Nurmijärven kunnanvaltuusto nautti kevätkauden päätteeksi kakkukahvit. Siinä sivussa pidettiin myös ensimmäisen vuosipuoliskon viimeinen kunnanvaltuuston kokous.

Asialista käsiteltiin pääosin suoraan pohjaesitysten mukaisesti ilman suurempia keskusteluita. Odotetusti kunnan osallistuminen Arkadian liikuntasalin rakentamishankkeeseen ja etenkin sen 0,6 milj.euron lisämäärärahaesitys aiheutti keskustelua. Olin itse jo ennakkoon ilmoittanut, että tulen esittämään vastaehdotuksen.

Hanketta kävi useampikin valtuutettu kehumassa. Joitakin ei tuntunut häiritsevän lainkaan se, että päätöstä tehtiin täysin puutteellisin laskelmin ja lähtötiedoin. Kustannusjakolaskelmia tai edes kustannusarviota ei ole ollut luottamushenkilöiden käytössä. Vihreät pitivät kerrassaan ryhmäpuheenvuoron, jossa hurmosmaisesti ylistettiin hankkeen hyviä puolia. Käsittelemättä tuossa suitsutuksessa jäi täysin hankkeen epäselvät taloudelliset perusteet. Ilmeisesti ryhmän ideologiaan kuuluu se, että jos hanke on hyvä, niin se voidaan toteuttaa mutu-tuntumalla, tunteen voimalla ja kustannuksista välittämättä. Siltä se ainakin kuulosti.

Kokoomusvaltuutettu Vaulamo piti asiasta lyhyen puheen, jossa hän filosofoi mm., että “Rakentaminen on virheiden korjaamista.” Tuo ajatuksen juoksu ja kytkös asiaan jäi ilmeisesti aika monelta ymmärtämättä. Toivottavasti Vaulamo ei profetoinut hankkeen tulevaisuutta. Olisin kernaasti kuullut hieman tarkempaa infoa siitä minkälaisiin tietoihin ja kalkulaatioihin kunnanhallituksen esitys perustui. Ymmärtääkseni niissä ei tosin ollut paljon kertomista – laskelmia, kun ei kunnassa ole ja kunnanhallituksella ei ollut päätöstä tehdessään edes tietoa, ovatko hankkeen urakkatarjoukset tällä hetkellä voimassa. Ei ollut kuulemma tullut kenellekään mieleen tarkistaa asiaa. Minä tarkistin viime viikolla. Kyllä ne ovat voimassa – ainakin tällainen vakuutus kysyttäessä tuli.

Äänestimme asiasta ja vastaehdotukseni siitä, ettei hankkeelle myönnetä 0,6 milj.euron lisämäärärahaa hävisi odotetusti äänin 41-7-3tyhjää.

Arkadian liikuntasalihanke siis käynnistyy. Saamani tiedon mukaan Arkadian koulun rehtori, joka myös koulukiinteistössä vaikuttaa, on ilmoittanut kuntaan, että kunnan osuus tulee olemaan maksimissaan tuo nyt myönnetty 2,8 milj.euroa. Kuinka ja millä perusteilla tuollaisen lupauksen voi antaa, on yhtä hämärässä ja sumeassa kuin muutkin hankkeen laskelmat. Voisi olettaa, että jos perushankkeen kustannukset kuitenkin jostakin syystä ylittyvät, niin kustannukset jaettaisiin osakkuuksien mukaan – kunta mukaan lukien.

Kun hankkeeseen nyt ryhdytään, niin toivotaan, että hanke etenee suotuisasti ja kustannusarvio pitää.

Tässä valtuustossa asiasta pitämäni puhe:

Arvoisa puheenjohtaja, valtuutetut, viranhaltijat ja muut kuulijat

Arkadian liikuntasalihanke on ilmiö.

