edistä koko alueen etua – pääsääntöisesti se on eduksi. Miksikähän tuokin piti ikään kuin negaation kautta todeta – ihmettelen?

Väliraportti toteaa, että ikääntymisen tuoma kasvupaine tulee olemaan oikein hallittuna yksi yhdistyneen kunnan suurimpia säästöpotentiaaleja. Aivan yhtä hyvin voisi todeta, että se on sitä myös jokaiselle nykyiselle yksittäiselle kunnalle. Jos jotkut kunnat Suomessa ovat valmiita ottamaan vastaan nämä haasteet, niin ne ovat juuri taloudellisesti Suomen terävintä huippua olevat kehyskunnat. Suuruuden ekonomia ei ole ainakaan tähän mennessä toiminut pk-seudun isojen – velkavetoisten – suurkaupunkien kohdalla. Millä perusteella voidaan olettaa Keski-Uudenmaan kaupungin muodostuvan tehokkaammaksi, toimivammaksi ja vähemmän byrokraattiseksi suurkaupungiksi? Ja millaisen ajan se ottaisi, kun lähtökohtana on 8-kertainen organisaatio, 8-kertaisesti erilaiset hallintojärjestelmät ja 8-kertaisesti vaikeampi yhdyskuntarakenne?

Väliraportti viittaa useassa kohdassa nimenomaan yksittäisten kuntien sopeutumistarpeisiin. Myös yhdistyneellä kunnalla tulisi olemaan samat sopeutumistoimet edessään. Mitään erinomaista perustelua, että ko. toimenpiteet onnistuisivat suurkunnassa paremmin, väliraportti ei mielestäni tuo esille.

Kouluverkoston osalta raportti korostaa suurten kouluyksiköiden tehottomuutta. Kuitenkaan perimmäisiä syitä ei tuoda esille. Tämä vaatisi ehdottomasti kunta- ja koulukohtaista analysointia. Ovatko syynä ehkä 50-60-luvuilla rakennetut suuret koulut, joiden käyttö- ja ylläpitokulut, energiatehokkuus ja mitoitukset ovat ongelmallisia? Vaiko suurten kouluyksiöiden yhteyteen integroidut muut toiminnot? Tässäkin kohtaa väliraportti operoi liian yleisellä tasolla. Pienten koulujen kohdalla on joku raportin tekoon osallistunut saanut äänensä kuuluviin ja niiden osalta on todettu olevan tärkeää koulukohtainen tarkastelu – näinhän juuri toimittiin Nurmijärvelläkin kahden pienimmän koulun määrärahojen poistamisen kohdalla.

Terveyspalveluiden osalta on todettu, että ”suoraa laskennallista pelkästään terveysasemaverkon tiheyteen pohjautuvaa laskentamallia on vaikea toteuttaa.” Säästölaskelmissa onkin käytetty metodia, jossa hypoteettiset säästöt on saatu laskemalla uudet kustannukset käyttämällä tehokkaan Järvenpään kustannuksia per asukas. Tämä on sikäli omituista, että Nurmijärvellä juuri laskettiin Rajamäen terveyskeskuksen lakkauttamisella saatavia säästöjä ja ne olivat aivan mikkihiiri-luokkaa. Kun ymmärtääkseni Nurmijärven vanhus- ja terveydenhuoltokulut ovat kuta kuinkin samalla tasolla kuin Järvenpään, niin mikähän tällä momentilla se säästöpotentiaali on näin Nurmijärven horisontista katsottuna? Ei kovin analyyttistä.

Maankäytön ja asumisen osalta raportti arvioi nykytilan olevan huonon tai välttävän välillä. Samaan aikaan todetaan, että alueen kunnissa on hyvä ja kohtuuhintainen asuntotonttivaranto. Suurimmaksi ongelmaksi koetaan se, että nykyisiä kuntaraja-alueita ei kyetä hyödyntämään ja yhdyskuntarakenne kehittyy epätaloudellisesti. Kun tätäkin väitettä tarkastelee nurmijärvisin puusilmin, niin jää ihmettelemään, että mihinkä meidän olisi pitänyt kaavoittaa asuntoja ja työpaikka-alueita – Nummenpään kaalipelloille ja Palojoelle vasten Tuusulan korpiako? Ainakin Nurmijärvellä kaavoitus on kohdistunut aika lailla niille alueille, joissa se on liikenteellisesti järkevää. Ehkäpä raportin tässäkin osassa on jälleen kyseessä ns. ”iso kuva” ja ongelmat ovat jossain Keravan-Tuusulan-Järvenpään rajaseuduilla. Joka tapauksessa raportin mukaan kyseessä on varsinainen vitsaus ja tällä kriteerillä kaikki kunnat olisi samaan kasaan saatettava.

