40 vuotta sitten – syksyllä 1975 – Suomessa oli 63000 työtöntä. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen katsoi tilanteen niin vakavaksi, että nimitti valtakuntaan hätätilahallituksen.
On arvioitu, että vuosittainen turvapaikanhakijoiden määrä Suomessa nousee jopa 50000 henkeen. Tästä aiheutuvien vuosittaisten kustannusten on arvioitu nousevan jopa yli miljardin euron.
Olisiko aika, paikka ja tarve hätätilahallitukselle?
Kirjallisuuden ystävänä ja harrastajana tulee jonkinlaisella mielenkiinnolla seurattua Finlandia-palkinnon ehdokasasettelua ja valintaa. Suurin mielenkiintoni kohdistuu yleensä enemmän laajemman esiraadin tekemään ehdokasvalintaan kuin yksittäisen – milloin minkäkinlaisilla kriteereillä valitun – valitsijan tekemään lopulliseen voittajavalintaan.
Tällä kertaa voittajan valitsi muusikko, taiteilija Heikki ”Hector” Harma ja valinta kohdistui Laura Lindstedtiin ja romaaniin Oneiron. Juhlapuheessaan Lindstedt keskittyi siihen minkä oli tapahtuman luonteen mukaan tärkeimmäksi ja asiallisimmaksi ymmärtänyt ja arvioinut. Hän katsoi asiakseen haukkua paskaksi maan hallituksen ja yhteiskunnan. Kritiikkiä saivat niin tyhjä tsemppihenkisyys ja vallankäyttäjien veronkierto kuin normaaleiksi kommunikaatiomuodoiksi tulleet solvaaminen ja väkivallalla uhkailu. Jotenkin jäi vaikutelma, että puhuja tarkasteli näitäkin ongelmia kovin puna-vihreiden kakkuloiden läpi – olihan juhlapuheen keihäänkärki kohdistettu ”perusoikeistolaista” hallitusta kohti.
Eniten jäin miettimään Lindstedtin arviota siitä, että Suomea ollaan rakentamassa aivan tietoisesti luokkayhteiskunnaksi. Oikeutustaan ja pätevyyttään arvioida asiaa hän haki sukuhistoriastansa: isoisä oli torpan poika, isoisoäiti kiertävä sairaanhoitaja, isoäiti puhelinkeskuksen sentraalisantra. Lopuksi hän painotti, että oma äitinsä oli jo luokanopettaja. Itsehän hän on peräti filosofian maisteri. Suvussa kuulemma uskotaan koulutukseen. Tuosta esi-isien ja -äitien rankkauksesta päätellen koulutus ja ammattinimike näyttäisi olevan myös jonkinlainen erinomaisuuden ja onnistumisen mittari…”äiti oli jo luokanopettaja”. Tuohan on itsessään mitä pahimman sortin luokka-ajattelua tai pitäisikö sanoa – apurahavetoisen kulttuurieliitin näkemys koulutuksen vaikutuksesta henkilön statukseen ja arvostukseen. En tiedä kuinka sivistynyt tai oppinut itse olen, mutta minulle ja minusta siivooja, huoltomies ja insinööri ovat ihan samalla viivalla Suomessa – ja yhteiskunta ei kerta kaikkiaan pyöri ilman jos kaikilla ammattialoilla ei ole tekijöitä. Yhteiskunnassa kaikki eivät voi olla pitkälle koulutettuja – eikä etenkään tuottamattomassa toimessa olevia. Taloudellisia eroja on toki – jopa niin päin, että hyvä duunari saa usein parempaa liksaa kuin pidemmälle koulutettu pomonsa. Ja hyvä kirjailija ansaitsee paremmat tienestit kuin kehnompi kollegansa.
Lindstedt väläytti verbaalisia taitoja puheensa alussa ilmoittamalla , ettei halua käyttää puheaikaa ”verbaalisen konfettisateen luomiseen”. Hän käyttikin sen verbaalisen konvehtisateen rykäisemiseen. 1)
Finlandia-palkinnon tarkoitushan on edistää suomalaista kirja- ja sanataidetta. Tosiasiassa se on ennen kaikkea myynninedistämishanke. Julkistamisajankohta juuri ennen päämarkkinointikauden alkua ei ole sattumaa ja koko tuote brändäyksineen ja ehdokasasetteluineen palvelee ensi sijaisesti kaunokirjallisuuden myynninedistämistä. Oli tietyllä tapaa virkistävää, että Lindstedtin juhlapuhe ei oikein tuohon konseptiin sulautunut. Myynninedistämispuheeksi sitä ei todellakaan voi luonnehtia. Ainakin sosiaalisessa mediassa moni on kommentoinut, että tämä teos taitaa jäädä lukematta tai ei päädy pukinkonttiin. Jokainen hyvä kirja ansaitsisi tulla luetuksi. Tämä Oneironkin sellainen mahdollisesti on. Sääli jos se jää lukematta sen takia, että tämän kurjan yhteiskunnan eläjät olettavat kansien välkissä olevan samanlaista poliittista retoriikkaa ja populistista yhteiskuntakritiikkiä, mitä kirjailija halusi kovin sanakääntein juhlapuheessaan julistaa.
