Ei mennyt kuntakartta uusiksi.

Paikallislehti Vihdin Uutiset uutisoi tänään 21.3. valtionvarainministeriön käsitelleen esityksen Vihtijärven kylän siirtämisestä osaksi Nurmijärven kuntaa.Vihtijärven kyläyhdistyshän esitti alueen siirtämistä kesällä 2015.

Lehden mukaan ministeriön päätös on kielteinen. Ministeriön katsoo, että kokonaisarvion perusteella Vihtijärven kyläyhdistyksen tekemän esityksen hyväksymiselle ei ole riittäviä edellytyksiä.

Esityksestä pyydettiin aikoinaan lausuntoa myös Nurmijärven kunnalta ja kunnanvaltuusto päätti tuosta lausunnosta lokakuussa 2015. Se olikin aika erikoinen tapaus. Asiaa oli käsitelty ennen valtuustoa asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnassa, teknisessä lautakunnassa, sivistyslautakunnassa ja Nurmijärven Vesi -liikelaitoksen johtokunnassa. Kunnanhallituksen esitys lausunnoksi oli  se, että  osakuntaliitoksella  saavutettavat edut ovat vähäisiä, mutta Nurmijärven kunta ei kuitenkaan näe estettä jatkoselvittämiselle. Valtuusto joutui asiasta äänestämään, kun Keskusta teki asiassa vastaehdotuksen, joka oli huomattavasti myötämielisempi liitokselle. Hämmästys oli suuri, kun reilusti yli puolet kunnanhallituksen jäsenistä äänesti omaa yksimielistä pohjaesitystänsä vastaan. Taisin olla ainoa, joka pöntössä tuota kunnanhallituksen pohjaesitystä kävi tukemassa. Totesin tuoreeltaan, että hieman skitsoa meininkiä. Äänestyksessä kunnanhallituksen pohjaesitys kaatui osin kunnanhallituksen jäsenten äänin 35ei, 14jaa, 1vaiti ja 1poissa.

Nyt siis valtionvarainministeriö laittoi pisteen tälle skitsoilulle ja osakuntaliitos haudataan.

Tiistain 22.3. asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan asialistaa ei ole pituudella pilattu. Varsinaisia asiakohtia on kolme kappaletta.

Kirkonkylän Toimelan ympäristön asemakaavan muutosehdotus on tullut hyväksymisvaiheeseen. Pohjaesityksenä on, että lautakunta esittää muutosehdotusta kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi. Vaikka kyse on pienestä ns. postimerkkikaavasta, niin alueella sijaitseva Toimelan rakennus on aiheuttanut keskustelua ja äänestyksiä aiemmissa vaiheissa niin lautakunnassa kuin kunnanhallituksessa. Viimeisimmässä ehdotuksessa Toimelan päärakennuksen suojelumerkintää on kevennetty siten, että rakennuksen säilyttäminen on mahdollista, mutta ei välttämätöntä. Kaavamuutosta on ollut vireillä vuodesta 2010. Olin itsekin aiemmin rankemman suojelun kannalla. Kävimme sittemmin lautakunnan kanssa tutustumassa kohteeseen tarkemmin ja ainakin oma käsitykseni suojelun tarpeellisuudesta ja välttämättömyydestä muuttui.  En näe rakennuksella olevan kaupunki- tai kyläkuvallisesti erityistä merkitystä. Se on tyyliltään hyvinkin irrallinen ja vaatimaton verrattuna esimerkiksi vanhan sähkölaitoksen alueen suojelumerkinnällä varustettuihin rakennuksiin. Kohdekäynnillä kävi selväksi, että rakennuksen sisätiloissa on tehty vuosien varrella sellaisia muutoksia, joilla rakennuksen alkuperäinen tyyli ja henki on oleellisesti muutettu. 70-luvun lastulevyremontti ei anna mielestäni aihetta kovin vahvoihin suojelutoimenpiteisiin. Nurmijärvellä on siinä suhteessa merkittävimpiäkin kohteita.

Toisena asiakohtana on rakentamista koskeva poikkeamispäätös Röykässä. Kyse on pientalon kerrosluvun ja rakennusalan muutoksesta.

Lyhyen asialistan kolmas kohta on lausunnon antaminen ELY-keskukselle omakotitalon rakentamisen poikkeamislupa-asiassa Klaukkalassa. ELY-keskus on vast’ikään antanut samalla alueella muutaman kielteisen päätöksen vastaaviin poikkeamishakemuksiin. Pohjaesitys on kielteinen ja onkin hyvin epätodennäköistä, että ELY hakemukseen antaisi myönteisen päätöksen.

——————-

Maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyen mainittakoon tämän päivän Helsingin Sanomissa julkaistu kansanedustaja Outi Mäkelän mielipidekirjoitus:

Metropolialue ei kaipaa karsinoita

Kehyskunnille kaupunkibulevardit ja niitä seuraavat tiemaksut ja ruuhkat tietäisivät lähinnä kustannuksia ja pitempiä työmatkoja.