Äänestysaktiivisuuden lasku on koettu ongelmaksi, mutta epäselväksi jää, onko raportin laatijoista kukaan sellaisessa harhauskossa, että se nousisi suurkunnassa. Suorastaan sekopäiseksi raportti menee todetessaan suurkunnan olevan haasteellinen demokratian ja osallistumisen näkökulmasta, mutta tarjoavan samalla ”tuhannen taalan paikan kehittää aitoa osallistumista.” Ilmeisesti jonkun mielestä tulisi olemaan lähidemokratian riemuvoitto, kun nykyisten itsenäisten kuntien alueille perustettaisiin kunnanosavaltuustot tai -lautakunnat ja näille annettaisiin jonkinlainen puuhastelumääräraha. 

Uudelle kaupungille on jo visiotakin rustattu ja lueteltu pitkä litania kilpailuetuja. Yhtä lukuunottamatta jokaisen noista luetelluista kilpailueduista voi sellaisenaan yhdistää nykyiseenkiin Nurmijärveen – ja varmaan muihinkin Keski-Uudenmaan kuntiin. Ainoastaan viimeinen – ”Kansainvälisen kokoluokan kaupunki” – ei oikein nykymeininkiin istu. Tosin ei se tuleva Keski-Uudenmaan kaupunkikaan kenenkään Keski-Eurooppalaisen city-ihmisen silmin kovin urbaanilta yhteiskunnalta vaikuta. Kokeilkaa vaikka itse menemällä puhumaan saksaa Lahelan pelloille – keskelle tulevaa uutta kansainvälistä kaupunkia.

Väliraportissa häiritsee se, että osa taulukoista ja luvuista on esitetty ilman kunnollisia selityksiä ja yksiköitä. On vaikea arvioida lukuja ja taulukoita, kun ei tiedä onko kyseessä eurot, tuhannet eutot, miljoonat eurot, eurot per asukas vai kenties ruplat. Toivottavasti lopullinen raportti on selkeämpi tässä suhteessa.

Väliraportissa on esitetty täysin puhtaalta pöydältä tehty palveluverkko kaikkien kahdeksan kunnan alueelle kolmena eri vaihtoehtona. Eli vaihtoehdot on laadittu lähtökohdasta, jossa ei ole huomioitu mitään nykyisiä laitoksia, rakennuksia ja ”rasitteita”. Tämä tuo hyvin esille mahdolliset sopeuttamis- ja säästövaihtoehdot – aina kaikkein tehokkaintakin vaihtoehtoa myöten, jossa Nurmijärvellä olisi yksi terveyskeskus ja kaksi yläkoulua ja sen lisäksi pari erillistä alakoulua. Kaikki vaihtoehdot ja ratkaisut ovat kuitenkin tehtävissä myös nykyisellä kuntarakenteella. Kenellekään ei liene epäselvää se, että jotakin on myös tehtävä – ja mahdollisimman pian nykyisen investointikiiman hellitettyä.

Raportti korostaa, että ”lähipalvelut tulee järjestää lähelle asukasta kunkin alueen omat tarpeet huomioon ottaen”. Kuulostaa katteettomalta korulauseelta. En usko, että tuo onnistuu Keski-Uudenmaan kaupungin kokoisessa kunnassa, jossa veronmaksajien tasapuolisen kohtelun vuoksi myös lähipalvelut on tasapäistettävä. En usko, että keski-uusmaalaiset ovat valmiit maksamaan siitä, että nurmijärveläiset arvostavat muita enemmän lähiterveyspalveluita – ja kustantamaan jatkossakin jokaiseen nurmijärveläiseen päätaajamaan oman terveysaseman. Juuri tuostahan tuossa korulauseessa on kysymys.

Mielenkiintoiseksi selvitystilanteen tekee se, että valtiovalta on käskenyt tehdä selvityksen myös kombinaatiosta Tuusula+Kerava+Sipoo+Kirkkonummi+Vihti+pk-seudun kaupungit. Tämä sen takia, että Vantaa ja Helsinki jäivät ulos muista selvityksistä. Nurmijärvi on tuossa jaossa katsottu olevan Helsingin seutuun kuulumaton alue, joka tuossa skenaariossa ilmeisesti pilkottaisiin tai pakkonaitettaisiin Hyvinkään kanssa. 

