Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 6.10.2015. Listalla on vain yksi rakennuslupahakemus – teollisuusrakennus Klaukkalaan. Rakennuslupien määrät eivät ole erityisen rohkaisevia tällä hetkellä ja ennustetta rakennuslupamaksuista on jouduttu tarkistamaan alaspäin.

Asemakaavahakkeista merkittävimmät ovat Rajamäen Kylänpään asemakaavamuutos, joka on nyt hyväksymisvaiheessa. Kaavaehdotus oli loppukesästä nähtävillä ja jo ennestään massiivisten selvitysten lisäksi ELY-keskuksen lausunnon johdosta kaava-aineistoon on lisätty kaksi uutta selvitystä: uusi liikenneselvitys ja päivittäistavarakauppaa koskeva selvitys. Tarkoitus on saada nyt asemakaavaprosessi maaliin eli kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.

Klaukkalan Kisakujan asemakaavamuutos palaa lautakunnan asialistalle 1,5 vuoden hiljaiselon jälkeen. Kaavasta ollaan nyt tuomassa lautakuntaan kaavaehdotus. Aiempaan kaavaluonnokseen verrattuna ehdotuksessa on joitain muutoksia: mm. kerrosmääriä on osin pienennetty, osin kasvatettu – Kuntotien varteen on nyt merkitty 7-kerroksinen tornitalo. Lähialueen asukkaat ovat aktiivisesti vastustaneet hanketta ja antaneet asiassa lausuntoja. Erityistä vastustusta ja huolta ovat aiheuttaneet kerroslukujen kasvun aiheuttamat haitat ja alueen liikenteelliset ongelmat. Uudenmaanliitto ja ELY-keskus ovat todenneet, että hanke tiivistää alueen maankäyttöä ja yhdyskuntarakennetta ja että se on maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Myös kunnan tavoitteena on päätaajamien tiivistäminen.

Kokouksen päätteeksi käydään läpi lautakunnan työskentelyn itsearviointi.

Kuten  edellisen kokouksen 8.9.2015 pöytäkirjasta käy ilmi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa keskusteltiin kuukausi sitten siitä, että Röykän sairaalaan on tulossa turvapaikanhakijoille hätämajoitusyksikkö. Silloin lautakuntaa informoitiin, että tämä edellyttäisi kiinteistön käyttötarkoituksen muutosta. Nyt kuukausi myöhemmin olemme saaneet lähinnä lehdistöstä lukea, että hanke on muuttunut noin 400 hengen vastaanottokeskukseksi. Lautakuntamme toimii kunnan rakennusvalvontaviranomaisena – otaksun, että jonkinlaista informaatiota lautakunnan jäsenille jäsenille annetaan tai perätään kokouksen kehitys- ja keskusteluasioissa.

Viime viikolla kokoontui myös kunnanvaltuusto. Esityslistalla oli poikkeuksellisen paljon eron myöntämisiä kunnallisista luottamustoimista. Valtuustosta saivat eropäätöksen Jussi Niinistö ja Hanna Kuusela. Muista kunnallisista luottamustehtävistä ero myönnettiin Outi Karvinen-Kopteffille  ja Mikko Saariselle. Nämä kaikki johtuivat paikkakunnalta muutosta.

Myös Perussuomaisten varavaltuutettu Markku Vierelän eroa Perussuomalaisista käsiteltiin. Kunnanvaltuusto totesi, että luottamushenkilön pettyminen oman puolueensa toimintaan ei ole riittävä peruste eron saamiseen kunnallisista luottamustehtävistä. Eroa ei siis myönnetty siltä istumalta, vaan asian käsittely jätettiin pöydälle. Kuntalaissahan määrätään, että luottamustoimesta voi kieltäytyä vain erityistapauksessa: jos on yli 60-vuotias tai on toiminut samassa luottamustoimessa yli neljä vuotta tai on toiminut luottamustoimissa yhteensä 8 vuotta.  vuotta. Myös muu pätevä syy esim. paikkakunnalta muutto on riittävä peruste.

Nurmijärvelläkin on keskusteltu toimielinten kokousten avoimuudesta ja silloin tällöin ehdotettu, että esimerkiksi lautakuntien kokousten tulisi olla avoimia – aivan kuten kunnanvaltuuston kokouksiin voi kuntalaiset tulla kuulolle tai kokouksia netin välityksellä seurata. Olen ollut suhtautunut epäillen ja kielteisesti lautakuntien kokousten muuttamiseksi avoimiksi. Uskon, että lautakuntien työskentely on tehokkaampaa ja asioiden käsittely hedelmällisempää, kun kokoukset pidetään nykyiseen tapaan suljetuin ovin – ilman minkäänlaisten intressi- tai painostusryhmien läsnäoloa. Olen myös esittänyt epäilyksen siitä, riittääkö kuntalaisilla mielenkiintoa lautakuntatyöskentelyn seuraamiseen ja vastaisivatko järjestelyihin tehtävät satsaukset siitä aavaa hyötyä ja kysyntää.