Vaikka Lindstedtin poliittisesti punavärittynyt puhe ryösti kuluneella viikolla lähes kaiken huomion muulta kulttuurilta, niin viikolla myönnettiin pari muutakin Finlandia-palkintoa ja useampi merkittävä valtion taidepalkinto. Yhden niistä sai pitkän linjan laulaja, säveltäjä ja sanoittaja Maarit Hurmerinta. Hienoa. En ole kuullut minkälaisen kiitos- tai juhlapuheen Maarit piti. Ilmeisesti se käsitteli musiikkia ja taidetta tai pitäytyi muuten asiassa – siitä kun ei ole pahemmin informoitu tai kalabaliikkia käyty.
1) Urbaani sanakirja: konvehti tai konvehdit tarkoittaa perskarvoihin takertuneita kakkakikkareita
Poikkesin työmatkalla Vantaalla Seutulan koululla, jossa esiteltiin Vt 3 Helsinki – Hämeenlinna ja mt 132 parantamisen tiesuunnitelmaa Luhtaanmäen eritasoliittymässä. Suomeksi sanottuna kyseessä oli siis Hämeenlinnan väylän ja Klaukkalantien liittymän parantamisen tiesuunnitelma. Kiitoksia someaktiivi Tarikalle vinkistä, että tällainen tilaisuus Vantaalla oli järjestetty.
Itseäni kiinnosti lähinnä se, että kuinka paljon tiesuunnitelma ulottuu Klaukkalan suuntaan ja antaako se Klaukkalantien kehittämiseen jonkinlaista veto- tai työntöapua.
Muutamalla silmäyksellä kävi selväksi, että suunnitelman fokus on nimenomaan risteysalueen itäpuolelle kaavoitetun liikenneasema/huoltoasemakompleksin liikennejärjestelyt. Klaukkalantie tulee jatkumaan hieman risteyksen yli ja kaartamaan pohjoiseen liikenneaseman alueelle.
Klaukkalan suuntaan Klaukkalantie levenisi nelikaistaiseksi, mutta ei edes Luhtaanmäentien risteykseen asti. Ennen risteystä Klaukkalantie kapenisi 2-kaistaiseksi. Mielenkiintoinen yksityiskohta on tuossa yllä olevassa kuvassa oikealla näkyvä Hämeenlinnan väylältä nouseva ramppi. Kun se kaartaa nykyisin jouhevasti moottoritien yli kohti Klaukkalaa, niin uudessa tiesuunnitelmassa rampin päässä on T-risteys, johon tulee liikennevalot. Pitäähän liikenneasemalta päästä pois – myös ruuhka-aikaan, jolloin Keimolan suunnasta palaaville työmatkalaisille läsähtää rampin päässä punaiset valot. Jos iltapäivän paluuliikenne nykyisin matelee tuossa kohtaa, niin liikennejärjestelyjen jälkeen se tulee takuuvarmasti ainakin punaisten aikana seisomaan.
Huomattavaa tuossa suunnitelmassa on myös se, että liikenneasemalta pohjoiseen moottoritielle ei pääse suoraan ramppia pohjoiseen moottoritien itäreunaa, vaan nämä joutuvat ajamaan samaan valoristeykseen ja kääntymään ensin etelän suuntaan trumpettirampille – siis risteämään Keimolan suunnasta tulevien kanssa.
Vuodelta 2007 peräisin olevassa asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa mainitaan, että tuolle liikennealueelle olisi tulossa huoltoaseman, ja rekkaparkkien lisäksi mm. päivittäistavarakauppa, erikoisliikkeitä ja ravintola, yhteensä noin 3000 kem2. Ei siis ihan vaatimaton kauppapaikka. Parantanee jonkin verran klaukkalalaisten palveluita, mutta valitettavasti Vantaan puolella.
Ilvesvuoren tonttivarausalue
Nurmijärven kunnanhallitus tulee saamaan lähiaikoina parikin yritystonttien rakentamisen viivästymisiin liittyvää asiaa listalleen.
