Seurakuntavaalien alustavat tulokset ovat selvillä.

Kovin suurta liikehdintää ne eivät saaneet aikaiseksi. Nurmijärvellä äänestysprosentti jäi lukemaan 14,7 %. Nuorten 16-17 -vuotiaiden kohdalla se oli vaatimattomat 8%.

Ääniharavaksi nousi Pia Jaakola (Kotikirkko, lämmin lähiyhteisö – Keskusta) 143 äänellä. Keskustan lista sai 27,3 % kaikista äänistä.

Tarja Tikkaoja (Kirkko meille jokaiselle – Kokoomus) sai 112 ääntä. Kokoomuksen lista keräsi 21,2 % äänistä.

Yli 100 ääntä tuli myös Niina Moijaselle (Keskusta) ja Markku Jalavalle (Kokoomus).

Näytti siltä, että seurakunta-aktiivit saivat suurimman kannatuksen. Vaaleihin aktivoitumista ei äänestäjäkunta vielä kovin suurena meriittinä näyttävän pitävän.

Mielenkiintoisia poimintoja tuloslistalta:

– Nurmijärven Peruskristilliset eivät kummoisesti jytkäytelleet. Ainoa läpi mennyt oli kansanedustajaehdokas Maiju Tapiolinna 39 äänellä. Persusuomalaisten lista sai vaatimattomat 3 % äänistä.

– Kokoomuksen listalla viimeinen läpimenijä varmistunee vasta tarkistuslaskennassa tai arvalla. Markku Schildt ja Anja Lindfors saivat molemmat 31 ääntä.

– Istuvista kunnanvaltuutetuista jäivät kirkkovaltuustosta rannalle Harri Lepolahti, Jouni Maijala, Mika Valli, Timo Ojamäki ja Vesa Manner.

– Valittujen keski-ikä oli 54 vuotta eli kovin nuorekkaaksi ei uutta kirkkovaltuustoa voi luonnehtia. Yli kuusikymppisiä valituista oli yli 45 %. Alle kolmekymppisiä joukkoon mahtui yksi henkilö.

Keskiviikkona 12.11.2014 kokoontuu Nurmijärven kunnanvaltuusto.. Asialistalla on vuoden 2015 talousarvion käsittely ja hyväksyminen eli kyseessä on vuoden tärkein valtuustokokous.

Nämä budjettikokoukset ovat joskus olleet erinomaisen pitkiä. Vuoden 2009 joulukuussa kokous kesti 12 tuntia eli istuimme kunnantalolla kellon ympäri. Äänestimme tuossa valtuuston kokouksessa peräti 41 kertaa. Sen jälkeen ei tuollaisia kinkereitä ole järjestetty, eikä tänäkään vuonna taideta ennätysistuntoa pitää.

Itse asiassa ennakkoasetelmat budjettivaltuustoon ovat yllättävänkin rauhalliset. Kyläkouluset eivät ole tänä vuonna agendalla, vaan porskuttelevat tukevasti hieman yli kymmenen oppilaan voimin kevään kiperien äänestysten pohjalta.

Keskiviikkona puhetta aiheuttanee investointilista ja siellä Klaukkalan monitoimihalli. Kunnanhallitushan ei hyväksynyt kokouksessaan 3.11.2014 kunnanjohtajan esitystä hankkeen suunnitelmien palauttamista uudelleen käsiteltäväksi, vaan hyväksyi L2-suunnitelmat (ns. kakkosvaiheen luonnossuunnitelmat) ja tuo ne nyt kunnanvaltuustolle tiedoksi. Tämä tarkoittaa myös sitä, että hankkeen toteutuksesta voi tulla keskustelua ja äänestystä keskiviikkona. Osa valtuutetuista voi olla hankkeen lykkäämisen kannalla – osa rakentamisen aloittamisen kannalla jo vuonna 2015. Luultavasti asiasta tullaan äänestämään. Oma kantani on keskiviikkona ilmeisesti se, että hankkeen toteuttamiselle myönnetään jo vuodelle 2015 sen verran määrärahoja, että rakentaminen voidaan aloittaa syksyllä. Hankkeella on ollut sen verran kannatusta valtuustossa, että se on edennyt hankelistalla demokraattisen päätöksenteon mukaisesti. Vaikka olenkin investointihankkeiden karsimisen ja lykkäämisen kannalla yleisesti, niin oman logiikkani mukaan yhteisesti päätetyt hankkeet viedään eteenpäin, vaikka itse olisikin ollut oppositiossa päätöstä tehtäessä. Aikoinaan olin hankkeen lykkäämisen kannalla, mutta olin hävinneiden joukossa. Nyt hanke taitaa mennä läpi ja liittyy viime vuosien mittavien toteutuneiden investointihankkeiden listaan.

Listalla on Paulannon aloite liittyen psykologipalveluiden saamiseksi ennaltaehkäisevään työhön. Kunnanhallitus on päättänyt sisällyttää talousarvioesitykseen lastentarhanopettajan vakanssin muuttamisen psykologin vakanssiksi. Jos asia näin menee, niin OK. Jotain hämminkiä ja virittelyjä näiden psykologivakanssien suhteen on kuitenkin ilmeisesti olemassa. Tämä on asia, jossa en kannata määräraha- ja vakanssikarsintoja.

Listan kohta 99 aiheuttanee polemiikkia ja puhujapönttö tulee olemaan kovassa käytössä. Kyse ei ole kunnan huolestuttavasta velkaantumisesta, veroasteen nostamisesta tai palveluiden radikaalista karsimisesta  päätaajamissa. Kyse on 20-25 kiintiöpakolaisen ottamisesta  Nurmijärvelle vuonna 2015. Vaikka noin 80 % haastattelemistani kuntalaisista on sitä mieltä, että näitä pakolaisia ei tule Nurmijärvelle ottaa, tulen nähtävästi äänestämään ottamisen puolesta. Nämä pakolaiset eivät kunnan taloutta kaada tai edes hievauta. Toisaalta olen sitä mieltä, että kunnalla ja yhteiskunnalla tulee olla systeemit, valmiudet ja aito halu ottaa vastaan pakolaisia. Jos osoittautuu, että pakolaisten vastaanotto oli virheliike tai ns. kotouttaminen ei onnistu, niin ennen vuotta 2019 tulee ottaa käyttöön ELY-keskuksen kanssa tehtävän sopimuksen irtisanomispykälä ja vetäytyä vastaanotosta tulevien vuosien osalta. Jos vastaanottopäässä ei ole asiat kunnossa, niin vastaanotolle ei ole edellytyksiä.

