Kunnanvaltuuston vuoden tärkein kokous on yleensä marraskuussa pidettävä talousarviokokous. Silloin päätetään seuraavan vuoden talousarviosta ja yleensä myös veroista. Tänä vuonna kokous pidettiin keskiviikkona 13.11. eli silloin lyötiin lukkoon vuoden 2025 rahat ja tavoitteet. Omalta kohdaltani kyseessä oli jo kuudestoista budjettivaltuusto. Kokouksen tärkeydestä kertoo myös se, että niistä kinkereistä en ole koskaan ollut pois.
Kokous oli kokoomukselle sikäli historiallinen, että valtuustosalissa istui 16 kokoomuslaista kunnanvaltuutettua, kun molemmat Perussuomalaisista siirtyneet valtuutetut Tapiolinna ja Lehtimäki olivat paikalla. Viimeksi kokoomusryhmä oli näin suuri vuoden 2008 kuntavaalien jälkeen, jolloin itsekin aloittelin kunnanvaltuutettuna.
Kun valtuustoryhmään tulee uusia jäseniä, niin sillä on luonnollisesti vaikutusta istumajärjestykseen valtuustosalissa. Kunnan hallintosäännön mukaan ryhmien sijoittumisesta salissa päättää kunnanvaltuuston puheenjohtaja. Hän siis päättää istuuko esim. vasemmisto vasemmalla laidalla puheenjohtajan jakkaralta katsottuna ja onko perussuomalaisten paikka oikealla laidalla. Edellisestä istuttamisesta en ole koskaan kuullut napinaa, mutta jälkimmäinen istutus poiki eräiden kuntavaalien jälkeen keskustelua. Valtuustoryhmän sisäisestä istumajärjestyksestä päättää hallintosäännön mukaan kunkin valtuustoryhmän puheenjohtaja. Kokoomus-ryhmässä on perinteisesti pulpetit jaettu siten, että valtuustoiältään vanhimmat henkilöt asettuvat etuosaan ja uudet valtuutetut salin takaosaan. Hienosäätöä tehdään edellisten vaalien äänimäärän perusteella. Toki paikat voidaan jakaa muullakin perusteella esim. aakkos- tai öökkösjärjestyksessä tai tikkaa heittämällä – jokaisella valtuustoryhmällä on omat käytäntönsä. Kokoomusryhmän uusi istumajärjestys herätti tuoreeltaan kiinnostusta ainakin yhdessä kuntalaisessa. Muinaisessa Neuvostoliitossa ns. kremnologit tarkkailivat, missä järjestyksessä neuvostojohtajat pönöttivät Punaisen Torin reunalla ottamassa vastaan Voiton Päivän paraatia. Henkilöiden sijainnista korokkeella vedettiin johtopäätöksiä ja arvioita näiden kulloisestakin asemasta kommunistipuolueen hierarkiassa – kuka oli nosteessa ja kuka jo puoleksi luiskalla. Saapa nähdä syntyykö tästä uusi tieteenala myös Nurmijärvellä.
Valtuuston asialistalla oli ensimmäisenä kohtana MAL-sopimusen 2024-35 hyväksyminen. Aiempina vuosina MAL-sopimuksiin on liittynyt nykyistä enemmän intohimoja. Vaikka valtio kohdentaa edelleen valtion tukemaa asuntotuotantoa maankäytön ensisijaisille vyöhykkeille (Nurmijärvellä Kirkonkylä, Klaukkala ja Rajamäki), niin tuetun asuntotuotannon osuutta ei ole kuitenkaan enää määritetty tarkemmin. Valtio ei myöskään tarjoa aiempien vuosien tapaan rahallista tukea kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon. Nurmijärvikin sai aiemmin merkittäviä avustuksia mm. infran rakentamiseen. Nurmijärvelle ei ole luvassa myöskään rahaa väylähankkeisiin. Valtion rahoituksen fokus on vahvasti pk-seudulla ja sen raideliikenteessä. Nurmijärvelle tipahtelee siitä kakusta lähinnä murusia.
Menneinä vuosina talousarviokäsittelyssä saatettiin tehdä kymmenittäin määräraha- ja jopa tekstimuutosehdotuksia talousarviokirjaan. Muutosehdotusten paperinippu saattoi olla sentin paksuinen. Vuosi vuodelta talousarvion käsittely on muuttunut nopeammaksi ja muutosesitysten määrä on pienentynyt oleellisesti. Tänä vuonna muutosesityksiä tuli vain viisi kappaletta ja niistäkin osa päällekkäisiä, saman sisältöisiä. Arvelen, että tähän muutokseen on useita syitä.
Ymmärrys kunnan talouden tilasta on kasvanut – kuten myös ymmärrys vastuullisesta talouden pidosta.
Aiemmin nähtyjä todella pieniä, jopa hieman yli tuhannen euron määrärahaesityksiä, ei enää juurikaan esitetä. Menneinä vuosina tällaisiakin ehdotuksia joskus tuli. Ajat muuttuvat. Nykyään tonnin määrärahaesitys katsottaisiin lähinnä populistiseksi vedoksi, vaikka toki valtuutetulla on täysi oikeus sellainen tehdä.
Suurin syy muutokseen on ollut ehkä se, että jokainen valtuustoryhmä on ollut mukana viime vuosina kestävän kasvun -ohjelmatyössä ja sitoutunut prosessissa tehtyihin linjauksiin. Vaikka ns. NUUKA koetaan joskus kirosanana tai kielteisenä asiana, niin se on mielestäni nimenomaan kunnan ja kuntalaisten parhaaksi tehtävää työtä. Kutsutaanpa tätä työtä millä tahansa termillä, niin se on aivan välttämätöntä perusasiaa, jota viranhaltijoiden ja päättäjien tulee tehdä jatkuvasti ja koko ajan – kaikissa toimissa. Kunnan tulee täyttää lakisääteiset tehtävänsä, mutta tehokkaasti ja taloudellisesti järkevällä tavalla. Perussuomalaisten Pirkkala toi budjettivaltuuston kokouksessa hyvin esille näitä samoja ajatuksia, joita olen useaan kertaan itsekin julki tuonut.
Ilman äänestyksiä ei kuitenkaan tänäkään vuonna budjettivaltuustosta selvitty. Vaikka Onnenkimpale ry:n Klaukkalan Kissankellon allasavustuksesta tehdyt määrärahaesitykset vedettiin pois, niin siihen liittyvästä ponsiesityksestä äänestettiin. Olin itse ponsiesitystä vastaan. Mielestäni kunnanvaltuuston ei ole tarpeellista lausua ja ottaa kantaa, kun asiasta on vielä neuvottelut kesken. Asia tuodaan joka tapauksessa myöhemmin kunnanvaltuustoon. Ponsiesitys meni kuitenkin läpi äänin 22-29.
Kokoomuksen Riina Mattila teki muutaman kymmenentuhannen euron määrärahaesityksen nuorten työpajatoimintaan. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti. Vaikka itse määrärahaesitys oli pieni, niin oleellisempaa esityksessä oli se, että päätöksellä päätettiin työpajatoiminnan jatkumisesta vuonna 2025. Yhtenä perusteena oli se, että nykymuotoisen työpajatoiminnan lakkauttaminen ei ole järkevää samaan aikaan, kun TE-uudistus astuu voimaan vuoden 2025 alussa. Asiaa arvioidaan tulevan vuoden aikana.
Kuin kaikuna vanhoista paremman kuntatalouden ajoista ja joidenkin mielesträ ehkä hieman siltarumpupolitikoinnistakin Diakite (KOK) teki esityksen 10.000 euron määrärahasta vuodelle 2025 ja samansuuruisesta summasta myös suunnitteluvuosille 2026-27. Määräraha kohdistui Klaukkalan teiden siisteyteen ja lisäselvityksenä oli maininta, että summalla saadaan esim. yksi leikkaus-/niittokerta Klaukkalantielle taajamamerkkien väliin. Valtuusto ei lämmennyt esitykselle äänin 35-16. Kuten jo aiemmin mainitsin, niin valtuutetuilla on täysi oikeus esittää pieniäkin määrärahalisäyksiä. Kuitenkin – jos jokainen kunnanvaltuutettu esittää juuri itselleen tärkeään asiaan kymppitonnin määrärahaa, niin se tarkoittaa käyntiä kuntalaisten kukkarolla yli 0,5 miljoonan euron edestä. Oli sitten asiat kuinka hienoja, hyviä tai tarpeellisia, niin kustannukset olisivat tuota luokkaa.
Yhtä asiaa tutkailin kokouksen aikana. Koulukuljetusten piirissä on kunnassa 1415 oppilasta ja määrärahaa tähän on varattu yli 3,6 miljoonaa euroa. Se tarkoittaa liki 2600 euroa per kuljetettava oppilas eli 13,5 euroa/oppilas/koulupäivä. Summa tuntuu aika suurelta. Tulevina vuosina tuota ja koulukuljetussysteemiä on syytä tutkailla.
Talousarvio käsiteltiin oletettavasti ihan ennätysajassa – aivan kuten kunnanhallituksessakin teimme. Talousjohtaja Erno Kontio pystyi päässä laskemaan, että hyväksytyt muutokset eivät aiheuta toimenpiteitä rahoituslaskelman suhteen. Menneinä vuosinahan muutosten vaikutuksia mm. lainanottotarpeeseen laskettiin ihan vimmalla kokouksen väliajalla ja ne vaativat myös kunnanhallituksen käsittelyn kesken valtuuston kokouksen.
Parin viikon takainen kirjoitukseni Nurmijärven Uutisissa poiki sen verran paljon palautetta ja kommentteja, että laitoin runosuonen sykkimään vielä kertaalleen asiasta. Pientä aasinsiltaa käyttäen pääsoin myös muutaman sanan kirjoittamaan tärkeästä asiasta – luottamushenkilöiden koulutuksesta. Useamman vuoden – jopa kaudenkin – jälkeen joitakin keskeisiä menettelytapoja ja kokouskäytäntöjä voi joutua itse kukin kertaamaan. Erityisesti puheenjohtajan roolissa asiat on syytä olla hallussa, vaikka kokouksissa voi aina turvautua toimielimen sihteerin ammattitaitoon ja tietämykseen. Muutama valtuustokausi sitten luottamushenkilöiden perehdyttäminen jäi vähiin tai viivästyi ja se kyllä näkyi työskentelyssä. Siitä otettiin oppia.
Kirjoitukseni 9.10.2024 Nurmijärven Uutisissa oli tällainen:
Kuppikunnista ja taustaryhmistä, osa 2
Kunnanvaltuutettu Tapiolinna jatkoi keskustelua kuppikunnista ja taustaryhmistä sekä myös kumileimasinkoulutuksesta, jota hänelle oli viranhaltija aikoinaan esittänyt. En ole joutunut tai edes kuullut tällaisesta kumileimasinkoulutuksesta. En, vaikka olen useinkin kyseenalaistanut ja haastanut viranhaltijaesityksiä – aivan kuten luottamushenkilöiden tarvittaessa tuleekin.