Se on valitettavan tuttu ilmiö viime vuosilta. Ilmiö, jonka olisi suonut jo kadonneen. Klaukkalan jäähallin ja muiden huonosti hoidettujen, budjetit ylittäneiden, investointihankkeiden johdosta tarkastuslautakunta suositteli jo vuoden 2014 tarkastuskertomuksessa ammattitaitoisen ohjausryhmän käyttöä merkittävissä investointihankkeissa. Viime vuoden tarkastuskertomuksessa lautakunta kiinnitti huomiota asiantuntevan suunnittelun ja valvonnan tarpeellisuuteen investointihankkeissa. Arkadian liikuntasalihankkeeseen perehtyessä voi olettaa, että samaan asiaan joudutaan palaamaan tämänkin vuoden osalta. Ainakin mitä tulee kunnan edunvalvontaan osakkuusyhtiöiden investointihankkeissa.

Hankkeen alulle panija ja hankkeeseen ryhtynyt on Arkadian koulukiinteistöt oy. Se on laatinut hankesuunnitelman ja kustannuslaskelmat. Se on suunnitteluttanut ja vastannut suunnittelun ohjauksesta. Se on vastannut hankkeen kustannussuunnittelusta ja -ohjauksesta. Hankkeen on kilpailuttanut Arkadian koulukiinteistöt oy.

Kun hankkeen kustannukset näyttävät ylittyvän, niin silloin käännytään kunnan puoleen.

Kunnanvaltuusto päätti 12.11.2014 osallistua Arkadian liikuntasalin rakentamisen rahoittamiseen 25 % omistuksensa mukaisesti. Hankkeen kustannusarvioksi ilmoitettiin tuolloin 4,7 milj.euroa ja se sisälsi ei-liigatasoisen 837 m2:n liikuntasalin. Tuon kokoisen salin koulukiinteistö oli itse itselleen arvioinut tarpeelliseksi.

Kuukautta myöhemmin joulukuussa 2014 kunnanvaltuusto päätti, että se satsaa hankkeeseen 1m€ lisää. Hankkeen puuhamiesten tekemien laskelmien mukaan tämä oli riittävä lisäpanostus liigatason vaatimusten saavuttamiseksi. Tämä sisälsi isomman salin ja sen tarvitsemat oheistilat.

Vuosien 2015-16 vaihteessa todettiin yllättäen, että hankkeen kustannukset olivat karanneet käsistä ja Arkadian koulukiinteistö edellytti kunnalta 1,5 milj.euron lisäpanostusta. Muussa tapauksessa koulu rakentaisi vain koulun tarvitseman liikuntasalin.

Tuossa vaiheessa paneuduin hankkeeseen ja sen laskelmiin tarkemmin. Pyysin ja sain hankkeeseen liittyvää aineistoa. Valitettavasti laskelmat olivat epämääräisiä ja mielestäni väärin perustein laadittuja. Laskelmilla pyrittiin osoittamaan hankkeen kustannusnousun johtuvan erityisesti ns. salibandylisäyksestä. Sain mm. laskelman, jossa osoitettiin liikuntasalin koon nousseen 608 m2:stä 1100 m2:iin. Laskelman mukaan salibandylisäys olisi tuonut peräti 2,3 milj. euron lisäkustannuksen. Kun vertasin tuota laskelmaa alkuperäiseen koulun omista tarpeista tehtyyn hankesuunnitelmaan ja tilaohjelmaan totesin, että laskelmassa oli käytetty alkuperäiseen verrattuna yli 200 m2 pienempää liikuntasalia. Tuon yli 200 m2:n rakennuskustannukset oli siirretty kokonaan kunnan salibandy-kustannuksiksi. Kun tiedustelin, miksi laskelma oli tehty näin harhaanjohtavasti ja väärin perustein – olihan tuo liikuntasalin alkuperäinen koko kirjattu yksiselitteisesti jopa ensimmäiseen kunnanvaltuuston päätökseen. Sain vastaukseksi, että liikuntasali on vertailussa pienennetty minimiin, koska jos nyt koulu rakentaisi salin vain omaan käyttöönsä, niin kovien kustannusten takia se rakentaisi sen pienempänä.

Tuolla logiikalla – kun rakentaminen on kallista – kunnalle oltiin noin vain pyytämättä ja ilmoittamatta siirtämässä lisäkustannuksia. Tätä ei laskelmissa esille tuotu ja totesin, että kukaan ei sitä kunnassa myöskään ollut havainnut tai ymmärtänyt.