Ensimmäistä käsitellään jo maanantain 23.11.2015 kunnanhallituksen kokouksessa. Kunta myi vuonna 2008 Ketunpesän yritysalueelta reilun kahden hehtaarin tontin noin 230 tuhannella eurolla. Yritys ei ole kyennyt tai halunnut toteuttaa tontin rakentamista ja sille on myönnetty jo kolme kertaa jatkoaikaa – vuosina 2011, 2012 ja 2013. Viimeisin päätös asiassa on, että sopimussakkoa ei peritä, mikäli rakennus valmistuu ennen sopimussakon määräpäivää 3.6.2018 ja vakuus vapautetaan ja palautetaan ostajalle. Muussa tapauksessa tontin omistaja CT Finland Oy joutuu maksamaan kunnalle kertasuorituksena sopimussakkoa 236 250 euroa ja yrityksen antama vakuus 56 700 euroa jää kunnalle. Tontin omistajalla on siis viiden vuoden sopimussakot rästissä kunnalle.
Kuntasuunnittelulautakunta on asian käsitellyt ja esittää nyt kunnanhallitukselle, että kunta luopuu sopimusoikeudellisista saatavistaan ja päinvastoin ostaa tontin takaisin kunnalle 70.000 euron kauppasummalla. Yli 200 tuhannen euron saamiset muuttuvat siis liki 100 tuhannen euron menoksi. Tontin uudelleen myynnillä kunnalla on tietysti mahdollisuus saada hieman lisätuottoa.
Kuntasuunnittelulautakunta käsitteli lokakuussa myös toista yritystonttiasiaa eli Schenkerin tonttivarausta Ilvesvuoren yritysalueella. Yrityksellähän on aiemman tonttikaupan kylkiäisenä tullut tämän vuoden loppuun kestävä tonttivaraus noin 9 hehtaarin määräalaan nykyisen kiinteistön laajentamiseksi. Yritys on nyt hakenut jatkoaikaa varaukselle vuoden 2017 loppuun saakka. ja kuntasuunnittelulautakunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että tällainen jatkoaika myönnetään.
Ikävä puoli tuossa Ilvesvuoren tontin ”kesannolla” olemisessa on se, että tontti sijaitsee alueella, jolle on täysin rakennettu kunnallistekniikka – eikä ihan pienellä rahalla. Valmista katua johtoineen on tyhjän tontin kohdalla varmaan puoli kilometriä. Ilmeisesti odotukset tonttivarauksen hyödyntämiseksi ovat korkealla, kun kunta on yksipuolisesti myöntämässä tonttivaraukselle jatkoajan ja siis pidättäytyy kahden vuoden ajan vuokraamasta tai myymästä edes osaa siitä toiselle osapuolelle.
Nurmijärvi on ollut useana vuonna aivan kärjessä, kun on rankattu Suomen yrittäjäystävällisimpiä kuntia.
Nurmijärven kunnanvaltuuston budjettikokous 11.11.2015 meni aika lailla odotusten mukaisesti ja ennakoidun nopeasti. Vajaan kuuden tunnin rupeama oli budjettikokoukseksi jopa ripeä.
Vuosien 2016-2018 talousarvioon ja taloussuunnitelmaan ei tehty valtuustosalissa kuin puolisen kymmentä muutosehdotusta.
Demarit esittivät tyylilleen uskollisena parisataa tuhatta euroa lisämäärärahaa perhe- ja sosiaalipalveluihin. Mielestäni aivan turhaan – etenkin, kun esitys kohdistui suunnitteluvuosille 2017-2018. Todellisen tarpeet ja määrärahat ehtii arvioida ensi vuonna, kun tilanne on paremmin tiedossa. Äänestys oli tiukka, mutta pohjaesitys voitti demarien esityksen 26-25.
Kokouksen alun yleiskeskustelussa Keskustan Kallepekka Toivonen toivoi, että budjetin käsittelyn yhteydessä ei esitettäisi ns. puun takaa pieniä muutaman tuhannen euron määrärahaesityksiä, joihin valtuutetut eivät ole ennalta päässeet tutustumaan. KP:n toive oli hyvin perusteltu. Aiempina vuosina tuollaisia ”ojarumpuesityksiä” tuppasi useitakin tulla – milloin haluttiin muutamaa kymppitonnia taideopetukseen, milloin Metsäkylän valokaapeliin. Kuin ”tilauksesta” Virpi Räty esitti 1500 euron määrärahaesitystä lastenkirjallisuuden hankkimiseen. Äänestimme asiasta ja äänin 13-17 määräraha myönnettiin. 21 vaiti ollutta ilmaisi ilmeisesti mielipiteensä ehdotuksen mielekkyydestä. En malttanut olla päivittämättä Facebookiin, että markkinat reagoivat tuohon kunnan 1500 euron satsaukseen välittömästi – Helsingin pörssi nousi yli prosentin plussalle.