Kuntapäättäjien koulutus yleisesti sen sijaan on tärkeä asia – etenkin aloitteleville uusille luottamushenkilöille heti, kun luottamustoimet alkavat. Luottamushenkilötkin toimivat virkavastuulla ja tätä on syytä heille korostaa. Eräät lautakunnat vastaavat myös joistain viranomaistehtävistä – toimivat siis viranomaisena. Erityisesti näissä toimielimissä toimivien luottamushenkilöiden on tärkeää ymmärtää, että viranomaisena tehtävissä päätöksissä, esimerkiksi tietyissä lupa-asioissa, ei voi käyttää poliittista harkintaa. Viranomaispäätöksiä ohjaa vain ja ainoastaan lainsäädäntö ja tämä koskee myös lautakuntaa ja sen jäseniä. Tämä seikka voi välillä hämärtyä.
Kirjoitin aiemmin näkemyksestäni, että tällä valtuustokaudella tehtyihin päätöksiin on jätetty poikkeuksellisen paljon eriäviä mielipiteitä niin viranhaltijoiden kuin luottamushenkilöiden taholta. Olen saanut palautetta, että näin ei olisi ainakaan joidenkin lautakuntien osalta. Tapiolinnakin mainitsi, että koko kuluvan valtuustokauden aikana viranhaltijat ovat jättäneet vain muutaman eriävän mielipiteen. Tarkistin, että voiko minulla olla noin väärä käsitys asian tilasta. Pikaisella tarkistuksella kävi ilmi, että jo pelkästään elinvoimalautakunnan 29:ssä viimeisessä kokouksessa – ei siis edes valtuustokauden alusta laskien – viranhaltijat ovat jättäneet lautakunnan päätöksiin 21 eriävää mielipidettä ja luottamushenkilöt liki 40. Olen edelleen sitä mieltä, että tämä on poikkeuksellisen ja jopa hälyttävän suuri määrä.
Tapiolinnakin mainitsi kirjoituksessaan vuosikymmenen takaisen kassakaappisopimuksen Klaukkalan monitoimihallista (tarkoittanee Monikkoa), Kirkonkylän liikuntapuistosta ja Rajamäen uimahallin laajennuksesta. Juuri alkuviikosta kuulin toiselta pitkän linjan kuntapoliitikolta, että sopimus olisi sisältänyt kuitenkin vain Kirkonkylän urheilupuiston ja ns. kyläkoulujen säilyttämisen. Näyttää siltä, että tapaus jää mysteeriksi, ellei joku porukoihin kuulunut joskus muistelmissaan asiaa yksiselitteisesti paljasta.
Olen kirjoittanut Nurmijärven kunnallispolitiikasta ja kunnanvaltuuston kokouksista säännöllisesti noin 16 vuotta. Kun aika hämärtää muistot ja muistikuvat, niin omasta blogista löytyy aina kussakin ajassa tuoreeltaan kirjattuja huomioita ja tuntemuksia. Niistä on hyötyä, kun vanhoja pöytäkirjoja ja lehtijuttuja ei tahdo menneiltä ajoilta vaivatta löytää. Otaksun, että eilinen 2.10.2024 valtuuston kokous on yksi niistä, joihin tullaan vielä palaamaan. Niinpä kirjaan tähän omia havaintojani tuoreeltaan – kuten niin monesti aiemminkin.
Kokouksen odotettu kohokohta oli sijoitettu aivan asialistan kärkeen: Klaukkalan minipalveluverkkoon liittyvän hankesuunnitelman hyväksyminen. Klaukkalan palveluverkkohan nousi yhdeksi tarkastelukohteeksi kunnan talouden tervehdyttämiseksi käynnistetyssä NUUKA-työssä. Tarkoituksena oli nimenomaan saavuttaa järkevillä ratkaisuilla myös taloudellista hyötyä. Vaikka tätä minipalveluverkkotarkastelua on tituleerattu myös superpalveluverkoksi, niin se käsittää tosiaan vain yhden kunnan taajamista, vaikka on investoinniltaan merkittävän kokoinen.
Taustalla oli sivistyslautakunnan ja teknisen lautakunnan lausunnot asiasta sekä kunnanhallituksen käsittely. Sivistyslautakunta lausui puoltonsa vaihtoehdolle 2B ja tekninen lautakunta vaihtoehdolle 4. Pohjaesitykseksi kunnanhallitukseen tuli VE2B, jonka takana olivat sekä sivistystoimialan että teknisen toimialan johtavat viranhaltijat. Kunnanhallitus päätti äänin 3-8 esitttää vaihtoehtoia 4. Olin kunnanhallituksessa VE2B:n kannalla.
Valtuustossa asian käsittelyssä käytettiin odotetusti poikkeuksellisen paljon puheenvuoroja. Olin pyytänyt etukäteen kirjallisesti puheenvuropyynnön, joten pääsin ääneen heti toisena esittämään muutosesityksen. Tässä puheenvuoroni kokonaisuudessaan:
Arvoisa kj, pj, muut läsnäolijat
Teen seuraava muutosesityksen:
1. Klaukkalan minipalveluverkon toteutusvaihtoehdoksi valitaan vaihtoehto 2B ja rahoitusmalliksi valitaan taserahoitus. Klaukkalan yhtenäiskoulu toteutetaan elinkaarimallilla. Viirinlaakson päiväkoti ja Isoniitun koulun laajennus toteutetaan perinteisellä urakkamallilla esim. KVR-urakkana.
2. Valtuusto merkitsee tiedoksi, että vuoden 2024 talousarvion investointisuunnitelmasta 2024-2028 poistetaan päätöksen myötä seuraavat talonrakennushankkeet: Syrjälän päiväkodin peruskorjaus Syrjälän koulun peruskorjaus Urheilupuiston koulu, uudishanke Klaukkalan koulun peruskorjaus
Poistettujen hankkeiden tilalle tulevat päätöksen myötä seuraavat hankkeet: Klaukkalan yhtenäiskoulu Viirinlaakson päiväkoti (aiemmin “Klaukkalan uusi päiväkoti”) Isoniitun koulun laajennus
3. Vuoden 2024 talousarviota ja sen yhteydessä olevaa investointisuunnitelmaa muutetaan seuraavasti:
Talonrakennuksen määrärahoihin tehdään seuraavat muutokset: Taulukko
Ehdotin vaihtoehtoa, jota ovat esittäneet sekä sivistystoimialan että teknisen toimialan johtavat viranhaltijat. He ovat minun papereissani myös kunnan parhaita ja laaja-alaisimman näkemyksen omaavia asiantuntijoita tässä asiassa.
VE2B:n valinnan perusteluissa korostuukin käyttäjien, eheän koulupolun, opetuksen järjestämisen ja opetuksen tuen näkökulmat ja kunnan palveluverkkosuunnitelman mukaiset tavoitteet.
VE2B:ssä kritiikkiä on aiheuttanut lähinnä yhtenäiskoulun koko. Esille on nostettu myös kysymyksiä ja arveluja mm. paikoitusalueista, saattoliikenteen ohjauksesta, välituntipihojen koosta, väistötiloista ja vesijohtojen saneerauksista tai tarkasteltu hankesuunnitelmatasoisten viitepiirustusten yksityiskohtia ja ikkuna-aukotuksista. Opetuksen järjestämisen, pedagogiikan tai tilojen soveltuvuuden osalta en ole noteerannut varteenotettavaa kritiikkiä VE2B:stä.
En minäkään ole jättikoulun kannattaja. Sen vuoksi en ehdottanut suurinta yhtenäiskoulua.
Oletettavasti seuraavissa puheenvuoroissa mainitaan se, että nyt päätetään investoinnista, jolla vaikutusta vuosikymmenien ajan. Näin on yleensä aina, kun päätetään rakennusinvestoinneista. Aivan samalla tavalla nyt päätetään myös investoinnin talousvaikutuksista – käyttö- ja ylläpitokustannuksista sekä pääoma- ja rahoituskustannuksista, jotka vaikuttavat kunnan ja kuntalaisten talouteen vuosikymmenien ajan.
Pohjaesityksenä oleva VE 4 aiheuttaa joka ikinen vuosi 750 k€:n ylimääräiset kustannukset verrattuna VE 2B:een. 20 vuodessa tämä merkitsee siis 15 milj.euron lisäkustannusta. Vuosien varrella summa vielä kasvaa inflaation ja indeksien vaikutuksesta.
Noissa luvuissa ei ole mukana tontin myyntituloja, jotka jäävät saamatta, mikäli valinta on VE4. Nekin kyllä kunnan kassaan jonain päivänä kilahtavat, joskin toteutuvat vasta myöhemmin.
Se, että nyt valittaisiin vaihtoehto, joka tuo kunnalle ja veronmaksajille vuosittain 0,75 milj.euron lisäkustannukset olisi suorastaan irvokasta. Olemme useita vuosia tehneet hartiavoimin töitä, jotta olemme saaneet hillittyä käyttötalousmenojamme. Jokainen NUUKA-työssä puristettu säästöeuro on ollut tuskainen tehtävä. Jos ja kun tuota edellä mainittua 750 k€:a vastaavia vuotuisia säästöjä lähdetään hakemaan talousarviosta, niin voin vakuuttaa, että ei tule olemaan helppoa. Tuskin onnistuu, kun säästöpaineita on jo ennestään valmiina. Luultavammin joudumme kuntalaisten kukkarolle eli veronkorotuksiin.
Lopuksi totean, että mielestäni kunnallisen päätöksenteon tulee uudistua ja kehittyä. Toivon kuitenkin, että täällä valtuustosalissa käytävällä keskustelulla ja debatilla on jatkossakin merkitystä – ja vaikutusta jopa valtuutettujen lopulliseen kannanmuodostukseen. En ole, enkä tule allekirjoittamaan luottamushenkilönä minkäänlaisia vetoomuksia tai adresseja, jos asian käsittely on kesken luottamuselimissä.
Esitystäni voi kannattaa vapaasti.
Puheita pidettiin sen verran paljon, että kaikkia on turha ja mahdotonkin lähteä referoimaan. Useassa puheessa tuotiin esille samoja asioita ja kuten olin ennalta aavistellut – aivan samoja argumentteja käytettiin täysin päinvastaisen lopputuloksen perustelemiseen. Puheiden kirjo oli laaja ja niissä oli sekä tunnetta että tunnelmointia pienistä koululaisista jättiläisiin ja runsaasti erilaisia uhkakuvia. Pandemiatkin taisi tulla mainituksi – vain heinäsirkat puuttuivat.