Hyvää isäinpäivää kaikille isukeille. Itse vietin omaani kahden upean tyttären kanssa jo lauantaina. Kävimme pyörimässä Helsingin kauppatorin Finnair-maailmanpyörässä ja patikoimme siitä Bellevue-ravintolaan Skattalle. Erittäin hyvää venäläistä ja gruusialaista sapuskaa ja juomana tietysti Sovjetskoje Igritskoje, Saperavi ja Apapat. Isäinpäivä lahjaksi sain Aapo Rapin sarjiksen Tulevaisuuden mies. Pitäisiköhän juhlan kunniaksi raapustaa huomenna Pitkänokka – tyyppi on ollutkin telakalla jo kotvan.

 

 

 

 

 

Tänään tiistaina on ohjelmassa kaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous. Asialista on lyhyt, mutta sisältää pari painavaa asiakohtaa. Ali-Tilkan ja Järvimaan kaavaehdotukset ovat olleet julkisesti nähtävillä ja nyt olisi tarkoitus esittää niiden hyväksymistä kunnanhallituksella ja edelleen valtuustolle. Näiden kaavojen jälkeen Klaukkalan kaavavaranto alkaa olla kohtuullisella tasolla ja kaavoitusohjelmassa on vielä putkessa Vanha-Klaukan kaavahanke.

Listalla on muutama rakennuskielto, lausunto ja pari rakennuslupa-asiaa.

Vähemmän positiivinen asia on Mäyränkallion alueen kaavanlaatimissopimuksen purkaminen. Alueella ei ole päästy maakaupoissa sopimuksiin, joten rakennusliike on ilmoittanut ettei kaavanlaatimissopimuksella olen toteutumisen edellytyksiä. Toivotaan, että tämä eteläiselle Nurmijärvelle tärkeä työpaikka-alue etenisi muuta tietä. Harmittelin juuri tuossa yhden blogi-kirjoitukseni kommenteissa, että olisi pitänyt nostaa kuntaliitoskyselyissä esille voimakkaasti Hämeenlinnan väylän ja Klaukkalan liittymän alueen siirtäminen Vantaalta Nurmijärvelle. Vantaa ei alueeseen nyt satsaa, koska heillä painopiste vielä pitkään Keimolan korkeudella. Klaukkalan kehittämisen kannalta alue olisi oleellinen ja tärkeä – se mahdollistaisi työpaikka-alueiden sijoittamisen logistisesti hyvälle paikalle. Pitäisikö tätä alkaa ajamaan? En muista, että tällainen ehdotus oli esillä, kun kuntaliitosasioita veivattiin ja lausuntoja annettiin. Vihtijärven takamaiden liittämisestä Nurmijärveen kyllä keskusteltiin, mutta tämä olisi ollut aivan eri kaliiberin asia. Harmi ettei raksuttanut silloin, kun olisi pitänyt.

——————————-

Nurmijärven Uutiset kirjoitti viikonlopun numerossaan Kirkonkylän liikuntapuiston kevyen liikenteen järjestelyistä. Aihe kumpusi syyskuun alun blogikirjoituksestani eli melkein kahden kuukauden takaisesta jutusta. Asia sinänsä ei ole miksikään muuttunut, mutta itse olin jo orientoitunut siihen, ettei asia enää lehden palstoille päädy. Toivottavasti asia kevyen liikenteen väylät liikuntapistoon saadaan pikimmiten. Olen ymmärtänyt, että kunnantaloilla asiaa nyt funtsitaan.

Saapa nähdä kirvoittaako juttu kommentteja. En malttanut olla mainitsematta lehdelle jälleen kerran siitä ”traumaattisesta” ”vastuullisten tahojen” tekemästä päätöksestä, jonka jälkeen tämä nykyinen investointibuumi lähti lapasesta: liikuntapuisto, uimahallin tuplalaajennus, harjoitusjäähalli, monitoimihalli – varmaan jotakin unohtui. Traumaattista se oli nimenomaan kunnalle ja kuntataloudelle. No, ehkäpä tämän asian vatvominen saa nyt riittää – eiköhän se ole jälkipolville dokumentoitu. Ellei sitten joku halua asiasta varta vasten alkaa haastelemaan.

 

 

 

 

Näin jossakin vilahduksen uudesta tervehdystyylistä – jonkinlaisesta kyynärpäiden kolauttamisesta yhteen muistaakseni. En kuitenkaan onnistunut löytämään juttua enää uudestaan. Ilmeisesti tarkoitus oli välttää perinteisen kättelemisen aiheuttamaa basillien leviämistä ja olikohan siinä Ebolakin mainittu. Samasta syystähän on joskus väläytelty siirtymistä nuorten käyttämään cooliin nyrkkitervehdykseen.

Joissakin työpaikoilla ja terveysalan osoitteissa on luovuttu kokonaan kättä päivää -tervehdyksestä. Onpa se käynyt itselläkin mielessä, vaikka aika innokas käden vatkaaja olenkin. Aika usein tulee kokoushuoneeseen mennessä vain nostettua räpylä ylös ja moikattua kaikkia yhteisesti ilman fyysistä kontaktia.

Oli tuossa alussa mainitussa jutussa kyse huumorista tai todesta, niin ajatushautomossani virisi idea liittyen tuohon kättelemättömyyteen, johon on ihan hyvät perusteet näinä kulkutautien aikana.