Investointien kohdalla Kokoomuksen Schildt esitti, että Rajamäen terveysasemahanketta lykätään vuodella. Vaulamo kannatti esitystä. Puhujapöntössä kävi jonkinlainen trafiikki, kun hankkeen puolesta ja vastaan olevat kävivät kantansa ilmaisemassa. Mäkelän Outi piti mielestäni parhaan puheen – terveysaseman puolesta. Äänestystulos 28JAA – 23EI tarkoittaa sitä, että Tekninen lautakunta avaa seuraavaksi urakkatarjoukset. Hanke siis etenee. Teoriassa voi kyllä vielä käydä siten, että tarjoukset ylittävät budjetin niin paljon, että Tekla ei tee päätöstä urakoitsijavalinnasta, vaan joutuu hakemaan tuoreeltaan lisämäärärahaa kunnanvaltuustolta. Eli pientä jännitystä on ilmassa edelleen seuraavaan teknisen lautakunnan kokoukseen asti. Spekulointiin mahdollisista valituksista voinee suhtautua lähinnä humoristis-hämmentyneesti. Edellinen ”ilmoitus” valituksesta tyssäsi siihen, että valittelija ei ollut osannut edes katsoa muutoksenhakuohjeista, että kyseisestä päätöksestä ei voinut tehdä oikaisuvaatimusta. Yhtä köpelösti taitaa käydä tälläkin yrittämällä, mutta tokihan tuolla ulostulolla sai taas palstatilaa paikallisaviisista. Tässä tapauksessa tosin ei taida pitää paikkansa sanonta, että kaikki julkisuus on hyvästä…
Tein seuraavan tekstilisäysesityksen Maankäytön toteutusohjelmaan: ” Kunta ei voi sitoutua MAL-aiesopimuksen mukaisiin asuntotuotantomääriin, mikäli valtio ei edistä tarpeellisia liikenneväylähankkeita Nurmijärvellä – erityisesti Klaukkalan ohikulkutietä.” Kävin puhujapöntössä muutaman saatesanan lausumassa asiasta – suurin piirtein näin:
Nurmijärven suurimman taajaman Klaukkalan maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta ohjaa tällä hetkellä vahvasti kolme liikenneväylähanketta: Klaukkalan ohikulkutie, raideyhteys Vantaanlaaksosta ja yhä akuutimmaksi nouseva Klaukkalantien kehittäminen. Näille väylähankkeille on yhteistä se, että ne ovat kaikki valtiovetoisia. Nämä hankkeet ovat keskeisessä osassa, kun kunnassa suunnitellaan uusia kaavahankkeita ja etenkin, kun päätetään uusien asuinalueiden rakentamisesta. Mikäli nämä hankkeet eivät etene, joudumme hyvin pian päivittämään radikaalisti Maankäytön toteutusohjelma ja jopa pidemmälle vuoteen 2040 ulottuvaa Maankäytön kehityskuvaa. On selvää, että emme kykene toteuttamaan MAL-aiesopimuksen mukaisia asuntotuotantomääriä, mikäli valtiovalta ei edistä alueen väylähankkeita. Tästä syystä olen tehnyt kyseisin tekstilisäyksen Maankäytön toteutusohjelmaan. Se on sisällöltään samanlainen kuin pari vuotta sitten valtuusto hyväksyi ehdotuksestani. Toivon, että valtuusto voi ehdotukseni nytkin yksimielisesti hyväksyä.
No, eipä voinut, kun se ei lähinnä demareille sopinut. Peltonen taisi kerrassaan typeräksi ehdotustani arvioida ja totesi, että pitäähän kunnan rakentaa asuntoja, jos niitä tarvitaan. Eittämättä, mutta kyse onkin siitä, että mikäli nuo väylähankkeet eivät etene, niin kunnan tulee rakentaa niitä täysin oman arviona ja harkintansa mukaan – ei jonkun aiesopimuksen mukaisella aikataululla, määrillä ja sijainneilla. Äänestimme ja ehdotukseni voitti selkeästi äänin 7-44.
Kokouksen jälkeen minua lähestyi valtuutettu, joka arvioi, että tuon lisäyksen ja päätöksen jälkeen kunta ei voi allekirjoittaa MAL-aiesopimusta. Sanoisin, että oli kohtuullisen köykäinen arvio kohtuullisen kokeneelta kuntapoliitikolta.
MAL eli Maankäytön, liikenteen ja asumisen aiesopimus on sopimus, jonka valtiovalta solmii kuntien kanssa. Aiesopimuksilla tähdätään yhteistyöhön ja yhteensovittamiseen kuntien ja valtion välillä asumisen, maankäytön ja liikenteen osalta. Sopimuksella tavoitellaan seudun kilpailukyvyn, maankäytön ja yhdyskuntarakenteen toimivuuden parantamista sekä kuntien tasapuolista kehittämistä. Sopimuksissa määritetään kuntakohtaisesti tavoitteet lähivuosien asuntotuotannolle ja vastavuoroisesti valtion vastuulla olevan liikenneverkon keskeiset kehittämishankkeet.