Muutosesitystäni kannattaneiden puheenvuoroista jäi päällimmäisenä mieleen Niinimäen, Vuorisalon ja Taipaleen puheet. Vihreiden Leni Niinimäki piti puheen, jossa hän toi julki VE4:ssä Viirinlaaksoon 1-12 vuotiaille lapsille esitetyn yli 400 oppilaan koulu- ja päiväkotiyhdistelmän ongelmallisuudet. Leni ilmoitti huolensa tällaisessa ratkaisussa erityisesti kaikkein pienimmistä ja erityistä tukea tarvitsevista lapsista. Aivan samoja ajatuksia oli itsellänikin – etenkin, kun varhaiskasvatuksen puolelta oli aiemmin esitetty huolta noin suuresta ja hallinnoltaan monimutkaisesta yhdistelmästä. Rajoitettu puheaika kuitenkin jätti asian pois omasta puheestani, mutta Niinimäki varmasti selkeämmin ja asiantuntevammin sen toi esille. Edelleenkin hieman hämmästyttää, että isompien lasten ja nuorten osalta isoa yksikköä arvosteltiin monella tapaa, mutta aivan pienimpien kuntalaisten kohdalla tuota Viirinlaakson paketin ongelmallisuutta ei taidettu nostaa esille kuin Niinimäen ja Virpi Korhosen puheenvuoroissa. Vuorisalo piti selkeän puheenvuoron, jossa käsitteli omaa osaamisaluettaaan turvallisuutta ja hänkin korosti vaihtoehtojen suuria eroja talouden kannalta. Taipale piti rakentavan puheen, jonka päätteeksi nosti esille ajatuksen erilliskoulujen hallinnollisesta yhdistämisestä, mikäli valtuusto päätyy osoittamaan epäluottamusta tehtyyn valmisteluun ja päätyy valitsemaan vaihtoehto 4:n.
Äänestys päättyi VE4:n eduksi äänin 36-15.
On mielenkiintoista nähdä minkälaiset vaikutukset nyt tehdyllä päätöksellä on seuraavaan isoon koulupäätökseen eli lopulliseen päätökseen NYKin eri vaihtoehdoista. Jos valtuuston linja arvottaa Kirkonkylänkin kohdalla tontin koon aivan kärkeen päätöksenteossa, niin se johtaa todennäköisesti lukion sijoittamiseen Kirkonkylällä Krannilaan tai jopa koko yläkoulu&lukiokompleksin siirtämiseen pois ahtaalta keskustan tontilta. En keksi perusteluita, miksi nämä tapaukset eroaisivat perusteiltaan – oikeastaan vain siten, että NYKin nykyinen tontti on vielä huomattavasti ahtaampi kuin Klaukkalan VE2B:ssä ollut tontti.
Kunnanvaltuutettu Matti Putkonen ilmoitti muuttaneensa pois paikkakunnalta ja jättäneensä eronpyynnön Nurmijärven luottamustoimistaan. Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kallepekka Toivonen totesi jäähyväispuheessaan, että “Matti teki lyhyen mutta ytimekkään valtuustouran Nurmijärvellä ja kun häntä ja hänen tyyliään oppi tuntemaan, kaikki muu tuntui lattealta.” Luonnehdinta oli varsin osuva. Kun Putkonen totesi omassa puheenvuorossaan huumorilla, että “Kyllähän välillä osa teistä on puhunut ihan mahdottomia.”, niin näkemys oli varmasti molemmin puoleinen. Vaikka valtuustosalissa haastoimme toisiamme muutaman kerran, niin NUUKA-ohjausryhmässä yhteistyömme sujui hyvin. NUUKA-työskentely oli myös yksi niistä positiivista asioista, jonka Putkonen mainitsi loppusanoissaan. Yksi Matin valtuustopuheenvuoroissa kerta toisensa jälkeen esiintynyt aihe oli Nurmijärven kunnan organisaatiokaavio, jota hän penäsi puhujapöntöstä lukemattomia kertoja. Totesinkin, että kehystetty kunnan organisaatiokaavio olisi ollut erinomainen läksijäislahja Matille.
Kunnan entistäkin vaikeamman talousarvion laatimisen ja NYK-päätöksen ohella seuraava iso asia on MATA-päätöksenteko. Maankäytön tavoiteohjelman (MATA) päivitys on ensi maanantain kunnanhallituksen asialistalla. Asiaan liittyy mielestäni Metsäkylän osayleiskaavasta kunnan ulkopuolelta juuri tulleet lausunnot. Sekä Uudenmaan liitto että ELY-keskus ovat antaneet poikkeuksellisen kriittiset – jopa tyrmäävät lausunnot kyseiseen osayleiskaavaan. Mielestäni on vakavan selvittelyn ja harkinnan paikka, että onko kunnan jossain määrin tarkistettava kantojaan asiaan liittyen. Tavoitteena on saada haja-asutusalueen osayleiskaavat etenemään – ei ryhtyä käymään käräjiä. Kunnanjohtajan esitys maanantain kunnanhallituksessa tulee olemaan se, että MATAn valmistelun tueksi asetetaan poliittinen ohjausryhmä.
Suomussalmen Hukkajoella tapahtuneen raakkujen tuhoamiskohun yhteydessä tuli ilmi myös se, että hakkuita tehtiin metsässä, joka ei ollut metsäsertifioinnin piirissä. Siinä, että maanomistaja jättää metsänsä sertifioimatta, ei ole mitään laitonta. Kuinka järkevää sertifioinnin laistaminen on, onkin jo toinen asia.
Suomen metsistä on yli 90 % sertifioituja – joko PEFC- tai FSC-järjestelmässä.
Myöskään Nurmijärven kunnan metsäomaisuus ei ole sertifioinnin piirissä. Tein helmikuussa 2023 valtuustoaloitteen asian korjaamiseksi. Aloitteesta tai asian etenemisestä ei ole kuulunut mitään yli puoleentoista vuoteen. Siinä ei ole sinänsä mitään uutta. Edellisen Uotilan Koulutietä ja Sahanmäentietä koskevan aloitteeni valmistelu kunnanvaltuuston käsittelyä varten kesti käsittämättömät 3 vuotta ja 4 kuukautta.
Saapa nähdä saadaanko tuohon metsäsertifiointialoitteeseeni vastausta tämän valtuustokauden aikana. Asia ei ole ainakaan vielä mitenkään vanhentunut ja se on ajankohtainen edelleen.
Tässä puolentoista vuoden takainen aloitteeni kaikessa yksinkertaisuudessaan:
FSC-SERTIFIOINTI NURMIJÄRVEN KUNNAN METSIIN
Metsien sertifioinnilla varmistetaan niiden kestävä vastuullinen hoito ja käsittely. Käytössä on kaksi metsäsertifiointijärjestelmää, joista FSC-sertifioinnin hyötyjen on arvioitu olevan metsien monimuotoisuudelle suuremmat.
FSC-sertifioidussa metsässä kiinnitetään huomiota mm. metsän monimuotoisuuden turvaamiseen lehtipuiden avulla, lahopuiden säästämiseen hakkuiden ja metsänhoitotoimenpiteiden yhteydessä, vesistöjen suojavyöhykkeisiin, ns. säästöpuiden huomioimiseen ja arvokkaiden elinympäristöjen jättäminen metsien käytön ulkopuolelle. FSC-sertifioidfussa metsässä huomioidaan myös riistanhoidolliset näkökohdat sekä olemassa olevat polut ja ulkoilureitit.
FSC-sertifioidulle metsälle on kasvava kysyntä ja useat alan toimijat maksavat sertifioidusta puusta lisähintaa. Sertifiointi on siis metsänomistajalle myös taloudellisesti järkevää. Puulle on suurempi kysyntä ja siitä saa suuremmat tulot.
Nurmijärven kunnan metsäsuunnitelmassa (2017-2026) ei ole käsitelty metsäsertifiointia.
Ehdotan, että Nurmijärven kunta selvittää asiaa ja hakee kunnan metsille FSC-sertifiointia.
Kansanedustaja Heikki Vestman jatkaa Uudenmaan Kokoomuksen puheenjohtajana myös vuonna 2024.
Uudenmaan Kokoomuksen sääntömääräinen syyskokous pidettiin 2.12.2023 Kauniaisissa.
Kokoomus Nurmjärven piirikokousedustajina olivat mukana Arto Hägg, Jussi Malkamäki ja Mikko Rytkönen. Klaukkalan Alueen Kokoomusta edustivat Tarleena Takalo-Eskola ja Virpi Räty. Kunnallisjärjestön mandaatilla kokousedustajana oli Leena Zittling.
Suurin mielenkiinto – kuten syyskokouksessa yleensä – kohdistui piirin puheenjohtajan valintaan. Istuva puheenjohtaja, kansanedustaja, Heikki Vestman sai jatkopestin puheenjohtajuudelle vuodelle 2024. Olin Vantaan Mika Kasonen ohella toinen Vestmanille kannatuspuheen pitäneistä kokousedustajista.
Syyskokouksen toisena sääntömääräisenä tehtävänä on valita 16-jäseninen piirihallitus seuraavalle kalenterivuodelle 2024. Tulin valituksi eli jatkan piirihallituksessa myös tämän kauden jälkeen.
Poliittisessa tilannekatsauksessa kuultiin asiantuntevia puheenvuoroja usealta uusmaalaiselta kokoomuksen kansanedustajalta: Sari Multala, Mia Laiho, Pia Kauma, Pekka Toveri ja Heikki Vestman. Erityisesti turvallisuuspolitiikasta ja itärajan tilanteesta kuulimme mielenkiintoisia näkemyksiä.
Valtuustovuoden huipentuma eli talousarviovaltuusto koettiin Nurmijärvellä keskiviikkona 15.11.2023.
Alta naputeltiin varsin tiukkaan tahtiin pienempiä asiakohtia pois. Vihreiden Sami Virtasen aloite Rajamäen uimahallin joukkoliikenteen lipputuotekokeilusta ottikin sitten hieman enemmän aikaa. Kunnanhallitus oli hyväksynyt äänin 8-3 kunnanjohtajan esityksen siitä, että ehdotusta ei sisällytetä vuoden 2024 talousarvioesitykseen. Valtuustossa Vihreiden muutosesitys meni kuitenkin läpi äänin 22-26-3poissa, joten pääsemme arvioimaan kokeilun loputtua sen onnistumista ja vaikutusta uimahallin käyttäjämääriin. Itse olin kunnanhallituksen esityksen kannalla.
Myös varhaiskasvatuksen työntekijöiden työvaatetuksesta äänestettiin. Sivistys- ja hyvinvointitoimialan talousarviokehityksessä siihen oli varattu 47.000 euroa, mutta se oli poistettu kunnanjohtajan talousarvioesityksestä NUUKA-ohjausryhmän esityksen mukaisesti. Äänestyksessä aloite ei mennyt läpi: äänet 29-19-2poissa. Perusteluina pohjaesitykselle mainittiin mm. se, että nyt ei haluta avata uusia pysyviä menoeriä ja keskustelua siitä, mille henkilöstöryhmälle vastaava etu eli vaateraha seuraavaksi myönnetään. Tuotiin myös esille näkökanta, että asia on luonteeltaan sellainen, joka tulisi käsitellä työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen välisissä neuvotteluissa laajemmin. Tässäkin olin kunnanhallituksen pohjaesityksen kannalla.
