Kuka muistaa Keski-Uudenmaan kuntien yhdistämisselvityksen?
Rajamäen Kyläyhdistys järjesti keskiviikkona 6.4.2016 kyläillan taajaman ajankohtaisista asioista. Paikalla oli kyläyhdistysaktiivien lisäksi myös edustavasti kunnan johtavia virkaihmisiä mm. kunnanjohtaja Behm, kehitysjohtaja Kononen, tekninen johtaja Ruutu, sivistysjohtaja Hirvonen, suunnittelupäällikkö Oksanen ja kunnallistekniikan päällikkö Meronen. Perinteiseen tapaan Kuntolan sali oli melkein täynnä kuntalaisia.
Oksanen kertasi mediassakin jo kerrotuista rakentamisaikatauluista. Kirkonkylä-Rajamäki kevyen liikenteen väylää rakennetaan Rajamäen päästä noin 0,8 km osuus ulkopuolisen urakoitsijan toimesta ja se on valmis lokakuun 2016 lopussa. Samaan aikaan kunta aloittaa Kirkonkylän päässä rakennustyöt omana työnä ja tämä osuus eli koko raitti on valmis vuoden 2017 lopussa.
Rajamäen skeittipuisto valmistuu kuluvan vuoden elokuussa uimahallin kupeeseen. Rajamäen keskustan katualueiden uudelleen rakentamisen Oksanen kertoi olevan taloussuunnitelmassa vuodella 2017.
Illan pääaiheeksi nousi kuitenkin juuri julkaistu palveluverkkotoimikunnan raportti, jonka Kononen esitteli. Esitystä täydensi Hirvonen lukiotyöryhmän raportin läpikäynnillä.
Keskustelu oli kohtuullisen vilkasta ja etenkin Rajamäen lukion kohtalo innosti paikallaolijoita kysymään ja kommentoimaan. Puheenvuoroissa nostettiin esille kylän oman lukion myönteisiä puolia. Lukioiden yhdistämiselle ei juurikaan kannatusta esitetty.
Palveluverkkotoimikunnan yhtenä jäsenenä kommentoin lyhykäisesti tuoreeltaan joitain paikallaolijoiden esittämiä mielipiteitä ja kysymyksiä. Totesin, että kunnanhallituksen antaman säästötavoitteen lisäksi toimikunta käsitteli asiaa monipuolisesti palveluverkoston järkeistämisen kannalta ja huomioiden myös toiminnallisuuden, kiinteistöjen kunnon ja oppilasennusteet pitkällä aikavälillä .
Totesin, että toimikunta ei ottanut suoraan kantaa lukioiden yhdistämiseen, vaan toi esille sen yhtenä vaihtoehtoona, jota tosin erillinen lukiotyöryhmä oli ehdottanut. Oikaisin myös esitetyn väärinkäsityksen, että toimikunta olisi esittänyt kymmenien miljoonien eurojen uusia investointeja – päinvastoin jo ns. nollavaihtoehto, joka perustuu nykyisiin taloussuunnitelmiin ja tietoihin tilojen korjaustarpeista tarkoittaa kymmenien miljoonien eurojen menoja. Ymmärtääkseni toimikunnan esittämät vaihtoehdot mahdollistavat jopa nykyistä pienemmät investoinnit. Kirkonkylän mahdollinen uusi lukio on investointien kannalta hankalin ja näillä näkymin kallein ratkaisu.
Toivon, että kuntalaiset perehtyisivät toimikunnan raporttiin ja antaisivat siitä palautteen kunnan verkkosivujen kautta 24.4.2016 saakka:
http://www.nurmijarvi.fi/projektit/palveluverkkotoimikunnan_esitys
Erityisesti toivoin, että kuntalaiset antaisivat asiassa myös myönteistä palautetta. Liian usein äänessä ovat ja esille pääsevät asioiden vastustajat. Päättäjät ottavat vastaan myös positiivista palautetta ja kehitysehdotuksia.
Lopussa muistutin muutama vuosi sitten tehdystä Keski-Uudenmaan kaupunkiin liittyvästä kahdeksan kunnan yhdistämisselvityksestä. Sen rajuimmassa vaihtoehdossa ehdotettiin Nurmijärvelle muutamaa isoa ala- ja yläkoulua ja väljimmässäkin vaihtoehdossa alle kymmentä koulua koko kunnan alueelle. Tuolloin kunnanvaltuutetut ja kuntalaiset olivat yksimielisiä siitä, että emme lähde mukaan Keski-Uudenmaan kuntien yhdistymishankkeeseen ja vakuutimme, että pystymme tekemään tarvittavat sopeuttamistoimet itse ja omatoimisesti.
Totesin, että palveluverkkotyöryhmän esitys sisältää juuri ne toimenpiteet ja vaikeat ratkaisut, joiden tekemiseen kuntalaisilla ja etenkin kunnanvaltuutetuilla tulee olla nyt selkärankaa. Työryhmän esitys sisältää kipeitä ja vaikeitakin ratkaisuja, mutta se on kuitenkin laadittu nurmijärveläisistä lähtökohdista. Jos kerran emme halunneet, että näitä päätöksiä tekee valtiovalta tai muun Keski-Uudenmaan päättäjät, niin meidän tulee tehdä ne itse.
Minun on vaikea nähdä, että ne ratkaisut olisivat joitain muita kuin nyt julkaistun toimikuntamme raportin mukaisia.
Kunnanjohtaja Behm lausui kunnan puolesta päätössanat ja yhtyi esittämiini näkemyksiin useassa kohdin.
Tilaisuuden päätti kyläyhdistyksen pj. Jari Kovanen.
ARTO HÄGG 