Kirjoitukseni omakotitonteista Nurmijärvi Tänään -lehdessä sai poikkeuksellisesti peräti kaksi kuntalaista kommentoimaan asiaa lehden seuraavassa numerossa. Käyn nuo lukijakirjeet tässä läpi kommentoiden. Lehden palstalle asti tässä ei enää löydy aihetta kirjoittaa.
Perussuomalaisten Tero Arteli halusi nostaa esille muutaman seikan, joka oli jäänyt hänen mielestään käsittelemättä.
– Tero oli huolissaan siitä, että pienten tonttien alueella saattaa yhden talon tulipalo sytyttää koko korttelin palamaan. – Ennen vanhaanhan puutaloalueille tehtiin ns. palokujia, ettei Turun palon kaltaiset tapahtumat pääsisi yllättämään. Nykyisin asia on hoidettu rakennuslainsäädännöllä ja kuntakohtaisilla rakennusmääräyksillä. Nurmijärvellä on säädetty, että rakennus täytyy sijoittaa vähintään 4 metrin päähän rajasta eli rakennusten vähimmäisetäisyys on 8 metriä. Mikäli rakennuslupa myönnetään (naapurin suostumuksella) tuota lähemmäksi, niin tulee palon leviämistä rajoittaa rakenteellisin tai muilla keinoin. Näin määrää myös maankäyttö- ja rakennuslaki.
– Toinen Teron huolen aihe oli lumien mahtuminen tontille. – Tuohon en osaa kuin todeta, että pienellä pihalla on otaksuttavasti myös pienemmät kolattavat liikennealueet. Ainakin omalla pihalla vaimo on saanut lumet pukattua ihan kulkuväylän viereen – ei ole tarvinnut pitkin tonttia juurikaan levitellä. Pätevä pihasuunnittelija osaa ottaa myös tämän neljännesvuosittaisen tekijän huomioon.
– Tero kirjoitti minun esitelleen kolmen kokoluokan tontteja ja kaipasi mukaan myös 2000-2500 m2:n tai peräti 5000 m2:n tontteja. – Olin tosiaan tilastointia varten jakanut laskenut isoihin tontteihin kaikki viime vuosina myydyt yli 1200 m2:n tontit. Iloisena uutisena asiasta huolestuneille totean, että tuohon kategoriaan kuuluvat nuo Teron edellä mainitsemat tonttikoot ja vielä sitäkin isommat – ihan vaikka 8500 m2:iin asti ja siitäkin ylöspäin. Yli 2000 m2:n tontteja on myyty viime vuosina jokaisessa päätaajamassa – pääosin yksityisten mailta, mutta myös kunnan toimesta. Monipuoliseen tonttitarjontaan kuuluvat sekä isot että pienet tontit. Sen vuoksi en ole ajatuksissani tai kirjoituksissani mitään ylärajaa fundeeranut ja sen takia myös vastustan tonttien minimikokojen määrittämistä. Se vain on fakta, että keskusta-alueilla m2-hinnat ovat korkeimmat ja jo se ajaa keskimääräistä pienempiin tonttikokoihin, jotta tonttien hinnat saadaan pysymään kohtuullisina.
– Tero epäilee, että pienet tontit ovat eräänlaista vesi- ja sähköliittymien myynninedistämistä. – Siitä ei ole kysymys, mutta asia on huomionarvoinen. Jos infra rakennetaan tehottomasti ja väljästi, niin kuntalaista kohti sekä rakentamiskustannukset että sen jälkeiset käyttö- ja ylläpitokustannukset ovat huomattavasti kalliimmat vuosi vuoden jälkeen. Nämä kustannukset tulevat kaikkien kuntalaisten kannettavaksi niin kauan kuin kyseinen verkosto on toiminnassa.