Sain vielä viime viikolla pyynnöstäni yli 100 sivua aineistoa tähän hankkeeseen liittyen. Kunnalta vaadittu lisäsumma on nyt pienentynyt 0,6 milj.euroon, mutta vieläkään en ole saanut, eikä kunnalla ole käytettävissä älyllistä ja selkeää laskelmaa siitä, mihin tuo esitetty lisämäärärahavaade perustuu.

Kysyin viime viikolla vielä kerran perusteita siihen, miksi kunnan suhteellinen osuus hankkeesta on kasvanut, jos kunta ei ole kuitenkaan esittänyt lisäyksiä hankesuunnitelman määritelmään liikuntasalista salibandymitoituksella ja tarvittavista aputiloista. Sain vastauksen, että tähän ei voi antaa suoraa vastausta.

Pyysin maanantain kyselytunnille hankkeen kustannusarviota, jossa olisi eritelty kuinka paljon hankkeessa on huomioitu varauksia. Hankevarauksista sain karkean arvion, mutta hämmästyksekseni myös tiedon, että kunnalla ei ole käytettävissä hankkeen kustannusarviota. Kunnalla ei ole käytettävissä edes hankkeen kustannusarviota tai selkeitä laskelmia kustannusten jakoperusteista – ja täällä pitäisi päättää 0,6 milj.euron lisämäärärahasta. Tämä on käsittämätöntä.

Laskelmista ei siis löydy logiikkaa ja perusteita kunnan maksuosuuden lisäämiselle. Ehkä syy ja peruste löytyy helmikuisen valtuustoseminaarimme muistiosta, jossa hallintojohtaja Anttila toteaa, että kunnan lisäpanostus lähtee kokonaisharkinnasta ja hanke tarvitsee kunnan lisäosuuden, jotta kouluyhteisö ei velkaannu enempää.

Omituinen kirjaus. Mielestäni luottamushenkilöiden tulee ensisijaisesti olla kiinnostuneita siitä, että kunta ei velkaannu enempää.

Olen ollut tähän asti mukana edistämässä salibandyhanketta. Nyt on ilmennyt, että hankkeen kustannukset ovat karanneet käsistä. Kustannussuunnittelussa ja kustannusohjauksessa on epäonnistuttu. Ottaen huomioon edellä mainitut epäselvyydet ja epämääräisyydet sekä hämmästyttävän puutteellinen päätöksentekoaineisto, joudun luottamushenkilönä ja veronmaksajana toteamaan, etten voi kannattaa kunnanhallituksen esitystä.

Esitän, että kunta ei myönnä 600.000 euron lisärahoitusta hankkeelle.

Päätöksen jälkeen jätin siihen eriävän mielipiteen puuttellisen, epätäydellisen ja epämääräisen päätöksentekoaineiston vuoksi.

Parin viikon tauon jälkeen muutama rivi tulevan viikon kunnallisesta päätöksenteosta.

Kunnanhallitus kokoontuu maanantaina 13.6. käsittelemään pitkähköä asialistaa, jolla on muutama kommentoimisen arvoinen asiakohta:

Kh § 149 Kunnan osallistuminen Arkadian koulukiinteistöt oy:n liikuntasalin rakentamishankkeeseen

Esityksenä on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että aiemmin päätetyn 2,2 miljoonan euron rahoitusosuuden lisäksi kunta osallistuu Arkadian koulukiinteistöt oy:n liikuntasalin rakennushankkeeseen 600 000 eurolla ja että tämä yhteensä 2,8 miljoonan rahoitusosuus myönnetään Arkadian koulukiinteistöt oy:lle oman pääoman ehtoisena lainana.

Tämä on kyllä ihan käsittämätön hanke ja vedätys. Kun hanke esiteltiin kunnanvaltuustolle vuonna 2012, sen kustannusarvio oli 4,7 milj. euroa. Tuolloin koulukiinteistö ilmoitti rakentavansa 837 m2:n liikuntasalin, joka ei ollut mitoiltaan salibandyn liigatasoinen. Kunnalle olisi hankkeesta tullut noin 1,0-1,2 milj. euroa kustannuksia eli 25 % prosentin osuus ihan omistuksensa mukaisesti. Valtionapua hankkeelle Arvioitiin tuolloin saatavan 700.000 euroa.