Olen samaa mieltä.

Näyttäisi olevan web-sivujen päivitystarve, kun ohjelma ei anna muokata ja lisätä tekstejä ja kuvia. Niinpä tuoreet Pitkänokatkin ovat jääneet lisäämättä. Aikainen lauantaiherätys ja käppäily Myllykoskella ilmeisesti stimuloivat pääkoppa sen verran, että iltapäivästä syntyi yhdellä istumalla puolenkymmentä uutta strippiä. Lisäisen niitä pikku hiljaa tähän blogiin kunnes saan varsinaiset web-sivut taas pelittämään. Ilmeisesti edessä on koko sivuston uusiminen uudella alustalla.

Maaliskuun lopun kunnanvaltuuston kokous on peruttu. Listalle ei olisi kuuleman mukaan tullut kuin muutama asia. Seuraavan kerran valtuusto kokoontuu vasta 27.4. Saapa nähdä onko Arkadian hallihanke silloin listalla.

Sitä ennen on asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnan kokous 22.3.

Niin ja tässäpä yksi tämän päiväisistä stripeistä. Kehitystä ei näkyvistä, jos ei ilmeisesti taantumistakaan.

Tuli näköjään Emma-gaalaa katseltua.

Viikolla oli kunnanvaltuuston kokous, jonka suurinta mielenkiintoa aiheuttivat varhaiskasvatukseen liittyvät esitykset.

Ensiksi käsiteltiin ns. subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen 1.8.2016 voimaan tulevan lain mahdollistavalla tavalla. Äänin 31-18-1tyhjä-1poissa kunnanvaltuusto päätti, että 1.8.2016 alkaen Nurmijärvellä rajoitetaan päivähoito-oikeus 20 tuntiin viikossa niiltä lapsilta, joiden vanhemmista ainakin toinen ovat kotona. Äänesti tuon voittaneen pohjaesityksen esityksen puolesta.

Toinen asia koski uutta asetusta kasvattajien ja lasten suhdeluvun muuttamisesta yli 3-vuotiaiden ryhmissä. Äänin 18-31-1tyhjä-1poissa valtuusto päätti, että Nurmijärvellä ei oteta käyttöön uuden asetuksen mahdollistamia suurempia ryhmäkokoja niissä päiväkodissa, joissa tilat antaisivat tähän mahdollisuuden. Äänestin – ja olin siis häviäjien joukossa – pohjaesityksen puolesta.

En perustele äänestyskäyttäytymistäni erikseen. Perustelut on luettavissa kunnanvaltuuston asialistalta kummankin asiakohdan päätösperusteluista. Keskustan Virpi Korhonen käytti molemmissa asiakohdissa hyvät ja asiantuntevat puheenvuorot.

Mielestäni on valitettavaa, että päättäjillä on hyvin harvoin kykyä tarttua ja päättää niistä uudistusehdotuksista, joihin valtiovalta viimeinkin antaa mahdollisuuden ja joita kunnan viranhaltijat ansiokkaasti valmistelevat. Se on selvää, että jokainen leikkaus- ja säästöpäätös on ikävä ja vaikuttaa joihinkin kuntalaisiin negatiivisesti. Tahtoo vain olla, että noista negatiiviisista vaikutuksista pyöritellään sellaiset maailmanlopun uhkakuvat, että ne eivät ole missään suhteessa tehtyihin ehdotuksiin. Näin nytkin yli 3-vuotiaiden ryhmäkokojen kasvattamisen osalta.

Kuntien luottamushenkilöt vaativat kovaan ääneen valtiovaltaa pienentämään kuntien velvoitteita vastineeksi siitä, että valtionosuus kuntarahoituksessa pienenee. Todellinen ongelma syntyy siitä, että kuntapäättäjät eivät itse pysty tekemään niitä säästöpäätöksiä, joihin annetaan mahdollisuus, vaan jatketaan palvelujen ylläpitämistä yli lakisääteisten vaatimusten. Kun noin toimii, niin on turha valittaa kunnan vastuista ja velvoitteista – ja siitä, että viranhaltijat eivät toimisi säästötavoitteiden mukaisesti.

——————

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tulevana tiistaina 1.3.2016. Sitä voinee sanoa kevätkauden ensimmäiseksi kokoukseksi. Käsittelemme vuoden 2015 toimintakertomuksen ja vuoden 2016 kaavoituskatsauksen. Rakennuslupia listalla on vain yksi eli palvelutalon Klaukkalaan. Pieniä asemakaavamuutoksia on useampia.

Mahlamäen asemakaavamuutoksestahan valitettiin aikoinaan hallinto-oikeuteen, joka kumosi valituksen. Nyt on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja lautakunta antaa lausunnon tähän asiaan liittyen.