Vahvistusta ajatuksilleni saatiin syyskuussa, kun Nurmijärven sivistyslautakunta ja nuorisolautakunta järjestivät yhteisen avoimen kokouksen. Tilaisuudesta tiedotettiin etukäteen sekä paikallislehdessä että kunnan web-sivuilla ja kokouspaikaksi valittiin suurenkin kuntalaismäärän osallistumisen mahdollistava valtuustosali. Paikalle saapui yksi kuntalainen. Se siitä.

  Näin vuonna 2008

Tämän päivän 20.9.2015 Helsingin Sanomien pääkirjoitussivulla on kaupunkitoimituksen esimies Kalle Silfverbergin kolumni otsikolla ”Mallioppilas jätettiin mottiin”. Kolumni käsittelee liikenne- ja viestintäministeriön päätöstä lakkauttaa Y-juna ja samalla henkilöjunaliikenne Siuntiosta ja Inkoosta. Asiallinen ja ajankohtainen kolumni aiheeltaan – ei siinä mitään.

Kirjoitus alkaa kuitenkin sitaatilla Nurmijärven kunnanjohtaja Kimmo Behmin lausumasta Hesarin Nyt-liitteelle vuodelta 2008. Tämä kolumnin alkuun nostettu iskulause kuuluu kaikessa karuudessaan näin: ”Juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Tästä on vedetty kolumnissa muutamaa riviä alempana vielä kaiken kattava johtopäätös: ”Nurmijärveä ei junayhteys kiinnostanut.”

Vähäisemmälläkin paneutumisella, ymmärryksellä ja ammattiosaamisella tulisi tietää, että Nurmijärvi on ajanut vuosikymmeniä aktiivisesti raideyhteyden jatkamista Helsingin suunnasta Klaukkalaan ja edelleen Kirkonkylän kautta Rajamäelle, jossa se voitaisiin yhdistää Hanko-Hyvinkää-rataan. Tämä tavoite on huomioitu sekä maakunta- että yleiskaavoissa. Klaukkalan keskustan asemakaavassa junaratavaraus on keskeinen – jopa määräävä tekijä. Olen joskus todennut ja kirjoittanut, että Klaukkalan ja kunnan maankäytön suunnittelu alkaa olla jo liikaakin sidottu kahteen väylähankkeeseen, jotka eivät etene valtiovallan saamattomuuden ja haluttomuuden takia. Kyseessä ovat Klaukkalan ohikulkutie ja Klaukkalan junarata.

Hesarin tämän päiväisen kirjoituksen väite Nurmijärven kunnan junaratakielteisyydestä on siis mieltä vailla – oli sitten kysymys tilanteesta vuonna 2008 tai 2015.

Hämmentävän väitteen voi ymmärtää, kun tietää ja huomioi mihin lähteeseen kolumnin kirjoittaja tekstinsä perustaa. Kyseessä on Nyt-liitteen vuoden 2008 numeron 38 aukeaman laajuinen artikkeli otsikolla ”Peltoa ja inhoa Nurmijärvellä”. Kyseessä oli toimittaja Valtteri Väkevän omituinen ja asenteellinen reportaasi Nurmijärvestä syksyltä 2008. Jutun idea oli houkutella ja viedä ihmisiä ”onneen” eli tutustumaan Nurmijärveen kunnan viranhaltijoiden opastuksella. Mukaan toimittaja sai houkuteltua viisi nuorta helsinkiläistä, joista kukaan ei halunnut asua Nurmijärvellä ja joista vain yksi oli siellä aiemmin käynyt.

Juttu alkoi sävyisissä ja leppoisissa tunnelmissa. Siinä kuvattiin kuinka lauantaiaamu on kaunis, dj soittaa vinyylimusiikkia ja ihmiset nauttivat aamiaista ravintolassa ja meno on iloista. Kuvaus olikin Helsingin Punavuoresta.

Tunnelma muuttui nopeasti, kun pikkubussi pääsi Nurmijärvelle. Saimme lukea tällaisia masentavia havaintoja: Nyt on tultu kauas trendikuppiloista. Lehmät tuijottavat punavuorelaisia aidan takaa. Ulosteet lentävät niiden takamuksista vähän väliä. Lötinä on melkoinen. Nurmijärvi on kuin pommitettu Kosovo. Öklöttää. Taas öklöttää.

Johonkin lehmän ulosteiden ja kuoppaisten sorateiden kuvaamisen väliin oli napattu kunnanjohtajan lausuma ”Sitä paitsi juna tuo rikollisuutta ja huumeita.” Eli tällaista lähdemateriaalia oli valtakunnan päälehden pääkirjoitussivun taustalla tänään.