Jokainen kättelemättömyyteen siirtynyt voisi laittaa pienen napin rintapieleen osoittamaan, että kiitos vaan, mutta tämä tyyppi ei tassuja puristele – kaikella kunnioituksella muuten vaan morot. Kannetaanhan niitä muunkinlaisia nauhoja ja pinssejä rintapielessä.

Tuossa malliksi yksi ehdotus napista, (c) Hööki.

 

Kirjoitukseni omakotitonteista Nurmijärvi Tänään -lehdessä sai poikkeuksellisesti peräti kaksi kuntalaista kommentoimaan asiaa lehden seuraavassa numerossa. Käyn nuo lukijakirjeet tässä läpi kommentoiden. Lehden palstalle asti tässä ei enää löydy aihetta kirjoittaa.

Perussuomalaisten Tero Arteli halusi nostaa esille muutaman seikan, joka oli jäänyt hänen mielestään käsittelemättä.

– Tero oli huolissaan siitä, että pienten tonttien alueella saattaa yhden talon tulipalo sytyttää koko korttelin palamaan. – Ennen vanhaanhan puutaloalueille tehtiin ns. palokujia, ettei Turun palon kaltaiset tapahtumat pääsisi yllättämään. Nykyisin asia on hoidettu rakennuslainsäädännöllä ja kuntakohtaisilla rakennusmääräyksillä. Nurmijärvellä on säädetty, että rakennus täytyy sijoittaa vähintään 4 metrin päähän rajasta eli rakennusten vähimmäisetäisyys on 8 metriä. Mikäli rakennuslupa myönnetään (naapurin suostumuksella) tuota lähemmäksi, niin tulee palon leviämistä rajoittaa rakenteellisin tai muilla keinoin. Näin määrää myös maankäyttö- ja rakennuslaki.

– Toinen Teron huolen aihe oli lumien mahtuminen tontille. – Tuohon en osaa kuin todeta, että pienellä pihalla on otaksuttavasti myös pienemmät kolattavat liikennealueet. Ainakin omalla pihalla vaimo on saanut lumet pukattua ihan kulkuväylän viereen – ei ole tarvinnut pitkin tonttia juurikaan levitellä. Pätevä pihasuunnittelija osaa ottaa myös tämän neljännesvuosittaisen tekijän huomioon.

– Tero kirjoitti minun esitelleen kolmen kokoluokan tontteja ja kaipasi mukaan myös 2000-2500 m2:n tai peräti 5000 m2:n tontteja. – Olin tosiaan tilastointia varten jakanut laskenut isoihin tontteihin kaikki viime vuosina myydyt yli 1200 m2:n tontit. Iloisena uutisena asiasta huolestuneille totean, että tuohon kategoriaan kuuluvat nuo Teron edellä mainitsemat tonttikoot ja vielä sitäkin isommat – ihan vaikka 8500 m2:iin asti ja siitäkin ylöspäin. Yli 2000 m2:n tontteja on myyty viime vuosina jokaisessa päätaajamassa – pääosin yksityisten mailta, mutta myös kunnan toimesta. Monipuoliseen tonttitarjontaan kuuluvat sekä isot että pienet tontit. Sen vuoksi en ole ajatuksissani tai kirjoituksissani mitään ylärajaa fundeeranut ja sen takia myös vastustan tonttien minimikokojen määrittämistä. Se vain on fakta, että keskusta-alueilla m2-hinnat ovat korkeimmat ja jo se ajaa keskimääräistä pienempiin tonttikokoihin, jotta tonttien hinnat saadaan pysymään kohtuullisina.

– Tero epäilee, että pienet tontit ovat eräänlaista vesi- ja sähköliittymien myynninedistämistä. – Siitä ei ole kysymys, mutta asia on huomionarvoinen. Jos infra rakennetaan tehottomasti ja väljästi, niin kuntalaista kohti sekä rakentamiskustannukset että sen jälkeiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat huomattavasti kalliimmat vuosi vuoden jälkeen. Nämä kustannukset tulevat kaikkien kuntalaisten kannettavaksi niin kauan kuin kyseinen verkosto on toiminnassa.

– Totesin kirjoituksessani, että ”harva omakotiasuja suunnittelee nykyään mittavia puutarhapalstoja ja nurmikenttiä ok-tontilleen”. Tero on lukenut tämän siten, että epäilen ettei kukaan halua ryytimaata takapihalleen. Tosi asia on, että yhä harvemmalla on pottumaata pihallansa, vaikka tilaa olisi. Puutarhatontut ovat vallanneet nekin paikat.

– Kaiken kaikkiaan näytimme olevan Artelin kanssa hyvinkin samaa mieltä tonttikokoasioista. Tero tiivisti kirjoituksensa toteamalla, että erilaisia tontteja saisi olla vaikkapa kuutta eri kokoa. Aivan oikein, mutta minun puolesta saisi olla vaikka 2000 eri kokoa esimerkiksi välillä 500m2-2500m2.

Myös Antero Nousiainen kirjoitti mielipiteensä lehden seuraavaan numeroon. Ensiksi täytyy nostaa pipoa sille, että kirjoitetaan omalla nimellä.

– Hän kannatti ajatustani markkinatutkimuksesta potentiaalisille tontin ostajille.

– Hänen mielestään tonttikokoja tulisi jatkossa kasvattaa, jotta tontille mahtuisi puustoa, puutarha, kasvimaa, harrastetiloja ja mahdollisesti kotieläimiäkin. – Käytäntö on, että keskustojen ulkopuolelle kaavoitettaessa myös tonttikoot ovat isompia. Tuollaista arsenaalia ei kyllä ihan keskusta-alueille saa toteutettua. Täytyy muistaa, että on mahdollisuus rakentaa väljemmin myös haja-asutusalueelle – siellä jopa vaaditaan suurempia määräaloja luvan saamiseksi. Kunnassa laaditaan osayleiskaavoja (tosin tuskallisen hitaasti), joilla ohjataan ja mahdollistetaan haja-asutusalueiden rakentamista.

