Tonttikokoasiaa

Kirjoitukseni 22.10.2014 Nurmijärvi Tänään -lehden Vallan kahvassa -palstalla:

Tonttikokoasiaa

Nurmijärven kuntastrategia hyväksyttiin valtuustossa 21.5.2014. Se jatkaa tonttituotannon osalta aiempien vuosien linjauksia. Strategian mukaan Nurmijärvellä huolehditaan monipuolisesta ja riittävästä tonttituotannosta. Samoin strategia linjaa, että tonttimaan kilpailukykyinen kustannustaso tule turvata.

Monipuolinen asuintonttituotanto tarkoittaa, että kaavoituksella tuotetaan sekä kerrostalo-, rivitalo- että omakotitalotontteja kunnan eri alueille. Vuonna 2011 hyväksytty Maankäytön kehityskuva 2040 -asiakirja määrittelee tarkemmin asuntotuotannon tavoitteellisen jakautumisen eri talotyyppeihin päätaajamissa. Klaukkalassa ja Kirkonkylässä pääpaino on kerrostaloissa ja tiiviissä pientalorakentamisessa. Rajamäellä ja Röykässä pääpaino on omakotitaloissa.

Kirjaus monipuolisesta tonttitarjonnasta tarkoittaa myös sitä, että tarjolla on erikokoisia omakotitontteja. Strategian edellyttämä tonttien kilpailukykyinen hintataso turvataan sillä, että tarjolla on myös pieniä ja keskikokoisia tontteja, jolloin kunnallistekniikan ja katurakentamisen mittavat kustannukset jakautuvat useammalle maksajalle.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kiinnittää jatkossa erityistä huomiota kaavahankkeiden tonttijakautumaan ja monipuolisiin tonttikokoihin. Lautakunta päätti 16.9.2014 lisätä talousarvioehdotukseen uuden mittarin, jonka mukaan lautakunnalle raportoidaan ok-tonttien kokojakautuma sekä kumulatiivisesti että kaavahankkeittain. Omakotitonttien käytettyjen rakennusoikeuksien seurantaa päätettiin kehittää jatkossa.

Kävin läpi Nurmijärvellä vuosina 2010-14 myytyjen omakotitonttien kokojakautuman. Tonteista isohkoja yli 1200 m2 kokoisia oli 14%, keskikokoisia 900-1200 m2 oli 48% ja pienehköjä alle 900 neliömetrisiä 38%. Kunnan sisällä on ollut suurtakin vaihtelua. Kalliin tonttimaan Klaukkalassa keskimääräinen tonttikoko on pienempi, kun Rajamäellä yli 1200 m2 tontteja oli peräti 41%.

Kunnassa on siis ollut kysyntää, tarvetta ja myyntiä monen kokoisille omakotitonteille. Käsitykseni on, että kysyntä kohdistuu jatkossakin valtaosin pienehköihin ja keskikokoisiin tontteihin. Harva omakotiasuja suunnittelee nykyään mittavia puutarhapalstoja ja nurmikenttiä ok-tontilleen – ja vielä harvempi on valmis maksamaan niistä kymmeniä tuhansia euroja. Myös vanheneva ikärakenne tukee tonttikoon pienenemistä. Tämä näkyy myös siinä, että isoja 50-60-luvun omakotitontteja lohkotaan jatkuvasti pienemmiksi kirveenvarsitonteiksi.

Perussuomalaiset tekivät kesällä 2014 valtuustoaloitteen asemakaava-alueitten suositeltavasta ok-tonttien minimikoosta 1000 m2 tai vaihtoehtoisesti kaava-alueiden keskitonttikoosta minimissään 1100 m2. Aloitettaan perussuomalaiset perustelevat kuntastrategialla – tai tarkemmin ottaen sen visiolla ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”. Tonttikokoja on siis lähdetty johtamaan kunnan sloganin omaisesta visiosta ja samalla on unohdettu ja ohitettu edellä mainitut yksityiskohtaiset ja tarkat nimenomaan tontteja koskevat strategian kirjaukset.

Jos kunta määräisi tonteille esitetyn 1000 m2:n minimikoon, niin täytyisi kysyä, että onko viimeisten viiden vuoden aikana puolet tontin ostajista ymmärtämättömyyttään tai vasten tahtoaan ostaneet liian pienen – heille sopimattoman – tontin? Myös ajatus kaava-alueen keskitonttikoosta on ongelmallinen, koska se ei ota millään tavalla huomioon alueen sijaintia ja erityispiirteitä.

Kunnassa voitaisiin tehdä markkinatutkimus siitä, minkälaisia tonttikokoja potentiaaliset ostajat haluavat ja mitä niistä ollaan valmiita maksamaan. Sitä ennen – ja luultavasti sen jälkeenkään – ei ole tarvetta määritellä puusilmäisesti tonteille minimikokoja. Naapurikunnat, joiden kanssa Nurmijärvi kilpailee uusista asukkaista ja omakotirakentajista, tarjoavat jatkuvasti monipuolisesti myös pieniä ok-tontteja. Nurmijärvellä ei ole varaa ilmoittaa, etteivät pienten tonttien hakijat ole tervetulleita kuntaan – vain sen vuoksi, että kunnan visio on ”Elinvoimaa ja elämisen tilaa”.