Sen verran tuo syksyn 2008 Nyt-liitteen kirjoitus nostatti pulssia tuoreeltaan, että lähetin 20.9.2008 toimitukseen mielipidekirjoituksen, joka myös julkaistiin. En ollut ainoa kirjoitukseen reagoinut. Muutama henkilö hämmästeli jutun tarkoitusta, typeryyttä ja asenteellisuutta. Palautteet oli kasattu toimituksen säälittävästi virittelemän otsikon ”Nurmijärveä ei saa haukkua” alle. Yhdessäkään vastineessa kun ei kielletty arvostelemasta Nurmijärveä, vaan toivottiin asiallista toimitustyötä.

Tässä vielä minun Nyt-liitteessä julkaistu kirjoitukseni pvm. 20.9.2008:

Nurmijärvi on lauantaiaamuna kaunis. Kauriit käyskentelevät kasteisen niityn reunamilla. Luen Nyt-liitteen Nurmijärvi-reportaasia.

Mietin, mitä jutulla halutaan viestittää lukijakunnalle. Jutun lähestymistavasta ymmärrän, että asiallisesta tutkivasta journalismista ei ole kysymys. Yrittikö toimittaja tehdä hauskan jutun esikuvanaan Pahkasian Savo-Karjalan matkaopas, jossa kirjoittajat laittoivat hyväntahtoisesti naurunalaiseksi matkakohteensa ja itsensä. Kouvolahan kantaa vieläkin ylpeänä saamaansa titteliä ”Suomen turhin kaupunki”. Ei, kysymyksessä ei ole huumorijuttu: se ei naurata ja on ylimielisesti laadittu.

On hieno asia, että valtteriväkeville on helsinkinsä ja nurmijärveläisille Nurmijärvi. On tärkeää, että ihmisillä on mahdollisuus vapaasti valinta oma asuinpaikkansa ja -muotonsa. Ehkä toimittajakin halusi tuoda tämän esille, mutta mikä todistusvoima on sillä, että kaupunkiasumiseen tyytyväiset ihmiset arvostelevat pääkaupungin kehyskuntaa. Kaupunkinuoret ovat edelleen yhtä tyytyväisiä kaupunkiasumiseen kuin me nurmijärveläiset omaan asuinympäristöömme. Tätä asumisen valinnanvapauttahan ei kukaan ole edes halunnut rajoittaa.

Suljen lehden. Lukukokemus oli huono. Öklöttää. Samaan aikaan Punavuoressa aamukrapulainen sekakäyttäjä väistelee likaiseen asfalttiin kuin rypälepommilla levitettyjä oksennuksia.

Arto Hägg, Nurmijärvi

Olen muuten siinä ymmärryksessä, että raideliikenneasemien ympäristöihin keskittyy huomattavasti tavallista enemmän rikollisuutta ja huumeongelmia. Olen myös sitä mieltä, että Klaukkalaan pitäisi saada raideyhteys ja henkilöliikennettä.

Lakisuo Syötteen kansallispuiston läpi vievän tien varrella. Tuolla takana jossain mainitsemani paikat.

Lukaisin muutama viikko sitten Tuomo Kesäläisen ja Aimo Kejosen teoksen ”Suomen rotkot”. Bongasin kirjasta muutaman tutun mestan mökin läheisyydestä Syötteeltä: Vattukurun ja Portinkurun. Hienoja paikkoja, joissa on tullut muutaman kerran käytyä. Näiden lisäksi opuksessa oli mainittu minulle ennestään tuntematon luonnonmuodostelma – rotko nimeltä Luokanvaaranhalkein. Pilvetön syyspäivä Syötteellä ja lämpöä + 16 Celsisusta. Sinne siis.

Peruskarttaan oli merkitty matkan varrella toinenkin aiemmin käymätön luontokohde – Antinkuusi. Koukkasin sen kautta ja törmäsin tällaiseen vanhaan kuuseen.

Antinkuusi

Ensin ajattelin, että paikassa on joku metsämies kaatanut karhun vuosikymmeniä sitten. Aiemminhan oli tapana joskus karhunkaatopaikoille veistellä puihin merkkejä onnistuneesta metsästyssessiosta. Mökille päästyäni kaivoin esille Teos Sorrin teoksen ”Tarinoiden Syöte” ja sieltä löytyi selitys Antinkuusellekin.

Vuosisata sitten Syötekylältä (joka lienee Särkelä ollut siihen aikaan) kulki polku Taivalkosken puolelle Virkkuseen. Polku on edelleen maastossa näkyvissä. Savottamies Törrön Antti oli tuota polkua kulkenut myöhäissyksyllä. Kulkumies – tai olisiko ollut ihan lentojätkä – Törrön Antin matka oli päättynyt polun viereen Luokanvaaran rinteeseen, josta toiset kulkumiehet sen olivat kuusen alta löytäneet. Ilmeisesti reissumies oli sydänkohtauksen saanut.