Eli ei vielä vakuuttanut tämä väliraportti, johon kunta antaa vastineen ensi vuoden alkupuolella. Jäämme odottamaan lopullista raporttia, jonka on määrä valmistua kesään 2014 mennessä.

    Joulukomiikkaa Pahkiksesta vuodelta 1993.

Perhe vahvistettuna vävykokelaalla aloittaa Joulun vieton. Luvassa on perinteistä kinkun mussutusta ja kohtuullisen kohtuuttoman runsas kalapöytä – useamman sortin mätiä, smetanaa, sipulia ja blinejä täytyy olla. Tuota voisi vauhdittaa iisalmelaisella oluella ja italialisella punaviinillä.

Ensin kuitenkin käydään kotipihan puilla lämmitetyssä saunassa.

Joulukuusi on haettu Essin kanssa jo sunnuntaina ja kaunis luontokappale on jo pilattu ripustelemassa siihen monenlaista joulukoristetta. Kuusen alla on muutama paketti. Ne olen tottunut avaamaan tasan klo 18.00 jo 50 vuoden ajan – niin tänäkin vuonna.

Tänä vuonna en lähettänyt joulukortteja. Hyvää Joulua ja rauhallista loppu vuotta kaikille.

Pikainen yhteenveto 18.12.2013 Nurmijärven kunnanvaltuuston kokouksesta. Paremmalla ajalla ja äänestyslistojen julkaisun jälkeen hieman myöhemmin ehkä tarkempaa analyysia siitä minkälaista äänestyskäyttäytymistä kokouksessa harrastettiin.

Tässä tuoreita huomioita 8,5 tuntia kestäneestä kokouksesta.

– Aloitetaan ns. isosta kuvasta ja koko touhun lopputulemasta. Menoja ja investointeja ei kyetty karsimaan. Kunta joutuu seuraavan kolmen vuoden aikana ottamaan lisää lainaa yli miljoona euroa. Lainamäärä nousee 3900 euroon per asukas. Iso pettymys minulle.

– Kotihoidontuen kuntalisää ei lasketa. Äänestystulos oli täpärä 26-25.

– Rajamäen terveysaseman määrärahoja aikaistettiin. Rakennus olisi valmis vuonna 2016. Hölmöytenä asiassa on se, että luottamushenkilöt saavat hankesuunnitelman käyttöönsä nyt vuoden loppuun mennessä. Olisi ollut suotavaa, että se olisi ollut käytettävissä jo päätöksenteossa.

– 12 miljoonan euron monitoimitalo-hanke etenee kunnanhallituksen pohjaesityksen mukaisesti eli määrärahaa on 0,8 milj.euroa jo ensi vuodelle. Olin siirtämisen kannalla, jotta lähimmät vuodet olisi saatu hieman tasapainoisemmiksi. Äänestystulos oli 33-17-1tyhjä.

– Nummenpään ja Suomiehen koulujen määrärahat poistettiin pohjaesityksen mukaisesti äänin 26-25. Tämä tarkoittaa, että opetustoiminta päättyy keväällä 2014.

– Kirkonkylän liikuntapuiston investoinnit jatkuvat ensi vuonna eli sekä pukutilat, huoltorakennus ja tekojäälaitteisto hankitaan. Investointi näille on 1,2 milj.euroa plus jäänhoitokone. Äänestystulos oli rakennuksen osalta 29-21-1vaiti. Vastustin välitöntä investointia rakennuksiin. Sen jälkeen äänestettiin vielä erikseen laitteistoista. Totesin itse, että kun kerran rakennuksiin päätettiin investoida, niin olisi hölmöä jättää laitteet hankkimatta. Useimmat olivat samaa mieltä kanssani ja äänestystulos oli huomattavasti selvempi jälkimmäisessä äänestyksessä.

– Teiden kunnossapitoon lisättiin yksimielisesti 100-125000 euroa per vuosi.

Huomattavan usea äänestys meni todella tiukille ja ratkesi vain yhden äänen erolla. Pikaisesti arvioisin, että selkeitä 100 %:n ryhmäpäätöksiä oli vain muutama. Puolueiden sisälläkin äänet jakautuivat aika lailla eri äänestyksissä. On todella vaikea uskoa, että tuolta pohjalta olisi ollut neuvoteltavissa minkäänlaisia ryhmien välisiä konsensus-päätöksiä. Tuskin olisin itsekään taipunut minkäänlaiseen ”pakettiratkaisuun” ellei sen lähtökohtana olisi ollut talouden tasapainottaminen ja investointien yksimielinen leikkaus. Kun neuvottelujen lähtökohta on se, että eri ryhmät ja yksittäiset henkilötkin haluavat etupäässä varmistaa itselle mieluisten hankkeiden etenemisen, niin  lopputulos on juuri nyt nähdyn kaltainen – paljon äänestyksiä ja rahaa palaa.