– Kirjoittaja ehdottaa myös pienimuotoisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen mahdollistamisen omalla tontilla. – Takavuosina kaavoitettiin tällaisia yrittäjille tarkoitettuja ATY-tontteja, joille oli mahdollista rakentaa työtiloja. Tontit olivat kohtuullisen isojakin. Vuosien varrella näille tonteille on haettu useita kaavamuutoksia, joilla ne on haluttu muuttaa normaaleiksi omakotitonteiksi. Ajatus on hyvä, mutta käytännössä tällaisille ratkaisuille ei näytä olevan tarvetta. En usko, että lähitulevaisuudessa tällaisia ATY-tontteja ollaan kaavoittamassa.

– Kirjoituksessa otettiin kantaa myös mm. kiinteistöverotukseen. – Nurmijärvellä kiinteistövero on pidetty vuosia lain sallimalla minimitasolla. Seuraavakin kiinteistöveron korotus päätettiin Arkadianmäellä – ei kunnanvaltuustossa. Nurmijärvellä ei ole kuntataloutta pyritty kohentamaan erityisesti kiinteistön omistajien kustannuksella.

– Tässäkään kirjoituksessa kirjoituksessa otettu kantaa tai kannatettu perussuomalaisten valtuustoaloitteessa mainittua tonttikoon minimikoon määrittämistä.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 4.11.2014. Täytynee viikonloppuna käydä lista läpi ja tännekin hieman kirjoittaa ennakkotunnelmista.

 

Kirjoitukseni 22.10.2014 Nurmijärvi Tänään -lehden Vallan kahvassa -palstalla:

Tonttikokoasiaa

Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa 21.5.2014. Se jatkaa tonttituotannon osalta aiempien vuosien linjauksia. Strategian mukaan Nurmijärvellä huolehditaan monipuolisesta ja riittävästä tonttituotannosta. Samoin strategia linjaa, että tonttimaan kilpailukykyinen kustannustaso tule turvata.

Monipuolinen asuintonttituotanto tarkoittaa, että kaavoituksella tuotetaan sekä kerrostalo-, rivitalo- että omakotitalotontteja kunnan eri alueille. Vuonna 2011 hyväksytty Maankäytön kehityskuva 2040 -asiakirja määrittelee tarkemmin asuntotuotannon tavoitteellisen jakautumisen eri talotyyppeihin päätaajamissa. Klaukkalassa ja Kirkonkylässä pääpaino on kerrostaloissa ja tiiviissä pientalorakentamisessa. Rajamäellä ja Röykässä pääpaino on omakotitaloissa.

Kirjaus monipuolisesta tonttitarjonnasta tarkoittaa myös sitä, että tarjolla on erikokoisia omakotitontteja. Strategian edellyttämä tonttien kilpailukykyinen hintataso turvataan sillä, että tarjolla on myös pieniä ja keskikokoisia tontteja, jolloin kunnallistekniikan ja katurakentamisen mittavat kustannukset jakautuvat useammalle maksajalle.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kiinnittää jatkossa erityistä huomiota kaavahankkeiden tonttijakautumaan ja monipuolisiin tonttikokoihin. Lautakunta päätti 16.9.2014 lisätä talousarvioehdotukseen uuden mittarin, jonka mukaan lautakunnalle raportoidaan ok-tonttien kokojakautuma sekä kumulatiivisesti että kaavahankkeittain. Omakotitonttien käytettyjen rakennusoikeuksien seurantaa päätettiin kehittää jatkossa.

Kävin läpi Nurmijärvellä vuosina 2010-14 myytyjen omakotitonttien kokojakautuman. Tonteista isohkoja yli 1200 m2 kokoisia oli 14%, keskikokoisia 900-1200 m2 oli 48% ja pienehköjä alle 900 neliömetrisiä 38%. Kunnan sisällä on ollut suurtakin vaihtelua. Kalliin tonttimaan Klaukkalassa keskimääräinen tonttikoko on pienempi, kun Rajamäellä yli 1200 m2 tontteja oli peräti 41%.

Kunnassa on siis ollut kysyntää, tarvetta ja myyntiä monen kokoisille omakotitonteille. Käsitykseni on, että kysyntä kohdistuu jatkossakin valtaosin pienehköihin ja keskikokoisiin tontteihin. Harva omakotiasuja suunnittelee nykyään mittavia puutarhapalstoja ja nurmikenttiä ok-tontilleen – ja vielä harvempi on valmis maksamaan niistä kymmeniä tuhansia euroja. Myös vanheneva ikärakenne tukee tonttikoon pienenemistä. Tämä näkyy myös siinä, että isoja 50-60-luvun omakotitontteja lohkotaan jatkuvasti pienemmiksi kirveenvarsitonteiksi.

Perussuomalaiset tekivät kesällä 2014 valtuustoaloitteen asemakaava-alueitten suositeltavasta ok-tonttien minimikoosta 1000 m2 tai vaihtoehtoisesti kaava-alueiden keskitonttikoosta minimissään 1100 m2. Aloitettaan perussuomalaiset perustelevat kuntastrategialla – tai tarkemmin ottaen sen visiolla ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”. Tonttikokoja on siis lähdetty johtamaan kunnan sloganin omaisesta visiosta ja samalla on unohdettu ja ohitettu edellä mainitut yksityiskohtaiset ja tarkat nimenomaan tontteja koskevat strategian kirjaukset.

Jos kunta määräisi tonteille esitetyn 1000 m2:n minimikoon, niin täytyisi kysyä, että onko viimeisten viiden vuoden aikana puolet tontin ostajista ymmärtämättömyyttään tai vasten tahtoaan ostaneet liian pienen – heille sopimattoman – tontin? Myös ajatus kaava-alueen keskitonttikoosta on ongelmallinen, koska se ei ota millään tavalla huomioon alueen sijaintia ja erityispiirteitä.

Kunnassa voitaisiin tehdä markkinatutkimus siitä, minkälaisia tonttikokoja potentiaaliset ostajat haluavat ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan. Sitä ennen – ja luultavasti sen jälkeenkään – ei ole tarvetta määritellä puusilmäisesti tonteille minimikokoja. Naapurikunnat, joiden kanssa Nurmijärvi kilpailee uusista asukkaista ja omakotirakentajista, tarjoavat jatkuvasti monipuolisesti myös pieniä ok-tontteja. Nurmijärvellä ei ole varaa ilmoittaa, etteivät pienten tonttien hakijat ole tervetulleita kuntaan – vain sen vuoksi, että kunnan visio on ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”.