Tuohon kuuseen oli myöhemmin kaiverrettu tyylitelty ristin kuva ja sen yläpuolelle nimikirjaimet AT. Ristin alta voi nähdä vuosiluvun 1927, joka lienee tapahtuman ajankohta. Eli karsikkopuusta oli kysymys.

AT, risti, 1927

Luokanvaarainhalkein oli ihan hieno paikka. Jyrkkien kivikkoisten vaaranrinteiden välissä oli kuru, jonka pohjalla virtasi puro. Puro katosi välillä ovelasti kokonaan maan alle, josta kuului veden kumu. Rinteissä oli melkoisia kiven lohkareita ja pieniä luolantapaisiakin niiden välissä.

Luokanvaarainhalkein tuolla alhaalla

Mörrimöykyn kolo.

Peruskartan mukaan puolen kilometrin päässä näytti olevan toinenkin jyrkänne ja kivikko, joten patikointi jatkui sinne kuukkeleiden saattaessa kulkumiestä.

Sieltä löytyikin melkein yhtä hieno louhikkoinen jyrkänne, jossa oli kalliokielekkeitä ja monenlaista onkaloa. Pikkaisen hankalaa oli kiipeily ja kulku, kun jyrkännettä peitti puolimetrinen sammal, jonka alla oli jemmassa pirunmoisia onkaloita. Koivet on kovilla tuollaisessa maastossa.

Siitä sitten kansallispuistoa pitkin takaisin Volvolle. Kun ei ollut kiire niin oli aikaa ihastella ikihonkia ja vanhoja keloja. Minusta ne näyttävät paljon mielenkiintoisemmilta kuin Helsingissä sijaitsevat Myllerin taiteilema Risto Rydin muistomerkki tai Jylhän Kekkos-muistomerkki.

Luonto kykenee tähän, mutta ei moderni kuvataiteilija:

Elämme sekavia aikoja, joten blogikirjoituskin voi olla kuin sillisalaattia.

Tiistaina oli asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous. Osin varamiehityksellä/naisituksella mentiin, mutta lautakunnan talousarvio- ja taloussuunnitelma vuosille 2016-2018 saatiin pakettiin. Yksi rakennuslupa Alhonnittyyn hyväksyttiin. Viirinlaakson KHO-valitusten lausunto käsiteltiin. Krannilaan pieni asemakaavamuutoksen luonnos hyväksyttiin. Kaavanlaatimissopimus Kiljavalle hyväksyttiin. Päälle vielä pari lausuntoa, joista Vihtijärven osakuntaliitosta koskeva oli aika poikkeuksellinen – eipä ole minun aikana tainnut vastaavaa olla käsittelyssä.

Kunnanhallitus näytti laittaneen pöydälle Klaukkalantien kaavamuutoksesta tehtyyn valitukseen liittyvän lausunnon antamisen. Syytä voi arvailla ja lopputulema ei liene mikään yllätys. Minä nostan jo lapaset pystyyn tämän hankkeen osalta – joka ainoaa päätöstä ja lausuntoa vatkataan ja pallotellaan kunnanhallituksessa. Kirkkotien kiertoliittymä ei toteudu tuolla menolla koskaan. Montakohan vuotta on jo ollut ns. holdissa, vaikka rahatkin olisi siihen korvamerkitty?

Pakolaisista on sen verran kirjoitettu, että jätän aiheen vähemmälle. En malta kuitenkaan olla kommentoimatta uutisointia liittyen Röykän sairaalaan perustettavaan hätämajoitusyksikkö. Helsingin kaupungin edustajan mukaan Röykän sairaalassa täytyy suorittaa joitain teknisiä korjaustoimenpiteitä, ennen kuin se voidaan ottaa käyttöön hätämajoitusyksiköksi. Työt alkavat kuulemma heti ja valmista on kahden viikon kuluttua. Maahanmuuttovirastohan ilmoitti vast’ikään, ettei se enää jatkossa neuvottele kuntien kanssa hätämajoitusyksiköistä, ellei tila ole kunnan omistama tai ylläpito kunnan vastuulla. Meininki tai luulo näyttää olevan se, että majoituspaikkoja availlaan minne ja milloin vaan.