– Totesin kirjoituksessani, että “harva omakotiasuja suunnittelee nykyään mittavia puutarhapalstoja ja nurmikenttiä ok-tontilleen”. Tero on lukenut tämän siten, että epäilen ettei kukaan halua ryytimaata takapihalleen. Tosi asia on, että yhä harvemmalla on pottumaata pihallansa, vaikka tilaa olisi. Puutarhatontut ovat vallanneet nekin paikat.
– Kaiken kaikkiaan näytimme olevan Artelin kanssa hyvinkin samaa mieltä tonttikokoasioista. Tero tiivisti kirjoituksensa toteamalla, että erilaisia tontteja saisi olla vaikkapa kuutta eri kokoa. Aivan oikein, mutta minun puolesta saisi olla vaikka 2000 eri kokoa esimerkiksi välillä 500m2-2500m2.
Myös Antero Nousiainen kirjoitti mielipiteensä lehden seuraavaan numeroon. Ensiksi täytyy nostaa pipoa sille, että kirjoitetaan omalla nimellä.
– Hän kannatti ajatustani markkinatutkimuksesta potentiaalisille tontin ostajille.
– Hänen mielestään tonttikokoja tulisi jatkossa kasvattaa, jotta tontille mahtuisi puustoa, puutarha, kasvimaa, harrastetiloja ja mahdollisesti kotieläimiäkin. – Käytäntö on, että keskustojen ulkopuolelle kaavoitettaessa myös tonttikoot ovat isompia. Tuollaista arsenaalia ei kyllä ihan keskusta-alueille saa toteutettua. Täytyy muistaa, että on mahdollisuus rakentaa väljemmin myös haja-asutusalueelle – siellä jopa vaaditaan suurempia määräaloja luvan saamiseksi. Kunnassa laaditaan osayleiskaavoja (tosin tuskallisen hitaasti), joilla ohjataan ja mahdollistetaan haja-asutusalueiden rakentamista.
– Kirjoittaja ehdottaa myös pienimuotoisen elinkeinotoiminnan harjoittamisen mahdollistamisen omalla tontilla. – Takavuosina kaavoitettiin tällaisia yrittäjille tarkoitettuja ATY-tontteja, joille oli mahdollista rakentaa työtiloja. Tontit olivat kohtuullisen isojakin. Vuosien varrella näille tonteille on haettu useita kaavamuutoksia, joilla ne on haluttu muuttaa normaaleiksi omakotitonteiksi. Ajatus on hyvä, mutta käytännössä tällaisille ratkaisuille ei näytä olevan tarvetta. En usko, että lähitulevaisuudessa tällaisia ATY-tontteja ollaan kaavoittamassa.
– Kirjoituksessa otettiin kantaa myös mm. kiinteistöverotukseen. – Nurmijärvellä kiinteistövero on pidetty vuosia lain sallimalla minimitasolla. Seuraavakin kiinteistöveron korotus päätettiin Arkadianmäellä – ei kunnanvaltuustossa. Nurmijärvellä ei ole kuntataloutta pyritty kohentamaan erityisesti kiinteistön omistajien kustannuksella.
– Tässäkään kirjoituksessa kirjoituksessa otettu kantaa tai kannatettu perussuomalaisten valtuustoaloitteessa mainittua tonttikoon minimikoon määrittämistä.
Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 4.11.2014. Täytynee viikonloppuna käydä lista läpi ja tännekin hieman kirjoittaa ennakkotunnelmista.
ARTO HÄGG 
Hei! Kiitos jälleen mielenkiintoisista teksteistä koskien noita tonttikokoja. Tähän yhteyteen tuli mieli kommentoida, kun luin jonkin lähipäivän(taisi olla 22.10) Keski-Uusimaasta, että Tuusula on nostamassa eikä laskemassa tonttihintoja tilanteessa, jossa kunnan nettomuutto on tältä vuodelta 140 ihmistä pakkasella ja koko väestönmuutos tältä vuodelta 1/13-osa esim. Nurmijärven väestönmuutoksesta. Ja Pohjois-Tuusulan tontit eivät ole ilmeisemmin menneet oikein kaupaksi muutenkaan kunnolla pitkään aikaan. Erään tutun perheen tiedän poikkeuksena tuohon asiaan. Toivottavasti täällä pidetään tonttihinnoittelu siis järkevänä ja toivotaan, että rakentajat saavat myös asiansa kuntoon(laina+vanhan myynti), että tonttikaupat myös toteutuu.