Tämän vuoden loppuun voimassa olevassa MAL-aiesopimuksessa 2012-2015 on Klaukkalan ohikulkutie ollut isompien infrahankkeiden listalla kiireellisyysjärjestyksessä sijalla 8. Pienemmistä ns. KUHA-hankkeista on Nurmijärvelle merkitty ainakin Klaukkalantien parantaminen ja liityntäpysäköintihankkeet Kirkonkylällä ja Klaukkalassa.
MAL-aiesopimuksen lähtökohta on siis se, että kunta sitoutuu tuottamaan tietyn määrän asuntoja ja vastavuoroisesti valtio edistää seudun väylähankkeita. Kun nyt tämän aiesopimuskauden päättyessä todetaan, että kunta on kuta kuinkin täyttänyt sopimuksen mukaiset asuntotuotantovelvoitteensa ja nuo edellä mainitut liikenneväylähankkeet ovat edenneet kuin täi tervassa, niin nyt hyväksytty tekstilisäykseni oli enemmän kuin ajankohtainen ja hyvinkin perusteltu. Jos tulevassa MAL-aiesopimuksessa on yksikin väylähanke Nurmijärvellä, niin kunnan tulee edellyttää, että sitä myös edistetään.
Jos tulevassa MAL-aiesopimuksessa ei ole Nurmijärveltä yhtään väylähanketta, niin se saa minun puolesta jäädäkin allekirjoittamatta.
Tasan vuoden päästä onkin sitten kuntavaaleja edeltävä budjettivaltuusto. Toivottavasti se sujuu yhtä kitkattomasti ja yhtä vähillä äänestyksillä.
Ensi viikolla e tarvitse liiemmin fundeerata mitä tekisi. Päivätyökiireiden lisäksi on myös kaikki illat nakitettu erilaisille aktiviteeteille. Tulossa on taas varsinainen härkäviikko.
Maanantaina aloitellaan budjettivaltuuston kokoukseen valmistautuminen eli illalla on kunnanvaltuuston kyselytunti ja sen päälle Kokoomuksen valtuustoryhmän kokous.
Tiistaina on asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous. Listalla on pieni asemakaavan muutos Kirkonkylän Toimelan tontilla ja toinen Krannilan alueella. Klaukkalan Vanha-Klaukan asemakaavan laatiminen nytkähtää liikkeelle, kun lautakunta hyväksyy kaavoitussopimukset. Taksojen nostaminen on listalla – niitä perustellaan mm. lisääntyneillä kaavoihin liittyvillä selvityksillä. Rakennuslupahakemuksia on listalla Arkadian koulun laajennuksen ja säbä-sali sekä yksi kerrostalohanke Kirkonkylälle. Lautakunta päättää tiistaina myös neljän postilaatikon sijoittamisesta, kun Posti ja laatikoiden omistajat eivät ole niiden sijoittamisesta päässeet yksimielisyyteen. Enpä tiennytkään, että postilaissa on sellainen määräys, että loppukädessä kunnan rakennusvalvontaviranomainen korkean omakätisesti tällaisesta asiasta päättää. Ilmoitusasioissa merkitään tiedoksi mm. Helsingin hallinto-oikeuden hylkäyspäätös koskien Kirkonkylän Mahlamäentien asemakaavamuutoksesta tehtyihin valituksiin. Korkein hallinto-oikeus on samoin hylännyt valituksen, joka koski Ihantolan puistoalueelle tehtyä kaavamuutoshakemusta. Suomi on oikeusvaltio – hallinto-oikeuden kolmen tuomarin 18 sivuisen päätösasiakirjan hinnaksi tuli kullekin valittajille 97 euroa. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen osalta oikeudenkäynti maksu valittajalle oli 244 euroa.
Keskiviikkona on sitten vuoden tärkein kunnanvaltuuston kokous eli ns. budjettivaltuusto. Kokous aloitetaan jo iltapäivällä ja tavoitteena on varmaan päästä ennen vuorokauden vaihdetta kotiin. Oletettavasti investoinnit ja etenkin Rajamäen terveysasema tulevat äänestyttämään. Minkäänlaista maraton-kokousta en tällä kertaa kylläkään odota.
Perjantaina onkin sitten firman pikkujoulut. Jatkoille kuulemma Vantaan Tulisuudelmaan. Hyvä lopetus härkäviikolle.