Kaiken kiireen keskellä jäi ”raportoimatta” viime viikon valtuuston kokouskin. Kyseessähän oli nykyisen valtuuston neljännen istuntovuoden ensimmäinen kokous, jossa päätettiin, että kunnanvaltuuston puheenjohtajistona jatkaa sama trio kuin aikaisempinakin vuosina.

Lyhyt lista oli kaavapainotteinen. Ensin hyväksyttiin Kirkonkylän liikuntapiston asemakaavamuutos, joka mahdollistaa alkuperäisen hankesuunnitelman toteuttamisen ja myös urheilutoimintaa palvelevien rakennusten rakentamisen alueella. Tämä tarkoittaa siis esimerkiksi liikunta- tai jäähallia. Demarien Peltonen ehtikin jo tuulettamaan Arkadian salihankkeessa ilmenneitä ongelmia ja osoitteli salibandyhallille paikkaa Kirkonkylän liikuntapuistoon, kun kaavakin sen nyt mahdollistaa.

Huomattavasti merkittävämpi Rajamäen Kylänpään asemakaavamuutos sai myös hyväksynnän. Tämä liki 70.000 kerros-m2:n asemakaava on keskeinen suunnitelma Rajamäen kehittämisen kannalta. Yhdessä jo lainvoimaisten Uudennniityn ja Metistön asemakaavojen kanssa se muodostaa todella pitkäksi aikaa suunnan ja raamit Rajamäen asuntorakentamiselle. Ainakin itse olen pyrkinyt vaikuttamaan siihen, että eri alueet mahdollistavat monen tyyppisen pientalorakentamisen alueelle. Kylänpää on sikälikin merkityksellinen kaava, että se tuo taajamaan myös uutta liikerakentamismahdollisuutta keskeiselle paikalle.

Jos Kylänpään asemakaavahanke kesti kohtuullisen kauan, liki kaksi ja puoli vuotta, niin seuraavaksi käsitellyllä Klaukkalan osayleiskaavalla oli takanaan jo liki 16 vuoden historia. Osayleiskaava oli pantu vireille keväällä 2000. Pienillä puheilla kunnanvaltuusto hyväksyi Klaukkalan oikeusvaikutteisen osayleiskaavan. Onhan tuo käsittämättömän pitkä aika. Toivottavasti seuraavat osayleiskaavat etenevät ripeämmin. Tuollaisella aikataululla laadittuna syntyy sellainen oravanpyörä, että tehdyt selvitykset ehtivät vanhentua ja asemakaavoitusta ehditään laatia kosolti ilman lainvoimaisen osayleiskaavan ohjaavaa vaikutusta. Asemakaavoituksessa toki otetaan huomioon osayleiskaavaluonnoksetkin ja pyritään ennakoimaan, että työn alla olevat asemakaavat noudattaisivat tulevia osayleiskaavoja.

Nurmijärvellähän kaavoitusasiat on ajettu kahdelle eri toimialalle ja lautakunnalle. Asemakaavoituksesta vastaa Ympäristötoimiala ja Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, jossa toimin puheenjohtajana. Yleiskaavoituksesta vastaa Elinkeino- ja kuntakehityskeskus sekä Kuntakehityslautakunta. Ajoittain on keskusteltu näiden toimintojen yhdistämisestä samaan linjaorganisaatioon ja yhden lautakunnan alaisuuteen. Itse näen isommaksi ongelmaksi sen, että asemakaavahankkeet eivät välillä etene valtuuston edellyttämässä aikataulussa sen vuoksi, että toinen lautakunta ja organisaatio etenee oman erilaisen aikataulun ja kiireellisyysjärjestyksen mukaan – ja asemakaavahankkeet ovat kesannolla sen aikaa.

Valtuuston kokouksen päätteeksi kunnanjohtaja Behm infosi tuoreesta tilinpäätösennusteesta. Alijäämää näyttäisi tulevan vain 0,9 milj.euroa, kun syksyllä ennuste oli vielä -3,8 milj.euroa ja alun perin -4,4 milj.euroa.

Kunnanjohtaja kertoi myös organisaatiouudistusta valmistelevan ohjausryhmä perustamisesta ja Arkadian lukon laajennus- ja hallihanketta kohdanneista vastoinkäymisistä. Kiteytettynä asian voi ilmaista siten, että hankkeen kustannukset ovat hankkeen vetäjien mukaan nousseet huomattavasti ja tämä kustannusnousu kohdistuisi pääosin nimenomaan kunnan ns. salibandyosuuteen. Olen asiaan ja kyseisiin laskelmiin jonkin verran muilta kiireiltäni tutustunut, kuntaan informoinut  ja rakennushankkeen vetäjille esittänyt joitain mielestäni perusteltuja  kysymyksiä – lähinnä kustannusten jakoperusteisiin liittyen. Ei niistä tässä vaiheessa enempää. Toivottavasti kysymyksiini joko löytyy hyvät vastaukset tai jakolaskelmia tarkistetaan niiden mukaisesti.