Tässä samassa voi muuten antaa Nurmijärvelle myös tunnustusta, koska 28.10.14 Keski-Uusimaassa oli uutisoitu, että viime vuoden aiesopimuksen mukaisessa asuntotuotannossa Nurmijärvi oli tuottanut jopa 60 asuntoa enemmän kuin oli luvattu eli 390 asuntoa, tämä ainoana sopimuskuntana Espoon ja Kauniaisten lisäksi.
Tällä viikolla on ihan jokainen iltapäivä saanut ajella jälleen Klaukkalantien ruuhkassa(pelkästään pääsy moottoritieltä vanhan tien liittymän kohtaan voi kestää lähes 5 min). Noissa hetkissä alkaa tuntua väärältä, että tuollaisten sopimusten noudattamisen vastapainoksi ja siitä kiitokseksi, että kehitetään joukkoliikennettä ja kaavoitetaan kohtuudella/hyvin joukkoliikenteen ja keskustan palveluiden ääreen(Krannila, Pikimetsä, Lintumetsä, Järvimaa, Jokirannantie, Ali-Tilkka, Viirinlaakso, Kisatie, Vanha-Klaukka), mitään ei tule vastineeksi. Nuokin kohteet tukeutuvat Krannilaa lukuun ottamatta Klaukkalantiehen, jonka välityskyky on tullut täyteen jo vuosia sitten. Klaukkalantien liikenne ja liikenne sivukaduilta ei voi perustua siihen, että päätien liikenne järjestelmällisesti antaa tilaa sivuteiltä tuleville, mikä siirtää liikenteen jumittamisen pian jo Keimolaan asti. Suunnittelurahan lisäys Tornimäentielle on plussaa, samoin ohikulkutien eteneminen taustalla mutta esim. Kirkkotien risteyksen kunnostaminen ei auta varsinaista tien ruuhkaisuutta millään tavalla, tekee vaan kohdan sujuvammaksi siinä liikkujille.
Kirkonkylälle tuli hyvä uusi liittymä nyt vanhalle tielle Laidunkaarelta pois, tuo tietysti palvelee myös tulevaa Heinojan aluetta.
Jotenkin henkilökohtaisesti pelkään/ennemminkin toivon kunnon lumista ja liukasta talvea, että tuossa välillä Kivistö-Klaukkalan liittymän-Klaukkala-välillä tulee kunnolla vielä pahemmat ruuhkat ruuhkat, kolareita ja näin Klaukkalantien/Klaukkalan kaavoitusten vaikutukset jo moottoritienkin turvallisuuteen tulisivat viimein ymmärretyksi kunnolla. Tiedän, että olet varmasti tiedostanut tämän ongelman jo pidemmän aikaa. On vaan huolestuttavaa, kun vuodet vaan vierii, liikennepaine tuolla välillä ja Klaukkalassa muutenkin lisääntyy eikä silti mihinkään tule helpotusta. Mitäköhän siis tarvitsee tapahtua, että Klaukkalalaiset nousevat barrikadeille tämän asian suhteen? Ja miksi kunta siis edelleen vaan kaavoittaa ja toteuttaa Klaukkalaan uutta asutusta nykyisten asukkaiden hyvinvoinnin kustannuksella?