 

Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa ovat käsitelleet kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportin ja tehneet päätöksensä – jatkaako selvitystyötä edelleen vai irtautuako siitä.

Tuusula: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti jatkaa selvityksen seuraavaan vaiheeseen, mutta liitti päätökseen varauman, että kunnan on vaikea  täyttää edellytettyjä talous- ja lähentymiskriteerejä.

Järvenpää: Kaupunginvaltuusto joutui äänestämään jatkamisesta. Äänin  39-8-4tyhjää valtuusto päätti jatkaa selvityksessä.

Kerava: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen jatkaa mukana selvityksessä. Luopumisen kannalla oli 5 valtuutettua.

Hyvinkää: Kaupunginvaltuusto jouti äänestämään ja se päätti kohtalaisen niukasti äänin 27-24 jatkaa seuraavaan selvitysvaiheeseen.

Mäntsälä: Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen 24-19 jatkaa selvityksessä.

Pornainen: On tehnyt päätöksen jatkaa mukana selvityksessä.

Sipoo: Kunnanvaltuusto on yksimielisesti päättänyt olla mukana jatkoselvitysvaiheessa.

Nurmijärvi on ainoana kahdeksasta kunnasta päättänyt irtautua jatkoselvityksestä ja on todennut, että kuntarakennelain mukainen kuntaliitosselvitys on Nurmijärven kunnan osalta tehty.

Voitaneen katsoa, että selvitys on tehnyt tehtävänsä ja Keski-Uudenmaan keskeiset kunnat Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat löytäneet toisensa. Tästä ytimestä syrjemmässä sijaitsevat kunnat olivat varauksellisempia yhdistymiskaavailuihin, joka konkretisoitui siis selkeimmin Nurmijärven kunnanvaltuuston yksimielisenä päätöksenä irtaantua kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksestä

Mikäli selvityksen lopputulema olisi se, että nuo seitsemän kuntaa yhdistyisivät, niin Uudellemaalle syntyisi noin 200.000 asukkaan pinta-alaltaan suuri, mutta kohtuullisen hajanainen suurkaupunki, jonka kehitys ja kasvu kohdistuisi hyvin voimakkaasti radanvarren taajamiin. Nurmijärven poisjäänti ei muuta tätä asetelmaa ja kehityskuvaa millään tavalla. Keski-Uudenmaan kaupunki voisi pitää kaavaillun nimensäkin – Nurmijärven poisjäänti ei muuta millään tavalla uuden suurkunnan asemaa tai identiteettiä – kaupungin keskus ja sydän olisi edelleen paalutettuna Tuusulanjärven itäpuolelle.

Nurmijärvi jatkaisi edelleen Suomen suurimpana maalaiskuntana – elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Tämä voisi toki merkitä sitä, että Nurmijärvelle merkityksellisten infrahankkeiden eteneminen tulisi hidastumaan – radan saanti Klaukkalaan lykkääntynee lähemmäs vuotta 2100 ja pienempienkin hankkeiden eteenpäin vieminen voi olla tuskallista.

Otaksun, että Nurmijärvi pystyisi omilla vahvuuksillaan – joustavuudella ja nopealla asioiden hoitamisella – menestymään alueella ja kilpailemaan sekä yrityksistä ja asukkaista uuden möhkälemäisen suurkunnan kanssa, jolla tulee taatusti olemaan vaikeuksia päätöksenteossa ja eri alueiden tarpeiden ja halujen huomioimisessa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on lehdestä luettu Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Pertun lausunto Nurmijärven jättäytymisestä pois yhdistymisselvityksestä. Lehtitietojen mukaan Perttu olisi ilmaissut olleensa helpottunut Nurmijärven poisjäännistä ja kuvaillut nurmijärveläisiä perässähiihtäjiksi. Omituinen ilmaisu ja mielipide – hieman kuin keskenkasvuiselta, kun kaveri kertoo pärjäävänsä tällä kertaa omillaan. Ja eiköhän se ole juuri Nurmijärvi, joka tässä tapauksessa on oman latunsa valinnut ja jättänyt peesaushommat ihan muille tahoille.

 

 Mieskuoro Huutajat. Aleksis Kivi -viikko päättyy tänään. Tänäkin vuonna ohjelma oli monipuolista ja hajautettu eri puolille Nurmijärveä. Ohjelmassa oli konsertteja, teatteria, kirjailijavieraita ja luentoja. Kävin kuuntelemassa tekopitäjäni poikien – tai miehiksihän nuo näyttivät jo varttuneen – eli oululaisen mieskuoro Huutajien konserttia Kirkonkylällä ja FT Ritva Ylösen luentoa Kalle Päätalon Iijoki-sarjasta. Pääkirjastossa on lisäksi ihan mielenkiintoinen Arvon mekin ansaitsemme -näyttely. Tällaisten teemaviikkojen yhteydessä tulee mietityksi, mikä on sopiva nurmijärveläinen konsepti kulttuuri- ja taidetapahtumiin. Onko tarvetta satsata uuteen isoon esiintymisareenaan vai riittääkö kulttuurinnälkäisille nykyisen kaltaiset lähellä kuntalaisia olevat pienet ja intiimit esiintymistilat. Alle tunnin matkan päästä kun löytyy konserttisaleja ja isoja esiintymispaikkoja jokaisessa ilmansuunnassa.

————————-

Suomi on tunnetusti sääntöjen ja kieltojen maa – varsinainen kieltojen ja kyttäämisen Eldorado.