Varsinaisen talousarviokäsittelyn ulkopuolelta odotetuin päätösasia oli alkuluokkatoiminnasta luopuminen lukuvuoden 2025-26 loppuun mennessä. Luopumisesta oli jo kertaalleen päätetty kesäkuussa valtuustossa osana talouden sopeuttamisohjelmaa ja se oli talousvaikutuksiltaan yksi merkittävimmistä päätetyistä toimenpiteistä. Avasin puheenvuorossani hieman alkuluokkakokeilun historiaa: kokeilu oli aloitettu varsin pienimuotoisena vuonna 2018 ja laajentunut sitten nurmijärveläisittäin todella isoksi kokeiluksi. Kun luottamuselimissä ryhdyttiin käsittelemään alkuluokkatoiminnan vakinaistamista, havahduttiin siihen, että toiminta edellyttää 15 henkilötyövuoden panostusta jokaisena vuotena. Kuten puhujapöntöstä totesin – tämä tuli melkoisena yllätyksenä suurimmalle osalle luottamushenkilöitä, koska kokeiluista ei oltu koskaan laadittu selkeää projekti- tai hankesuunnitelmaa ja sen raportointi ja väliarviointi oli kokonaan tai hyvin kevyesti tehty. Sivistyslautakunta teki sittemmin – vaikutusarvioinnit saatuaan – päätöksen, että myös ns. yhdistelmämallista laaditaan päätösesitys ja ennakkovaikutusten arviointi. Lopulta sivistyslautakunta päätti, että kunnassa jatketaan esi- ja alkuopetusta kyseisellä yhdistelmämallilla. Kunnanhallitus puolestaan päätti esittää valtuustolle, että asiassa edetään kunnanvaltuuston kesäkuisen linjauksen mukaan eli alkuluokkatoiminta ajetaan hallitusti alas. Päätös syntyi kunnahallituksessa niukasti 5-4-2vaiti eli ennalta oli odotettavissa tiukka äänestys myös talousarviovaltuustossa. Näin myös tapahtui. Valtuusto hyväksyi pohjaesityksen yhden äänen enemmistöllä 24-23-3tyhjää-1poissa. Totesin puheessani, että kyseessä on niin iso yksittäinen talouden sopeutustoimi, yli puoli miljoonaa euroa jokaisena vuotena vuodesta 2027 lähtien, että muutosesityksen mennessä läpi, se romahduttaisi koko NUUKA-ohjelman. Totesin myös, että kunnassa olisi syytä ottaa opiksi se, että jokaisesta kehitys- ja kokeiluhankkeesta pitää tehdä jatkossa kunnolliset projekti/hankesuunnitelmat ja raportoida tuloksista suunnitelmallisesti ja säännöllisesti. Ei näin, että neljän-viiden vuoden päästä todetaan kasvatetun kuluja 15 henkilöllä. Todettakoon sekin, että myös henkilöstössä mielipiteet asiassa jakautuvat puolesta ja vastaan. Ja myös se, että jos mihin tahansa toimintaan kunnassa satsataan 15 henkilön työpanos, niin vaikutukset ovat mittavia – ja mitä ilmeisemmin myönteisiä. Se mihin ne suunnataan pitää kuitenkin olla suunnitelmallista – lopputulemaan ei pidä ajautua. Vastaavasti nyt, kun kyseiset panostukset poistetaan, niin varmasti vaikutukset näkyvät. Yhtä kaikki varhaiskasvatusta ja esisopetusta toteutetaan jatkossakin aivan kuten sadoissa muissakin kunnissa aivan määräysten mukaisesti.
Päivän ja illan sana oli nuuka. Tuntuu, että se mainittiin lähes jokaisessa puheenvuorossa ja jokaisessa asiayhteydessä. Ei ihme sillä NUUKA-ohjelman päivitystä oli käsitelty liki vuoden verran ohjausryhmässä, johon kuului edustaja jokaisesta valtuustoryhmästä ja lisäksi puheenjohtajat kunnanvaltuustosta ja -hallituksesta. Ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimin, otti tavoitteeksi saavuttaa käyttötalouteen pysyvät vuosittaiset 9 milj.euron säästöt ja sopeutukset. Tehtävä tuntui todella vaikealta, jopa mahdottomalta, mutta kesäkuussa kyettiin – muistaakseni 12 pitkän istunnon jälkeen – esittämään valtuustolle toimenpiteet, joilla tuohon tavoitteeseen liki päästiin. Ohjausryhmän työtä onkin kiitelty useaan otteeseen ja monesta suusta. Talousarviovaltuustossa tuli viimein hieman kritiikkiä tai ihmettelyä. Vihreiden Niinimäki oli kirjoittanut puheen, josta seuraava sanatarkka lainaus: “Ryhmässä oli huomioitu kaikkien ryhmien edustus, hyvä niin! Kummalista oli sen sijaan ryhmän jäsenille asetettu ehdoton kielto kertoa omalle valtuustoryhmälle kokouksissa esitetyistä säästötoimista. Käytännössä siis yksittäinen Nuuka-ohjausryhmän jäsen saattoi esittää säästöjä jopa oman ryhmänsä tai valtuustoseminaarissa esiin tulleen mielipiteen tai toiveen vastaisesti. Enemmistöpäätöksellä tehdyt säästöesitykset tuotiin sitten muun ryhmän tietoon ja tämän jälkeen saatiin varsin tiukoilla saatesanat, että koska näistä on yhdessä sovittu tässä linjassa tulee pysyä. Avoimen päätöksenteon nimissä olisi ollut oikein tuoda myös kuntalaisille julki ne asiat, joista ryhmä oli erimielinen myös tiedonannoissa, eikä vasta tässä salissa.”
Avaan nyt hieman ohjausryhmän toimintatapaa. Jo sen vuoksi, että siitä voi ottaa oppia ja mallia, jos joku joutuu vetämään vastaavanlaista proggista tulevina vuosina. Olen aivan varma, että monella muulla metodilla ohjausryhmän työ olisi tiukassa aikataulussa ajautunut karille ja tavoitteet jääneet saavuttamatta. Heti alussa todellakin ehdotin, että ohjausryhmä tekee itsenäistä työtä, paneutuu asioihin, pyytää lisäselvityksiä ja muodostaa oman käsityksen viranhaltijoiden valmistelemista – eikä asioista lähdetä siinä vaiheessa informoimaan ohjausryhmän ulkopuolelle. Ei edes omille valtuustoryhmille. Tämä toimintamalli hyväksyttiin yksimielisesti. Ohjausryhmä halusi työrauhan. Olen täysin varma, että jos jo tuossa vaiheessa olisimme tiedustelleet ryhmien kantoja keskeneräisiin ideoihin, niin työ olisi jumiutunut välittömästi. Tällä kokemuksella toimisin asiassa täsmälleen samalla tavalla. Onneksi en puheenjohtajana edes muuta harkinnut alkuunkaan – sen verran on ymmärrystä julkisuuden hyväksikäytöstä, painostuksesta ja eri osapuolten edunvalvonnasta. Kun olimme saaneet jonkin asiakokonaisuuden vaiheeseen, jossa meillä oli selkeitä sopeutus- ja topimenpide-ehdotuksia, niin ne informoitiin jokaiseen valtuustoryhmään ja pyydettiin ryhmiltä mielipidettä jokaisesta toimenpiteestä. Saadun palautteen ja kysymysten mukaan annettiin myös lisätietoja. Ryhmillä oli mahdollisuus ottaa kantaa jokaikiseen toimenpiteeseen, kysyä lisäselvityksiä ja ilmoittaa kantansa. Kuten olen moneen kertaan todennut: käsitellyt toimenpide-ehdotukset tulivat käytännössä kaikki viranhaltijoilta eli ne oli koeponnistettu ja valmisteltu ihan virkavastuulla kunnanvirastolla. Tästä työstä on myös annettu julkisesti kiitos kunnan työntekijöille. On omituista, että ongelmana olisi ollut se, että ohjausryhmässä olisi merkittävissä määrin viritelty joitain jäsenten omia säästö- tai leikkausajatuksia. Ohjausryhmällä oli täysi työ perehtyä ja arvioida viranhaltijoiden valmistelemaa materiaalia. Toki joitain avauksia tuli myös ohjausryhmän jäseniltä. Muistaakseni luottamushenkilöpalkkioiden leikkaaminen oli tällainen ohjausryhmästä noussut ehdotus, joka ei sitten miellyttänyt kaikkia luottamushenkilöitä ja oli seminaarin koeäänestyksessäkin saanut alle 50 % kannatuksen. Ohjausryhmä kuitenkin katsoi tämänkin tarpeelliseksi ja asialliseksi säästötoimenpiteeksi ja piti sen esityksessään – tosin seminaaripalautteen johdosta hieman nitistettynä. Valtuustoryhmillä oli mahdollisuus myös tuoda omia ehdotuksia sopeutustoimiksi – sitä ei oltu millään tavalla kielletty. Päinvastoin, kun ohjausryhmä joutui syksyllä tekemään 0,9 milj.euron lisäsopeutuksen, niin valtuustoryhmiltä varta vasten kysyttiin myös omia uusia ajatuksia ja ehdotuksia. Eipä niitä ryhmiltä juurikaan tullut. Ryhmillä oli siis kaikki valta ja voima ottaa kantaa esitettyihin toimenpiteisiin sen jälkeen, kun ehdotukset olivat sen verran jäsenneltyjä, että ne voitiin esittää.
Toinen asia, josta ohjausryhmässä keskusteltiin ja tavoiteltiin oli se, että mikään valtuustoryhmä ei lähtisi revittelemään – tekemään ns. politiikkaa – kesken prosessin, eikä mielellään esityksen jälkeenkään. Kun ryhmiltä saatujen palautteiden jälkeen kävi odotetusti ilmi, että useasta asiasta ei löydetä yksimielisyyttä, niin linjattiin, että ohjausryhmän esityksestä todetaan vain, että se ei syntynyt yksimielisesti. Minkään ryhmän ei toivottu lähtevän keräämään ns. irtopisteitä kuuluttamalla, minkä ohjausryhmän toimenpiteen kannalla ei ollut – yhteisellä asialla kun kokonaisuutta oltiin esittämässä. Ohjausryhmä sai valtuustoryhmien vastauksista varsin hyvän ymmärryksen siitä, mitkä toimenpiteet tulevat saamaan enemmistön ja menevät valtuustossa läpi. Tämä arvio piti. On huomattavaa, että ohjausryhmä toimi ja teki ehdotuksen itsenäisesti kunnanvaltuuston toimeksiannosta. Kunnanvaltuusto tai kunnanhallitus ei ohjeistanut, miten tehtävä suoritetaan. Sekin, että ohjausryhmä yleensäkin piti valtuustoryhmät informoituna ja kysyi valtuustoryhmien mielipiteitä, oli täysin ohjausryhmän oma päätös. Toki se oli varsin järkevää ja älyllistä – jopa itsestään selvää, mutta joku toinen taitamattomampi kokoonpano olisi voinut toisinkin toimia.