Vuonna 2014 kunta ja koulukiinteistö pääsivät sopimukseen, että kunta satsaa hankkeeseen 1,0 milj.euroa lisää ja liikuntasali rakennetaan isompana salibandyn liigatason vaatimusten mukaisena. Hankkeen kustannusarvio oli noussut siis 5,7 milj.euroon ja kunnan rahoitusosuus 2,2 milj.euroon. Kunnanvaltuustossa hyväksyimme tämän lisäsatsauksen.

Nyt hankkeen kustannusarvio on pompsahtanut 7,0 milj. euroon ja kylmän viileästi esitetään, että kunta kaivaa kuvettaan lisää vielä 0,6 milj.euron edestä ja satsaisi hankkeeseen yhteensä 2,8 milj.euroa. Esittelytekstistä ja asiakirjoista ei käy ilmi, että koulukiinteistö on siirtänyt laskelmissaan ison osan alkuperäisestä liikuntasalista kunnan maksettavaksi. Alunperin vuonna 2012 koulukiinteistö ilmoitti, että se tarvitsee ja rakentaa 837 m2 liikuntasalin. Tuosta salin rakentamiseen kunta siis olisi osallistunut osakkuutensa mukaisesti 25 % osuudella. Nyt koulukiinteistö on ilmoittanut, että se tarvitsisikin vain 608 m2:n liikuntasalin ja edellyttää, että kunta kustantaa yksin lisää 229 neliömetriä salista. Osuuden, jonka piti alun perin olla osa koulun perusinvestointia. Käsittämätön vedätys, jota ei ole tuotu millään tapaa julki.

En voi hyväksyä tuollaista esitystä, jos se tulee kunnanvaltuustoon. Jokainen voi miettiä tykönään, onko nyt esitetty satsaus kohtuullinen – yhden urheilulajin liigavaatimuksista johtuen.

Kh § 155 Nurmijärven kunnan lausunto tiesuunnitelmasta valtatien 3 Helsinki-Hämeenlinna ja maantien 132 parantaminen Luhtaanmäen eritasoliittymässä, Vantaa

Tästäkin hankkeesta olen aiemmin kirjoittanut blogissani. Kiinnitin huomiota Hämeenlinnan väylän Klaukkalan liittymän etelästä tulevan rampin yläpäähän suunnitelluista liikennevaloista, jotka vähäisen ymmärrykseni mukaan tulevat aiheuttamaan erinomaisen ruuhkan iltapäivisin. Kun kolmostieltä Klaukkalaan nouseva ramppi on jo nyt tukossa työmatkalaisten paluuliikenteen aikaan, niin tällä uudella liittymäjärjestelyllä se pysäytetään välillä kokonaan. Jonon häntä heilunee tuolloin Kehä kolmosella. Kunnanhallitus onkin nyt antamassa lausuntoa, jossa pyydetään tutkimaan myös muita järjestelyjä kuin liikennevaloja ko. liittymään.

Aiemmin nostamaani huomioon siitä, että tiesuunnitelmassa ei ole erillistä pohjoiseen menevää ramppia, ei tekninen lautakunta ja kunnanhallituksen esittelijä ole ottanut kantaa. Tiesuunnitelmassa on mielestäni sellainen  puute, että idästä uudelta liikenneasemalta ja rekkaparkista tulevat ja pohjoiseen menevät ajoneuvot joutuvat kääntymään ensin Klaukkalantien yli etelään ja tekemään sitten täyskäännöksen sillan ali kohti pohjoista. Idästä tuleva pohjoiseen menevä liikenne siis risteää etelästä tulevan Klaukkalaan menevän liikenteen kanssa. Ei varmasi helpota yhtään tuota iltapäivän ruuhkahässäkkää. Jos liikenneasemalta ja Klaukkalantieltä menisi suoraan erillinen ramppi pohjoiseen, niin tuota risteämää ei syntyisi. Ramppi toki maksaa, mutta niin maksaa jonossa köröttely ja seisoskelukin.