Sen vielä ymmärtää, että me luottamushenkilöt hairahdumme joko tietoisesti tai tiedostamatta rajoittamaan vapaata käyttäytymistä ja valinnan vapautta – oli sitten kyse puheoikeudesta julkisilla foorumeilla tai ihmisten oikeudesta valita itselle sopiva omakotitontin koko – tai intoudumme  määrittelemään joitain taidemuotoja ”tekotaiteellisiksi postmoderneiksi kokeiluiksi” kuten eräässä vaaliohjelmassa taannoin kirjoitettiin.

Se, että korkeasti koulutetut ja tehtäväänsä syvällisesti paneutuneet virkamiehet hairahtuvat vastaaviin ja vielä järjettömimpiin kannanottoihin ja linjauksiin on jo vakavampi asia. Oikeuslaitoksen tulkinnat ja päätökset – etenkin Itä-Suomen Hovioikeudesta – ovat aiheuttaneet oikeutettua hämmästelyä. Nyt kyseenalaista mainetta ja kunniaa on ryhtynyt kahmimaan oikein urakalla Aluehallintovirasto (AVI). AVI on kieltänyt kahta blogistia kirjoittamasta viskistä, jos se liittyy Helsingissä pidettäviin tuleviin olut- ja viskimessuihin eli Olut & viskiexpoon. Nimensä Olutexpo Finlandiksi muuttanut tapahtuma sai lopulta anniskeluluvan AVIta ehdolla, että hakukoneesta ei linkitetä tapahtumaa hakusanalla ”viski”. AVIn mielestä viskitapahtumasta kirjoittaminen on mainontaa. Viskin ystävänä kiitän AVIa tämän jalon juoman ja siihen liittyvän tapahtuman mediahuomion nostattamisesta. Täytynee suunnata parin viikon päästä Olutexpoon.

Toinen vastaavanlainen viranomaispäätös saatiin sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvirasta. Se kielsi keväällä Fifty-Sixty -nimisen alkoholijuoman markkinoinnin. Syyksi viranomaiset kertoivat, että pakkauksen antama kokonaisvaikutelma luo mielikuvan mäkihyppääjä Matti Nykäsestä. Nykänen ei ole viranomaisten mielestä sovelias alkoholijuoman keulakuvaksi, koska hänen julkisuuskuvansa liittyy liikaa päihteisiin. Kyse on siis maailman kaikkien aikojen parhaasta mäkihyppääjästä ja yhdestä Suomen kaikkien aikojen menestyksekkäimmästä olympia-urheilijasta. Juoman markkinoija ihmettelikin vastineessaan, että miten voi olla mahdollista, että samaan aikaan jotkut rajuista ja päihdehöyryisistä elämäntavoistaan kuuluisat heavy-rokkarit kelpaavat alkoholijuomien mannekiineiksi ja heille sallitaan jopa nimikkojuomia markkinoille. Markkinaoikeus päätyikin myöhemmin päätyi eri kannalle kuin Valvira, joka perusteli kantaansa sillä, että Nykänen on nuorison suosiossa, kun taas nämä heavy-rokkarit eivät.

Sanotaan, että uskon asioita ei voi järjellä selittää. Virkamiesten aivoituksia välillä vielä vähemmän

.

Tässä tynnyrissä on vuoden päästä viskiä, koska vasta 3-vuotiasta tislettä voi sillä nimellä kutsua.

Kuntahommat alkavat olla ohitse tältä viikolta – kolme iltaa tuli istuttua kokouksissa kunnantalolla.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokouksessa ei mitään dramatiikkaa ilmennyt. Kokous meni läpi nopeasti ja pöytäkirjakin on jo allekirjoitettu. Seuraavaksi se menee pöytäkirjan tarkastajien syyniin ja sitä kautta kunnan web-sivuillekin.

Keskiviikon kunnanvaltuuston kokous sen sijaan tarjosi puhetta, ilmeisen tarkkaan harkittuja lausumia ja vaalinkin. Tässä hieman kokouksen kulusta:

– Viirinlaakson vaiheen 1 ja Ilvesvuoren asemakaavamuutokset sekä Uudenniityn uusi asemakaava hyväksyttiin yksimielisesti.

– Kirkonkylän Mahlamäentien kaavamuutoksesta Kallepekka Toivonen teki palauttamisehdotuksen, joka sai minut pikakomennuksella änkeytymään puhujapönttöön. Totesin, että kyseisessä kaavahankkeessa on monipuolisesti huomioitu asukkaitten ja osallisten mahdollisuus vuorovaikutukseen esimerkiksi info- ja kuulemistilaisuuksien muodossa, joka ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kaikki esitetyt toiveet ja tarpeet voitaisiin huomioida lopullisessa kaavassa. Muistutin, että kaavasta on saatu lausunnot sekä seurakunnalta että Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta. Kummallakaan ei ollut mitään huomauttamista kaavaan. Maakuntamuseo  on erikseen todennut, että asemakaavan mahdollistama rakentaminen ei ole ristiriidassa kulttuuriympäristön kanssa. Edelleen totesin, että kaava toteuttaa erinomaisesti kunnan tavoitetta ja aiemman kuntastrategian kirjausta taajamarakenteen tiivistämisestä täydennysrakentamisen keinoin. Kaavamuutos hyväksyttiin äänin 31-17-1 vaiti.

– Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkosta irtaannuttiin. Puolueiden ryhmäjohtajat kävivät vuoron perään toistamassa argumentit sille, että kunta ei näe ehdotetuista kuntaliitoksista tällä hetkellä olevan hyötyä Nurmijärvelle.