Ihan noin yksinkertaista se ei ole. Jos korjaus- tai muutostoimenpiteet ovat luvanvaraisia, niin ensin tulee kääntyä kunnan rakennusvalvonnan puoleen, josta saa asiantuntevaa opastusta ja hyvää palvelua – ja mahdollisesti myös luvan toimenpiteiden suorittamiseen. Ihan yksiselitteistä ei ole myöskään satapäisten ihmisjoukkojen majoittaminen tiloihin, joita ei ole tarkoitettu kyseiseen käyttöön. Tämäkin kannattaa huomioida ja ottaa yhteys kunnan rakennusvalvontaan ennalta. Rakennusten käyttötarkoituksen muutokset eivät ole ihan itsestään selviä asioita, vaan edellyttävät ainakin paloturvallisuus- ja poistumistieasioiden tutkimista. Voi asia liipata likeltä myös terveysviranomaista, jos kiinteistö on ollut vuosikymmeniä käyttämättömänä.

Valtakunnan tasolla vingutaan ja valitetaan, kun pääministeri ja hallitus tekivät juuri sen mitä olivat luvanneet. Pari viikkoa sitten naureskeltiin, että hallitukselta ja pääministeriltä petti kantti ja teot jäivät puheiksi. Kyllä rauhansanalaisessakin voi olla ns. munaa – jos joku sitä epäili. Oletan, että vikinä ja vinkuminen loppuu, kun SSS-miesten risu- ja raippapaketteja lähetetään yhä laajemmalle porukalle. Kansalaisten oloa ja tuskaa kun helpottaa se kun näkee, että myös kaveria kirpaisee. Valitus ja parku muuttuu jupinaksi, että kaveria ei kurmuutettu ihan yhtä lujaa kuin itseä. Eli otaksun, että osansa kurjuudesta saa ihan jokainen. Se on ihan oikein – nyt tarvitaan ryhtiliikettä ja se koskee jokaista. Vain maanviljelijät on luvattu jättää vähemmälle – heitä on kuulemma rankaistu mennä vuosina jo ihan tarpeeksi. Tässä asiassa Kepu ei petä koskaan.

Yksi valituksen aihe on ollut hallituksen ilmoitus poistaa ensimmäisen sairauslomapäivän palkallisuus. Se kuulemma aiheuttaa sen, että ihmiset joutuvat tulemaan sairaana töihin. Ei se sitä tarkoita. Se tarkoittaa edelleen sitä, että sairaana ollaan sairauslomalla – ensimmäisestä päivästä vaan ei enää saa palkkaa. Otaksun, että tämä kirpaisee eniten ns. luulosairaita tai maanantaipoissaoloja.

——————————

Sosiaalisessa mediassa muuan uuslukutaidoton henkilö totesi, että yllä olevassa kirjoituksessa olisin

a) kirjoittanut, että Röykän sairaala ei olísi sovelias pakolaisten majoittamiseen.

b) , että olisin esittänyt jonkinlaisen arsenaalin miten viranomainen voi tarkoitushaluisesti estää tai hidastaa hätämajoitusyksikön perustamisen,

Uuslukutaitoinen voi helposti todeta, että kirjoituksessa on päinvastoin muistutettu, että nuokin asiat kannattaa ennalta selvittää viranomaisten kanssa, ettei tule ikäviä yllätyksiä, jotka sotkevat aikataulun. Kuten kirjoitin – tämä siis, JOS korjaustoimenpiteet ovat luvanvaraisia. Jos eivät ole, niin sittenhän asia on Aulis Kaakon sanoin  kokolihapihvi.

Nurmijärven Uutiset kysyi lukijoiltaan ”Tarvitaanko kuntapolitiikkaan mukaan uusia valtuutettuja?”.

Äänestystulos oli yllättävä: 74% Kyllä / 26 % EI.

Odotin, että näin itsestään selvään asiaan vastataan 100%:sti KYLLÄ.

On selvää, että kunnanvaltuustot uudistuvat osittain jokaisessa kunnallisvaalissa. Itse asiassa Nurmijärvenkään kunnanvaltuusto ei varmaan ole koskaan istunut samassa kokoonpanossa koko neljän vuoden toimikauttansa. Valtuutettuja muuttaa toiselle paikkakunnalle, toisinaan joku jättää muusta perustellusta syystä luottamushenkilöpaikkansa. Näiden tilalle kunnanvaltuustoon nousee varavaltuutettuja.

Valtuustot uudistuvat myös kunnallisvaalien kautta. Edellisissä kuntavaaleissa vuonna 2012 valittiin Nurmijärven kunnanvaltuustoon 14 uutta valtuutettua eli peräti 27% valituista oli uusia. Tämä on mielestäni varsin sopiva määrä. Valtuutetun tehtävien ja toimintatapojen oppiminen ottaa aikansa. Liian suuri vaihtuvuus ei edistä valtuuston toimintakykyä. Toisaalta sopiva vaihtuvuus ja uudet valtuutetut tuovat tuoreutta, uutta intoa ja uusia ajatuksia valtuuston toimintaan.