Mielestäni kunta voisi asian huomioida lausunnossaan.

Kh § 159 Luottamushenkilö- ja toimintaorganisaation uudistaminen 1.6.2017 alkaen

Tämä asiakohta kiinnostaa varmasti monia kuntalaisia. Kunnan nettisivuilta kohdasta “Kuntatieto ja päätöksenteko” / “Esityslistat ja pöytäkirjat” löytyy kunnanhallituksen esityslistan liitteenä työryhmän esitykset uudeksi luottamushenkilö ja toimialaorganisaatioksi.

http://nurmijarvi02.hosting.documenta.fi/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting_frames

Pohjaesityksenä on malli, jossa on viisi lautakuntaa ja kolme toimialaa. Ymmärrykseni on, että yksimielisyyttä ryhmien välillä ei asiassa ole. Erityisesti ns. Elinvoimalautakunnan ja sen alaisen  toimialan, jossa olisi vain noin 15 henkilöä töissä, tarpeellisuudesta on esitetty eriäviä mielipiteitä. Vertailun vuoksi todettakoon, että sivistystoimialan henkilömäärä olisi noin 1700 henkilöä ja ympäristötoimialankin noin 140 henkilöä.

———————-

Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta kokoontuu tiistaina 14.6.

Merkittävimmät asiat ovat ns. Kisakujan asemakaavamuutos. Kaavaehdotusta ollaan nyt viemässä kunnanhallituksen ja edelleen valtuuston hyväksyttäväksi.

Lisäksi listalle on nostettu pari asemakaavamuutoksen vireille tuloa:

• Rajamäen Saunatien asemakaavaa on tarkoitus kehittää ja parantaa.
• Kirkonkylässä käynnistetään Lidlin myymälän tarvitsema asemakaavamuutos Rajamäentien ja Raalantien risteyksessä sijaitsevalle entiselle pallokentälle.

.

Nurmijärven Uutisissa viikonvaihteen 5.-6.3.2016 numerossa julkaistu kirjoitukseni:

Arkadian hallihankkeesta

Arkadian yhteislyseon liikuntasalihankkeen kustannukset ovat nousseet huomattavasti. Yhteislyseon mukaan kustannusnousu kohdistuu erityisesti Nurmijärven kunnan osuuteen ja kunnan tulisi panostaa hankkeeseen arviolta 1,5 milj. euroa aiemmin sovittua enemmän.

Nurmijärven kunnanvaltuuston piti päättää mahdollisesta lisäinvestoinnista kokouksessaan 24.2., mutta asia ei ollut selvitysten keskeneräisyyden vuoksi edes asialistalla. Ennen seuraavia kunnan luottamuselinten käsittelyä onkin syytä selvittää eräitä asioita – myös sellaisia, joista ei ole aiemmin julkisesti keskusteltu.

Kunnanvaltuusto päätti 12.11.2014 osallistua Arkadian yhteislyseon liikuntasalihankkeeseen kiinteistöyhtiön 25% osakkuutensa mukaisesti, kuitenkin enintään 1,2 milj.eurolla. Päätösasiakirjojen joukossa oli 12.9.2014 päivätty hankesuunnitelma, jonka mukaan liikuntasalin koko oli 837 m2. Tämä laajuus oli erikseen kirjattu myös valtuuston päätöstekstiin. Se oli siis sen liikunta- ja juhlasalin laajuus, joka oli suunniteltu vain ja ainoastaan koulun omiin tarpeisiin ja käyttöön. Päätösasiakirjoissa on erikseen mainittu, että tuo hankesuunnitelman mukainen liikuntasali ei täyttänyt salibandyn liigavaatimuksia.