——————————–
Sote- ja hallituskuvioihin ei ole kovinkaan paljon tullut perehdyttyä. Tällaisia reunamerkintöjä tuli raapustettua löysin rantein prosessin aikana:
Nurmijärven Uutiset kirjoiti 4.11. nuorisovaltuuston ja päättäjien tapaamisesta. Artikkelin mukaan ”kiperimmät kommentit kirvoitti Rajamäen skeittipuisto”.
Liikuntapäällikkö Lempiö oli kertonut, että investointimäärärahoja on jouduttu karsimaan, eikä alun perin suunniteltua yli 200.000 euroa maksavaa puistoa ole varaa rakentaa. Tekevät nyt kuulemma uutta suunnitelmaa 100.000 euron budjetin mukaan.
Kun tekee mieli sanoa, että mitä minä sanoin, niin sanon, mitä minä sanoin.
Kun näin teknisen lautakunnan vuoden 2013 lopulla hyväksymät Rajamäen skeittipuiston suunnitelmat, niin totesin tuoreeltaan, että taisi tulla niin hieno ja hulppea projekti, että sitä ei ole koskaan varaa toteuttaa. Suunnitelmia oli laatimassa skeittialan asiantuntija yhteistyössä paikallisten nuorten kanssa. Hieno juttu, että nuoret otetaan mukaan ideoimaan ja suunnittelemaan. Valitettavasti mukana ei ollut ilmeisesti ketään, jolla olisi ollut ymmärrystä suunnittelun ja kustannusten ohjauksesta ja hankkeelle ei oltu ymmärretty laittaa minkäänlaisia kustannusraameja.
Jokohan tällä kertaa onnistuisi laatia sellaiset suunnitelmat, jotka voidaan myös toteuttaa?
Nurmijärven kunnanvaltuusto piti keskiviikkoiltana 28.10. kokouksen, jonka asialistaa ei oltu pituudella pilattu. Lista lyheni entuudestaan, kun yksi asemakaavamuutos vedettiin pois – se kun oli lispahtanut kunnanhallituksesta valtuuston asialistalle hieman etukenossa. Asiaan liittyvää maankäyttösopimusta kun ei ole vielä allekirjoitettu.
Ykkösasiana listalla näytti olevan kunnan lausunto Vihtijärven osayleiskaavasta. Kunnanhallituksen yksimielinen pohjaesitys oli seuraava: ”Nurmijärven kunta on tehnyt alustavan arvion osakuntaliitoksesta. Arvion mukaan saavutettavat edut ovat vähäisiä. Nurmijärven kunta ei kuitenkaan näe estettä jatkoselvittämiselle.”
Lausuntoesitys oli siis myötäsukainen, vaikka asiaa alustaneet Nurmijärven lautakunnat eivät juurikaan myönteisiä näkökohtia oman toiminta-alueensa osalta olleet löytäneet. Asiaa oli pohdittu ja lausunnon olivat antaneet Nurmijärven
Valtuutettujen pöydälle oli jaettu juuri ennen kokousta myös ote Vihdin kunnanhallituksen kokouspöytäkirjasta, jossa asiaa oli käsitelty.
Asiasta käytiin yllättävän vilkas keskustelu ja ainakin osalta puhujista näytti taas unohtuneen valtuustossa sovitut puhepituuksien suosituskestot. KP Toivonen piti Keskustan monisanaisen ryhmäpuheenvuoron ja teki sen päätteeksi vastaehdotuksen, joka oli huomattavasti myötämielisempi osakuntaliitosta kohtaan. Perussuomalaiset ilmoittivat kannattavansa Keskustan ehdotusta.
Demarit pitivät sekä ryhmäpuheenvuoron, että Peltonen oman soolopuheenvuoron, jossa ehdotti täysin kielteisen lausunnon antamista – se esitys jäi ilman kannatusta.