Ehkäpä tuo Nurmijärven Uutisten kysymys liittyi lehdessä samaan aikaan ilmestyneeseen juttuun, jossa kerrottiin uudesta nurmijärveläisestä ”puolueesta”, joka aikoo asettaa ehdokkaita vuoden 2017 kunnallisvaaleissa. Siinä tapauksessa gallup-kyselyn kysymys olisi tosin pitänyt asettaa seuraavasti: ”Tarvitaanko kuntapolitiikkaan mukaan uusia puolueita tai valitsijayhdistyksiä?”.

Tuohon kysymykseen olisin odottanut huomattavaa EI-äänten enemmistöä ja  siten olisin itsekin vastannut.

Nurmijärven kunnanvaltuustossa on edustettuna tällä hetkellä 8 eri puoluetta/valitsijayhdistystä – yhdeksäs vaaleissa ehdolla ollut ryhmittymä eli Piraattipuolue jäi ilman valtuustopaikkaa. Kahdeksassa ryhmässä on mielestäni aivan tarpeeksi valinnan varaa – sekä ehdokkaille että äänestäjille. Kokemuksesta voin sanoa, että päätöksentekoa ei edistä millään tavalla se, että ryhmien lukumäärä kasvaa ja niiden koko pienenee.

Myös se luulo, että valtuustoryhmissä ei pystyisi vaikuttamaan ja saamaan kantaansa esille ei pidä paikkaansa. Hyville ajatuksille ja ideoille on mahdollisuus saada kannatusta sekä omasta että muista puolueista – erinomaisille ehdotuksille vielä sitäkin enemmän. Ja se paljon puhuttu puoluekuri on todella mystinen ja ainakin minulle sangen tuntematon käsite. Seitsemän valtuustovuoteni aikana Kokoomuksen ryhmässä on tehty yhden ainoan kerran ryhmäpäätös.

Vapaassa maassa toki voi vapaasti perustaa uusia yhdistyksiä ja valitsijayhdistyksiä. Niitä kaipaavat kuitenkin enemmän aiemmissa vaaleissa pettyneet ehdokkaat kuin äänestäjät ja kunnallinen päätöksenteko.

 Vuoden 2014 kyläpäiväläisiä.

Tässä muutamia poimintoja alkavan syksyn tapahtumista ja aiheista Nurmijärvellä:

Rajamäen Kyläpäivät – ne kunnan kasevimmat kyläpäivät – järjestetään tulevana lauantaina eli 29.8.2015. Pohjois-Nurmijärven Kokoomuksen teltalla, jossa itsekin todennäköisesti patsastelen, ovat tavattavissa kansanedustajat Outi Mäkelä (klo 10-13) ja Ben Zyskowicz (klo 11-13). Artistivieraana kyläpäivillä on mm. Jukka Poika. Ohjelma nähtävissä: http://www.rajamaenkylapaiva.fi

Teknisen lautakunnan listalla on 27.8. – ties kuinka monetta kertaa – Nurmijärven sekajätteen kuljetusjärjestelmä. Tällä kertaa TEKLA antaa lausunnon Keski-Uudenmaan ympäristölautakunnan Helsingin hallinto-oikeuteen tekemään valitukseen. Mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, niin lautakunta päättää äänin 5-6 antaa aiempien päätöksiänsä myötäilevän lausunnon esittelijän esityksen vastaisesti. Esittelijän ja K-U:n ympäristölautakunnan mukaan Nurmijärven teknisen lautakunnan päätös oli jätelain vastainen. Mielenkiintoista.

ELY-keskus järjestää tiistaina 2.9.2015 klo 17-18 maastokävelyt kolmeen Klaukkalan ohikulkutien kohteeseen. Valittavana on Aittakalliontien liittymä, Kirkkotien liittymä ja Metsäkyläntien risteys. Paikan päällä voi tutustua ohikulkutien sijaintiin ja suunnitteluratkaisuihin. Maastokävelyjen jälkeen on mahdollisuus osallistua klo 18.30-20.00 Mäntysalon koulun ruokalaan aiheeseen liittyvään työpajaan. Lisäinfoa löytyy: http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-uusimaa-klaukkalan-ohikulkutie#.Vd4mp3novcu

Nurmijärven Uutisissa ja somessa spekuloidaan Röykän sairaalan ottamisesta pakolaisten vastaanottokeskukseksi. Tämä tyhjillään oleva rakennushan ei ole Nurmijärven kunnan vaan Helsingin kaupungin omistuksessa ja on ollut pitkään tyhjillään. Periaatteessa kiinteistö voidaan ottaa kyseiseen käyttöön, vaikka kunta asiaa vastustaisikin. Itsekseni mietin, että onko pitkään tyhjillään ollut rakennus siinä kunnossa, että se voidaan toimenpiteitä ottaa majoituskäyttöön. Rakennuksen tulee toki olla teknisesti ja mm. paloturvallisuuden kannalta kunnossa, mikäli sinne isompia väkimääriä majoitetaan.