Kuten jo FB:ssä totesin – eiköhän tässä ollut hyvä todiste siitä, että päätökset tehdään jossain muualla kuin kabineteissa.

Kokous on nähtävissä lähipäivinä kunnan web-sivuilla www.nurmijarvi.fi

Alkava viikko on luottamustoimien kannalta aika kiireinen.

Maanantai-ilta menee kunnantalolla valtuuston kyselytunnin merkeissä. Kyselytuntihan on valtuuston ja viranhaltijoiden välinen suljettu tilaisuus, jossa valtuutetuilla on mahdollisuus esittää johtaville viranhaltijoille kysymyksiä seuraavan kunnanvaltuuston esityslistalla olevista asioista. Myös muista ajankohtaisista asioista on mahdollisuus pyytää selvityksiä tilaisuudessa. Ideana on se, että valtuutetuilla on mahdollisuus saada haluamaansa ja tarvittavaa lisäinformaatiota ja selvityksiä ennen valtuustossa tapahtuvaa päätöksentekoa. Kyselytunnilla on myös mahdollisuus esittää saatepuheenvuoroja, mikäli on aikeissa jättää valtuustoaloite tulevassa kunnanvaltuuston kokouksessa. Perinteiseen tapaan maanantai-ilta jatkuu kyselytunnin jälkeen  ryhmäpalaverilla.  

Tiistai-iltana on vuorossa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous, joka pidetään poikkeuksellisesti Pikku Paronissa Rajamäen Tykkitorninmäellä. Asialistalla mm. Kirkonkylän Heinojan asemakaavahankkeen vireille pano. Kyseessä on täysin uuden asuinalueen kaavoitushanke Kirkonkylän itäpuolelle. Näillä näkymin alueelle kaavoitetaan pientaloalue 1000-2000 asukkaalle.

Keskiviikkona valtuusto kokoontuu kokoukseen jo klo 15.00. Päivän pääteema on vuosien 2014-2016 talousarvion ja taloussuunnitelman ja siihen liittyvien investointihankkeiden hyväksyminen. Odotettavissa on pitkähkö ilta ja äänestyksiä etenkin investointihankkeista on odotettavissa. Kokous on nähtävissä Nurmijärven kunnan web-sivuilla suorana lähetyksenä ja myöhemmin videotallenteena.

Perinteiset Rajamäen Joulumyyjäiset pidetään sunnuntaina 15.12.2013 klo 12-14 Kuntolassa.

Paikalla pöytineen on sekä kansalaisjärjestöjä että koululuokkia. Perinteiseen tapaan tarjolla on varmasti leivonnaisia, villavetimiä ja ilmeisesti myös lintulautavekottimia.

Lions-leidit tyrkyttävät lämmintä glögiä ja myös arpajaisia on luvassa.

Välillä on tullut dissattua hip-hop-rap-pop-artisti Cheekia. En dissaa enää. Kun laivaseminaarireissulla tuli mahdollisuus, niin pakotin itseni kuuntelemaan miehen esiintymistä ja kykenin koko setin kuuntelemaan.

Tupa oli väkeä täynnä ja täytyy myöntää, että heppu oli hyvässä iskussa ja todellakin sai porukan liikkeelle. Yleisömeri hoilasi yhtenä suuna.

Jos yli kymmenen vuoden puurtamisen ja työn teon jälkeen saa maistaa menestystä, niin se suotakoon – oli sitten kysymys pan-huilistista tai rap-artistista. Viime yön perusteella voi olettaa, että ensi kesän stadion-konserteissa on varmasti ankara meno päällä.

Nyt on tapahtunut sellainen erehdys, että Uudenmaan Kokoomus Ry on myöntänyt allekirjoittaneelle Sinisen Leijonamerkin tunnustuksena ansioista Kansallisen Kokoomuksen järjestötoiminnassa.

Kiitän kohdanneesta kunnianosoituksesta.