Tack tack. Tonttikauppa tuntuu olevan enemmän tai vähemmän jumurissa kaikissa kehyskunnissa. Niilläkin, jotka ovat tontin hankkineet on vaikeuksia aloittaa itse rakentamista, kun vanhaa asuntoa ei saada kaupaksi. Keskustan tonttien hinnat ovat varmaan aika lailla ylärajoilla nyt – en minäkään näe niissä ainakaan nostamisen varaa. Toisaalta keskustojen ok-tontit alkavat olla nyt kaavoitettu – uutta ei ole ihan heti tulossa myyntiin. Hinotjen alentamienkin on ongelmallista, jos alueelta on jo myyty tonettaja aiemmin – moni alkaisi kysellä tasapuolisuuden perään.
Kun edellinen MAL-aiesopimus hyväksyttiin Nurmijärven kunnanvaltuustossa, niin päätökseen kirjattiin ehdotuksestani klausuuli, että kunta katsoo oikeudekseen vetäytyä asuntotuotantomääristä, mikäli valtio ei edistä vastaavasti kunnan kehityksen kannalta merkittäviä liikennehankkeita. Nytkin väylähankerahoitusta vaadittiin valtiolta MAL-neuvotteluyissa – tuloksena oli samanlainen sopimuskirjaus, jossa asuntotuotantovelvoite kytkettiin siihen, että valtio edistää väylähankkeita. Rahoitusta niille ei kuitenkaan suoraan luvattu.
Tuosta Klaukkalan tilanteesta olen samaa mieltä ja olen todennut, että joissakin vaiheessa kuntalaiset ja kuntaan muuttavat äänestävät “jaloillaan” – asuntokauppa ja rakentaminen hyytyy, jos liikenneolot vielä pahenevat. Klaukkalantien kehittäminen alkaa olla tärkeämpää kuin ohitustien rakentaminen. Sinänsä en pidä ongelmana, että meillä on tonttivarantoa reservissä useammalle vuodelle. Se on itse asiassa tavoite. Miten se realisoituu riippuu kysynnästä. Uusien alueiden infran rakentaminen myös vie oman aikansa ja on kytköksissä uusien alueiden rakentamiseen.
Hei! Kiitos jälleen nopeasta vastauksesta. Niin se tietysti on, että kaava- ja tonttivarantoa on hyvä olla valmiina myös tulevia vuosia varten ja taloudellinen tilanne noin yleisesti mahdollistaa sitä, miten ihmiset olisivat kuntaamme muuttaakseen ja millä vauhdilla kunta toteuttaa kunnallistekniikan ym. suunnitelluille alueille. Jos kuitenkin olen ymmärtänyt esim. uudesta maankäytön toteuttamisohjelmasta, uutta rakentamista 2015-2017 Klaukkaan on tulossa niin Lintumetsään kuin Nummitielle tien molemmille puolille, Pikimetsään vielä lisää, ehkä Ratsutilalle ja Tilankujallekin vielä lisää sekä ehkä Viirinlaaksoon ja Kisakujalle.
Toivoisin siis kuntalaisena, että pidät hyvänä itsesi ilmaisijana ja järjen ihmisenä tuota Klaukkalantien nykyinen haasteellisuus uuden ja nykyisenkin asutuksen kannalta-näkökulmaa jatkossakin niin valtuustossa, asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa sekä muissa yhteyksissä, jossa tilanteeseen voi vaikuttaa. Jos kerran tilanne on se, että vaikka ohitustie tulisikin pian, Klaukkalantie ei nykyisellä silti riittäisi kasvavan liikenteen, palveluiden ja väestön tarpeisiin. Semmoisiin johtopäätöksiinhän Klaukkalantien kehittämisselvityksessä päädyttiin.