Vihtijärven kyläyhdistys ry on esittänyt, että Vihtijärven kylä liitettäisiin Nurmijärven kuntaan. Kuntarakennelain mukaisesti Nurmijärven kunnanvaltuusto antaa 22.10.2015 mennessä lausunnon tästä kyläyhdistyksen esittämästä osakuntaliitoksesta. Alustavan aikataulun mukaan Vihdin kunnanvaltuusto käsittelee esitystä ja Nurmijärven kunnanvaltuuston antamaa lausuntoa viimeistään 9.11.2015. Asian ratkaisee lopulta Valtioneuvosto.

Alkavaa syksyä.

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta palaa kesätauolta ja pitää kokouksen tiistaina 18.8. Kesän aikana onkin kertynyt käsiteltäviä asioita kosolti.

Aloitamme osavuosikatsauksella 1.1.-31.7.2015. Rakennuslupien määrä on jäänyt budjetoitua pienemmäksi, joten myös lupakäsittelyistä saatujen tulojen ennustetaan jäävän vajaaksi kuluvana vuonna. Muista lautakuntamme alaisista toiminnoista on kuitenkin tulossa säästöä noin 200.000 euroa, joten kokonaisuudessa talous näyttäisi olevan meidän osalta kunnossa. Lupahakemusten väheneminen on tietysti ei toivottava asia ja toivotaan, että kykenemme tuottamaan myös asemakaavoja ennustetuista säästöistä – ne kun syntyvät etupäässä täyttämättä jääneistä vakansseista.

Rakennuslupia on kuitenkin tällä kertaa käsittelyssä useampia:

• Rajamäen terveysasema
• Nukarin päiväkoti ja koulun laajennus
• Nurmijärven vuokra-asuntojen kerrostalokohde Klaukkalaan
• Kerrostalo Kirkonkylän Krannilan alueelle
• Rivitalo Klaukkalaan
• Teollisuusrakennuksen laajennus Rajamäelle

Heinoja II:n asemakaavoittamiseen liittyen on listalla useita pieniä kaavoitussopimuksia yksityisten kiinteistön omistajien kanssa. Raalantien pohjoisosa on näin tarkoitus saada kaavoitettua.

Kirkonkylän liikuntapuiston asemakaavan muutosehdotusta esitetään kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja nähtäville pantavaksi. Kaavamuutoksella saatetaan kaava vastaamaan liikuntapuiston hankesuunnitelmaa. Huomion arvoista on, että kaavatyön yhteydessä on tehty alueen kevyen liikenteen  parantamissuunnittelua ja on päädytty ensimmäisessä vaiheessa työkeskuksen liittymään suojatiesaareke ja painonappiliikennevalot. Totesin viime syksynä, että Kirkonkylän liikennepuiston kevyen liikenteen väylien suunnittelu ja toteutus oli jäänyt täysin huomioimatta, vaikka alue oltiin otettu käyttöön. Kyseessä on ihan potentiaalinen vaarapaikka, kun koululaiset kulkevat tienpiennarta pitkin urheilualueelle – osin väärällä puolen tietä. Nurmijärven Uutiset kirjoitti aiheesta marraskuussa 2014. Nyt on toiveita saada asiaan parannusta.

 NU marraskuu 2014

Erityisen runsaasti listalla on lausuntojen antamisia:

• Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle Klaukkalantien asemakaavamuutoksesta tehtyjen valitusten johdosta.
• Lausunnon antaminen eräästä poikkeamispäätöksestä tehdyn valituksen johdosta
• Lausunto ELY-keskukselle liittyen poikkeamishakemukseen Klaukkalassa
• Lausunto ELY-keskukselle liittyen toiseen poikkeamishakemukseen Klaukkalassa
• Lausunnon antaminen Helsingin hallinto-oikeudelle rakennuslupaan liittyvän valituksen johdosta

Toisinaan päätöksenteko on hankalaa, jos esimerkiksi asemakaava on ollut ristiriitainen, epäselvä tai puutteellinen – tällaisiakin tapauksia valitettavasti toisinaan syntyy. Silloin valitusoikeuden käyttö on erittäinkin ymmärrettävää ja odotettuakin.

Valitettavasti valitusoikeutta käytetään myös paljon heppoisemmin perustein ja myös isoissa kuntalaisille tärkeissä kaavahankkeissa. Tälläkin hetkellä on useita asemakaavahankkeita keskeytyksissä odottamassa hallinto-oikeuden tai korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyä. Viirinlaakson valittajat hävisivät jo kertaalleen hallinto-oikeudessa, mutta jatkoivat uudella valituksella ylempään asteeseen. Olen todella hämmästynyt, jos päätös muuttuu KHO:ssa – sen verran köykäiset ovat valitusten perusteet. Järvimaan asemakaavan valitus on hallinto-oikeudessa, samoin Kirkonkylän Mahlamäen kaavamuutos.