– Talousjohtajan virkavaali oli mielenkiintoinen ja värikäskin tapahtuma. Kunnanhallituksen pohjaesitys oli esittää virkaan Markus Peevo. Keskustan Kallepekka Toivonen esitti valittavaksi toista hakijaa eli Pekka Kivilevoa. Värikkäässä puheessaan Toivonen toi voimakkaasti esille sen, että sekä kunnan virkamiesjohto että käytetty soveltuvuusarvioinnin suorittaja olisivat toimineet vahvasti toisen ehdokkaan puolesta hakuprosessissa. Pari otetta Toivosen puheesta: ”Erikoista on ollut myös se vahva, niin konsulentin kuin kunnan virkamiesjohdon, suorastaan kynsin ja hampain pyrkimys vaikuttamaan toisen ehdokkaan puolesta ja kuin myös yhtä lailla vahvasti toista ehdokasta vastaan.”  ”Nyt nähty käyttäytyminen tässä prosessissa on ollut varsin vahvaa toisen hakijan teilaamista ja toisen nostamista.”  Kohtuullisen raskaita syytöksiä mielestäni – etenkin julkisesti esitettynä. Tuosta voisi joku jopa kunniansa perään ryhtyä kyselemään. Edellä mainittua soveltuvuustestin suorittajaa Toivonen nimitteli konsulentiksi eli tuote-esittelijäksi. Ei kovin ylevää toimintaa Keskustan ryhmänjohtajalta. Kannatuksensa Kivilevolle esittivät myös PS:n Tapiolinna ja Keskustan Handolin. Suljetun lippuäänestyksen tuloksena puheenjohtaja totesi virkaan valituksi Pekka Kivilevon äänin 25-26.

– Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen sai minut vyörymään toistamiseen puhujapönttöön. Tuumasin aluksi, että kahden toisistaan vain noin 5 km:n etäisyydellä sijaitsevan kyläkoulun asiat kytkeytyvät olennaisesti tosiinsa. Mielestäni aiempi päätös jatkaa Suomiehen koulun toimintaa oli virhe ja sen päätöksen pohjalta olisi perusteltua hylätä nyt kunnanhallituksen tekemä esitys kahden lisäluokan rakentamisesta naapurikouluun Nukarille. Esittelijän alkuperäisessä esittelytekstissä on hyvät perusteet tällaiselle hylkäyspäätökselle. Koska aiempi huono päätös ei saa olla peruste toiselle huonolle päätökselle ilmoitin kuitenkin, että vankkumattomana elinkelpoisten kyläkoulujen kannattajana olen nyt esitetyn hankesuunnitelman kannalla ja siis lisäluokkien rakentamisen puolesta Nukarille. Samaan hengenvetoon ilmoitin ohjeistavani itseni tulevassa talousarviokäsittelyssä vaikuttamaan siihen, että Suomiehen koulun investointeihin tulee suhtautua kriittisesti. Kunnalla ei ole tässä taloustilanteessa mitään perusteita eikä edellytyksiä kehittää voimallisesti kahta vierekkäistä kyläkoulua samaan aikaan. Tälle ajatukselle toivon saman mielisiä valtuutettuja löytyvän budjettivaltuustossa.

– Illan päätti valtuustoaloite puheenvuorojen maksimipituudesta videoitavien valtuuston kokousten aikana. Kyseisen aloitteen oli allekirjoittanut peräti 48 valtuutettua. Kun noihin videointeihin aikoinaan päädyttiin allekirjoittaneen esityksestä ja kun olin yksi kolmesta, joka ei tätä puheiden rajoittamisaloitetta ollut allekirjoittanut, niin puhujapönttö kutsui Artoa kolmannen kerran samana iltana.

Tapiolinna tosin väitti, että olisin ollut ainoa valtuutettu, joka ei ollut tätä hänen ja Mannerin aloitettat allekirjoittanut. Sanotaan, että vain kuolleet kalat uivat myötävirtaan. Tässä tapauksessa voisi muunnellen todeta, että aktiivinen valtuutettu ui välillä kovaankin vastavirtaan. Joka tapauksessa ilmoitin näkemyksestäni, että valtuustosalissa ei mielestäni ole turhia puheita pidetty, hyviä puheita kuuntelisi mielellään enemmänkin ja pitemmillekin puheille on välillä tarvetta. Edelleen totesin, että mikäli Tapiolinnan ja Mannerin aloite hyväksyttäisiin sellaisenaan, niin olisimme aika erikoisessa tilanteessa. Meillä olisi kahdenlaisia valtuuston kokouksia: normikokouksia, joissa olisi rajoittamaton puheoikeus – ja videoituja kokouksia, joissa valtuutettujen puheoikeutta olisi merkittävästi rajoitettu. Kun olettavasti videoitavana ovat juuri ne kokoukset, joilla on kuntalaisille erityistä merkitystä ja kiinnostavuutta, niin olisi aika omituista ja perusteetonta rajoittaa valtuutettujen puheoikeutta juuri niissä kokouksissa. Totesinkin ilolla, että ilmeisesti myös kunnanhallitus oli tämän epäloogisuuden aloitteessa havainnut ja ehdotti nyt vain suosituksenomaista kirjausta valtuustopuheiden kestosta. Hyvä näin.

Kunnan nettisivuilta voi käydä nauhoitteena katsomassa menivätkö asiat noin ja minkälaisia sanavalintoja ja argumentointeja kokouksessa käytettiin. Nauhoite löytyy tästä osoitteesta:

http://www.mediaserver.fi/videos/nurmijarvi

,

Tuleva viikko on tukeva kunnallisten luottamustoimien osalta. Samalle viikolle ajoittuvat jälleen kerran sekä tiistain asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan että keskiviikon kunnanvaltuuston kokous. Ja kun perinteisesti valtuuston kyselytunti pidetään kokousta edeltävänä maanantaina, niin alkuviikon iltojen ohjelma on tiedossa.

Maanantain kyselytunnin yhteydessä valtuustolle esitellään hallintokuntien talousarvioesityksiä vuodelle 2015. Talousarvio asioihin palaan myöhemmin tarkemmin. kuunnellaan nyt ensin, mitä nämä alustavat esitykset tuovat tullessaan.