Myös muutama muu puheenvuoro käytettiin ja myös minun askeleeni veivät puhujapönttöön. Totesin, että kunnanhallituksen pohjaesitys oli järkevästi muotoiltu ottaen huomioon tehdyt alustavat selvitykset ja etenkin kunnan asiantuntijalautakuntien antamat lausunnot. Lausuntoesityksessä todetaan tosiasiat, mutta ei asetuta vastustamaan jatkoselvitystä. Totesin, että Keskustan ehdotus ottaa liian positiivisen kannan asiaan, josta lautakuntamme ovat päätyneet aivan toisenlaiseen johtopäätökseen. Kritisoin Keskustaa siitä, että he maalailevat epärealistisen myönteisen kuvan Vihtijärven osayleiskaavahankkeiden etenemisestä osana Nurmijärveä. Totesin, että Nurmijärven kaavoitusohjelmassa on tällä hetkellä kuusi osayleiskaavahanketta ja niissä on ollut paljon aikatauluviivettä. Kaikki kunnan päätaajamien sitovat osayleiskaavat ovat ns. vaiheessa. On täysin epärealistista uskoa ja lupailla, että Vihtijärven osayleiskaavahankkeet etenisivät Nurmijärven työlistalla lyhyellä tai edes keskipitkällä aikavälillä. Totesinpa myös, että omalta kohdaltani päätöksenteko perustuu Nurmijärven kunnan tekemiin selvityksiin ja laatimaan aineistoon – ei Vihdin kunnan. Ja enpä malttanut olla ennen puhettani tiedustella puheenjohtajalta viattomasti, että oliko ne puhepituuksien suositukset tulossa voimaan vasta vuoden vaihteessa…
Kun sitten äänestyksen aika koitti, niin totesin hämmästyksekseni, että reilusti yli puolet kunnanhallituksen jäsenistä äänesti omaa yksimielistä pohjaesitystänsä vastaan. Kun taisin olla ainoa, joka pöntössä tuota kunnanhallituksen esitystä kävi tukemassa, niin hieman skitso tilannehan tuosta kehkeytyi. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitys kaatui osin kunnanhallituksen jäsenten äänin 35ei, 14jaa, 1vaiti ja 1poissa. Jos eduskunnassa sattuisi noin käymään, niin siinä taitaisi mennä samalla hallitus nurin. Onneksi täällä kuntapuolella ei olla niin pikkutarkkoja.
Toinen yllättävänkin paljon etukäteiskeskustelua aiheuttanut asiakohta oli Rajamäen yhteiskoulun stipendirahaston hoitokunnan jäsenten nimeäminen. Kyseisen stipendirahaston ohjesäännöissä todetaan, että hoitokuntaan kuuluu kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa jäsentä henkilökohtaisineen varajäsenineen. Jostakin syystä tällaisia jäseniä ei oltu nimetty. Tämä merkittävä asia vaati kaksi valtuustokäsittelyä, alustavia puolueiden välisiä ”vaaliliittoja” ja muita asiaan kuuluvia tunnusteluja ja neuvotteluja. Asiasta ei tarvinnut alkaa äänestämään, vaan valtuusto päätti yksimielisesti, että varsinaisiksi jäseniksi valitaan T.Sivula (varalla Hägg) ja J. Kovanen (varalla Manner). Kannattanee harkita, että hoitokunnan jäsenet valitaan jollain muulla foorumilla kuin kunnanvaltuustossa.
Muutama luottamustehtävistä ero päätetiin ja uusia luottamushenkilöitä nimettiin poistuneiden tilalle.
————————————–
Seuraava kokous onkin budjettivaltuusto 11.11.2015 klo 13.00 alkaen. Ääntenlaskijoille on luvassa töitä ja kokous venynee taas iltamyöhään – toivottavasti ei kuitenkaan aamuvarhaiseen kuten takavuosina.
Investointipäätökset tulevat olemaan varmasti keskustelluimpia aiheita. Päätettävänä on mm. melkoinen euromäärä Viirinlaakson infraan liittyen ja huomattavasti pienempi summa liittyen huomattavasti enemmän keskustelua aiheuttaneeseen Rajamäen terveysasemaan.
—————————————
Paikallisaviisista saimme lukea tänään, että kunnallisista asioista kiinnostunut kuntalainen Salo tekee kunnanhallituksen kokouksessaan 19.10. tekemästä Rajamäen terveysaseman rakentamispäätöksestä oikaisupyynnön. On erinomaisen kiinnostavaa lukea seuraavaksi, että minkälaisen oikaisuvaatimusen hankkeeseen ryhtyvä on väsäämässä. Tuosta kunnanhallituksen päätöksestä, kun ei sattumoisin voi edes tehdä oikaisuvaatimusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Viime kuntavaaleissa Salo ei 17 äänellään päässyt kunnanvaltuustoon siihen kuntapäättäjien joukkoon, joka hänen kritisoimiaan päätöksiä on nyt tekemässä. On hienoa, että kunnassa on aktiivisia asioista kiinnostuneita kuntalaisia ja kiinnostusta kunnallisiin luottamustoimiin. Se, että yrittää ottaa kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen roolin sijoittamalla yhden äänensä oikaisuvaatimuksen tekemiseen ja hallinto-oikeuteen valittamiseen osoittaa mielestäni jonkinsorttista demokratiakäsityksen ja suhteellisuuden tajun puutetta.