Ohjausryhmän esitys oli siis kokonaisuus, joka vastasi kunnanvaltuuston antamaan tehtävään. Minusta on täysin luonnollista, että kun lähdetään hakemaan ratkaisua noin vaativaan ja vaikeaan ongelmaan ja sille oli haettu valtuustoryhmien enemmistön tuki, niin se myös viedään sellaisenaan yhtenäisenä ja yhdessä läpi. Kuten valtuustosalissa totesin, niin mielestäni sopimisen ja yhdessä tekemisen kulttuuriin kuuluu myös se, että yhdessä tehtyjen päätösten takana ollaan yhdessä ja jokainen kärsii omat tappionsa tykönänsä ja jättää hehkuttamasta saavuttamiansa voittoja. Kun oli tiedossa, että joudutaan tekemään todella vaikeita päätöksiä, niin ryhmien kantoja ei haluttu tuoda julkisuuteen, vaan esitys tehtiin nimenomaan ohjausryhmän esityksenä. Olen sitä mieltä, että tämä ajatusmalli oli yksi tekijä sille, että NUUKA-työ yleensäkin onnistui ja saatiin päätökseen. Kaikenlainen ennakkorevittely, julkisuuden haku ja vastakkainasettelu valtuustoryhmien välillä olisi todennäköisesti jumiuttanut tilanteen ja tavoite jäänyt saavuttamatta. Kuntalaisten osallistaminen on järkevä ja hyvä ajatus, mutta se toimii aivan toisenlaisissa tapauksissa – ei rankoissa säästötoimissa. Tässä asiassa valtakirja oli annettu vaaleilla valituille kunnanvaltuutetuille ja heidän siitä oli vastuu loppukädessä otettava. Todettakoon sekin, että NUUKA-hankkeessa oli mukana tiivisti myös kunnan tiedotus. Tiedottaminen oli jokaisen kokouksen asialistalla ja tarkkaan harkittua. Ehkä prosessin aikana oli havaittavissa, että osa ohjausryhmän ulkopuolelle jääneistä johtavista luottamushenkilöistä kipuili sen vuoksi, että eivät saaneet on line -informaatiota ohjausryhmän työstä, eivätkä päässeet vaikuttamaan asioihin valmisteluvaiheessa kuten normaalissa päätöksenteossa. Toki saa olla myös sitä mieltä, että “väärin sammutettu”. Ohjausryhmällä oli kuitenkin vain yksi tavoite – toteuttaa vaikeaakin vaikeampi kunnanvaltuuston antama tehtävä. Se tehtiin. Se tehtiin hyvässä hengessä ja hyvällä yhteistyöllä.
Sittemmin kyllä valtuustosalissa muutama ryhmä ja yksittäiset valtuutetutkin pääsivät purkamaan pettymystänsä siitä, että valtuuston enemmistö oli eri mieltä heidän kanssaan ja pääsivät esittelemään kohderyhmilleen, mitä mieltä he olivat olleet asioista. Se heille suotakoon, kun demokratiassa eletään. Itse olen tyytyväinen varsin tyytyväinen lopputulokseen. NUUKA-toimenpiteistä karsittiin ainoastaan koulukuljetusten rajaaminen vain yhteen osoitteeseen ja liikunnanohjaajan vakanssin lakkauttaminen. Nämä taisivat vieläpä kuulua syksyllä tehtyyn 0,9 milj.euron kokonaisuuteen, jota ei samalla tavalla ehditty valtuustoryhmissä koeponnistaa kuten iso 9,0 milj.euron paketti, vaan ohjausryhmä kysyi valtuutettujen näkemystä valtuustoseminaarin kautta.
Verojen puitiin aika pitkään ja perusteelllisesti. Tuloveroesityksenä oli kunnanhallituksen 7,50 % ja vastaehdotuksia tuli useita. Perussuomalaisten 0-linjan mukainen 7,10 %, joskin PS esitti ensin tuloveroksi 7,11 %, joka ei olisi nykylainssännön mukaan ollut edes mahdollista. Kokoomuksen Mattila teki ehdotuksen 7,30 %. SDP:n valtuustoryhmän esitys oli 7,60 % ja sitä enempää ei kukaan nokittanut. Ensimmäisenä tippui PS:n esitys. Sitten SDP:n esitys ja lopulta vastakkain olivat kunnanhallituksen 7,50 % ja Mattilan 7,30 %. Kunnanhallituksen esitys voitti varsin selvästi äänin 30-21. Pidin veroasioistakin puheen – ties kuinka monennen tässä kokouksessa. Totesin, että olen aiemmin ollut 14 kertaa päättämässä Nurmijärven veroista ja suhtautunut 14 kertaa nihkeästi tai kielteisesti veronkorotuksiin. En sen takia, että minulla olisi jokin periaate vastustaa veronkorotuksia, vaan perustelluista syistä. Periaatteet kun otetaan käyttöön, kun järkiperusteet loppuvat. Nyt 15:llä kerralla kerroin olevani kunnanhallituksen esittämän veronkorotuksen takana, koska kunnalla on edessä ennennäkemätön, jättimäinen ja välttämätön investointiohjelma. Samoin kunnalla erääntyy lähivuosien aikana todella paljon lähes nollakorkoisia lainoja, jotka joudutaan uudelleen järjestämään korkeammilla koroilla. Vuosittaiset rahoituskustannukset tulevat nousemaan merkittävästi eli useiden miljoonien verran per vuosi.
PS esitti myös rakentamattomien rakennuspaikkojen kiinteistöveron korottamisen 5,00 %:iin. Ilmoitin vastustavani tällaista raippaveroa tilanteessa, jossa rakentaminen on muutenkin pahoissa vaikeuksissa, eikä rakennushankkeita päästä aloittamaan kysynnän puutteessa ja heikossa markkinatilanteessa. Tuon veron nosto voi olla paikallaan ja perusteltua, jos esim. asuntomarkkinassa on kysyntää ja hankkeilla realistisia aloittamismahdollisuuksia, mutta ei missään tapauksessa nyt. Ex-pääministeri, valtuutettu Vanhanen naapuripulpetista antoi samankaltaisen tuomion Perussuomalaisten ehdotukselle. Esitys kaatuikin selvin luvuin 39-10-2tyhjää.
Lopullisessa tuloveroäänestyksessä oli varsin selkeät rintamalinjat ja yhtenäiset äänestyskäyttäytymiset puolueittain. Vain suuressa ja moniarvoisessa kokoomuksen valtuustoryhmässä äänet jakautuivat. Oletan, että sekä “punaiset” että “vihreät” äänestivät mielestään vastuullisemmin.
Rakentamattomien rakennuspaikkojen suhteen äänestystulos oli selkeämpi. Perussuomalaiset paria tyhjää ääntä lukuunottamatta räväkän veronkorotuksen kannalla kokoomuksen Tarikan ryydittämänä. Muut vastustivat korotusta.
Lopuksi palaamme tämän kirjoituksen ehkä hieman hämmentävään otsikkoon. Hämmentävä ja hämmästyttävä oli myös SDP:n valtuustoryhmän ryhmäpuhe asiakohdassa “Nurmijärven kestävä kasvu -ohjelman (NUUKA) päivittäminen”. Edellä jo kirjoitin minkälaisesta lähtökohdasta, minkälaisella toimeksiannolla ja minkälaisella harkitulla menettelytavalla NUUKA-ohjausryhmä lähti toteuttamaan hyvässä yhteistyössä vaikeaa tehtäväänsä. SDP-ryhmä päätti kohdistaa heti ryhmäpuheensa alussa huomion jostain syystä suoraan ja sumeilematta allekirjoittaneeseen. Puheenpitäjä Rousu toi julki SDP-ryhmän kokeneen NUUKA-esityksen olevan jonkinlainen kulinaristinen buffet-nautinto, jonka oli kattanut kokoomuksen Arto Hägg. Ote Rousun lausumasta: “Nyt meille tarjotaan Nuuka-buffetpöytää, josta kaikki tarjolle valitut on pakko valita, vaikka ei ole tietoa, miten tarjolla olevat tulevat vaikuttamaan olotilaan. Tämän näytelmän on meille kattanut kokoomuksen Arto Hägg ja meidän kaikkien tulee valita, mitä tarjolle on laitettu.”
Pääsin omassa puheenvuorossani toteamaan, että Rousu antoi turhan kovaa tunnustusta allekirjoittaneen vaikutusvallasta. Siitähän NUUKA-työssä ei todellakaan ollut kysymys vaan päinvastoin ja nimenomaan yhdessä tekemisestä ja sopimisen kulttuurista, jonka toivoin jatkuvan tulevaisuudessakin. Kokoomuksen Takalo-Eskola kommentoi Rousun puhetta tuoreeltaan mm. toivomalla kaikissa tilanteissa kunnioittavaa kohtaamista ja suhtautumista toisten tekemisiin, eikä pitänyt yhden henkilön esille nostamista toivottavana. Rousulta kieltämättä erikoinen ja outo ulostulo nimenomaan ryhmäpuheessa ja kohdistettuna ehdotukseen ja toimintaan, jota on poikkeuksellisen laajalla kaikkien puolueiden yhteisellä ohjausryhmällä valmisteltu. En muista, että ryhmäpuheessa olisi aiemmin lähdetty osoittelemaan nimeltä toisen ryhmän edustajaa. On käsittämätöntä miten NUUKA-ohjausryhmän toiminnan ja tuloksen pystyy yleensäkin tuossa valossa – tai miten niin väärää todistusta pystyy vakavalla naamalla esittämään. Jäin miettimään myös, että minkälaisen viestin SDP-ryhmä halusi lähettää NUUKA-ohjausryhmän muille jäsenille sekä kunnanvaltuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajille. Onko SDP-ryhmä sitä mieltä, että liki vuoden työ olisi ollut ikään kuin yhden miehen show ja muut ohjausryhmän jäsenet jonkinlaisia statisteja – vai mikä oli omituisen lausuman takana? Jälkeenpäin keskusteltuna tuota ei tuntunut moni muukaan ymmärtävän. Muutama vuosi sitten hyväksyimme pelisäännöt valtuustolle. SDP:n ryhmäpuheen aloitus ei tainnut mennä ihan niiden nuottien mukaan. Ehkäpä vuosi vuodelta kutistuva demariryhmä yksinkertaisesti kipuilee pienenevän vaikutusvaltansa kanssa ja sitä, että demokraattinen päätöksenteko kunnassa johtaa yhä useammin muiden tekemiin päätöksiin. Tuskin se vaikutusvalta ja arvostus sillä kasvaa, että huutaa lujempaa ja karkeammin.
Eli sellaiseksi mestarikokiksi demariryhmä halusi minut leimata. Otetaan vastaan ja todetaan, että ilmeisesti on jotain on tullut oikein tehtyä, kun siltä suunnalta tulee tuollaista palautetta.
Viime vuosien tapaan Nurmijärven kunnanhallituksen talous- ja veroesitys vuodelle 2024 ja taloussuunnitelma vuosille 2025-26 syntyi varsin kivuttomasti ja erinomaisen nopeasti. Kokous tiistaina 23.10. kesti neljä tuntia ja siinä ajassa ehdittiin käsitellä tukku muitakin pykäliä.