Tiistain ASRAn lista ei ole hevimmästä päästä. Listalla on pari teollisuusrakennuksen rakennuslupahakemusta. Nurmijärvi kiinnostaa edelleen yrittäjiä ja työpaikkojen saaminen paikkakunnalle on tervetullutta. Me lautakunnassa yritämme osaltamme sen mahdollistaa ja asiaa edistää. Asemakaavamuutoksia on listalla lukuisia, mutta kooltaan ne eivät ole merkittäviä. Suurin ja näkyvin taitaa olla Alhonniityn urheilu- ja virkistysalueen muuttaminen osin yleisten rakennusten alueeksi. Kyseessä on vanha hiihtomaja ja tukikohta, joka on toiminut viime kesään asti päiväkotina. Kaavamuutoksella mahdollistetaan alueen ja olemassa olevan rakennuksen kehittäminen ja uudisrakentaminen. Kerrosala alueella lisääntyisi liki 8000 m2. Listalla on myös kuntalaisten tekemiä asemakaavan muutoshakemuksia Herusista ja Röykästä sekä useamman lausunnon antaminen ELY-keskukselle liittyen poikkeamishakemuksiin.

Keskiviikon kunnanvaltuuston asialista puolestaan on tukevampaa tekoa. Sen läpikäyminen ei ollut ihan muutaman tunnin juttu, vaikka onnekseni iso osa materiaalista oli minulle tuttua jo lautakunnan aiemmista kokouksista. Asialistalla on nimittäin Viirinlaakson vaihe I:n, Myllykukon, Mahlamäen muutoksen ja Uudenniityn asemakaavojen hyväksymiset. Kyseessä on siis viimeiset käsittelyt ja jos valtuusto nämä hyväksyy, niin kuntaan syntyy uutta asemakaavaa liki 80.000 kerrosneliömetrin verran. Listalla on myös maankäyttösopimuksia ja maa-alueiden vaihtoa koskevia sopimuksia.

Keskiviikkona päätetään myös Nurmijärven kannasta Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymisselvityksen jatkamiselle. Päätös tulee olemaan – EI. Myös hallituksen Sote-lakiesityksen luonnoksesta annetaan keskiviikkona kunnan lausunto.

Osavuosikatsaus tammi-heinäkuulta on myös käsittelyssä. Ikäväkseni jouduin toteamaan, että Rajamäen uimahalliprojekti liittyy tutuksi tulleeseen budjettiylittäjien joukkoon. Osavuosikatsauksen mukaan hanke saattaa vaatia 300-500 kiloeuroa lisärahoitusta. Talousarvioesityksessä summaksi on mainittu 500.000 €.

Liikelaitoksen johtokunta esittää 350.000 euron lisämäärärahaa Klaukkalan jäähallihankkeelle. Tämä on jo niin mones määrärahaveivaus, että minäkin tipahdin jo kärryiltä siitä mikä on hankkeen budjettiylityskokonaisuudessaan. Se on paha juttu, koska asian viime keväisen valtuustopuheeni ja -keskustelun aikana minulle jäi käsitys, että olin suurin piirtein ainoa henkilö, jolla oli ymmärrys hankkeen alkuperäisen budjetin ylittymisestä. Jos kukaan muu ei ole päivittänyt tietojaan, niin nyt asiasta ei taida olla kukaan perillä.

Valtuuston kokouksen lopussa on muutama huipentuma. Talousjohtajan virkavaali tullee menemään äänestykseen, koska jo kunnanhallituksessa asiasta syntyi tiukka asetelma kahden ehdokkaan välillä.

Toinen mielenkiintoinen asiakohta on Nukarin Tammentuvan päiväkodin hankesuunnitelman hyväksyminen. Kunnanhallitus päätyi – vastoin kunnanjohtajan esitystä – esittämään valtuustolle, että hankesuunnitelmaan sisällytetään myös kaksi luokkatilaa. Luokkatilojen poisjättämistä kunnanjohtaja Behmin esityksen mukaan puolsi kaksi demarijäsentä ja kaksi kokoomuslaista. Voittanutta vastaehdotusta kannatti keskusta-persu-vihreät -yhteenliittymä vahvistettuna yhdellä kokoomuslaisella. Kunnanjohtaja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen, jossa totesi, että uusien luokkatilojen rakentaminen Nukarille ei ole järkevää ja kunnan palveluverkon kehittämisen näkökulmasta mitenkään perusteltua. Suomiehen ja Nukarin koulut sijaitsevat koulukuljetusmatkoina 5 -7 km ja matka-aikana n.10 min. päässä toisistaan. Olen samaa mieltä. Kun valtuusto kerran päätti aiemmin säästää Suomiehen koulun, johon nyt joudutaan investoimaan tilojen saamiseksi vastaamaan opetustyön vaatimuksia, niin oppilaita tulisi nyt ohjata Suomiehen kouluun ja näin vähentää Nukarin oppilasmäärää. Tätähän Suomiehen koulun kannattajat ovat rummuttaneet vuosikaudet. Nyt tuntuu mieli muuttuneen ja oppilaat pitäisikin pitää Nukarin koulussa ja rakentaa tätä varten lisää tilaa. Niin uskomatonta kuin se onkin, niin Nurmijärven kokoisessakin kunnassa voidaan tehdä järjettömiä aluepoliittisia virityksiä – ja kuntalaiset maksavat.

——————————-

Ensi viikko on nurmijärveläisittäin myös Aleksis Kivi -viikko, joka tarjoaa monenlaista ohjelmaa ja aktiviteettia. Valitettavasti pääkirjaston (klo 18.00) tiistain kirjailijavieras, sotahistorioitsija Mikko Porvali ja luento suomalaisvakoilusta jatkosodassa täytyy jättää kokouskiireiden vuoksi väliin.

Perjantain 10.10. klo 19.00 Aleksis Kiven päivän konserttiin on sen sijaan liput jo hankittu. Esiintyjänä Nurmijärven Yhteiskoulun salissa on oululainen mieskuoro Huutajat, johtajanaan Petri Sirviö. Ennakkopähkäilyissä kuoro on funtsinut mm. kipuamista Simeonin saapasnahkatorniin Nurmijärvellä. Ken saapuu, hän kuulee.

Lauantaina 11.10 klo 13.00 kirjailija Ritva Ylönen luennoi Rajamäen kirjastossa Kalle Paätalon IIjoki-sarjasta. Pitkäaikaisena Koillismaa-diggarina tätä en voine jättää väliin. Sen verran ikimuistoisia hetkiä on tullut niillä seuduilla vietettyä.