Tykkitorninmäen tenniskenttä keväällä 2014. Jotain on vuoden aikana tapahtunut…
Muutama vuosi sitten Nurmijärven kunnalle siirtyi Rajamäessä kaavoitussopimuksen kylkijäisinä Altialta yli 40 hehtaaria maata. Mukana oli mm. Tykkitorninmäki tykkitorneineen – ja massapintainen tenniskenttä. Vuosikymmenen alussa kenttä oli vielä kohtuullisessa kunnossa ja Altian ollessa omistaja joku taho myös sen kunnosta huolehti.
Keväällä 2014 olin yhteydessä kunnan liikuntatoimeen ja totesin massapintaisen tenniskentän rapistuneen ja rapistuvan kiihtyvällä vauhdilla käyttämättömänä. Tiedustelin, onko kunnalla tarkoitus kunnostaa ko. kenttää tai muita suunnitelmia sen varalta. Samoin onko mahdollista, että kunta luovuttaa jollekin kolmannen sektorin toimijalle alueen käyttöoikeuden vuokraa tai kunnostusta/ylläpitoa vastaan joksikin aikaa. Totesin, että hyvä kenttä on menossa ihan rappiolle hoitamattomana – jo viime kesällä 2013 puski sammalta – kohta varmaan koivua.
Liikuntatoimesta vastattiin kiitettävän nopeasti ja todettiin, että siellä ei kyseistä kenttää tunnettu – eikä liikuntapaikkojen hoito ole liikuntatoimen vastuulla. Tekninen puolihan niitä taitaa ylläpitää. Virkamies epäili, että massakenttien ylläpitoon kunnan liikuntapaikkojen hoidon resurssit eivät varmaan tule riittämään.
Näinhän siinä myös kävi. Tätä nykyä tuo tenniskenttä on jo ihan Neuvosto-Karjalan standardien mukainen. Jos joku kolmannen sektorin toimija – kyläyhdistys tai urheiluseura saisi aikaiseksi ja sovituksi kunnan kanssa kentän ylläpidosta, niin sen peruskuntoon saaminen on jo huomattavan paljon työläämpää kuin vuosi sitten.
… Tuomaritorni on pistetty p…n päreiksi.
Ja lopuksi kymmenen riviä Rajamäen terveysasemasta:
Lukaisin muutama viikko sitten Aki Ollikaisen uuden romaanin – Musta satu. Odotukset olivat korkealla, olihan esikoisromaani Nälkävuosi yksi vuoden 2012 kotimaisista kiitetyimpiä teoksia.
Musta satu kiinnosti siinäkin mielessä, että tarinaan liittyi ns. Tattarisuon tapaus. 1930-luvullahan löydettiin Malmin Tattarisuolta lähteestä irti leikattuna 9 ihmisjalkaa, 8 kättä, 1 kpl ihmisen pää ja nippu sormia. Ne oli mustaa magiaa ja noitamenoja harjoittanut Noita-Kallio porukkansa kanssa Malmin hautausmaan rivihaudoista käynyt leikkelemässä ja upottanut Tattarisuon lähteeseen mustan raamatun saatesanojen kera. Tavoitteena oli manata lähteestä nousemaan murhamies Matti Haapojan haamu ja tämän aarre. Olin jo vuosikymmeniä sitten tuosta erikoisesta tapauksesta kuullut ja joitakin vuosia sitten myös Hesarin kuukausiliitteessä siitä kirjoitettiin.
Tapaus oli kiehtonut myös Ollikaista ja sen ympärille hän kirjoitti hyvän ja luettavan toisen romaaninsa.
Eilen sain päätökseen toisen suomalaisen nykykirjailijan Jaakko Yli-Juonikkaan uusimman teoksen Kyyhkysinetti. Kas kummaa – täkin vuoden 2015 kirjauutuus kietoutuu vahvasti saman Tattarisuon tapauksen ympärille. Todella erikoinen yhteensattuma (?) ja hämmentävää lukea peräkkäin kaksi tuoretta fiktiivistä romaania, joissa käsitellään samaa 80 vuoden takaista tapahtumaa, samoja henkilöitä ja tuijotellaan samaa likaista tapettiseinää.
Näköjään tapahtuma oli jäänyt myös Yli-Juonikkaan mielikuvitusta ja muistia kiusaamaan, kun oli romaaniinsa tämän mysteerin kietonut.
Luettavia ja suositeltavia teoksia molemmat. Muistan jättäneeni joitain Yli-Juonikkaan aiempia romaaneja kesken – ne kun eivät välttämättä ole helpoimpia lukusuorituksia. Täytynee ottaa uusi yritys uran alkupään teoksiin, kun pari viimeistä – tämä Kyyhkysinetti ja Vanhan merimiehen tarina menivät läpi ihan kertalukemalla.
Lisätietoa Tattarisuon tapauksesta mm. täältä:
http://blog.kansanperinne.net/2010/11/tattarisuon-ruumiit-musta-raamattu.html
ARTO HÄGG 