Itsenäisyyspäivän mellakointia on puitu sen verran, että sitä tuskin on tarpeen kommentoida – kaikki oleellinen on sanottu ja Anne Kontulakin pääsi sympatiseeraamaan.

Takerrun toiseen aiheeseen ”puolihumoristisesti” kuten Tampereen kiakkovieraatkin tekivät. Valtion tarkastusvirasto on kurmuuttanut puolustusvoimia sekä kriisinhallintaoperaatioiden heikosta vaikuttavuuden arvioinnista että yleisestikin taloushallinnon puutteista. Kriisinhallintaoperaatioiden valmistelua ja arviointia on kritisoinut myös nurmijärveläinen puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö, joka on asiassa osaamisalueensa ytimessä. Niinistö on kyennyt pitämään profiilinsa perussuomalaiseksi harvinaisen korkealla julkisuudessa nimenomaan asiaosaamisella ja on ottanut asemastaan valiokunnan puheenjohtajan irti suurin piirtein kaiken mahdollisen. Ken muistaa kuka oli edeltävä puolustusvaliokunnan puheenjohtaja tai sitä ennen – tuskin kukaan.

Puolustusvoimat kiistää ylittäneensä 19 miljoonalla eurolla menovaltuuksiansa. Se on kuitenkin tullut selväksi, että alkoholia puolustusbudjetista on käytetty vuosina 2004-2012 yli kaksi miljoonaa euroa. Epäilen vahvasti, että viinakset eivät ole menneet Molotovin cocktailien valmistukseen, vaan perinteisiksi upseerien annosviinoiksi. Puolustusministeri ”Potter” Haglundilla olisi nyt paikka muuttaa herraskaista ja ehkä hieman nössömäistä julkisuuskuvaansa ja vaatia karskisti, että tästä lähdin puolustusvoimissa tarjotaan viinaksia vain hiukan Jallua Marskin syntymäpäivänä, mutta muuten saavat kantapeikot tyytyä Tuntemattoman Sotilaan hengessä perinteisen kenttäkeittiöastiassa käytetyn kiljun eteeriseen tenhovoimaan.

Itsenäisyyspäivän juhlallisuudet näyttävät tänä vuonna poikkeuksellisilta. Se ei johtune siitä, että tiirailen niitä tunturin huipulta Syötteeltä vaan siitä, että katse kohdistuu tällä kertaa Tampereelle. Näköradion välityksellä tämäkin onnistuu.

Muutama havainto tämän vuotisista bileistä:

– Tampere paikkana ja juhlien sisällön muutos oli onnistunut. Juhlapaikaksi voisi aivan hyvin valita joka toinen vuosi Helsingin sijaan jonkin toisen paikkakunnan. Helsinki-Turku-Helsinki-Oulu…

– Presidentti Ahtisaari kertoi sanoneensa edesmenneelle Nelson Madelalle, ettei olisi itsekään kyennyt samanlaiseen anteeksiantoon kuin Mandela pitkien vankilavuosien jälkeen. Fiksuna ja diplomaattisena miehenä Mandela tuskin oli kommentoinut lausuntoa.

– Savolainen ex-pääministeri Paavo Lipponen kertoi, että Tampere on sukunsa pääkaupunki ja jatkoi olevansa syntynyt Lapissa ja Oulussa. Kun savolais-tamperelais-oululais-lappilainen puhuu, niin vastuu ja syyntakeettomuuskin siirtyy kuulijalle.

– Stadiollinen kotimaisen rap-musiikin ystäviä pettyi, kun Cheek ei tänä vuonna päässyt riimittelemään itsenäisyysjuhlien hengessä. Tässä lohdutukseksi uusinta viime vuodelta: ”Tänään Linnassa Jennin ja Salen kaa, jos oot ulkona varmasti paleltaa.Teema teot työt, jaksakaa pakertaa, vaikka välil masentaa.”

– Illan vaikuttavimman haastattelun antoi nuoremman sukupolven edustajana haastateltu heebo nimeltä Silver Gyninen. Veli-hopea totesi, että ei osaa sanoa näihin itsenäisyysjuttuihin mitään, kun se on vähän niin kuin ikään kuin niin kuin että kun hänen ikäpolvensa kymmenen vuotta sitten leikki ulkona ja nykyään vaan pelataan koneilla. Siis todella niin kuin ajattelemisen aihetta antanut haastattelu – kiitos siitä skeittarille.

Eiköhän tässä ollutkin kaikki epäoleellinen.

Hieno päivä, hieno juhla, Hyvää Itsenäisyyspäivää.