Takana ovat ajat jolloin talousarvioesitystä ruodittiin useampana päivänä ja iltamyöhään. Tällä kertaa tehtävää helpotti tarkkaan käännelty ja käsitelty NUUKA-esitys, jota poliittinen ohjausryhmä kunnanviraston väen kanssa valmisteli liki vuoden verran. Ensimmäinen isompi NUUKA-esityshän hyväksyttiin kunnanvaltuustossa jo kesäkuussa 2023 ja sitä täydentävä 2-osa kunnanhallituksessa edellä mainitussa kokouksessa 23.10. Eli noin 9 miljoonan euron sopeuttamisehdotukset oli siis pääosin jo kertaalleen käsitelty ja hyväksytty NUUKA-prosessissa ja ne oli huomioitu myös kunnanjohtajan talousarvioesityksessä. Tietoisuus talouden tilasta oli kunnanhallituksessa myös sen verran hyvällä tasolla, että talousarvioesitykseen ei tehty määrärahamuutosehdotuksia.
Sen sijaan kunnanjohtajan tuloveroesityksestä keskusteltiin ja äänestettiin. Kunnanjohtajan pohjaesityksenä oli kunnallisveron nostaminen 0,49 %-yksiköllä tasolle 7,6 %. Sote- ja aluehallintouudistuksen jäljiltähän Nurmijärven tulovero-% on tällä hetkellä 7,11.
Perussuomalaisten Tapiolinna teki saman ryhmän Pirkkalan ja Maijalan kannattamana muutosehdotuksen siitä, että kunnan tuloveroprosenttia ei nostettaisi lainkaan. Esitykseen liittyi mm. se, että kunnanjohtajan ja viranhaltijoiden olisi etsittävä muita keinoja veronkorotustarpeen kattamiseksi ja esitettävä ne kunnanvaltuustolle. Lisäksi Tapiolinnan muutosesityksessä todettiin, että kuntaorganisaation tehostamiseksi ja säästöjen löytymiseksi tulisi kunnassa käynnistää muutosneuvottelumenettely, kuten toimitaan yksityisomisteisissa yrityksissä. Tämä oli perusteluiltaan sikäli erikoinen esitys, että olimme varsin laajalla luottamushenkilöjoukolla liki vuoden käyneet läpi juuri noita kuntaorganisaation tehostamis – ja säästämistoimia. Tuloksena liki 7 miljoonan euron säästöt, jotka oli nyt viety talousarvioesitykseen. Myös muutama vuosi sitten sama operaatio tuotti muutaman miljoonan pysyvän tasapainotuksen kuntatalouteen eli varsin lyhyellä ajanjaksolla näitä tehostamisia on tehty noin 10 miljoonalla eurolla. Tosiasia on se, että itse asiassa kunnanjohtaja ja viranhaltijat ehdottivat huomattavasti merkittävämpiä ja vaikuttavampia sopeutus- ja tehostamistoimia kuten kouluverkon tiivistäminen (pikkukoulut), kotihoidontuen kuntalisän uudelleentarkastelu ja muutamat muut sivistystoimialalle esitetyt säästöt, mutta nämä esitykset eivät menneet läpi luottamushenkilöiltä. Suurimmat säästötoimenpiteet voi tehdä vain suurimmalla toimialalla – sivistyksessä. On hieman outoa ja epäuskottavaakin vaatia uusia säästöesityksiä, kun luottamushenkilöt eivät ole edellisille todella merkittäville sivistystoimialan tehostamisehdotuksille lämmenneet. Vastaavia säästöpotteja kun ei enää yksinkertaisesti ole tarjolla. Toinen omituisuus oli muutosesityksen kirjaus muutosneuvottelumenettelyn käynnistämisestä kunnassa. Muutosneuvottelumenettelyjä (YT) kun on jo käyty koko ajan pitkin vuotta osana NUUKA-prosessia ja näistä on myös tiedotettu useasti.
Myös Vaulamo (kok) teki Rädyn (myös kok) kannattamana muutosesityksen siitä , että kunta ei nosta lainkaan tuloveroprosenttia. Sen Vaulamo veti kuitenkin pois ja teki uuden muutosesityksen siitä, että kunnanjohtaja valmistelee kunnan johtoryhmän kanssa esityksen siitä, miten veronkorotus voidaan välttää tai kohtuullistaa tasolle 0,19 prosenttiyksikköä esim. mitä investointeja tulisi karsia tai missä kunta voisi parantaa tuottoja, mitä maksuja tulisi korottaa, kun täsmennetty verotuloennuste 2024 on valtuuston käytössä. Räty kannatti tätäkin.
Olen 15 vuotta varsin nihkeästi ellen jopa torjuvasti suhtautunut tuloveron korotuksiin. Nyt olemme kuitenkin tilanteessa, jossa kunnalla on seuraaville viidelle vuodelle vv. 2024-2028 jonossa olevia investointeja yli 240 miljoonan euron edestä. Valitettavasti nämä ovat pääosin täysin välttämättömiä investointeja, jotka on pakko tehdä. Kyseessä ei siis ole minkäänlaiset vetovoima- tai viihtyvyysinvestoinnit vaan lähinnä välttämättömät suuret kouluinvestoinnit, kun useampi pitkään palvellut koulukiinteistö on tullut samalla vuosikymmenellä elinkaarensa päähän. Kun samaan aikaan lainojen korot ovat nousseet myös kunnille, niin olemme täysin poikkeuksellisessa tilanteessa. Tätä ei ole ennen koettu Nurmijärvellä ja kyse on nimenomaan investointien ja rahoituskustannusten aiheuttamasta paineesta kuntataloudelle, johon on reagoitava. Tein esityksen kunnan tuloveron nostamisesta 0,39 %-yksiköllä eli siis kymmenyksen kunnanjohtajan esitystä pienempänä. Sivula (kesk) kannatti erinomaista ja perusteltua muutoesitystäni.
Sitten äänestettiin kaikkien taiteen sääntöjen mukaisesti:
Tapiolinnan esitys vs. Vaulamon esitys 3 – 8.
Häggin esitys vs. Vaulamon esitys niukasti 6 – 5.
Ja lopuksi pohjaesitys vs. Häggin esitys 4 – 5 ja kaksi tyhjää.
Esitykseni mukaisesti kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle tuloveron tasoksi 7,5 %, joka on edelleen varsin kilpailukykyinen muihin kehyskuntiin verrattuna.
Todettakoon tässä yksi seikka, joka taisi monelta kunnanhallituksen jäseneltä unohtua – ja joka kannattaa marraskuussa kunnanvaltuustossa huomioida. Kun kunnanvaltuusto kesäkuussa päätti isommista NUUKA-toimenpiteistä, niin 9 miljoonan euron tavoitetta ei saatu täyteen mm. juuri siksi, että luottamushenkilöiden enemmistö ei hyväksynyt edellä mainittuja sivistystoimelle ehdotettuja säästöjä (kouluverkko, pikkukoulut etc.). Kunnanvaltuusto päätti tuolloin, että osa säästötavoitteesta katetaan noin 2,2 milj.euron verorahoituksen lisäyksellä, joka tarkoitti noin 0,2 %-yksikön tuloveron korotusta. Korjauksena alkuperäiseen tekstiin: Kunnanvaltuusto päätti, että tämä 0,2 %-yksikön veronkorotus tehdään vuonna 2027 – ei vuonna 2024, kuten aiemmin kirjoitin. Tähän liittyvä muu virheellinen teksti on myös poistettu.
Valtuustovuoden viimeinen kokous pidettiin 31.5.2023. Nykyisinhän valtuustovuosi vaihtuu kesken kalenterivuoden – kesän kynnyksellä.
Valtuuston listalla oli siten kaksivuotisten luottamushenkilöpaikkojen täyttäminen eli kunnanvaltuuston puheenjohtajiston ja kunnanhallituksen valinnat. Äänestyksiä ei valtuustosalissa tarvittu tälläkään kertaa. Asioita oli käsitelty puolueiden kunnallisjärjestöissä ja viime kädessä valtuustoryhmissä. Jonkinlaista kierrätystä tapahtui eli Riina Mattila valittiin valtuuston 1. varapj:ksi. Kunnanhallitukseen ja sen pj:ksi valittiin Virpi Räty, joka kerran aiemminkin on noussut tehtävään kesken valtuustokauden. Tällä kertaa syynä oli Petri Vaulamon hieman yllättäväkin luopuminen puheenjohtajuudesta jo kahden vuoden jälkeen. Perussuomalaiset ja SDP vaihtoivat hallituksen mies- ja naispaikkoja viime vaalien jälkeen sovitulla tavalla, joten PS:stä nousi hallitukseen Markku Vierelä ja SDP:stä Jenni Sandberg. Muilta osin valtuuston puheenjohtajisto ja kunnanhallitus jatkoivat aiemmalla kokoonpanolla.
Omalta osaltani kyseessä oli viimeinen valtuuston kokous kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtajana. Minut valittiin ns. ryhmyriksi keväällä 2018, joten toimin tehtävässä hieman yli viisi vuotta. Totesin, että en ole enää käytettävissä kyseiseen pestiin, vaikka se on mitä mielenkiintoisin tehtävä. Ei vähiten sen vuoksi, että siinä pääsee kontaktoimaan säännöllisesti muiden valtuustoryhmien vetäjien kanssa. Kokoomuksen valtuustoryhmässä ei minun aikana ole kolmea vuotta pidempiä jaksoja ryhmänvetäjillä ollut, joten ajattelin, että nyt oli korkea aika vaihtaa henkilöä.
Ryhmän puheenjohtajan yhtenä vakiotehtävänä on pitää ryhmäpuhe tilinpäätöskäsittelyn yhteydessä, joten seuraava puhe jäi minun osalta viimeiseksi sellaiseksi. Hieman oli haikeutta ilmassa ja tunnustan , että valtuustokamraattien spontaanit aplodit puheen lopuksi lämmittivät mieltä.
Arvoisa pj, kj, muut kuulijat
Kahtena vuotena peräkkäin olen joutunut toteamaan KOK-ryhmän tilinpäätökseen liittyvässä ryhmäpuheessa, että poikkeuksellisesta vuodesta syntyy poikkeuksellinen tilinpäätös. Tämäkään vuosi ei tee poikkeusta. Kunnanjohtajan sanoin – vuosi 2022 oli vitsauksien vuosi. On erinomaista, että vitsauksien keskelläkin kunta pystyi tekemään positiivisen ja tavoitetta paremman tuloksen.
Yhtenä positiivisen tuloksen mahdollistajana oli verotulojen kasvu kaikilla osa-alueilla – niin kunnallis-, yhteisö- kuin kiinteistöverojen osalta. Ansiotulokertymä on kehittyi myönteisesti ja työttömyys väheni viime vuonna.
Kunnan väkiluvun kasvu jäi selkeästi alle valtuuston strategiaan kirjaamasta 1,5 % kasvutavoitteesta. Kestävän kasvun NUUKA-ohjelman päivitystyössä tarkasteltiinkin tuota kasvutavoitetta ja esitettiin kysymys, mikä on kasvun hinta Nurmijärvelle. Ehkä viime vuonna toteutunut alle 1 %:n kasvu oli talouden kannalta jopa positiivinen asia. Tämä on relevantti kysymys jatkossakin. Kannattanee aika ajoin tarkastella kuinka paljon, miten ja missä kunnan on järkevää kasvaa.