Nurmijärven kunta oli kuitenkin aktiivinen ja aloitteellinen yhdistämään kunnassa vireillä olleen liigatasoisen salibandyhallihankkeen Arkadian yhteislyseon omaan liikuntasalihankkeeseen. Näin ajateltiin saatavan molempia osapuolia hyödyntäviä toiminnallisia ja taloudellisia synergiaetuja. Kunnanvaltuusto päättikin jo 17.12.2014 aiemmin myönnetyn enintään 1,2 milj.euron lisäksi vastata 1,0 milj.eurolla liikuntasalin laajentamisesta liigatasoiseksi salibandyhalliksi. Päätöksen ja laskelman perustana oli Arkadian koulukiinteistöt oy:n laatima uusi 1.12.2014 päivätty hankesuunnitelma ja suunnitelmat, joissa liikuntasalin koko oli kasvanut noin 1100 neliömetriin.

Tehdessään tuon 1,0 milj.euron lisäinvestointipäätöksen kunnanvaltuustolle siis esitettiin liikuntasalin kasvavan noin 263 m2 salibandysta johtuen.

Arkadian yhteislyseo on nyt ilmoittanut kustannusten karanneen ja edellyttää kunnalta salibandystä johtuvaa 1,5 milj.euron lisämaksua. Tätä järkyttävän suurta lisäkustannusta perustellaan mm. laskelmalla, jossa todetaan liikuntasalin kasvaneen salibandysta johtuen 492 m2. Laskelman mukaan koulun oma liikuntasalin tarve olisikin vain 608 m2, kun se kuitenkin todistetusti ja dokumentoidusti oli koulun omiin tarpeisiin laaditun alkuperäisen hankesuunnitelman mukaan siis 837 m2.

Laskelmassa koulun oman liikunta- ja juhlasalin tarve on siis pienentynyt yht’äkkiä 229 m2. Tämä tarkoittaa 2500 euron neliöhinnalla laskettuna yli 570.000 euron perusteetonta kulujen siirtoa koululta kunnalle.

Nurmijärven kunnanvaltuusto on yksimielisesti katsonut liigatasoisen salibandyhallin olevan tarpeellinen ja tehnyt päätöksen osallistumisesta sen rakentamiskustannuksiin tiettyjen kustannusraamien puitteissa. Kun asia tulee uudelleen kunnanvaltuuston päätettäväksi, niin luottamushenkilöille tulee esittää avoimesti tarkat ja oikeelliset laskelmat ns. salibandylisän suuruudesta. Oheistiloissa, puku- ja suihkutiloissa on varmasti jonkin verran tullut salibandystä johtuvia lisäneliöitä, mutta suurimman tilan, liikunta- ja juhlasalin, osalta vertailulaskelmissa tule käyttää yhteislyseon alkuperäisiä omiin tarpeisiinsa suunniteltuja laajuuksia. Tämä huolimatta siitä, että hankkeen suunnitelmia oltaisiin nyt muutoin karsittu ja kustannuksia saatu niiltä osin alennettua.

Koska kyseessä on yksityinen hanke, jossa kunta on vain osakkaana, niin kunnalle koitunee hankkeesta myös arvonlisäverokustannuksia. Kunnan omat investointihankkeethan ovat vapaita arvonlisäverosta. Kunta on selvittänyt, onko sillä mahdollisuus saada arvonlisäverovapautus omasta halliosuudestaan. Tätä kirjoittaessa ei ole tietoa tuosta alv-päätöksestä. Mikäli päätös on myönteinen, niin kyse on täysin erillisestä kunnan omasta säästöstä, eikä sitä pidä sekoittaa millään tavalla yhteislyseon ja kunnan väliseen kustannusjakolaskentaan.

Jatkossa olisi tärkeää huolehtia siitä, että vastaavien hankkeiden rakennustoimikunnissa on kunnan edustajana myös tilakeskuksen asiantuntija tai muu rakennuttamisen ammattilainen. Mikään viimeaikaisista kunnan yhtiömuotoisista rakennushankkeista ei ole pysynyt kustannusarviossa. Se, että budjetti on ylittynyt vain muutamilla sadoillatuhansilla euroilla, on koettu menestykseksi. Sitä se ei todellakaan ole.

Arto Hägg,

rakennusinsinööri

kunnanvaltuutettu (KOK)