Vast’ikään  saatiin hallinto-oikeudesta hylkäykset valituksiin Klaukkalan Teollisuustien kaavamuutoksesta ja yhdestä Herusten tontteihin liittyvästä lautakunnan päätöksestä. Hyvin harvoin valitukset johtavat tehtyjen päätösten muuttamiseen, mutta oikeusvaltiossa täytyy luonnollisesti olla tällainen mahdollisuus ja oikeus. Sen sijaan voisi olla hyvinkin perusteltua kiristää valitusoikeutta ylempään oikeusasteeseen esimerkiksi silloin, jos alempi oikeusaste on ollut yksimielinen ratkaisussaan.

Tapanani on ollut vetää puolivuosittain yhteen kunnallispoliittiset rientoni. Katselen tällöin taaksepäin mennyttä kuutta kuukautta lähinnä omasta vinkkelistäni. Muut kertovat omista tekemisistään omilla foorumeillaan – tai jättävät sen tekemättä. Jostakin syystä havahduin vasta tänään huomaamaan, että vuoden 2015 ensimmäinen puolisko on jäänyt ”raportoimatta”. Loma teki ilmeisesti tehtävänsä.

Vuoden 2015 alussa alkoi seitsemäs vuoteni Nurmijärven kunnallispolitiikassa.

Vuoden alussa muinainen Rajamäen tehdasyhdyskuntaa koskeva valtuustoaloitteeni poiki Helsingin Sanomiin puolentoista sivun mittaisen jutun viinatehtaan nykytilasta. Myös Aamuposti kirjoiti aiheesta kuvallisen jutun.

Kunnanvaltuuston tammikuun kokouksessa käsiteltiin Perussuomalaisten valtuustoaloitetta, jossa ehdotettiin omakotitonteille minimikokoa. Otin sydämen asiakseni vastustaa kyseistä aloitetta, jota tituleerasin ennakkoon yhdestä hölmöimmistä, mihin olen valtuustourallani törmännyt. Äänestyksen jälkeen (30-21) valtuusto totesi, että aloite ei aiheuta jatkotoimenpiteitä. Nurmijärvellä on jatkossakin mahdollista kaavoittaa ja hankkia alle 1000 m2:n tontteja, jos sellaisille löytyy kysyntää.

Huhtikuussa pidettiin Klaukkalantien pohjoisosan kaavamuutokseen liittyen keskustelutilaisuus, jossa kävin kuulemassa kuntalaisten mielipiteitä ja valottamassa hieman asiaa päätöksentekijän näkökulmasta. Asemakaavoja saatiin kohtuullisesti etenemään. Tuon Klaukkalantien kaavan lisäksi mm. Rajamäen terveysaseman, Kylänpään, Arkadian (ja salibändyhallin) kaavamuutos saatiin hyväksyntään.

Viirinlaakson aikapommi räjähti keväällä. HOK-Elanto ilmoitti, että se vetäytyy Viirinlaakson Prisma-hankkeestaan. Pelätysti ja hieman odotetustikin yritys päätti satsata Kivistön alueeseen. Viirinlaakson kaavamuutoksestahan oli tehty kaksi valitusta hallinto-oikeuteen ja asemakaavan eteneminen oli jämähtänyt. Sittemmin nämä valitukset – kuten Nurmijärven kaavapäätöksistä tehdyt valitukset yleensä – hylättiin hallinto-oikeudessa. Valittajat valittavat edelleen – tällä kertaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Ja kaavamuutos seisoo edelleen.

Kaavavalituksien helppoutta ja valitusoikeuden käyttämistä pelkästään hankaloittamaan ja viivästyttämään selvienkin kaavojen lainvoimaiseksi tulemista, on paljon kritisoitu. Olen samaa mieltä. Etenkin hallinto-oikeuden yksimielisistä päätöksistä valittamisen kynnystä olisi syytä nostaa. Tällä hetkellä valitusoikeutta käytetään  täysin selvissäkin tapaukissa ja aiheutetaan sekä yhteiskunnalle että yksityisille osapuolille tuntuvaa haittaa ja vahinkoa.

Vuoden 2015 alkupuolisko ei ollut kunnallispoliittisesti erityisen kiihkeä. Eduskuntavaalit ja ns. holdiin laitettu kasikuntaselvitys aiheuttivat osaltaan normaalia seesteisemmän lopputalven ja kevään. Ilmassa oli jopa hienoista yhteen hiileen puhaltelun tuntua.