Huomioin asian jo silloin aikaisemman MAL-sopimuksen yhteydessä, että sait kunnan puolelta varauksen vetäytyä sopimuksesta, mikäli valtio ei puolestaan täytä velvoitteitaan. Asuntoja tuntuu rakentuvan tänäkin vuonna hyvään tahtiin mutta mikä on sitten valtion kiitos asiasta. Mielenkiinnolla odotan myös sitä, mitä kunta tulee lausumaan tässä lähiaikoina mm. HSL:n liityntäpysäköinnin rahoituskuvioista, ruuhkamaksuista, Ely:n tulevista hankkeista sekä HLJ 2015-suunnitelmista. Mutta täytyy sanoa, että teillä päättäjillä on kyllä hyvin monta muutosprosessia yhtä aikaa meneillään, ei käy kateeksi.
Semmoinen tuli myös tässä mieleen, mikä on ollut kuntaan tulevien potentiaalisten yritysten(esim. tukkukauppa, pienteollisuus ym.) toive sijaintipaikasta kunnassamme, ovatko he tyytyväisiä esim. mahdollisuudesta sijoittua Ilvesvuoreen? Haluaisivatko yritykset tulla myös Klaukkalan korkeudelle vai ovatko ne tyytyneet siihen, että kunnalla on myydä etelästä vain tyhjää?
Miten on siis mahdollista, että kaltaisemme kunta ei kykene tarjoamaan myös yrityksille sijoittumispaikkoja eniten kasvavan taajaman läheisyydestä varmaan n. 10 vuoden ajalta putkeen eli esim. viimeisten viiden vuoden ajalta ja mitä tulee tästä nyt kulumaan eteenpäin. Kun Järvihaka on jo täynnä, Mäyränkallion suunnitelmat menevät uusiksi YIT: kanssa ja muutakaan ei ole tarjota? Jos toimialana on siis jotain muuta kuin kahvila, vaatekauppa tai parturi-kampaamo, tai tilaa viemätön asiantuntijapalvelu, jotka voivat sijoittua Viirinlaaksoon ja sen tyhjentämiin vanhoihin liiketiloihin tai muuten keskustassa sijaitseviin tiloihin. Tullaanko tälle asialle tekemään jotain vai ovatko kaikki resurssit nyt vielä niin paljon Ilvesvuoressa ja sen yläpuolisten alueiden kehittämisessä sekä mm. Viirinlaakson aloittamisessa, että rahkeet ja henkilöresurssit eivät vaan riitä?
Iltaa.
Kunnallistekniikan rakentamisohjelmassa on kaavailtu Klaukkalan uusien alueiden infran rakentaminen seuraavasti – talojen rakentaminen tulee siinä perässä jonkun vuoden viiveellä:
– Järvimaa: pääosin 2017-18
– Ali-Tilkka : alkaen 2019
– Lintumetsän laajennus: 2015-2017
– Vanha-Klaukka: 2017-19
Samaa mieltä kanssasi – noiden toteutuminen vaatii Klaukkalantielle parannusta.
Etelä-Nurmijärvellä ainoa järkevä työpaikka-alue olisi kolmostien kupeessa – myöhemmin ohikulkutien alueella. Muualle ei raskasta liikennettä tarvita entisestäänkin hankalaa liikennetilannetta vaikeuttamaan.
Harmi, että Mäyränkallio ei nyt etene ajatellulla tavalla. Se oli kaavoitusohjelmassakin jo huomioitu.
Fundeerasin tässä, että kuntaliitoskyselyissä olisi pitänyt nostaa esille se, että Vantaalta lohkaistaisiin Nurmijärvelle Kolmostien ja Klaukkalantien alue. Vantaa ei siihen panosta millään tavalla, kun focus on Keimolassa. Klaukkalan kannalta se olisi kuitenkin tärkeä alue ja siellä olisi mahdollista juuri työpaikka-alueita kehittää. Olisi pitänyt vaan sytyttää hieman aikaisemmin. En muista, että tuota aisaa kukaan toi esille kun lausuntoja annettiin. Vihtijärven takamaista oli kyllä puhetta, mutta tuo olisi ollut tärkeä asia. Ehkä sen vielä voi esille nostaa.
Nyt loppuu kellosta tunnit.