Yksi kun sille tielle jäi, joukko väheni seitsemään.

Keski-Uudenmaan kahdeksan kuntaa ovat käsitelleet kuntien yhdistymisselvityksen loppuraportin ja tehneet päätöksensä – jatkaako selvitystyötä edelleen vai irtautuako siitä.

Tuusula: Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti jatkaa selvityksen seuraavaan vaiheeseen, mutta liitti päätökseen varauman, että kunnan on vaikea  täyttää edellytettyjä talous- ja lähentymiskriteerejä.

Järvenpää: Kaupunginvaltuusto joutui äänestämään jatkamisesta. Äänin  39-8-4tyhjää valtuusto päätti jatkaa selvityksessä.

Kerava: Kaupunginhallitus päätti äänestyksen jälkeen jatkaa mukana selvityksessä. Luopumisen kannalla oli 5 valtuutettua.

Hyvinkää: Kaupunginvaltuusto jouti äänestämään ja se päätti kohtalaisen niukasti äänin 27-24 jatkaa seuraavaan selvitysvaiheeseen.

Mäntsälä: Kunnanvaltuusto päätti äänestyksen jälkeen 24-19 jatkaa selvityksessä.

Pornainen: On tehnyt päätöksen jatkaa mukana selvityksessä.

Sipoo: Kunnanvaltuusto on yksimielisesti päättänyt olla mukana jatkoselvitysvaiheessa.

Nurmijärvi on ainoana kahdeksasta kunnasta päättänyt irtautua jatkoselvityksestä ja on todennut, että kuntarakennelain mukainen kuntaliitosselvitys on Nurmijärven kunnan osalta tehty.

Voitaneen katsoa, että selvitys on tehnyt tehtävänsä ja Keski-Uudenmaan keskeiset kunnat Järvenpää, Kerava ja Tuusula ovat löytäneet toisensa. Tästä ytimestä syrjemmässä sijaitsevat kunnat olivat varauksellisempia yhdistymiskaavailuihin, joka konkretisoitui siis selkeimmin Nurmijärven kunnanvaltuuston yksimielisenä päätöksenä irtaantua kahdeksan kunnan yhdistymisselvityksestä

Mikäli selvityksen lopputulema olisi se, että nuo seitsemän kuntaa yhdistyisivät, niin Uudellemaalle syntyisi noin 200.000 asukkaan pinta-alaltaan suuri, mutta kohtuullisen hajanainen suurkaupunki, jonka kehitys ja kasvu kohdistuisi hyvin voimakkaasti radanvarren taajamiin. Nurmijärven poisjäänti ei muuta tätä asetelmaa ja kehityskuvaa millään tavalla. Keski-Uudenmaan kaupunki voisi pitää kaavaillun nimensäkin – Nurmijärven poisjäänti ei muuta millään tavalla uuden suurkunnan asemaa tai identiteettiä – kaupungin keskus ja sydän olisi edelleen paalutettuna Tuusulanjärven itäpuolelle.

Nurmijärvi jatkaisi edelleen Suomen suurimpana maalaiskuntana – elinvoimaisena ja kilpailukykyisenä. Tämä voisi toki merkitä sitä, että Nurmijärvelle merkityksellisten infrahankkeiden eteneminen tulisi hidastumaan – radan saanti Klaukkalaan lykkääntynee lähemmäs vuotta 2100 ja pienempienkin hankkeiden eteenpäin vieminen voi olla tuskallista.

Otaksun, että Nurmijärvi pystyisi omilla vahvuuksillaan – joustavuudella ja nopealla asioiden hoitamisella – menestymään alueella ja kilpailemaan sekä yrityksistä ja asukkaista uuden möhkälemäisen suurkunnan kanssa, jolla tulee taatusti olemaan vaikeuksia päätöksenteossa ja eri alueiden tarpeiden ja halujen huomioimisessa.

Mielenkiintoinen yksityiskohta on lehdestä luettu Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja Helinä Pertun lausunto Nurmijärven jättäytymisestä pois yhdistymisselvityksestä. Lehtitietojen mukaan Perttu olisi ilmaissut olleensa helpottunut Nurmijärven poisjäännistä ja kuvaillut nurmijärveläisiä perässähiihtäjiksi. Omituinen ilmaisu ja mielipide – hieman kuin keskenkasvuiselta, kun kaveri kertoo pärjäävänsä tällä kertaa omillaan. Ja eiköhän se ole juuri Nurmijärvi, joka tässä tapauksessa on oman latunsa valinnut ja jättänyt peesaushommat ihan muille tahoille.