Tämänkin tilinpäätöksen yhteydessä on syytä katsoa enemmän eteen- kuin taaksepäin. Viime vuodelta siirtyi merkittäviä investointeja tuleville vuosille ja näiden lisäksi ilmeni uusia suuria ja todella kiireellisiä investointitarpeita erityisesti koulujen osalta. Kyse on kunnan kannalta todella merkittävästä investointimäärästä ja tässä tilanteessa on tärkeää tarkastella investointeja myös kokonaisuutena yksittäisten rakennusten ja osaoptimoinnin sijaan.
Kuntamme talouden vaikeimmat vuodet ovat valitettavasti vasta edessäpäin – ei vähiten edellä mainittujen jätti-investointien vuoksi. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää tehdä NUUKA-ohjelman päivitykseen liittyvät päätökset vähintään ohjausryhmän ehdottamalla tasolla. Pari vuotta sitten talouden tervehdyttämistoimenpiteet valitettavasti vesittyivät merkittävästi tässä samaisessa salissa. Tällä kertaa siihen ei ole varaa. Tilinpäätösaineistosta on nähtävissä, että viime vuodelle sovituista NUUKA-säästöistä jäi toteutumatta liki 30%. Se osoittaa, että tehdyistä toimenpiteistä ja henkilöstön sitoutumisesta huolimatta tehtävä on vaikea ja säästöt realisoituvat usein viiveellä. Jatkossa tehtävä vaikeutuu entisestään.
Todettakoon tässä yhteydessä, että veronkorotukset ovat Kokoomus-ryhmälle se viimeinen keino talouden tasapainottamiseksi.
Tilinpäätöksen yhteydessä ei voi olla huomioimatta kunnan henkilöstöä. Mennyt vuosi oli työmarkkinoilla vilkasta ja kilpailu osaavasta henkilöstöstä ehkä poikkeuksellisenkin kiihkeää monella alalla – näin myös kunnissa. Nurmijärvelläkin henkilöstön vaihtuvuus kasvoi viime vuonna. Kuntamme oli kuitenkin edelleen haluttu ja kiinnostava työnantaja ja työpaikka. Tyytyväisyydellä voi todeta myös sen, että viime vuosina kunta on pystynyt tarjoamaan mahdollisuuksia urakehitykseen ja tehtävämuutoksiin omalle henkilöstölle. Työntekijöiden jaksamiseen ja pysyvyyteen tulee edelleen kiinnittää huomiota. Toimitaan siten, että viime vuoden sairauspoissaolojen kasvu oli väliaikainen ilmiö ja saamme asian paremmalle tasolle.
Onnistunut ja valtakunnallisesti palkittu rekrytointikampanjamme #ilmiöntekijät toi kuntaa positiivisesti ja laajasti esille. Myös me luottamushenkilöt voimme ottaa mallia kunnan työntekijöiden positiivisesta toiminnasta ja viestinnästä. Vähäiselläkin yrittämisellä kykenemme viestimään Nurmijärvestä positiivisesti – epäkohtien ja ongelmien luettelemisen sijaan. Me luottamushenkilöt olemme monella tapaa kuntaviestinnän eturivissä ja voimme tuoda perustellusti ja ylpeydellä esille upeaa kotikuntaamme.
Kokoomus-ryhmän puolesta kiitän kunnan työntekijöitä jaksamisesta ja erinomaisesta työssä viime vuonna.
Kiitokset myös muille valtuustoryhmille hyvästä yhteistyöstä. Kehitetään kuntaa jatkossakin kokonaisuutena ja tasapuolisesti. Muistetaan, että himottuja ja haluttuja asuinpaikkoja ei ole kunnan sisällä yhtä tai kahta, vaan sellaisia on meillä jokaisella omamme – niin taajamissa kuin kylissäkin.
Tämä oli omalta osaltani viimeinen ryhmäpuheeni kokoomus-ryhmän puheenjohtajana. Olen toiminut ryhmyrinä nyt kuudetta vuotta ja tänään on viimeinen päivä siinä toimessa. Katsoin, että se on riittävä jakso omalta osaltani, enkä ollut käytettävissä seuraavalle valtuustokaudelle. Kiitän kokoomus-ryhmää minua kohtaan osoitetusta luottamuksesta menneinä vuosina. Erityisen lämpimät kiitokseni muiden valtuustoryhmien puheenjohtajille vuosien varrelta lukuisista hyvässä hengessä käydyistä keskusteluista ja kokouksista. Riikka, Harri, Sami, Hannu, Maiju, Ina ja kaikki muut – kiitos.
14 vuoden ajan kirjoitin blogiini puolivuosittain yhteenvedon edellisen kuuden kuukauden touhuista. Jostain syystä viime heinäkuussa tämä jäi tekemättä. Vedetään nyt nippuun tiivistetysti kerrtalla koko vuosi 2022.
Vuosi 2022 oli jälleen vaalivuosi, kun tammikuussa pidettiin historian ensimmäiset aluevaalit. Tulin valituksi Keski-Uudenmaan aluevaltuustoon 498 äänellä. Myöhemmin sain toiveeni mukaisesti paikan myös Keski-Uudenmaan pelastuslautakunnan jäsenenä. Kokoomuksesta tuli hyvinvointialueen suurin valtuustoryhmä 18 jäsenellä.
Kirkonkylän osayleiskaavaa käsiteltäessä vuoden alussa perään kuulutin vuotta aiemmin tekemäni valtuustoaloitteen käsittelyä. Olin tehnyt aloitteen siitä, että selvitettäisiin pikaisesti minkälainen prosessi olisi muuttaa Perttulan osayleiskaavaa merkitsemällä Uotilan koulutie ja Sahanmäentie liikenneväyliksi. Kunnalla olisi sen jälkeen halutessaan yksipuolinen oikeus ottaa nuo merkittävät läpiajotiet yleisiksi liikenneväyliksi ja hoitoonsa. Mainitsin aloitteeessa myös, että MRL 92§:n antama mahdollisuus on hyvä tiedostaa tulevissa osayleiskaavahankkeissa. Nyt tuo aloite on ollut lepotilassa hävyttömästi jo yli kaksi vuotta, eikä kukaan ole aloitteen tekijään ollut yhteydessä, eikä sen käsittelystä ole ollut minkäänlaisia merkkejä. Kun aloite ei ollut johtanut mihinkään toimenpitekisiin, niin Kirkonkylän osayleiskaavaa kunnanhallituksessa käsiteltäessä tein ehdotuksen, että Kirkkotie merkitään kyseisen osayleiskaavan alueella MRL § 92:n mukaiseksi liikenneväyläksi. Perusteena se, että kunnalla on tulevaisuudessa maankäyttöön liittyviä suunnittelutarpeita alueella ja kunta on vastikään päättänyt käyttää etuosto-oikeutta kyseisellä alueella. Näin tapahtuikin ja osayleiskaavaehdotuksessa Kirkkotie on nyt liikenneväyläksi merkitty ja kunnan on mahdollista se tarvittaessa ottaa haltuun ja hoitoon.
Alkukeväällä -22 Nurmijärven kunnanhallitus antoi Jätelautakunta Kolmenkierrolle lausunnon uusista jätehuoltomääräyksistä. Tein ehdotuksen kunnan kannaksi, että määräyksistä poistetaan biojätteen erilliskeräysvelvoite 1-4 huoneiston asuinkiinteistöiltä yli 5 000 asukkaan taajamissa eli mentäisiin jäteasetuksen mukaan, jossa rajana on 10000 asukkaan taajamat. Kunnanhallitus hyväksyi esitykseni ja se merkittiin lausuntoon kunnan kantana. Valitettavasti Jätelautakunta Kolmenkierto ei myöhemmin noteeranut Nurmijärven kunnan kantaa ja tulevaisuudessa alueella pientaloasukkaita rasitetaan jätehuoltokustannuksilla enemmän kuin laki ja asetus edellyttävät.
Maaliskuussa kunnavaltuusto kokoontui pitkästä aikaa läsnäolokokoukseen kunnanviraston valtuustosalissa. Listalla oli mm. uuden teknisen johtajan valinta ja uuden kuntastrategian hyväksyminen. Suurimman huomion sai kuitenkin se, että perussuomalaisten valtuutettu Matti Putkonen vaati vakavasti harkitsemaan kunnanjohtajan vaihtamista. Ihan puun takaa asia ei tullut, koska paikallislehden nettiversiossa oli uutisoitu jo ennen valtuuston kokousta otsikolla “Matti Putkonen vaatii valtuuston kokouksessa kunnanjohtajan vaihtamista.” Raju kannanotto päätyi myös valtakunnallisen iltapäivälehden sivuille. Yön yli nukuttuani otin yhteyttä muiden ryhmien puheenjohtajiin ja totesimme, että on aiheellista ja tarpeen tuoda julki valtuustoryhmien yhteinen kannanotto asiaan liittyen – sen verran räävitön esitys oli. Ryhmien kannaotto oli seuraavanlainen ja sen allekirjoittivat myös valtuuston ja kunnanhallituksen puheenjohtajat:
Nurmijärvellä kunnioitetaan kunnanvaltuutettujen ja muiden luottamushenkilöiden oikeutta esittää mielipiteitä ja antaa avointa palautetta tarpeellisiksi katsomissaan asioissa.
Valtuutettu Matti Putkosen kunnanvaltuuston kokouksessa 23.3.2022 kunnanjohtajaa kohtaan ilmaiseman kritiikin ja epäluottamuksen osoituksen johdosta allekirjoittaneet valtuustoryhmien puheenjohtajat haluavat tuoda julki seuraavaa.
Valtuustoryhmissämme ei ole keskusteltu tai käsitelty kunnanjohtajaan kohdistuvaa epäluottamusta. Valtuustoryhmien yhteistyö kunnanjohtajan kanssa on toimivaa. Kunnanjohtaja ja muu kuntajohto nauttivat valtuustoryhmiemme luottamusta.
Perussuomalaisten ryhmän pj ei ollut mukana laatimassa tuota kannanottoa. PS:ltä tuli sittemmin ihan oma julkilausuma asiasta.
Venäjä hyökkäsi brutaalisti Ukrainaan alkuvuodesta 2022. Operaatiosta ei tullut muutaman päivän paraatimarssia Kiovaan, kuten itänaapurimme valtionpäämies oli ajatellut. Tuli mieleen Talvisodan tapahtumat, kun torvisoittokunta ja muutama neuvostodivisioona koki kohtalonsa Raatteen tiellä. Ukrainan tapahtumat saivat aika monen suomalaisenkin muuttamaan suhtautumisensa Suomen liittymisestä NATOon.
Totesin yhtenä esimerkkinä tästä muutoksesta viime eduskuntavaalien nurmijärveläisten ehdokkaiden kannat Natoon liittymisestä. Vuoden 2019 alussa YLEn vaalikoneessa kysyttiin ehdokkailta vastausta väittämään “Nato-jäsenyys vahvistaisi Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.” Tarjolla oli viisi vaihtoehtoa väliltä “Täysin eri mieltä” – “Täysin samaa mieltä”. Olin vuoden 2019 alussa Nurmijärven 15:sta eduskuntavaaliehdokkaasta ainoa, joka vastasi väittämään myönteisesti. Kaikkien muiden 14 eduskuntavaaliehdokkaan mielestä NATO-jäsenyys ei olisi vahvistanut Suomen turvallisuuspoliittista asemaa.
Silmät ovat varmasti auenneet vuoden aikana muiltakin – myös pääministeri Marinilta, joka vain muutamia viikkoja ennen Venäjän hyökkäystä totesi, että on “hyvin epätodennäköistä, että Suomi hakisi sotilasliitto Naton jäsenyyttä hänen pääministerikautensa aikana”. NATO ei ollut Marinin asialistalla, vaikka jo tuolloin Yhdysvaltojen presidentti toi julki arvionsa siitä, että Venäjä aikoo vallata Ukrainan. Olisi pitänyt olla. Sittemminhän ilahduttavan moni on kääntänyt takkinsa – myös Marin ja Suomi on jättänyt NATO-hakemuksen yllättävänkin yksimielisenä. Oli ehkä siunaus, että maassa oli sosialistihallitus, kun NATO-jäsenyys tuli ajankohtaiseksi. Epäilen, että kokoomusvetoisen oikeistohallituksen aikana vasemmiston saaminen runsaslukuisena NATO-hakemuksen taakse ei olisi ollut mikään läpihuutojuttu, vaan keskustelu mm. sotapsykoosista olisi ollut huomattavasti äänekkäämpää.
Kesäkuussa suuntasin puoluekokoukseen Kalajoelle. Henkilövalintojen osalta puoluekokouksessa ei koettu yllätyksiä. Vuoden 2023 vaalivoittoa päätettiin lähteä hakemaan samalla porukalla kuin aiemmin. Tulin valituksi puoluevaltuuston varajäseneksi kahdeksi vuodeksi.
Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.
Uusi valtuustokausi alkoi elokuussa ja kokoomuksen valtuustoryhmä valitsi minut jatkamaan ryhmän puheenjohtajana. Olin jo keväällä päättänyt, että en tule pyrkimään eduskuntavaaliehdokkaaksi vuoden 2023 vaaleihin. Minut nimitettiinkin kyseisten vaalien Uudenmaan Kokoomuksen ehdokasvalintoja valmistelemaan komiteaan. Tällä hetkellä komitean työ on loppusuoralla – vain kaksi ehdokasta on nimeämättä. Viimeisin julkaistu eduskuntavaaliehdokkaamme on toimittaja Susanne Päivärinta. Koossa on jo nyt todella edustava ehdokaskaarti ja komiteamme saikin tunnustusta hyvästä työstä eli se nimettiin Vuoden kokoomusteoksi Uudellamaalla.
Syyskuussa hyvinvointialueen valtuusto suoritti ensimmäisen hyvbinvointialuejohtajan vaalin. Pienenä yllätyksenä kahden äänen erolla Pirjo Laitinen-Parkkoseen valituksi tuli Mikko Komulainen. Hämmennystä aiheutti se, että tarkastuslautakunnan nurmijärveläinen puheenjohtaja Korkiakoski (KESK) ilmoitti, että lautakunta tulee ottamaan hyvinvointialuejohtajan rekrytointiprosessin erillistarkastuksen kohteeksi. Tästä erillistarkastuksesta ei ole sen koommin kyllä mitään kuulunut. Sittemmin Komulaisen valinnasta on jätetty Helsingin hallinto-oikeudelle kaksi valitusta. Valitusten tekijät ovat anestesiologi Harri Tohmo ja nurmijärveläinen hyvinvointialueen valtuutettu ja hallituksen jäsen Sirkka Rousu (SDP). Hallinto-oikeuden ratkaisua ei ole vielä saatu.
Marraskuussa käsiteltiin kunnanvaltuustossa vuoden 2023 talousarvio. Sen verran tiukalla kuntatalous on, että talousarvioesitys meni melkeinpä muutoksitta läpi. Olin kunnanhallituksessa saanut läpi startegian mittareihin ja tavoitteisiin mitättömältä tuntuvan tekstilisäyksen “…kaavoituksen kehittämisen työryhmän loppuraportin mukaisesti.” Harmittavasti tämä tekstilisäys poistettiin valtuustokäsittelyssä. Näin valtuustotasolla ei edelleenkään ole tehty miltään osin kirjausta kaavoituksen kehittämisen työryhmän esitysten hyväksymisestä. Marraskuussa kunnanhallitus kyllä päätti käynnistää Metsäkylän osayleiskaavan valmistelun ja tarkastella prosessissa kolmea vaihtoehtoista mallia rakentamismahdollisuuksien jakamisperiaatteiksi. Tämä vaihtoehtojen tarkasteleminen oli erinomaisen järkevä päätös. Olihan sellaisiakin mielipiteitä esiintynyt, että oltaisiin uudeksi Nurmijärvi-malliksi valittu suoraan vain yksi vaihtoehto – se, joka olisi suosinut isoja tiloja ja suurten kiinteistöjen omistajia pienempien kustannuksella. Nyt kuntalaiset ja päätöksentekijät pääsevät konkreettisesti vertailemaan useampaa vaihtoehtoa. Yhdestä vaihtoehdosta voi valita vain yhden – kolmesta voi valita parhaan. Kunnanhallitus linjasi kaavakehitystyöryhmän ehdotuksen mukaisesti myös, että osayleiskaavatarkastelussa luovutaan ns. emätilatarkastelusta.
Marraskuussa käytiin myös OP Uusimaan edustajiston vaalit. Totesin jo ennen vaaleja, että vaikka edustajiston toiminta on pitkälti sääntömääräisten asioiden päättämistä, niin esim. fuusiopäätöksissä pääsi edellisellä kaudella käyttämään tosiasiallisesti päätösvaltaa ja vaikuttamaan pankin ja sen omistaja-asiakkaiden tulevaisuuteen. Edustajiston jäsenenä saa myös erinomaista informaatiota ja koulutusta pankki- ja rahoitusalasta, pankin toiminta-alueesta ja sen elinkeinoelämästä. Koen, että tuosta informaatiosta on hyötyä myös toiminnassani kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna. Erinomainen asia on myös se, että pankin edustajistossa tutustuu alueen muihin päättäjiin ja luottamushenkilöihin. Olin siis ehdolla ja tulin valituksi toiselle kaudelle edustajistoon.
Kunnanvaltuusto päätti marraskuussa käynnistää Nurmijärven kestävän kasvun (NUUKA) -ohjelman päivitystyön. Tavoitteena saada työ valmiiksi keväällä 2023. Samalla nimettiin 7-henkinen ohjausryhmä ja minut sen puheenjohtajaksi.
Vastavalittu puheenjohtajisto. Voittavaa joukkuetta ei vaihdettu.
Osallistuin viikonloppuna kokoomuksen puoluekokoukseen Kalajoella. Kerta oli viides, jos mukaan lasketaan vuoden 2011 presidentinvaaleihin liittynyt ylimääräinen puoluekokous Helsingissä vuonna 2011. Ensimmäinen kerta oli vuonna 2010 Jyväskylässä ja nyt on takana kolmen kokouksen putki Turku-Pori-Kalajoki. Puoluekokouksiahan pidetään kahden vuoden välein ja se on myös kausi jolle valitaan puolueen puheenjohtajisto ja puoluevaltuusto.
Kovin suuri yllätys ei ollut, että puolueen koko puheenjohtajisto: pj. Orpo sekä varapj:t Häkkänen, Valtonen ja Ikonen valittiin jatkokaudelle, vaikka varapuheenjohtajiston osalta päästiin pitämään vaalit. Sote-osaaja Mia Laiho jäi kuitenkin äänestyksessä puheenjohtajiston ulkopuolelle. Myös puoluevaltuuston puheenjohtaja Heikki Autto sai jatkokauden yksimielisesti. Sen verran upeata työtä Heikki on tehnyt puoluevaltuustossa, että haastajaa ei ilmaantunut. Nurmijärveltä puoluevaltuuston jäseneksi valittiin pitkään yhdistys- ja järjestötoiminnassa vaikuttanut Leena Zittling. Itse sain paikan puoluevaltuuston varajäsenenä ja puolueen sääntöjen mukaan tämä tulee olemaan osaltani viimeinen kausi, koska alla on jo yksi kausi varsinaisena jäsenenä ja yksi varajäsenenä.
Vaikka aikaisemmissakaan ei ole ollut moitteen sijaa, niin mielestäni tämän vuotinen Kalajoen puoluekokous oli tunnelmaltaan ehdottamasti paras ja hyvähenkisin. Tunne aidosta yhteenkuuluvuudesta yhteisestä asiasta oli helposti aistittavissa, eikä se johtunut pelkästä gallup-menestyksestä. Puitteetkin Kalajoen Hiekkasärkillä olivat mainiot.
Puoluekokoukseen toi terveisensä myös Ukrainan Suomen suurlähettiläs Olga Dibrova. Tuki Ukrainalle tuli esille monessa puheenvuorossa. Puheissa nousi vahvasti esille myös kokoomuksen pitkäjänteinen työ Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomusnuoret ottivat kantaa jäsenyyden puolesta jo viime vuosituhannella ja jo vuonna 2006 virallinen puoluekokouskin otti Nato-jäsenyyteen selkeän myönteisen kannan. Vuoden 2020 Porin puoluekokouksessa, jossa olin itsekin mukana, linjattiin, että jäsenyyttä on haettava lähivuosina. On hienoa, että kokoomus ei ole enää yksin näkemyksensä kanssa ja jäsenhakemuksen jättämisestä tehtiin vast’ikään varsin yksimielinen päätös eduskunnassa. Ehkä oli siunaukseksi, että pääministeripuolueena oli jäsenhakemuspäätöksen hetkellä SDP. Epäilen vahvasti, että jos asiaa olisi esitetty ja käsitelty kokoomusjohtoisen hallituksen aikana, niin vasemmistosta olisi tullut laajasti ja huomattavasti runsaammin vastustusta. Ehkä jopa siinä määrin, että läpimeno eduskunnassa olisi ollut epävarmaa.
Varapuheenjohtajiston vaalin lopputulos oli varsin selkeä. Kolmen kärki erottui.Nurmijärvisiä puoluekokousedustajia kera puheenjohtaja Orpon. Jussi Malkamäki, Arto Hägg, Virpi Räty, Merja Winha-Järvinen, Leena Zittling ja Tarleena Takalo-Eskola.
Oman paikallisyhdistykseni Kokoomus Nurmijärvi ry:n puoluekokousedustajat Kalajoella: Suomela, Hägg, Ahonen ja Malkamäki.
Tuiran kundit. Oikealla Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen – moninkertainen nyrkkeilyn Suomen mestari, EM- ja olympiaedustaja. Kokemus on valttia: 2-0. Jussilla on kaksi vuotta aikaa harjoitella revanssia varten.
ARTO HÄGG 